Työllistyminen pidentää elinikää. Sysselsättning genererar ökad livslängd

Transkript

1 Nuorten työvoima on saatava työmarkkinoiden käyttöön koko Pohjoiskalotilla Työmarkkinoiden ulkopuolella on suuri määrä nuoria, jotka muodostavat valtavan työvoimaresurssin. Meillä ei ole varaa jättää sitä käyttämättä. On korkea aika ryhtyä sanoista tekoihin ja tehdä se rajanylisesti. Tornionlaaksosta on muodostettava pilottialue, jossa esimerkiksi rajanylinen työharjoittelu on mahdollista. Tämä oli Bothnian Business Housin tiloihin Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan kutsumana Pyöreän pöydän ympärille kokoontuneen, viranomaisia, koulutuslaitoksia, poliitikkoja ja elinkeinoelämää edustavien konkreettinen viesti. Lapin yrittäjien varapuheenjohtaja Martti Kankaanranta näkee nuorison työvoimaresurssin tärkeänä osaavan työvoiman saannin kannalta. -Työllisyys, yritysmaailma ja koulutus ovat kiinteässä yhteydessä keskenään. Jos nuoret eivät kouluttaudu, he joutuvat takuulla työttömyyteen. Jos yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa, ne menettävät kilpailukykynsä eivätkä voi palkata lisää työvoimaa, Kankaanranta sanoi. Ungdomsarbetskraften är en resurs som ska tas tillvara på hela Nordkalotten Det finns ett stort antal ungdomar som i dag står utanför arbetsmarknaden. Dessa utgör en stor resurs, som vi inte har råd att lämna outnyttjad. Det är hög tid att gå från ord till handling. Tornedalen bör bli ett gränslöst pilotområde, där till exempel praktik för arbetssökande över gränsen blir möjligt. Detta var det konkreta budskapet från myndigheter, utbildningsinstitutioner, politiker och näringslivsrepresentanter, som Nordkalottens Gränstjänst inbjöd till ett rundabordssamtal i Bothnian Business House, i Torneå. Martti Kankaanranta, vice ordförande för Företagarna i Lappland, ser den unga arbetskraften som en viktig resurs för framtida kompetensförsörjning. -Sysselsättning, företagande och utbildning har en tydlig koppling. Om de unga inte skaffar sig en utbildning drabbas de med säkerhet av arbetslöshet. Om företagen inte kan få kompetent arbetskraft, förlorar de sin konkurrensförmåga och kan därmed inte anställa mer folk, sade Kankaanranta.

2 Vastapainoksi hän maalasi ihannekuvan, jossa koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat, yritykset saavat koulutettua työvoimaa ja kukoistavat, samalla kun verotulot lisääntyvät ja hyvinvointi saa tarvitsemaansa polttoainetta. Tämä kaikki saadaan aikaan yhteistyöllä, jossa koko Pohjoiskalottia katsotaan yhtenä alueena ja koulutus suunnitellaan sen mukaisesti. Ett motsatt scenario visar den idealbild som han målar upp; när efterfrågan och utbudet av utbildning möts och företagen har tillgång till utbildad arbetskraft, kan de framgångsrikt utvecklas, samtidigt som skatteintäkterna växer och välståndet ökar. Allt detta kan nås om hela Nordkalotten ses som ett enhetligt samarbetsområde, med en gemensam och koordinerad utbildningsplanering. Työllistyminen pidentää elinikää Työllistyminen on paljon muuta kuin pelkkää työtä ja toimeentuloa. -Tänä päivänä Danderydissä, Tukholman vauraimmalla alueella, asuva poika elää kahdeksan vuotta pitempään kuin haaparantalainen ikätoverinsa. Koulutus antaa korkeamman elintason ja pitemmän elämänkaaren. Meidän on pidettävä huolta siitä, että nuorisomme kouluttautuu, lasten ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Bengt Westman täsmensi. Sosialidemokraattien kansanedustaja Leif Pettersson muistutti, ettei syytä saa sälyttää nuorten niskoille. Koulutukseen motivoiminen on aikuisten tehtävä ja se pitää tehdä jo varhaisessa vaiheessa. -Panostukset on tehtävä jo varhaisessa vaiheessa hyvän ohjauksen ja seurannan kautta. Sysselsättning genererar ökad livslängd Att bli sysselsatt innebär inte bara arbete och försörjning. -En pojke i Haparanda har åtta år kortare livslängd än en pojke i Danderyd. Utbildning genererar högre livslängd. Vi måste se till att våra ungdomar utbildar sig, poängterade Bengt Westman. Leif Pettersson, riksdagsman för socialdemokraterna, påminde om att skulden inte ska läggas på ungdomarna. Att motivera till utbildning är de vuxnas ansvar och detta ska påbörjas i en tidig ålder. Ola Backe, ordförande för Föreningen Norden Haparanda, delade Petterssons mening. Det är alltför många som idag inte fullgör sin grundutbildning. -Vi ska satsa innan det är för sent. Vi ska göra det genom rätt handledning och uppföljning. Bild/Kuva 1 deltagare

