Till riksdagens talman

Transkript

1 KK 892/2005 vp Astrid Thors /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 892/2005 rd Rekommendationen om kolesterolvärde Till riksdagens talman Läkemedelskostnaderna skjuter i höjden av många orsaker. Nya läkemedel och nya behandlingar kräver ökade insatser. Befolkningen lider också av fetma, vilket leder till många följdsjukdomar som kräver medicinering. Kostnaderna för kolesterolläkemedel är ett exempel på detta. Försäljningen av dessa läkemedel har ökat med 20 % under det senaste året samtidigt som ca medborgare använder kolesterolläkemedel. Behovet av läkemedel bedöms mot det s.k. målet för kolesterolhalten som fastställts till 5 mmol/l. Denna målsättning, som blivit allmänt känd genom ett omfattande upplysningsarbete, överskrids dock av 3,5 miljoner invånare. Sakkunniga har hävdat att det att gränsen är satt så lågt medför att ca friska och symptomfria medborgare äter kolesterolläkemedel. Målet om 5 mmol/l uppges inte ha fastställts av något officiellt organ, utan detta värde har man kommit fram till i ett vetenskapligt samfunds sakkunniggrupp. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Är det korrekt att målet för kolesterolvärdet baserar sig enbart på en bedömning som gjorts i en sakkunniggrupp inom ett läkarsamfund, vilken bedömning av risker och fördelar har gjorts när denna gräns har "fastställts", har en objektiv riskhantering gjorts samt i vilken mån skiljer sig målet för kolesterolhalten från motsvarande värde i våra nordiska grannländer? Helsingfors den 3 november 2005 Astrid Thors /sv Version 2.0

2 Suomennos KK 892/2005 vp Astrid Thors /r KIRJALLINEN KYSYMYS 892/2005 vp Kolesteroliarvoa koskeva suositus Eduskunnan puhemiehelle Lääkekulut muodostuvat monista syistä suuriksi. Uudet lääkkeet ja uudet hoidot edellyttävät lisäpanostuksia. Väestö kärsii myös liikalihavuudesta, mikä johtaa moniin lääkitystä vaativiin sairauksiin. Kolesterolilääkkeiden kulut ovat yhtenä esimerkkinä tästä. Näiden lääkkeiden myynti on kasvanut 20 % viimeisen vuoden aikana samanaikaisesti, kun noin kansalaista käyttää kolesterolilääkkeitä. Lääkkeiden tarve arvioidaan suhteessa ns. kolesterolipitoisuuden tavoitteeseen, joka on 5 mmol/l. Tämän tavoitteen, joka on yleisesti tunnettu laajan valistustyön ansiosta, ylittää kuitenkin 3,5 miljoonaa kansalaista. Asiantuntijat ovat väittäneet, että näin alhaisen rajan vuoksi noin tervettä ja oireetonta kansalaista syö kolesterolilääkkeitä. Mikään virallinen elin ei ole vahvistanut tavoitetta 5 mmol/l, vaan tähän arvoon on päädytty tieteellisen yhteisön asiantuntijaryhmässä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko oikein, että kolesteroliarvoa koskeva tavoite perustuu pelkästään lääkäriyhteisön asiantuntijaryhmän arvioon, ja tämä haittoja ja etuja koskeva arvio on tehty tätä rajaa "vahvistettaessa", onko asiassa tehty objektiivista riskienkartoitusta sekä missä määrin kolesterolipitoisuutta koskeva tavoite eroaa pohjoismaisten naapureidemme vastaavasta arvosta? Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 2005 Astrid Thors /r 2

