Till riksdagens talman

Transkript

1 KK 986/2004 vp Astrid Thors /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 986/2004 rd Utvärdering av modeller inom miljöforskningen Till riksdagens talman Dagens miljöproblem är komplexa och kräver mångsidig kunskap. Samtidigt har vi tillgång till allt bättre data och möjligheter att använda data. Inom klimatforskningen har olika modeller för att förutspå utvecklingen utarbetats. Det är dock ett krävande jobb och alltid framgår det inte av resultaten om det är riktiga antaganden som ingår i modellerna och om utgångspunkterna för modellerna kan brukas i ett nyare sammanhang. Professorn i tillämpad matematik vid Tekniska Högskolan, Raimo P. Hämäläinen konstaterade i en insändare i Helsingin Sanomat ( ) att det i miljöforskningen skulle krävas en utomstående och oberoende utvärdering eller "auditering" av modellerna som används. Likaså efterlyste han en utvärdering av andra miljökonsekvensbedömningar. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit för att utomstående utvärdering eller auditering skulle utföras ifråga om miljöutvecklingsmodeller, likt dem som används i klimatforskningen eller inom annan miljökonsekvensbedömning? Helsingfors den 13 december 2004 Astrid Thors /sv Version 2.0

2 Suomennos KK 986/2004 vp Astrid Thors /r KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2004 vp Ympäristötutkimuksen mallien arviointi Eduskunnan puhemiehelle Nykyiset ympäristöongelmat ovat monimutkaisia ja edellyttävät monipuolisia tietoja. Samanaikaisesti meillä on saatavana yhä parempaa tietoa ja mahdollisuuksia tiedon käyttämiseen. Ilmastotutkimuksen piirissä on laadittu erilaisia malleja kehityksen ennustamiseksi. Tämä on kuitenkin vaativaa työtä, ja tuloksista ei aina ilmene, sisältyvätkö oikeat olettamat malleihin ja voidaanko mallien lähtökohtia käyttää uudessa yhteydessä. Teknillisen korkeakoulun sovelletun matematiikan professori Raimo P. Hämäläinen toteaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa ( ), että ympäristötutkimuksessa tarvittaisiin ulkopuolista ja riippumatonta arviointia tai "auditointia" käytettävistä malleista. Samoin hän peräsi arviointia muista ympäristövaikutusten arvioinneista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :n viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt ulkopuolisen arvioinnin tai auditoinnin suorittamiseksi ympäristökehitysmalleista samaan tapaan kuin ilmastotutkimuksessa tai muussa ympäristövaikutusten arvioinnissa on tehty? Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2004 Astrid Thors /r 2

3 Ministerin vastaus KK 986/2004 vp Astrid Thors /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Astrid Thorsin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 986/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt ulkopuolisen arvioinnin tai auditoinnin suorittamiseksi ympäristökehitysmalleista samaan tapaan kuin ilmastotutkimuksessa tai muussa ympäristövaikutusten arvioinnissa on tehty? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ympäristöntutkimus on Suomessa korkeatasoista tiedettä. Yliopistot ja korkeakoulut sekä valtion tutkimuslaitokset kehittävät ja käyttävät malleja ja muita laskentamenetelmiä ympäristöongelmien tutkimuksessa. Nämä tutkimukset alistetaan tiedeyhteisön kriittiselle tarkastelulle julkaisemalla ne tiedeyhteisön normaalin käytännön mukaisesti suomalaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Tämä on olennainen ja tärkeä keino viedä ympäristöntutkimusta eteenpäin. Useat Suomessa käytettävät ympäristömallit ovat kansainvälisten tutkijaryhmien kehittämiä ja julkaisemia. Nämä mallit on kuitenkin kalibroitava vastaamaan Suomen olosuhteita. Hyviä esimerkkejä tällaisista malleista ovat YK:n Euroopan talouskomission (UN/ECE) kaukokulkeutumissopimuksen alaisuudessa toteutetut ilmapäästöjen laskenta-, kulkeutumis- ja vaikutusmallit. Niitä on arvioitu ja käytetty menestyksekkäästi Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja myös Suomessa. YK:n Euroopan talouskomissio on valmistellut myös kansallisten ilmapäästöjen laskentajärjestelmien arviointia vastaavaan tapaan kuin kasvihuonekaasupäästöjä arvioidaan. Suomi on tukenut tätä aloitetta. Suomen Akatemia on merkittävin ympäristöntutkimuksen rahoittaja Suomessa. Se on rahoittanut viime vuosina useita suuria ympäristöntutkimusohjelmia, jotka ovat sisältäneet myös erilaisten mallien kehittämistä ja testaamista. Tällaisia tutkimusohjelmia ovat muun muassa Globaalimuutoksen tutkimusohjelma FIGARE ( ), Biodiversiteettitutkimusohjelma FIBRE ( ) ja Ympäristöterveyden tutkimusohjelma SYTTY ( ). Tutkimusohjelmien ja niiden hankkeiden tieteellisen tason on ohjelman valmistuttua arvioinut riippumaton kansainvälinen arviointiryhmä. Tätä käytäntöä jatketaan edelleen Suomen Akatemian tutkimusohjelmissa. Hallitus on valtion tiede- ja teknologianeuvoston suosituksesta 1990-luvun lopulla toteuttanut kaikkien valtion tutkimuslaitosten kansainväliset arvioinnit. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen toiminta on arvioitu vuonna 1996, Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 1998 ja Suomen ympäristökeskuksen vuonna Arviointien tarkoituksena oli parantaa tutkimuslaitosten toiminnan laatua, tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Arviointiryhmiin on kuulunut ympäristöalan nimekkäitä asiantuntijoita erityisesti Euroopasta. Arviointien suosituksia on myös aktiivisesti toteutettu. Hallitus tiedostaa ympäristöntutkimuksen ja ympäristökehitysmallien kasvavan merkityksen yhteiskunnan kehityksen arvioinneissa. Hallitus tulee jatkamaan keskeisten ympäristöntutkimusohjelmien ja -kehitysmallien ulkopuolista ja riippumatonta arviointia sekä pyrkii kehittämään sitä edelleen eri ministeriöiden ja tutkimuksen rahoittajatahojen yhteistyönä. 3