3 Työvoimapula työttömyyden sivupeilissä Paradoksaalista on, että korkean työttömyyden kanssa samanaikaisesti vallitsee työvoimapula. Puutetta on jo tällä hetkellä esimerkiksi opettajista ja hammaslääkäreistä. Jälkimmäisiä rekrytoidaan ulkomailta, mutta opettajien kohdalla se on vaikeampaa, ennen kaikkea kielen vuoksi. Yritysten sukupolvenvaihdokset ovat myös koko ajan kasvava haaste, koska lapset eivät enää entiseen tapaan jatka vanhempiensa yritysten vetäjinä. Tornion työvoimalasäätiön Samuel Juntunen otti esiin koulutuksen muutostarpeen niin, että se sopii sekä lukijoille että tekijöille. Joidenkin koulutusohjelmien laajuuden tarpeellisuutta voidaan myös miettiä tulevien työtehtävien valossa. Haaparannan kunnanneuvos Peter Waara muistutti, ettei Ruotsissa ole koskaan aiemmin ollut yhtä koulutettua työvoimaa kun tänä päivänä, ja että ongelmista huolimatta suurin osa nuorista kouluttautuu. -Meidän on myös luotava vetovoimaisia työpaikkoja, jotka kiinnostavat. Tämän päivän nuoret eivät jää samaan työpaikkaan koko työelämänsä ajaksi. -Työpaikkojen lisäksi myös paikkakuntien on tehtävä itsestään vetovoimaisia, lisäsi Leif Pettersson. Tornion kehittämisyhtiön Team Botnian Jukka Kujala on saanut yrittäjiltä palautetta työvoiman palkkaamisen vaikeudesta. Arbetskraftsbrist samtidigt med arbetslöshet Samtidigt med arbetslösheten förekommer paradoxalt nog även arbetskraftsbrist. Redan idag är det brist på till exempel lärare och tandläkare. De sistnämnda rekryteras från andra länder, men lärare är det svårare att rekrytera, framförallt på grund av språket. Generationsväxling är ett problem för allt fler företag. Barnen tar inte över efter sina föräldrar i samma utsträckning som förr. Samuel Juntunen från Työvoimalasäätiö i Torneå tog upp frågan om hur utbildningarna utformas. Där behövs kanske också en del förändringar. De ska anpassas till människornas olika inlärningssätt: några tycker om att läsa medan andra hellre arbetar med sina händer. I vissa fall kan man också ställa utbildningens innehåll i relation till de arbetsuppgifter ungdomarna möter, när de kommer ut på arbetsmarknaden. Haparandas kommunalråd Peter Waara påminde om, att Sverige aldrig någonsin haft så högutbildad arbetskraft som nu, och att den stora majoriteten av ungdomar trots allt skaffar sig en utbildning. -Vi måste skapa attraktiva arbetsplatser för att kunna rekrytera. Dagens ungdomar kommer inte att stanna på en och samma arbetsplats livet ut. -Även orterna ska göras attraktiva för att kunna locka arbetskraft, kompletterade Leif Pettersson.