3 Ministerin vastaus KK 892/2005 vp Astrid Thors /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Astrid Thorsin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 892/2005 vp: Onko oikein, että kolesteroliarvoa koskeva tavoite perustuu pelkästään lääkäriyhteisön asiantuntijaryhmän arvioon, ja tämä haittoja ja etuja koskeva arvio on tehty rajaa "vahvistettaessa", onko asiassa tehty objektiivista riskikartoitusta sekä missä määrin kolesterolipitoisuutta koskeva tavoite eroa pohjoismaisten naapureittemme vastaavasta arvosta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Veren kohonnut kolesterolipitoisuus on keskeisin sepelvaltimotaudin syytekijä. Se korreloi epidemiologisten tutkimusten mukaan väestötasolla hyvin väestön sepelvaltimotautisairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Väestön sepelvaltimotautisairastavuus vähenee suorassa suhteessa veren kolesterolipitoisuuteen. Niissä maissa, jossa veren kolesterolipitoisuus on matala, alle 4 mmol/l sepelvaltimotauti on hyvin harvinainen. Luonnonkansoilla kolesterolitasot ovat 2 3 mmol/l eikä heillä ole sepelvaltimotauteja. Suomalaisen työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt noin 80 % huippuluvuistaan 1960-luvulta. Yli puolet vähenemisestä selittyy tutkimusten mukaan väestön veren kolesterolipitoisuuden alenemisella. Se taas johtuu suurimmaksi osaksi ruokavalion muuttumisesta terveellisempään suuntaa. Terveen väestön tavoitteelliseksi veren kolesteroliarvoksi suositellaan tänä päivänä alle 5 mmol/l. Suomessa suositeltu veren kolesterolipitoisuuden tavoitearvo alle 5 mmol/l on yhdenmukainen eurooppalaisen suosituksen kanssa. Yhdysvalloissa tavoitearvo on 200 mg/dl, mikä vastaa Euroopassa käytetyllä mitta-asteikolla 5,2 mmol/l. Valtimotauteja sairastaville potilaille suositellaan veren kolesterolipitoisuuden vähentämistä osana hoitoa aina 3 mmol/l tasolle asti. Kaikki suositellut veren kolesterolipitoisuuksien tavoitearvot perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön ja laajaan lääketieteelliseen asiantuntemukseen ja kansainväliseen lääketieteelliseen yhteistyöhön, johon myös kaikki pohjoismaat ovat osallistuneet ja sitoutuneet. Tavoitearvojen toteutumista seurataan ja arvioidaan muutaman vuoden välein käymälle kansallisesti ja kansainvälisesti läpi kaikki alan uusin tutkimustieto. Asialle tyypillistä on, että useimmat itsenäiset asiantuntijaryhmät eri puolilla maailmaa ovat päätyneet yhteneväisesti lähes samoihin suositusarvoihin. Kolesterolilääkityksen tarvetta harkittaessa on aina otettava huomioon potilaan kokonaisriski sairastua sydän- ja verisuonisairauteen. Uusimman eurooppalaisen suosituksen mukaan lääkitystä on syytä harkita, jos potilaan kuolemanvaara seuraavan kymmenen vuoden aikana on 5 % suurempi. Tämän kokonaisriskin arviointi perustuu aina lääkärin arvioon tärkeimpien sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yhteisvaikutuksiin vaarasta sairastua sepelvaltimotautiin. Lääketieteellisen asiantuntijaryhmän suositus ei ole sitova viranomaisohje. Sitä ei tule myöskään tulkita siten, että kolesterolilääkitys aloitettaisiin kaikille, joiden kolesteroliarvot ylittävät 5 mmol/l. Lähtökohta kolesteroliarvojen alenta- 3

