Sosiaali- ja terveyslautakunta / /2016. SosTe 157. Ruotsinkielinen jaosto :

Transkript

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kruunupyyn kunnan valtuustoaloite / Ruotsinkielisen palvelun toteutuminen vuodeosastohoidossa - Motion från kommunfullmäktige i Kronoby kommun / förverkligandet av svensk service inom anstaltsvården 886/ /2016 SosTe 157 Ruotsinkielinen jaosto : Kruunupyyn kris til lis de mo kraattinen valtuustoryhmä on valtuuston kokouksessa jättänyt seuraavan aloitteen: "Me allekirjoittaneet haluamme että selvitetään miten voidaan ratkaista ne ilmeiset ongelmat joita ruotsinkielisten vuodeosastopaikkojen puute aiheuttaa. On sangen tärkeää että voimme tarjota asukkaillemme arvokasta hoitoa omalla äidinkielellä. Göran Strandvall, Mats Stenbäck" Valmistelija vs. hoitotyön palvelupäällikkö Ritva Jämsä, puh Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on kokouksessaan ( 109) käsitellyt ruotsinkielisen palvelun to teu tu mis ta terveyskeskussairaalan osastoilla Teerijärven vuo deosas ton kevään 2016 toiminnan muutoksen jälkeen ja todennut, ett ei palvelun toteutumista ruotsin kielellä ole otettu huomioon. Ko koukses sa on keskusteltu sopimuksesta, joka mahdollistaisi po ti lai den siirron ilman maksusitoumusta tarvittaessa Malmin sairaalaan. Kris tillis de mo kraa tit ovat Kruunupyyn kunnanvaltuuston ko kouk ses sa ( 51) jättäneet aloitteen ja kunnanhallituksen ko koukses sa ehdotuksen ( , 202) selvittää, kuinka on gel ma liittyen ruotsinkielisten vuodeosastopaikkojen puutteeseen rat kaistaan myös Soite kuntayhtymän ruotsinkielinen jaos on käsitellyt asiaa kokouksessaan. Potilaiden hoidossa yksi merkityksellisimmistä asioista on tulla kuulluk si ja osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Po tilaan ja hoitohenkilökunnan vuorovaikutuksen merkitys korostuu eten kin tilanteissa, joissa sairauden tila on pysyvästi tai väliaikaisesti hei ken tä nyt potilaan omaa mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti hoi toon sa ja kuntoutumiseensa. Siksi meille on erityisen tärkeää pyrkiä jokaisessa kohtaamisessa käyttämään potilaan omaa äidinkieltä. Tee ri jär ven osaston toiminta muuttui kesäkuussa 2016 so si aa li huol-

2 to lain alaiseksi toiminnaksi, mistä syystä Kokkolan ja Kruunupyyn ruot sin kie li sen väestön terveyskeskussairaalatasoinen hoito to teu tetaan pääsääntöisesti Kokkolan terveyskeskussairaalassa. Terveydenhuoltolain (THL 2010/1326, 8, 24) mukaan sairaanhoito on toteutettava potilaan lääketieteellisen tarpeen ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon tarpeen perusteiden mukaisesti. Toi min nan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Tervey den huol to la ki ( 6) edellyttää myös, että asiakas ja potilas saa vat palvelunsa valitsemallaan kielellä. Lisäksi kielilain (2003/423, 10, 18) mukaan kaksikielisessä kunnassa jokaisella on oikeus käyt tää suomea tai ruotsia ja tulla kuulluksi omalla kielellään, suo mek si tai ruotsiksi. Lisäksi viranomaisen on tarvittaessa järjestettävä mak su ton tulkkaus. Potilaslain (1992/782, 3) mukaan potilaalla on oikeus ter vey den tilan sa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voi ma va rojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Poti laan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdol li suuk sien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huo mi oon. Edelleen potilaslain ( 5) mukaan potilaalle on annettava sel vi tys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoi tovaih to eh dois ta ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liit ty vis tä tekijöistä, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoi ta mises taan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Jos ter vey den huollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä, on mah dol lisuuk sien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta. KEINOT, JOILLA ON PYRITTY PARANTAMAAN RUOT SIN KIE LI- SEN PALVELUN TOTEUTUMISTA VUODEOSASTOILLA Työvuorosuunnittelu Työvuorojen suunnittelussa tärkeintä on huolehtia po ti las tur val li suuden ja työturvallisuuden toteutumisesta kussakin vuorossa. Jo kaises sa työvuorossa on oltava riittävä määrä sairaanhoitajia ja perustai lähihoitajia. Lisäksi on huolehdittava siitä, että henkilöstön osaami nen vastaa potilaiden hoidon tarvetta myös nopeasti muuttuvissa ti lan teis sa. Hoitohenkilökunnan lomat, sairauspoissaolot ja muut kes key tyk set samoin kuin työssä jaksamista edistävät työ ai ka jär jeste lyt ja toiveet on huomioitava työvuoroja suunniteltaessa. Potilasturvallisuudenkin näkökulmasta yksi merkittävimmistä te ki jöistä on se, että potilas tulee ymmärretyksi ja saa palvelua omalla äi dinkie lel lään. Työvuorot pyritään laatimaan niin, että jokaisessa työ vuoros sa on ruotsinkielistä henkilöstöä. Tällä hetkellä osastoilla työs kente le vis tä kielilisää ruotsinkielestä saa n % hoitajista, jo ten hyvin harvoin yksikössä on tilanne, jossa ruotsinkielentaitoista hen ki-