4 -Se vaatii liian paljon työtä ja sisältää aina myös riskin, yrittäjät sanovat. Työpaikkavalmiuksia on harjoiteltava jo varhain Lapin TE-toimiston Päivi Kuusela näkee nuorten työmarkkinataidoissa korjaamisen varaa. Niitä olisi harjoitettava jo koulussa. Vaikkapa vain sitä, mitä työaikojen noudattaminen tarkoittaa. Haaparantalainen kansanedustaja Ida Karkiainen sai samansuuntaisia kokemuksia muutaman vuoden takaisesta nuorten työllistämiseen keskittyvästä hankkeesta. -Oli sellaisiakin, joiden ystävät ja vanhemmat hakivat heille töitä, koska he eivät itse osanneet. Työnvälityksen Maarit Jacobsson uskoo esimerkiksi kesätöiden mahdollistavan tällaisten taitojen opettelemisen. Ja mahdollisuus olisi annettava jo 15 -vuotiaille. Nuorisotalon johtaja Nina Harila jakaa Jacobssonin ajatuksen mahdollisimman aikaisista todellisista työelämäkokemuksista. Jukka Kujala, vd för Team Botnia, Torneå utvecklingsbolag, berättade att företagarna ofta anser, att det är krångligt att rekrytera nya medarbetare. -Det krävs för mycket arbete och rekrytering är alltid förknippad med riskfaktorer, anser företagarna. Arbetsmarknadsfärdigheter ska tränas in redan i tidigt skede Päivi Kuusela, Lapplands TE-byrå har märkt, att ungdomarna ibland har bristande färdigheter för att kunna fungera på arbetsmarknaden. Sådana borde tränas in redan i skolan. Exempelvis att arbetstiderna ska respekteras. Ida Karkiainen, socialdemokratisk riksdagsledamot från Haparanda, gjorde liknande upptäckter för några år sedan i ett projekt som handlade om ungdomars inträde på arbetsmarknaden. -Det fanns till och med sådana som hade sina vänner och föräldrar till att söka jobb åt dem. Själva kunde de inte. Maarit Jacobsson från Arbetsförmedlingen ser sommarjobben som ett viktigt tillfälle att träna in dessa färdigheter. Och möjligheten till sommarjobb ska finnas redan från 15 års ålder. Nina Harila från Ungdomshuset Stationen håller med Jacobsson, när det gäller att få arbetslivserfarenheter i så tidigt skede som möjligt. Bild/Kuva 2, Stefan Waara, Ida Karkiainen, Jukka Kujala

5 Koulun työharjoittelujaksot ovat yhtä tärkeitä niin teoreettista lukiota käyville kuin ammattikoululaisille/ruotsin ammattilukiolaisille. -Koulun ja elinkeinoelämän välillä on yhä edelleen syvä kuilu, jota voidaan kaventaa opettamalla esimerkiksi lukiossa työmarkkinoiden tarpeista ja olosuhteista, Utbildning Nordin rehtori Sture Troli arvioi. Skolans praktikperioder är lika viktiga för alla, både för dem som går teoretiska linjer som för dem i praktiska gymnasieprogram. Mellan skolan och näringslivet finns fortfarande en djup klyfta, som kan överbryggas genom att till exempel i gymnasiet, undervisa om hur arbetsmarknaden fungerar och vad det finns för behov, anser Sture Troli, rektor för Utbildning Nord. Hyviä malleja löytyy Tilannetta ei tarvitse pitää toivottomana, sillä hyviä käytäntöjä ja malleja on olemassa. Koska syrjäytymisen vaara on näkyvissä jo hyvin varhain, ja viimeistään yläasteella, voidaan siihen puuttua esimerkiksi käytännön työharjoittelua lisäämällä ja ennen kaikkea niin, ettei nuoria päästetä liian helposti liukumaan pois koulunpenkiltä. -Meidän on tehtävä työtä useammalla rintamalla yhdessä nuorten kanssa. Motivoitava ja ohjattava, niin etteivät he jätä koulua kesken. On oltava valmiita muuttamaan koulutusta niin, että nuoret näkevät sen tarpeellisuuden, Työnvälityksen Arne Björkman totesi. Det finns goda lösningar Trots alla utmaningar och problem finns det hopp och lösningar. Det finns goda praktiska modeller och arbetssätt. Eftersom risken för utslagning kan skönjas redan i ett mycket tidigt skede, senast på högstadiet, kan den förebyggas genom till exempel utökad praktik. Men framförallt ska man inte låta ungdomarna ge upp för lätt. -Vi måste arbeta på flera fronter tillsammans med ungdomar. Motivera och vägleda, så att de ska slutföra gymnasiet. Vi måste vara beredda att utforma skolan så att ungdomar ser att det är viktigt, konstaterade Arne Björkman från Arbetsförmedlingen. Bild/Kuva 3, Arne Björkman, Leif Pettersson