4 KK 892/2005 vp Astrid Thors /r Ministerin vastaus misessa on aina arvojen alentaminen painonhallinnan keinoin, ruoka-valion tyydyttyneiden rasvojen määriä alentamalla sekä lisäämällä monityydyttymättömien rasvojen käyttöä ja liikuntaa. Huomattavalla osalla väestöä veren kolesteroliarvot saavuttavat suositellun tavoitearvon ruokavaliota muuttamalla ja lisäämällä liikuntaa. Viimeisin suomalainen kolesterolia koskeva suositus on valmistunut Suositus on Lääkäriseura Duodecimin toimesta valmisteltu käypä hoito -suositus, jossa jokainen suositus perustellaan tieteellisellä näytöllä. Se on kolesterolin osalta on vahva. Vastaavanlaisia käypä hoito -suosituksia on valmisteltu monista muistakin sairauksista ja lääketieteellisistä ongelmista. Lääkäriseura Duodecim on valittu suositusten valmisteluvastuulliseksi ulkopuolisena puolueettomana tahona. Valmistelutyö rahoitetaan julkisin varoin ja on osa kansallista terveysprojektia. Suositukset on nähty tätä päätöstä tehtäessä puhtaasti lääketieteen ratkaisuvaltaan kuuluviksi asioiksi, koska hoito ja sairauden ehkäisy perustuu aina potilaan kokonaistilan ja vaaran arviointiin, jonka tekee lääkäri. Suositusten valmistelutapa on myös paras tapa sitouttaa lääkärit niiden toimeenpanoon. Vuonna 2003 perustettiin kansallinen lääkehoidon kehittämiskeskus. Sen tehtävänä on seurata, arvioida ja edistää lääkkeiden rationaalista määräämistä ja käyttöä. Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidot on suunniteltu otettavaksi seuraavaksi lääkehoidon kehittämistyön kohteeksi. Tähänastisten kokemusten valossa kehittämiskeskuksen työllä voi odottaa olevan myönteisiä ohjausvaikutuksia kolesterolilääkkeiden käyttöön, jos siinä ilmenee puutteita. Puutteita voivat olla niin yli- kuin alikäyttökin. Kolesterolilääkkeet maassamme ovat joko perus- tai erityiskorvattavia. Erityiskorvattavuus on rajattu Kansaneläkelaitoksen päätöksellä määriteltyjen perinnöllisten sairauksien ja sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitoon. Kansaneläkelaitoksen päätös on valmisteltu laitoksen sosiaalilääketieteen neuvottelukunnassa lääketieteellisin perustein. Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4

5 Ministerns svar KK 892/2005 vp Astrid Thors /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 892/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Astrid Thors/ sv: Är det korrekt att målet för kolesterolvärdet baserar sig enbart på en bedömning som gjorts i en sakkunniggrupp inom ett läkarsamfund, vilken bedömning av risker och fördelar har gjorts när denna gräns har "fastställts", har en objektiv riskhantering gjorts samt i vilken mån skiljer sig målet för kolesterolhalten från motsvarande värde i våra nordiska grannländer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förhöjd kolesterolhalt i blodet är den viktigaste bidragande orsaken till koronarkärlsjukdom. Enligt epidemiologiska undersökningar korrelerar den på befolkningsnivå i hög grad med sjukfrekvensen för koronarkärlsjukdom och dödligheten hos befolkningen. Sjukfrekvensen för koronarkärlsjukdom hos befolkningen minskar i direkt relation till kolesterolhalten i blodet. Koronarkärlsjukdom förekommer mycket sällan i länder där kolesterolhalten i blodet är låg, under 4 mmol/l. Hos naturfolken är kolesterolnivåerna 2 3 mmol/l och de lider inte av några koronarkärlsjukdomar. Dödligheten i koronarkärlsjukdom bland den finländska befolkningen i arbetsför ålder har sjunkit från rekordsiffran ca 80 procent på talet. Enligt forskning kan mer än hälften av minskningen förklaras med sänkt kolesterolhalt i blodet hos befolkningen, vilket i sin tur till största delen beror på att kosten har blivit hälsosammare. Som det målsatta kolesterolvärdet för den friska befolkningen rekommenderas i dag att kolesterolhalten är under 5 mmol/l. Det rekommenderade målvärdet under 5 mmol/l i Finland är förenligt med den europeiska rekommendationen. I Förenta staterna är målvärdet 200 mg/dl, vilket motsvarar 5,2 mmol/l enligt den skala som används i Europa. Som ett led i vården av patienter med artärsjukdomar föreslås att kolesterolhalten i blodet sänks ända till 3 mmol/l. Alla de rekommenderade målvärdena för kolesterolhalterna i blodet baserar sig på starka forskningsbevis och medicinsk sakkunskap på bred basis och på internationellt medicinskt samarbete, vilket också alla de nordiska länderna har deltagit i och förbundit sig till. Målvärdena följs och utvärderas med några års intervaller genom att de färskaste forskningsrönen på området gås igenom på nationell och internationell nivå. Typisk för saken är att de flesta självständiga sakkunniggrupperna på olika håll i världen samstämmigt har kommit fram till nästan samma rekommenderade värden. När behovet av behandling med kolesterolläkemedel övervägs bör hänsyn alltid tas till den totala risken för att patienten insjuknar i hjärtoch kärlsjukdomar. Enligt den nyaste europeiska rekommendationen bör läkemedelsbehandling övervägas, om risken för att patienten kommer att dö inom de tio följande åren är högre än 5 procent. Bedömningen av den totala risken baserar sig alltid på en läkares bedömning av de samlade verkningarna av de viktigaste riskfaktorerna för 5