3 lö kun taa ei ole saatavilla. Yövuorojen kohdalla tätä ei aina ole voi tu taata, koska yövuoroissa on vain 2 hoitajaa. Näissä tilanteissa saadaan apua toisilta osastoilta. Jos lääkärin kielitaito ei riitä hoi to määräys ten ja hoitovaihtoehtojen selvittämiseen potilaalle, käy te tään hoitajan tulkkausta. Potilas ja hoitohenkilökunnan edustaja voi vat myös yhteisestä sopimuksesta puhua molemmat omaa äi din kiel tään. Tässäkin tilanteessa hoitohenkilökunnan on varmistuttava sii tä, että potilas todella ymmärtää hoitoonsa liittyvät asiat. Henkilöstön lisä -ja täydennyskoulutus Esimiehiä on kehotettu lähettämään henkilöstöään ruotsinkielen täyden nys kou lu tuk seen, joka on käynnistymässä vielä tänä syksynä. Soi tes sa ruotsi toisena kotimaisena kielenä tulee olemaan yhtenä osaa mi sen kehittämisen painopistealueena. Koulutusta on suun ni teltu toteutettavaksi tilauskoulutuksena pienryhmille vastuualueittain se kä tukemalla työntekijän osallistumista eri kou lu tus or ga ni saa tioiden järjestämiin kaikille avoimiin kursseihin antamalla siihen työ ai kaa ja osallistumalla kustannuksiin. Lisäksi Soite organisaatiossa on mah dol li suus käyttää kieltenopettajan henkilökohtaista ohjausta. Toi mi alue- ja palvelualue- ja vastuualuejohtajat on velvoitettu huoleh ti maan omien vastuualueidensa osaamisen johtamisen to teu tu mises ta suunnitelmien mukaisesti. Tiedottaminen Teerijärven osaston toiminnan muutoksesta on touko- kesäkuussa 2016 pidetty informaatiotilaisuuksia mm. terveyskeskussairaalan osas toil la ja yhteispäivystyksessä. Tiedote yhteistyökumppaneille ja vuo de osas to jen henkilöstölle on lähetetty. Infoissa on korostettu si tä, että Teerijärven yksikön paikat ovat edelleenkin käytössä tiettyjen po ti las ryh mien hoidossa. (Liite A) Tulevan organisaatiomuutoksen vuoksi yhteisiä johtoryhmiä Kok kolan terveyskeskuksessa on peruttu ja myös osastojen joh to ryh mätyös ken te ly on ollut haastavaa tässä murrosvaiheessa. Tämä on osal taan hankaloittanut informaation jakamista. Seuraavan osas tojen johtoryhmän asialistalla potilaiden ruotsinkielisen palvelun to teutu mi nen on esityslistalla. Johtoryhmässä ovat läsnä mm. kaikki osasto jen lääkärit. Lisäksi asia on viety Soite kuntayhtymän hoidon ja hoivan johtoryhmään. LIITE A 127 Tiedote yhteistyökumppaneille Potilaiden jatkohoitoon ohjaaminen Akuuttivuodeosastopaikkojen käyttö määräytyy terveydenhuoltolain edel lyt tä mäl lä tavalla ottaen aina ensisijaisesti huomioon potilaan hoi don tarpeen. Edelleen virka- aikana Kokkolan kotiuttamishoitaja oh jaa potilasliikennettä niin Kokkolan osastoille kuin Teerijärven laitos hoi don yksikköönkin. Potilaiden ohjautuvuutta parannetaan Soite

