Tili riksdagens talman

Transkript

1 KK 125/1999 vp - Henrik Lax /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 125/1999 rd Ekonomiskt stöd för boende för att trygga umgängesrätten Tili riksdagens talman Vid äktenskapsskillnad händer det ofta att den ena föräldem, ofta pappan, får det ekonomiskt betydligt sämre ställt. Han kan bli tvungen att bo i en liten etta vilket leder tili besvär när han med stöd av sin umgängesrätt skall ha bamen hos sig. Bamet i sin tur kan få skuldkänslor över att pappan har det sämre ställt än mamman. Speciellt besvärlig är situationen för pappor med skuldsanering. För att de skall kunna hålla sig med tiliräckliga utrymmen för att kunna utnyttja sin umgängesrätt tili fullo borde deras situation kunna beaktas vid fastställande av bostadsbidragets och utkomststödets storlek. Detta kunde ske genom att man vid uträknande av inkomster som står som grund för bostadsbidraget beaktar skuldsaneringsavkortningen. Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den ordning 37 l mom. riksdagsordningen föreskriver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa följande spörsmål: Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att föräldrar som har umgängesrätt skulle kunna få ett något mera omfattande ekonomiskt stöd för sitt boende? Helsingfors den 26 maj 1999 Henrik Lax /sv Versio 2.0

2 Suomennos KK 125/1999 vp- Henrik Lax /r KIRJALLINEN KYSYMYS 125/1999 vp Asumisen taloudellinen tukeminen lapsen tapaamisoikeuden turvaamiseksi Eduskunnan puhemiehelle A vioerossa usein toisen vanhemman, usein isän, taloudellinen asema heikkenee huomattavasti. Hän saattaa joutua asumaan pienessä yksiössä, mistä voi aiheutua vaikeuksia hänen pitäessään lapsiaan tapaamisoikeuden nojalla luonaan. Lapsi puolestaan voi kokea syyllisyydentunteita siitä, että isä on äitiä huonommassa asemassa. Erityisen hankala on velkajärjestelyssä olevien isien tilanne. Jotta he pystyisivät pitämään riittävät tilat toteuttaakseen täysimittaisesti tapaamisoikeuttaan, heidän tilanteensa tulisi ottaa huomioon asumistuen ja toimeentulotuen mitoituksessa. Tämä voisi tapahtua siten, että asumistuen perusteena olevaa tuloa laskettaessa otettaisiin huomioon velkajärjestelyn lyhennys. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, jotta vanhemmat, joilla on lastensa tapaamisoikeus, voisivat saada hiukan suurempaa taloudellista tukea asumiseensa? Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999 Henrik Lax /r 2

