Till riksdagens talman

Transkript

1 KK 224/2013 vp Astrid Thors /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 224/2013 rd Beslutens offentlighet i patientskadeärenden Till riksdagens talman Skada som förorsakats patienten i samband med hälso- och sjukvård i Finland kan enligt patientskadelagen (585/1986) ersättas enligt vissa stadgade förutsättningar. Patientförsäkringscentralen avgör med stöd av patientskadelagen om en patient i samband med hälso- och sjukvård har åsamkats en personskada som berättigar till ersättning genom patientförsäkringen. Ersättningsansökan görs med en skadeanmälan till Patientförsäkringscentralen. Patientskadenämnden ger förslag i patientskadeförsäkringsärenden på ansökandens, patientförsäkringscentralens eller hälsovårds- eller sjukvårdsidkarens begäran. Dessutom kan nämnden ge utlåtande i ett patientskadeersättningsärende som behandlas i domstol. Patientförsäkringscentralen bör, före sitt slutliga ersättningsbeslut, be patientskadenämnden om utlåtande om det är frågan om ersättning på basen av bestående arbetsoförmåga eller grunder för underhållsersättning vid dödsfall. Patientskadenämnden har åtta medlemmar och sexton suppleanter. De är tillsatta av statsrådet för tre år i taget. Besluten i patientskadeärenden är inte offentliga. Detta äventyrar medborgarnas och intressenteras möjligheter att granska om det finns en fast praxis i avgörandena, om likabehandling faktiskt råder och om nämndens avgöranden är opartiska. Ett offentliggörande skulle vara i linje med lagen om offentliga handlingar 16 och inget uttryckligt undantag nämns heller i undantagsparagrafen. Offentliggörandet skulle givetvis göras så att den personliga integriteten ej kränks. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Anser regeringen att patientskadenämndens tolkning av offentlighetslagstiftningen är riktig och vad ämnar regeringen i så fall göra för att besluten i patientskadeärenden blir offentliga, givetvis med iakttagande av det skydd för integriteten som gällande offentlighetslag förutsätter? Helsingfors den 20 mars 2013 Astrid Thors /sv Version 2.0

2 Suomennos KK 224/2013 vp Astrid Thors /r KIRJALLINEN KYSYMYS 224/2013 vp Potilasvahinkoasioita koskevien päätösten julkisuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunut vahinko korvataan eräin potilasvahinkolaissa (585/1986) säädetyin edellytyksin. Potilasvakuutuskeskus ratkaisee potilasvahinkolain nojalla, onko potilaalle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutunut henkilövahinko, joka oikeuttaa korvaukseen potilasvakuutuksesta. Korvaushakemus tehdään vahinkoilmoituksen kanssa Potilasvakuutuskeskukseen. Potilasvahinkolautakunta antaa suosituksia potilasvahinkoasioissa hakijan, Potilasvakuutuskeskuksen tai terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavan pyynnöstä. Lisäksi lautakunta voi antaa lausunnon potilasvahinkoa koskevassa korvausasiassa, jota käsitellään tuomioistuimessa. Potilasvakuutuskeskuksen tulee ennen lopullisen korvauspäätöksen tekemistä pyytää potilasvahinkolautakunnan lausunto, jos kyse on työkyvyttömyyden perusteella suoritettavasta korvauksesta tai kuoleman johdosta suoritettavan elatusapukorvauksen perusteista. Potilasvahinkolautakunnassa on kahdeksan jäsentä ja 16 varajäsentä, jotka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Potilasvahinkoasioita koskevat päätökset eivät ole julkisia. Tämä vaarantaa kansalaisten ja asianosaisten mahdollisuuden tarkastella ratkaisujen vakiintumista käytännössä, yhdenvertaisen kohtelun toteutumista ja lautakunnan ratkaisujen puolueettomuutta. Julkistaminen olisi linjassa julkisuuslain 16 :n kanssa, koska mitään nimenomaista poikkeusta ei myöskään mainita poikkeuspykälässä. Julkistaminen tapahtuisi tietysti niin, että yksityisyyden suojaa ei loukattaisi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Katsooko hallitus, että potilasvahinkolautakunnan tulkinta julkisuuslainsäädännöstä on oikea ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta potilasvahinkoasioita koskevat päätökset tulevat julkisiksi tietysti julkisuuslain edellyttämä yksityisyyden suoja huomioon ottaen? Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2013 Astrid Thors /r 2