6 Siinä vaiheessa kun koulu on jo takana ja nuoret ovat tulleet aikuisikään, on tärkeää, että löytyy erilaisia työllistämismalleja. Yksi tällainen on työnhakijoiden työharjoittelu yli rajan, mikä ei ole tähän mennessä ollut mahdollista rajaesteistä johtuen. -Olen jo vuodesta 2013 lähtien tehnyt työtä sen mahdollistamiseksi. Ja minun ehdotukseni on, että työharjoittelu yli rajan tehdään mahdolliseksi pendelöintietäisyydellä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on tilannut selvityksen työharjoittelusta rajan yli. Selvityksen tuloksena ehdotetaan mm. yhtä tai useampaa pilottialuetta, missä tätä harjoittelua kokeiltaisiin. On aika takoa kun rauta on kuumaa, Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Päivi Koivupalo kehottaa. Harjoittelumaan kielitaito on tietysti tärkeä edellytys harjoittelupaikan saamiselle. Tulokkaat ovat myös nähtävä voimavarana Pohjoiskalotin uudet tulokkaat eli ne turvapaikanhakijat, jotka saavat pakolaisstatuksen ja saavat jäädä maahan, on niin ikään nähtävä resurssina. Varsinkin kun monet Pohjoiskalotin osat kärsivät väestökadosta. När ungdomar redan har slutfört sin utbildning är det viktigt med olika typer av sysselsättningsmallar. En sådan är praktik över gränsen för arbetssökande, vilket på grund av gränshinder hittills inte varit möjligt. Bild/kuva 4, Kurt Wennberg, Lars Kero, Peter Waara, Päivi Koivupalo -Jag har arbetat för detta sedan Mitt förslag är att praktik över gränsen möjliggörs inom pendelavstånd. Nordiska ministerrådet har beställt en utredning om praktik över gränsen. Utredningen föreslår bland annat ett eller flera pilotområden där detta kan införas på prov. Det är viktig att smida medan järnet är varmt, uppmanar Päivi Koivupalo, koordinator för Nordkalottens Gränstjänst. De nyanlända ska också ses som en resurs Nordkalottens nyanlända dvs. de asylsökande som kommer att stanna hos oss ska ses som en resurs. Speciellt med tanke på att befolkningen minskar i stora delar av Nordkalotten. -Väestöennusteiden valossa voidaan joutua tilanteeseen, jossa 40 prosenttia tekee töitä hankkiakseen toimeentulon 60 prosentille, Bengt Westman valotti tilastojen kertomaa. -Utifrån befolkningsprognoser kan vi hamna i en situation, där 40 procent måste försörja 60 procent av befolkningen, sade Bengt Westman som tolkat de statistiska siffrorna.