3 Ministerin vastaus KK 125/1999 vp- Henrik Lax /r Eduskunnan puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik Laxin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 125/1999 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, jotta vanhemmat, joilla on lastensa tapaamisoikeus, voisivat saada hiukan suurempaa taloudellista tukea asumiseensa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Asumistukilain ( 408/197 5) mukaisesti asumistukea myönnetään ruokakunnan itsensä maksettaviksi jäävien asumismenojen vähentämiseksi tuen tarpeessa oleville. Tuen myöntämisessä otetaan huomioon hakijaruokakunnan koko, tulot ja omaisuus sekä asunnon koko ja asumismenot Tukijärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa ruokakunnan kokoa vastaavan kohtuullisen asumistason saavuttaminen sillekin väestönosalle, joka ei taloudellisten edellytysten puuttuessa siihen muutoin pysty. Erityisen tärkeäksi laman olosuhteissa on noussut mahdollisuus säilyttää asumistuen avulla kohtuullinen asumistaso tulojen alentuessa. Asumistukijärjestelmässä otetaan huomioon perheen koko sekä otettaessa huomioon tukea myönnettäessä hyväksyttäviä asumismenoja että tulojen mukaan määräytyvän omavastuuosuuden mitoituksessa. Asumistuella pyritään turvaamaan, että myös perheen hajotessa ja tulotason alentuessa lapsille ja heidän huoltajalleen voidaan turvata mahdollisuus asua heidän tarvettaan vastaavassa kohtuullisen tasoisessa ja hin- taisessa asunnossa. Tukea myönnetään perheen vakinaiseen asuntoon ja lapsille maksettavia elatusapumaksuja ja lapsilisiä ei oteta tuloina huomioon. Yhteisestä kodista pois lähteneelle vanhemmalle myönnetään tukea hänen omien, usein alentuneiden tulojensa mukaisesti. Asumistukea myönnetään pysyvien bruttokuukausitulojen mukaan eikä tuloista tehdä mitään vähennyksiä. Elatusvelvolliselle myönnetään tukea yleisten periaatteiden mukaisesti eikä tuen tarvetta arvioitaessa voida tulojen vähennyksenä ottaa huomioon maksettuja elatusapumaksuja. Käytännössä tämä olisi tukijärjestelmän yleisestä kaavamaisuudesta poikkeamisen lisäksi myös ongelmallista silloin, kun elatusapumaksuja ei todellisuudessa makseta. Elatusvelvolliselle tukea myönnettäessä kohtuullisen asunnon suuruutta arvioitaessa ei voida ottaa huomioon sitä, että lapsilla yleensä on tarve asua tapaamisoikeutta toteuttaessaan myös toisen vanhemman luona. Asumistukea myönnetään vakinaiseen asuntoon eikä tuen korottaminen hyväksymällä isompi asunnon pinta-ala tai muulla tavalla sovellu asumistukijärjestelmän tehtäväksi. Silloinkin, kun on sovittu lasten yhteishuoltajuudesta, joudutaan ratkaisemaan, kumman vanhemman luona lapset ensisijaisesti asuvat ja lapsiperheen asuntona voidaan tukea vain toista asuntoa. Asumistukea myönnettäessä ei voida ottaa huomioon velkajärjestelyssä sovittuja lainan hoitokuluja, ei myöskään elatusvelvollisen osalta. Sen sijaan velkajärjestelyssä maksut pyritään mitoittamaan siten, että asianomainen ei joutuisi toimeentulotuen varaan. Toimeentulotukiasetus antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai 3

4 KK 125/1999 vp - Henrik Lax /r Ministerin vastaus perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsottuja menoja. Näitä voivat olla mm. lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta ja lapsen luona pitämisestä aiheutuvat menot. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan näillä menoilla tarkoitetaan lähinnä lasten tapaamiseen liittyviä matkakustannuksia ja tapaamistilanteeseen liittyviä ravinto- ja järjestelykustannuksia. Kuntien myöntämiskäytännössä tuki tuskin ulottuu väljemmän asumisen pysyvään tukemiseen tapaamisoikeuden turvaamiseksi. Yhteiskunta tukee varsin voimakkaasti yksinhuoltajaa ja hänen lastensa pysyvää asumista. Yhteiskunnan tuen mitoittaminen siten, että myös toinen vanhemmista voisi sen turvinjärjestää paremmat olosuhteet paitsi lasten aika ajoin tapahtuvalle tapaamiselle myös pysyvästi itselleen, ei kuitenkaan ole varsin helposti toteutettavissa. Asumistukijärjestelmä soveltuu tällaiseen järjestelyyn erittäin huonosti. Tosin on myönnettävä, että asumistukikijärjestelmää joustavammassa kuntien toimeentulotuen myöntämiskäytännössäkään ei ole niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi varauduttu pitempiaikaiseen tukemiseen tällaisissa tilanteissa. Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1999 Ministeri Suvi-Anne Siimes 4