4 KK 986/2004 vp Astrid Thors /r Ministerin vastaus Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2005 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam 4

5 Ministerns svar KK 986/2004 vp Astrid Thors /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 986/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Astrid Thors /sv: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit för att utomstående utvärdering eller auditering skulle utföras i fråga om miljöutvecklingsmodeller, likt dem som används i klimatforskningen eller inom annan miljökonsekvensbedömning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Miljöforskningen är i Finland högklassig vetenskap. Universiteten och högskolorna samt statliga forskningsanstalter utvecklar och använder modeller och andra beräkningsmetoder då miljöproblem undersöks. Dessa undersökningar underställs forskarsamhällets kritiska granskning genom att de i enlighet med normal praxis inom forskarsamhället publiceras i finska och internationella vetenskapliga publikationer. Detta är ett väsentligt och viktigt sätt att föra miljöforskningen framåt. De flesta av de miljömodeller som används i Finland har utvecklats och publicerats av internationella forskargrupper. Dessa modeller skall likväl kalibreras för att stämma överens med förhållandena i vårt land. Utmärkta exempel på dessa modeller är de modeller för beräkning av luftutsläpp samt spridningen och effekterna av dessa som har genomförts inom ramen för Förenta Nationernas Ekonomiska Kommissions för Europa (FN/ECE) konvention om långväga gränsöverskridande luftföroreningar. Dessa modeller har utvärderats och använts med framgång i Europa, Nordamerika och även i Finland. Förenta Nationernas Ekonomiska Kommission för Europa har även berett utvärdering av nationella system för beräkning av luftutsläpp på samma sätt som utsläpp av växthusgaser bedöms. Finland har understött detta initiativ. Finlands Akademi är den mest betydelsefulla finansiären av miljöforskning i Finland. Den har under de senaste åren finansierat ett flertal stora miljöforskningsprogram, som också har omfattat utveckling och testning av olika modeller. Sådana forskningsprogram är bl.a. forskningsprogrammet för globalförändringar FIGARE ( ), forskningsprogrammet för biodiversitet FIBRE ( ) och forskningsprogrammet om hälsa och miljö SYTTY ( ). Den vetenskapliga nivån på forskningsprogrammen och deras projekt har utvärderats av en oavhängig internationell utvärderingsgrupp efter det att programmet slutfördes. Denna praxis fortsätter ytterligare i Finlands Akademis forskningsprogram. Regeringen har på rekommendation av statens råd för vetenskap och teknologi i slutet av talet genomfört alla statliga forskningsanstalters internationella utvärderingar. Som exempel kan nämnas utvärderingen av Meteorologiska institutets verksamhet 1996, Skogsforskningsinstitutets 1998 och Finlands miljöcentrals Syftet med utvärderingarna var att förbättra kvaliteten på forskningsanstalternas verksamhet, forskningsanstalternas resultat och samhälleliga verkningsfullhet. Namnkunniga experter på miljöområdet särskilt från Europa har varit medlemmar i utvärderingsgrupperna. De rekommendationer som utvärderingarna resulterat i har också aktivt genomförts. Regeringen är medveten om miljöforskningens och miljöutvecklingsmodellernas allt större betydelse när det gäller utvärderingen av samhällsutvecklingen. Regeringen kommer att fort- 5

6 KK 986/2004 vp Astrid Thors /r Ministerns svar sätta med den utomstående och oavhängiga utvärderingen av centrala miljöforskningsprogram och miljöutvecklingsmodeller och eftersträvar att ytterligare utveckla utvärderingen i form av samarbete mellan olika ministerier och de instanser som finansierar forskningen. Helsingfors den 5 januari 2005 Miljöminister Jan-Erik Enestam 6