7 Uudet tulokkaat voivat vaikuttaa myönteisesti paitsi väkiluvun kasvuun myös ikärakenteen normalisoitumiseen. Avainsana on kotouttaminen ja sen nopeuttaminen. Yksi tapa on ottaa lähtömaassa koulutettu työvoima käyttöön jo ennen maan kielen täydellistä oppimista. Tästäkin on kokemusta. Kieltä voi opetella vaikka kaksi päivää viikossa ja tehdä työtä kolme päivää viikossa. 90 prosenttia ammattitaidosta on kuitenkin muuta kuin kieltä. Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole homogeeninen ryhmä. Heidän joukostaan löytyy luku- ja kirjoitustaidottomista lääkäreihin ja professoreihin saakka. Ammattitaidon selvittäminen varmalla tavalla ja mahdollisimman nopeasti on tärkeää. De nyanlända kan ha en positiv inverkan på befolkningsutvecklingen och även bidra till en mer normal åldersstruktur. Nyckelordet är en snabb integrering. Ett sätt är, att låta de som redan har en yrkesexamen från sitt hemland inträda på arbetsmarknaden innan de har lärt sig det nya landets språk fullständigt. Det finns goda erfarenheter av detta. Ett sätt är att studera språk exempelvis i två dagar och sedan arbeta i tre dagar. Yrkeskompetensen består till 90 procent av annat än språk. De nya är dock inte en homogen grupp. Bland dem finns allt från analfabeter till läkare och professorer. Att fastställa yrkeskunskaperna på ett säkert sätt och så fort som möjligt är viktigt. Toisesta pohjoismaasta saatu tutkinto voimaan Tämä ei koske ainoastaan uusia tulokkaita, vaan pätee yhtä lailla toisesta Pohjoismaasta toiseen muuttavaa. Yksi esimerkki tästä on Ruotsin käyttöön ottama opettajien legitimointi. Esimerkiksi Suomessa Examen från ett annat nordiskt land ska gälla Att tillvarata kompetensen och godkänna examen från ett annat land gäller inte bara flyktingar. Det gäller även när människor flyttar från ett nordiskt land till ett annat. Ett exempel på nya gränshinder är lärarlegitimationen som Sverige nyligen infört. Följden blir att en lärare med utbildning från Finland kan få vänta upp till ett år innan hans/hennes kompetens har bekräftats. Bild/Kuva 5, Päivi Kuusela, Samuel Juntunen, Ola Backe

8 koulutuksen hankkinut opettaja voi joutua odottamaan jopa vuoden ennen kuin hänen pätevyytensä on todistettu. -Tutkintojen ja koulutuksen validiointi on hyvin erilaista. Esimerkiksi Suomessa on käytössä kansallinen järjestelmä, mutta Ruotsissa se on lähes täysin pirstottu. ja validioimisohjelmia on runsaasti ja ne maksavat. CNC-validiointi maksaa kruunua. Sen pystyy kyllä tekemään nopeammin ja edullisemmin. Norjassa validiointi voidaan tehdä kolmessa päivässä, Sture Troli tiedotti. -Validering av examina och utbildning skiljer sig mycket mellan olika länder i Norden. Finland har ett nationellt system, medan Sverige nästan helt gått ifrån sådana. Istället finns det flera olika valideringsprogram och dessa kostar. En CNCvalidering kostar kronor. Det kan göras både snabbare och billigare. I Norge går det på tre dagar, informerade Sture Troli.

9 Nycklar till en förbättrad ungdomssysselsättning på Nordkalotten Ungdomar i många EU-länder drabbas hårt av den rådande ekonomiska krisen och ungdomsarbetslösheten är stor. Situationen är akut även på Nordkalotten med visst undantag av Norge, där läget är något bättre. Mot bakgrund av detta har vi i dag samlat representanter från olika organisationer till ett Rundabordssamtal på Nordkalottens Gränstjänst i TornioHaparanda. Alla är överens om att det är dags att gå från ord till handling. Därför föreslås följande: - Ett pilotprojekt startas, där unga arbetslösa får möjlighet att praktisera över riksgränserna i hela området. På sikt är vår ambition att avlägsna de hinder som ländernas olika lagstiftning och olika arbetssätt innebär. - Det gränsöverskridande samarbetet inom utbildning och arbetsliv utökas genom att en ny funktion i form av en Nordkalottens utbildningssamordnare skapas. Detta kan ske i samarbete med Nordkalottrådet och områdets utbildningsinstitutioner. - En kraftig satsning på smidig, effektiv och snabb examensvalidering görs, så att examen från ett nordiskt land, kan godkännas i hela Norden. På detta sätt kan arbetsmarknaden göras mera gränsöverskridande och dynamisk. - De nyanländas yrkeskompetens är en resurs som vi snabbt och rättssäkert måste validera och nyttja. Samtidigt underlättas deras inträde till arbetslivet. Vi fortsätter arbetet genom att bygga nätverk och förbereda för ett pilotprojekt i samklang med programmet för Finlands ordförandeskap i Nordiska Ministerrådet. Våren 2016 inbjuds ministrarna för nordiskt samarbete samt utbildnings- och arbetsmarknadsministrarna från Sverige och Finland till ett gemensamt möte för att framföra våra synpunkter och krav. Päivi Koivupalo Peter Hagström Martti Kankaanranta Kurt Wennberg

10 Avaimia nuorten työllistymiseen Pohjoiskalotilla Tämänhetkinen talouskriisi koettelee kovasti monien EU-maiden nuoria, ja nuorisotyöttömyys on suuri. Tilanne on akuutti myös Pohjoiskalotilla paitsi Pohjois-Norjassa, jossa työllisyystilanne on parempi. Siksi olemme koonneet yhteen eri organisaatioiden edustajia Pyöreän pöydän keskusteluun Pohjoiskalotin Rajaneuvontaan TornioHaaparannalle. Olemme yksimielisiä siitä, että nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin. Siksi ehdotamme seuraavaa: - Pohjoiskalotilla toteutetaan pilottihankkeena nuorille työttömille mahdollisuus valtakunnanrajat ylittävään työharjoitteluun koko alueella. Pitemmällä tähtäimellä tavoitteemme on eri lainsäädännöstä ja menettelytavoista johtuvien, rajanylisen työharjoittelun tiellä olevien esteiden poistaminen. - Koulutuksen ja työelämän rajanylistä yhteistyötä lisätään perustamalla Pohjoiskalotin koulutuskoordinaattorin toimi yhteistyössä Pohjoiskalotin neuvoston ja alueen koululaitosten kanssa. - Tutkintojen joustavaan, tehokkaaseen ja nopeaan validiointiin panostetaan voimallisesti niin, että toisessa pohjoismaassa suoritettu tutkinto kelpaa toisessa maassa. Näin työmarkkinat kehittyvät rajanylisemmiksi ja dynaamisemmiksi. - Uusien maahantulijoiden ammattitaito on voimavara, joka on saatava käyttöön nopeasti ammattitaidon oikean arvioinnin kautta. Se helpottaa uusien asukkaiden työmarkkinoille pääsyä. Jatkamme työtä verkostoja rakentamalla ja valmistelemalla Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuuden ohjelman kanssa yhteensopivaa pilottihanketta. Keväällä 2016 kutsumme Suomen ja Ruotsin pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavat ministerit sekä opetus- ja työmarkkinaministerit yhteiseen kokoukseen, jossa esitämme näkökantamme ja vaatimuksemme. Päivi Koivupalo Peter Hagström Martti Kankaanranta Kurt Wennberg

11 Ungdomar & Arbete på Nordkalotten runda bordssamtal (Steg 1.) Nuoret & Työllisyys Pohjoiskalotilla Pyöreän Pöydän keskustelu (Osa 1.) Anne Muttu Arne Björkman Bengt Westman Elsa Vaara Hannele Kenttä Ida Karkiainen Jukka Kujala Kajsa Wickstöm Katri Kulmuni Kurt Wennberg Lars Kero Laura Enbuska Leif Pettersson Maarit Jacobsson Martti Kankaanranta Nina Harila Ola Backe Peter Hagström Peter Waara Päivi Koivupalo Päivi Kuusela Samuel Juntunen Stefan Waara Sture Troli Timo Nousiainen TE-Toimisto Arbetsförmedlingen Ordf.BUN i Haparanda Pellon kunta Rapport/dokumentation Riksdagsledamot (S) Team Bothnia tolk Kansanedustaja Företagarna Norrbotten Arbetsförmedlingen/Eures Pellon kunta Riksdagsledamot (S) Arbetsförmedlingen Lapin Yrittäjät Haparanda Stad Föreningen Nord Tornedalsrådet Haparanda Stad Nordkalottens Gränstjänst TE-Toimisto Tornion Työvoimalasäätiö Haparanda kommun, Resursverkstaden Utbildning Nord Tornion kaupunki