4 or ga ni saa tios sa käynnistettävällä kotiuttamishoitajaringillä ja jo nyt toi mi val la kotiuttamistiimillä. Kotiuttamishoitajarinki tulee toimimaan myös iltavuoroissa ja viikonloppuisin. Edelleen akuuttihoidon jälkeinen kuntoutus tilanteissa, joissa po tilaan kuntoutusta ei voida kotona/ asumispalveluyksikössä toteuttaa, voi daan toteuttaa Teerijärven hoitokeskuksen laitoshoidon yk si kössä. Mm. kipsipotilaita, joita ei ole voitu lähettää suoraan kotiin, on hoi det tu Teerijärvellä. Myös iv. hoitoa tarvitsevia - ja saat to hoi to po tilai ta voidaan edelleen hoitaa Teerijärvellä edellyttäen, että heidän ter vey den ti lan sa ja oirekuvansa on vakaa, eikä tarvetta ym pä ri vuo rokau ti seen sairaanhoitajan läsnäoloon ole. Erillisen ruotsinkielisille potilaille tarkoitetun moduulin tai yksikön perus ta mi nen Kokkolan osastojen sisään ilman ns. kohortti periaatetta ei ole mahdollista. Se ei ole myöskään kustannustehokasta, koska hoi don tarve ruotsinkielisillä potilailla ei ole vakio. Jos tällainen moduu li perustetaan, siitä aiheutuu kustannuksia. Esim. 3 potilaspaikan varaaminen tähän tarkoitukseen maksaa n e (280 e x 3 x365) vuositasolla ilman mahdollisia li sään tyvien jonopäivien aiheuttamia kustannusta. Jos ruotsinkielisen jaoksen ehdotus erillisestä sopimuksesta koskien ruotsinkielisten po ti laiden lähettämistä tarvittaessa Malmin terveydenhuoltoalueelle ilman mak su si tou mus ta tehdään, voi tämä johtaa hallitsemattomaan kustan nus ten kasvuun. Henkilöstön joustava liikkuminen tarpeen mukaan ruotsinkielisen palve lun takaamiseksi on joustavin ja kustannustehokkain keino vas ta ta tähän tarpeeseen. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä tie dot tami seen, jotta asiakkaat ja potilaat saisivat hyvää palvelua omal la äidinkielellään. Sotejohtaja Ruotsinkielinen jaosto päättää esittää 1 että sosiaali- ja terveyslautakunta antaa yllä olevan lau sun non Kruunupyyn valtuustoaloitteeseen 2 että esimies on vastuussa siitä että ruotsinkielinen palvelu toimii joustavasti asiakkaan tarpeen mukaan. Esimies on vastuussa siitä että asiakas saa palvelua äidinkielellään 3 että Soiten ruotsinkielinen jaosto laatii suuntaviivat kielikoulutuksesta hoidossa. Beslut Ruotsinkielinen jaosto päätti hyväksyä päätösesityksen.

5 Sosiaali- ja terveyslautakunta : Sotejohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä ruotsinkielisen jaoston esitykset. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösesityksen Svenska sektionen : Kristdemokraternas fullmäktigegrupp i Kronoby har vid fullmäktigesammanträdet inlämnat följande motion: "Vi undertecknade vill att det utreds hur man ska kunna åtgärda de uppenbara problem som bristen på svenskspråkiga bädd av delnings plat ser medför. Det är av största vikt att vi kan erbjuda våra invå na re värdig vård på eget modersmål. Göran Strandvall, Mats Stenbäck" Beredning vik. servicechef för vårdarbetet Ritva Jämsä, tel Social- och hälsovårdsnämndens svenska sektion i Karleby har vid sitt sammanträde ( 109) behandlat frågan om hur svensk språ kig service förverkligas vid hälsocentralsjukhusets av delning ar efter verksamhetsändringen våren 2016 vid bäddavdelningen i Terjärv, och konstaterat att förverkligande av service på svenska inte har beaktats. Vid sammanträdet har diskuterats ett avtal som skul le möjliggöra att patienter utan betalningsförbindelse vid behov över förs till Malmska sjukhuset. Kristdemokraterna har vid kommunfullmäktiges sammanträde i Kronoby ( 51) inläm nat en motion, och vid kommunstyrelsens sammanträde ( , 202) föreslogs att man ska ut re da hur problemet med bristen på svenskspråkiga bädd av del nings plat ser ska lösas. Den har också samkommunens So i tes svenska sektion vid sitt sammanträde behandlat ärendet. Vid vård av patienter är en av de mest betydelsefulla sakfrågorna att bli hörd och att delta i fattande av beslut som rör den egna vården. Be ty del sen av växelverkan mellan patient och vårdpersonal ac cen tue ras i synnerhet i situationer då sjukdomstillståndet bestående el ler tillfälligt har försvagat patientens egen möjlighet att till fullo delta i vår den och rehabiliteringen. Därför är det speciellt viktigt för oss att i var je bemötande använda patientens eget modersmål. Verk sam heten vid avdelningen i Terjärv ändrade i juni 2016 till verksamhet un-