5 Ministems svar KK 125/1999 vp- Henrik Lax /r Tili riksdagens talman 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsman Henrik Lax /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS 125/1999 rd:.-lmnar regeringen vidta åtgärder för att föräldrar som har umgängesrätt skulle kunnafå ett något mera omfattande ekonomiskt stödför sitt boende? Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt anföra följande: Enligt lagen om bostadsbidrag (408/1975) beviljas bostadsbidrag tili dem som behöver bidrag för att de boendeutgifter som hushållen själva betalar skali minska. När bidraget beviljas beaktas hushåliets storlek, inkomster och förmögenhet samt bostadens storlek och boendeutgiftema. Syftet med bidragssystemet är att göra det möjligt att en skälig boendenivå som motsvarar hushåliets storlek uppnås även i fråga om den del av befolkningen som tili följd av avsaknad av ekonomiska förutsättningar inte annars klarar av detta. Under recessionen har det blivit specielit viktigt att med hjälp av bostadsbidrag kunna bibehålia en skälig boendenivå när inkomstema minskar. lnom ramen för systemet med bostadsbidrag beaktas familjens storlek såväl vid beaktandet av de boendekostnader som godkänns när bidrag beviljas som vid dimensioneringen av den självriskandel som bestäms enligt inkomstema. Med hjälp av bostadsbidraget strävar man efter att säkerstälia att bamen och deras vårdnadshavare även när familjen splittras och inkomstnivå~ sjunker, skali ha en möjlighet att tili ett skäligt pris bo i en sådan bostad med skälig standard som motsvarar deras behov. Bidrag beviljas för familjens stadigvarande bostad och underhålisbidrag och bambidrag som betalas tili bamen beaktas inte såsom inkomster. Den förälder som lämnar det gemensamma hemmet beviljas stöd i enlighet med hans egna, ofta sänkta inkomster. Bostadsbidrag beviljas enligt de permanenta bruttomånadsinkomstema och några avdrag görs inte från inkomstema. Den underhållsskyldige beviljas stöd enligt alimänna principer och underhålisbidrag som betalts kan inte beaktas såsom avdrag från inkomstema när behovet av stöd bedöms. 1 praktiken skulie detta utöver avvikelsen från stödsystemets alimänna schematiska karaktär också vara problematiskt när underhålisbidrag i verkligheten inte betalas. När storleken på en skälig bostad bedöms i samband med att bidrag beviljas tili den underhålisskyldige kan man inte beakta att bam i alimänhet har behov av att bo även hos den andra föräldem när de utnyttjar sin umgängesrätt. Bostadsbidrag beviljas för den stadigvarande bostaden och det passarinteini systemet med bostadsbidrag att höja bidraget genom att godkänna en större bostadsyta elier på något annat sätt. Även i det fall att föräldrama har kommit överens om gemensam vårdnad av bamen måste man bestämma hos vilkendera föräldem bamen i första hand bor och endast den ena bostaden kan beviljas bidrag såsom bostad för en bamfamilj. När bostadsbidrag beviljas kan inte sådana utgifter för låneskötsel som överenskommits i samband med skuldsanering beaktas, inte helier när det är fråga om en underhålisskyldig. Däremot strävar man efter att vid skuldsanering dimensionera betalningama så att personen i fråga inte blir beroende av utkomststöd. 5

6 KK 125/1999 vp- Henrik Lax /r Ministerns svar Förordningen om utkomststöd gör det möjligt att med flexibel urskiljning beakta utgifter som på grund av en persons eller familjs särskilda behov eller förhållanden ansetts nödvändiga för tryggande av utkomsten eller främjande av förmågan att klara sig på egen hand. Till dessa utgifter kan hänföras bl.a. utgifter som uppstår när umgängesrätten verkställs eller när föräldern har barnet hos sig. Enligt social- och hälsovårdsministeriets bedömning avses med dylika utgifter främst resekostnader som ansluter sig till umgänget med barnen och utgifter för mat och andra arrangemang som ansluter sig till umgängessituationen. 1 kommunernas praxis då det gäller beviljandet av stöd kommer bidraget knappast att utsträckas till att gälla permanent bidrag för rymligare boende för att umgängesrätten skall tryggas. Samhällets stöd till ensamförsörjare och för dessas barns permanenta boende är betydande. Det är emellertid inte alldeles enkelt att genomföra dimensioneringen av samhällets stöd på ett sådant sätt att också den andra föräldern med hjälp stödet kunde ordna bättre förhållanden inte enbart med tanke på umgänget med barnen då och då utan också mera bestående för sig själv. Systemet med bostadsbidrag lämpar sig ytterst illa för ett dylikt arrangemang. Det måste dock medges att kommunerna när det gäller beviljandet av utkomststöd, vilket förfarande är flexiblare än systemet med bostadsbidrag, inte heller till följd av knappa ekonomiska resurser har berett sig på stöd under en längre tid i dylika situationer. Helsingfors den 22 juni 1999 Minister Suvi-Anne Siimes 6