3 Ministerin vastaus KK 224/2013 vp Astrid Thors /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Astrid Thorsin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 224/2013 vp: Katsooko hallitus, että potilasvahinkolautakunnan tulkinta julkisuuslainsäädännöstä on oikea ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta potilasvahinkoasioita koskevat päätökset tulevat julkisiksi tietysti julkisuuslain edellyttämä yksityisyyden suoja huomioon ottaen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Potilasvahinkolain mukaan potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuositukset ja lausunnot ovat yksittäisessä potilasvahinkoa koskevassa asiassa annettavia suosituksia ja lausuntoja siitä, tuleeko kyseisessä tapauksessa mahdollisesti aiheutunut potilasvahinko korvattavaksi. Potilasvahinkoasioiden käsittelyssä olennaista aineistoa ovat terveydenhuollon toimintayksiköiltä saadut potilasasiakirjat sekä eri osapuolten antamat selvitykset asiassa. Ratkaisusuosituksissa ja lausunnoissa kuvataan tarkoin potilaan terveydentilaa, hänelle tehtyjä tutkimuksia, annettua hoitoa ja hoitotuloksia. Potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuosituksia ja lausuntoja koskee laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki). Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan perusteella tiedot henkilön terveydentilasta ja saadusta hoidosta kuuluvat ehdottoman salassapidon piiriin. Asianosainen on kuitenkin julkisuuslain 11 :n 1 momentin nojalla oikeutettu saamaan asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tiedon muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jolleivät 11 :n 2 momentissa esitetyt seikat tätä estä. Henkilön terveydentilaa ja annettua hoitoa koskevaa tietoa sisältävien asiakirjojen osalta asiakirjojen yleistä julkisuutta ja toisaalta henkilöiden yksityisyyden suojaa voidaan toteuttaa käytännössä siten, että henkilön terveydentilaa ja annettua hoitoa koskevat osat poistetaan asiakirjasta ennen tiedon antamista. Yksityisyyden suojaa voidaan toteuttaa myös siten, että henkilön tunnistetiedot poistetaan asiakirjasta. Tietyissä tapauksissa pelkkä henkilön tunnistetietojen poistaminen ei riitä siihen, etteikö henkilö voisi olla tunnistettavissa asiakirjoista. Peitettäessä asiakirjasta ehdottoman salassapidon piiriin kuuluvat tiedot asiakirja ei ole useinkaan tämän jälkeen sellaisessa muodossa, että sen sisältö olisi ymmärrettävissä. Potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuosituksista ei suuressa osassa tapauksia ole eroteltavissa julkisuuslain 10 :ssä tarkoitetulla tavalla asiakirjan julkista ja salassa pidettävää osaa, eikä tiedon antaminen vain osasta asiakirjaa ole mahdollista saati tarkoituksenmukaista. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 28/2013 ratkaissut potilasvahinkolautakunnan täysistunnossa annettujen ratkaisusuositusten julkisuutta koskevan riita-asian. Korkein hallinto-oikeus katsoo ratkaisussaan, ettei potilasvahinkolautakunnalla ole yllä todetuista syistä johtuen velvollisuutta antaa tietoja näistä ratkaisusuosituksista. Potilasvahinkolautakunnan tulkinta ratkaisusuositustensa salassapidosta näyttää siten olevan linjassa julkisuuslain kanssa. 3

4 KK 224/2013 vp Astrid Thors /r Ministerin vastaus Potilasvahinkolautakunnan ratkaisukäytäntöä on julkaistu toimitettuna valitsemalla riittävän yleiset aihepiirit, jolloin salassapito ei vaarannu. Tällöin ratkaisut on käytännössä voitu muokata siten, ettei niistä pystytä tunnistamaan henkilöä eikä hoitopaikkaa. Ratkaisukäytäntöä on julkaistu muun muassa Lääkärilehdessä ja Edilex-tietopalvelussa. Julkisuuslain 20 :ssä tarkoitettu potilasvahinkolautakunnan velvollisuus antaa tarpeellisessa määrin tietoja toiminnastaan on katsottava toteutuvan riittävällä tavalla potilasvahinkolautakunnan julkaisutoiminnan kautta, kuten korkein hallinto-oikeuskin on yllä viitatussa päätöksessään todennut. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 224/2013 vp Astrid Thors /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 224/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Astrid Thors /sv: Anser regeringen att patientskadenämndens tolkning av offentlighetslagstiftningen är riktig och vad ämnar regeringen i så fall göra för att besluten i patientskadeärenden blir offentliga, givetvis med iakttagande av det skydd för integriteten som gällande offentlighetslag förutsätter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Patientskadenämndens rekommendationer och utlåtanden ska enligt patientskadelagen avges i fall som gäller enskild personskada och frågan om den eventuellt vållade personskadan ska ersättas. Vid handläggandet av patientskadeärenden är det centrala materialet sådana patientjournaler som fåtts från hälsovårdens verksamhetsenheter samt de utredningar som olika parter avgett i ärendet. I rekommendationerna och utlåtandena beskriver man noga patientens hälsotillstånd, undersökningar som patienten genomgått, den vård som getts samt vårdresultaten. Patienskadenämndens rekommendationer och utlåtanden omfattas av lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (offentlighetslagen). Till de sekretessbelagda myndighetshandlingarna hör enligt 24 1 mom. 25 punkten i offentlighetslagen uppgifter om en persons hälsotillstånd eller hälsovård som denne har erhållit. Enligt 11 1 mom. i offentlighetslagen har en part rätt att hos den myndighet som behandlar eller har behandlat ärendet ta del av en myndighetshandling som kan eller har kunnat påverka behandlingen, även om handlingen inte är offentlig förutsatt att det som nämns i 11 2 mom. i offentlighetslagen inte utgör hinder för detta. I fråga om handlingar som innehåller uppgifter om en persons hälsotillstånd eller hälsovård som denne har erhållit kan dels allmänna handlingars offentlighet och dels integritetsskydd för enskilda personer i praktiken verkställas så, att uppgifterna om personens hälsotillstånd eller hälsovård som denne har erhållit, avlägsnas ur journalen innan informationen ges ut. Integritetsskyddet kan också verkställas så att identifieringsuppgifterna stryks ur handlingarna. I vissa fall är det inte tillräckligt att bara stryka identifieringsuppgifterna för att hindra att personen kan kännas igen i handlingarna. När den sekretessbelagda informationen täcks över i en handling är handlingen därefter ofta inte utformad så att dess innehåll är förståeligt. I patientskadenämndens rekommendationer kan man oftast inte särskilja handlingens sekretessbelagda och offentliga delar på det sätt som avses i 10 i offentlighetslagen och då blir det inte möjligt eller ändamålsenligt att ge information om endast en del av handlingen. I sitt utslag 28/2013 har högsta förvaltningsdomstolen avgjort ett tvistemål gällande offentligheten för rekommendationer som avgetts vid patientskadenämndens sammanträden. Högsta förvaltningsnämnden anser i sitt utslag att patientskadenämnden inte av ovannämnda skäl är skyldig att ge ut uppgifter om dessa rekommendationer. Patientskadenämndens tolkning om att sekretessbelägga sina rekommendationer tycks således vara enhetlig med offentlighetslagen. 5

6 KK 224/2013 vp Astrid Thors /r Ministerns svar Patientskadenämndens beslutspraxis har publicerats i editerad form genom ett urval av tillräckligt allmänna teman där sekretessen inte hotas. Då har besluten i praktiken kunnat tillämpas så att man inte kunnat identifiera person eller vårdplats. Denna beslutspraxis har publicerats bland annat i Finlands Läkartidning och datatjänsten Edilex. Man bör anse att patientskadenämndens publikationer på ett tillräckligt sätt ger information om patientskadenämndens verksamhet enligt den skyldighet som avses i 20 i offentlighetslagen, vilket högsta förvaltningsdomstolen konstaterat i ovannämnda utslag. Helsingfors den 12 april 2013 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 6