6 der socialvårdslagen, och därför förverkligas vård på häl so cen tralsjuk hus ni vå för svenskspråkiga invånare i Karleby och Kronoby i huvud sak vid hälsocentralsjukhuset i Karleby. Enligt hälso- och sjukvårdslagen (2010/1326, 8, 24) ska sjukvård ges så att man beaktar patientens behov av medicinsk behandling och i enlighet med de till buds stående enhetliga grunderna för vårdbe ho vet. Vården ska vara kvalitativ, trygg och genomföras på ett ända måls en ligt sätt. Hälso- och sjukvårdslagen ( 6) förutsätter också att klienterna och patienterna blir betjänade på det språk de väljer. Där till har enligt språklagen (2003/423, 10, 18) var och en i en tvåsprå kig kommun rätt att använda finska eller svenska och att bli hörd på sitt eget språk, finska eller svenska. Dessutom bör myn dig he ten vid behov ordna avgiftsfri tolkning. Enligt patientlagen (1992/785, 3) har en patient rätt till den hälsooch sjukvård som hälsotillståndet förutsätter inom ramen för de resur ser som vid respektive tidpunkt står till hälso- och sjukvårdens förfo gan de. Patientens modersmål och individuella behov samt kul tur ska i mån av möjlighet beaktas i vården och bemötandet. Vidare ska enligt patientlagen ( 5) åt patienten ges upplysningar om hens hälso till stånd, vårdens och behandlingens betydelse, olika vård- och be hand lings al ter na tiv och deras verkningar samt om andra om ständig he ter som hänför sig till vården och behandlingen och som har be ty del se då beslut fattas om hur patienten skall vårdas. En yr kes utbil dad person inom hälso- och sjukvården skall ge upplysningar på ett sådant sätt att patienten i tillräcklig utsträckning förstår in ne börden av dem. Om en yrkesutbildad person inom hälso- och sjuk vården inte behärskar det språk som patienten använder skall tolk an litas i mån av möjlighet. SÄTT PÅ VILKA MAN HAR STRÄVAT ATT FÖRBÄTTRA FÖR- VERK LI GANDET SERVICE PÅ SVENSKA PÅ BÄDD AV DEL NING- AR NA Planering av arbetsturerna Vid planering av arbetsturer är det viktigaste att sörja för att pa ti entsä ker he ten och arbetarskyddet förverkligas i varje arbetsskift. I varje ar bets skift bör det finnas ett tillräckligt antal sjukskötare och pri märskö ta re eller närvårdare. Därtill bör man sörja för att personalens kun nan de motsvarar patienternas vårdbehov också i snabbt för änder li ga situationer. Vårdpersonalens ledigheter, sjukfrånvaro och andra avbrott liksom arbetstidsarrangemang och önskemål som främ jar att orka i arbetet bör beaktas vid planeringen av arbetsturer. Också med tanke på patientsäkerheten är en av de mest be ty del seful la faktorerna att patienterna blir förstådda och betjänade på sitt eget mo ders mål. Man strävar till att göra upp arbetsturerna så att det