6 KK 892/2005 vp Astrid Thors /r Ministerns svar hjärt- och kärlsjukdomar när det gäller risken att insjukna i koronarkärlsjukdom. Rekommendationen av den medicinska sakkunniggruppen är inte någon bindande myndighetsanvisning. Den bör inte heller tolkas som så att behandling med kolesterolläkemedel bör inledas för alla som har kolesterolvärden över 5 mmol/l. Utgångspunkten för att sänka kolesterolvärdena är alltid att värdena bör sänkas med metoder för viktkontroll, en minskning av mängden mättade fetter i kosten, en ökning av mängden fleromättade fetter och motion. För en betydande del av befolkningen når kolesterolvärdena i blodet den rekommenderade målnivån genom ändrad kost och mera motion. Den senaste finländska rekommendationen om kolesterol blev klar den 20 juni Genom Läkarsällskapet Duodecims försorg har rekommendationen utformats som en riktlinje för god medicinsk praxis, där varje enskild rekommendation motiveras med vetenskapliga bevis. Beviset är starkt i fråga om kolesterol. Motsvarande riktlinjer för god medicinsk praxis har också utformats för många andra sjukdomar och medicinska problem. Läkarsällskapet Duodecim har som ett utomstående opartiskt organ utsetts till ansvarig för beredningen av riktlinjerna. Beredningsarbetet finansieras med offentliga medel och ingår i det nationella hälsoprojektet. När beslutet fattades betraktades riktlinjerna som angelägenheter som alltigenom hör till medicinsk beslutspraxis, eftersom behandlingen och förebyggandet av sjukdomar alltid baserar sig på en bedömning av patientens totala situation och av riskerna. Bedömningen görs av en läkare. Beredningssättet är också det bästa sättet för att engagera läkarna i verkställigheten. Den nationella utvecklingscentralen för läkemedelsbehandling inrättades Den skall följa, bedöma och främja att läkemedel ordineras och används rationellt. Enligt planerna skall läkemedelsbehandlingar av hjärt- och kärlsjukdomar upptas som följande objekt för utvecklingsarbetet beträffande läkemedelsbehandling. I ljuset av erfarenheterna hittills kan man vänta sig att arbetet vid utvecklingscentralen har positiva styreffekter på användningen av kolesterolläkemedel, om det uppdagas brister i användningen. Bristerna kan gälla både överdriven och underdimensionerad användning. I vårt land omfattas kolesterolläkemedlen av grundersättning eller specialersättning. Specialersättningen har begränsats till behandlingen av genom Folkpensionsanstaltens beslut fastställda genetiska rubbningar i fettmetabolismen och rubbningar i fettmetabolismen hos patienter som lider av koronarkärlsjukdom. Beslutet har beretts utifrån medicinska kriterier vid socialmedicinska delegationen vid Folkpensionsanstalten. Helsingfors den 24 november 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6