7 i var je skift finns svenskspråkig personal. För närvarande får ca % av skötarna som arbetar på avdelningarna språktillägg. Därför är si tu a tio nen inom enheterna mycket sällan sådan att det inte finns till gång till personal som kan svenska. Vid nattskiftena har detta inte all tid kunnat garanteras, eftersom bara 2 skötare är i nattskiftena. I så da na situationer får man hjälp från andra avdelningar. Om en lä ka res språkkunskaper inte räcker till för att förklara vårdanvisningar och vårdalternativ åt en patient, använder man en skötare som tolk. Pa ti en ten och en representant för vårdpersonalen kan också genom gemen sam överenskommelse båda tala sitt eget modersmål. Också i denna situation bör vårdpersonalen förvissa sig om att patienten verk li gen förstår frågorna som gäller hens vård. Personalens tilläggs- och kompletteringsutbildning Förmännen har uppmanats att sända sin personal på kom plet terings ut bild ning i svenska, som påbörjas ännu denna höst. Inom So i te kommer svenskan som det andra inhemska språket att vara ett av tyngd punkts om rå de na när det gäller att utveckla kunnandet. Man har planerat att förverkliga utbildningen som beställningsutbildning för små grupper per ansvarsområde och att stöda arbetstagarnas del tagan de i kurser öppna för alla som olika ut bild nings or ga ni sa tio ner anordnar, genom att ge arbetstid och delta i kostnaderna. Därtill finns det inom Soites organisation möjlighet att använda sig av person lig handledning av en språklärare. Ledarna för verksamhets-, service- och an svars om rå dena har blivit ålagda att inom sina ansvars om rå den se till att ledning av kunnandet förverkligas enligt planerna. Information Om verksamhetsändringarna vid avdelningen i Terjärv har i maj-juni 2016 hållits informationsmöten bl.a. vid hälsocentralsjukhusets avdel ning ar och vid samjouren. Meddelande har sänts till sam ar betspar ter och till bäddavdelningarnas personal. I informationen har beto nats att platserna vid enheten i Terjärv fortsättningsvis är i an vändning för vård av vissa patientgrupper (bifogas ). På grund av den kom man de organisationsförändringen har man inhiberat ge men samma ledningsgrupper vid hälsocentralen och också av del ning ar nas ledningsgruppsarbete har varit en utmaning i detta för änd rings ske de. Detta har för sin del försvårat informationsspridningen. På fö re dragnings lis tan för följande ledningsgruppsmöte för avdelningarna finns förverkligandet av service på svenska. Vid led nings grupps mö te na närvar bl.a. alla avdelningens läkare. Dessutom har frågan sänts till ledningsgruppen för vård och omsorg inom samkommunen So i te. BILAGA A 127 Meddelande till samarbetsparter Hänvisning av patienter till fortsatt vård

8 Användningen av bäddplatserna inom den akuta vården bestäms såsom förutsätts i hälso- och sjukvårdslagen så att man alltid i första hand beaktar patientens vårdbehov. Vidare styr under tjänstetid utskrivningsskötaren i Karleby patientströmmarna både till av del ningar na i Karleby och till anstaltsvårdsenheten i Terjärv. Hänvisningen av patienter förbättras genom den ut skriv nings skö tar ring som startas inom Soites organisation och genom det utskrivningsteam som redan nu fungerar. Ut skriv nings skötar ring en kommer att arbeta också under kvällsskiftena och veckoslu ten. Vidare kan rehabilitering efter akutvård skötas vid Terjärv vård centers enhet för anstaltsvård i situationer då patientens rehabilitering inte kan förverkligas hemma/i serviceboendeenheten. Bl a gips pa tien ter, som man inte kunnat sända direkt hem, har vårdats i Terjärv. Ock så patienter som behöver iv-behandling och som är i palliativ vård kan fort fa ran de skötas i Terjärv under förutsättning av deras häl so till stånd och symptombild är stabilt, och att det inte finns behov av att en sjukskötare är närvarande dygnet runt. Det är inte möjligt att grunda en särskild modul eller enhet avsedd för svenskspråkiga patienter inom avdelningarna i Karleby utan den s k kohort principen. Det är inte heller kostnadseffektivt, eftersom vård be ho vet för svenskspråkiga patienter inte är konstant. Om man bil dar en sådan modul medför det kostnader. Att t ex reservera 3 pa ti ent plat ser för detta ändamål kostar ca (280 e x 3 x365) på årsnivå förutom de kostnader som eventuella ökade kökost na der medför. Om svenska sektionens förslag att uppgöra ett se pa rat avtal om att sända svenskspråkiga patienter vid behov till Malms ka sjuk- och hälsovårdsområdet utan betalningsförbindelse, kan det leda till en oregerlig kostnadsökning. Att personalen flexibelt rör sig enligt behov för att garantera service på svenska är det mest flexibla och kostnadseffektiva sättet att sva ra mot detta behov. Därtill bör speciell uppmärksamhet fästas vid in forma tion, så att klienterna och patienterna ska få bra service på sitt eget modersmål. Soc. o. h. direktören Svenska sektionen besluter föreslå 1 att social- och häl so vårds nämn den ger ovan nämnda utlåtande om fullmäktigemotionen från Kronoby 2 att förmannen är ansvarig för att flexibiliteten fungerar när det gäller service på svenska enligt klientens behov. Förmannen är ansvarig för att att klienten får service på sitt modersmål

9 3 att Soites svenska sektion drar upp riktlinjer för språkutbildningen inom vården. Beslut Svenska sektionen beslöt godkänna beslutsförslaget. Social- och hälsovårdsnämnden : Soc. o. h. direktören Social- och hälsovårdsnämnden besluter godkänna svenska sektionens förslag. Beslut Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösesityksen.