Fyren lyser och leder sjöfararen bort från stressen Svävandeflyttfåglar för tankarna till hemhamnen

Transkript

1 Vaihtelusta voimia ammatin arkeen: Jani Korpelainen kertoo s. 22 Variation ger krafter i yrkets vardag: Jani Korpelainen berättar s. 24 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING 4/2013 s. 7 Tohtori Fläppi: Tääl majakka loistaa merenkulkijalta tressin poistaa Muuttolinnut liitää ajatukset kotisatamaan kiitää Doktor Fläp: Fyren lyser och leder sjöfararen bort från stressen Svävandeflyttfåglar för tankarna till hemhamnen

2 4/2013 Sisältö ı Innehåll 4 Elintapojen muutos auttaa jaksamaan Hyvä työelämä merellä -seminaarissa pohdittiin, miten merenkulkijoiden työarkea voitaisiin parantaa. 12 Nielseniläiset nostalgiaristeilyllä Lokakuun alussa reilut 170 nielseniläistä seilasi m/s Mariellalla Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. 16 Minuuttikisailijalle liikunnasta endorfiinia ja vireyttä Silja Serenaden keittiömestari Hannu Taipaleelle liikkuminen ja itsestään huolehtiminen on nykyään osa arkea. 22 Vaihtelusta voimia ammatin arkeen Rutiinien tuulettaminen virkistää laivatyössäkin. Opiskelun kautta saa uusia näkökulmia merityön arkeen. 30 Monikulttuurinen työympäristö merellä Mitä eri kulttuureja edustavat merimiehet voivat oppia toisiltaan? Vakiot 3 Pääkirjoitus Työhyvinvointi tukee suomalaista merenkulkua 12 Pärjätään MEK:in lähiaikojen toimet merenkulkijoiden työkyvyn edistämiseksi 20 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Tilastot Merityössä eläkeiän täyttymisen jälkeen 26 Michaela vastaa Työttömyysuhka ja eläke-etuudet 33 Lyhyesti En ändring av levnadsvanorna gör orkandet lättare Under seminariet Bra arbetsliv på sjön venti lerades frågan om hur sjöfararnas arbetsvardag kunde utvecklas till det bättre. 13 Nielsens nostalgikryssning I början av oktober seglade drygt 170 nielsensjöfarare med m/s Mariella från Helsingfors till Stockholm och tillbaka. 18 Minuttävlaren får endorfin och ork av motionen För kökschefen Hannu Taipale på Silja Serenade är numera motion och månande om egen hälsa en del av vardagen. 24 Variation ger krafter i yrkets vardag Vädrande av rutiner piggar upp också i fartygsarbete. Via studier kan nya aspekter på sjöarbetets vardag öppna sig. 32 Den mångkulturella arbetsmiljön på haven Vad kan sjömän som representerar olika kulturer lära sig av varandra? Ordinarie 3 Ledaren Arbetshälsa stöder den finländska sjöfarten 12 Vi klarar oss SPK:s åtgärder för att främja sjöfararnas arbetsförmåga 20 Investering Fastighetsplaceringar Statistik I sjöarbete efter att pensionsåldern intjänats 28 Michaela svarar Hur påverkar permittering och arbetslöshet sjöfararnas pensionsförmåner? 34 Smånytt albatrossen albatrossi 2 Albatrossi Albatrossen Päätoimittaja Huvudredaktör Kari Välimäki kari.valimaki@merimieselakekassa.fi kari.valimaki@sjomanspensionskassan.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Marina Paulaharju marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi Käyntiosoite Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite Postadress PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin Telefon Telefax Sähköposti E-post etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi Osoitteenmuutokset adressförändringarna info@merimieselakekassa.fi info@sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju, Michaela Björklund ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Painos Upplaga Nro Nr ilmestyy utges 1/2014 vko vecka 15 Kannen kuva Pärmbild Marina Paulaharju Ulkoasu Layout Nymandesign Oy Painopaikka Tryckeri Libris Oy, Helsinki

3 Pääkirjoitus ı Ledaren 4/2013 Työhyvinvointi tukee suomalaista merenkulkua Arbetshälsa stöder den finländska sjöfarten MERIMIESELÄKEKASSA järjesti Hyvä työelämä merellä -tilaisuuden. Paikalla oli yli 150 henkilöä, joiden antama palaute päivästä oli hyvä ja kannustava. Merenkulkijoiden työhyvinvoinnin parantaminen vaatii yhteistyötä ja siihen näytti olevan halukkuutta kaikilla osapuolilla. On täysin selvää, että keskeiset toimenpiteet täytyy tehdä työpaikoilla työnantajien ja työntekijöiden sopimalla tavalla. Merimieseläkekassa ja muut työpaikan ulkopuoliset toimijat voivat vain tukea työnantajien ja työntekijöiden toimintaa. Päävastuu työhyvinvoinnista on työpaikoilla. MERIMIESELÄKEKASSA haluaa tukea merenkulkijoiden työhyvinvoinnin parantamista, koska se on sekä taloudellisesti että sosiaalisesti perusteltua. Mitä useampi jaksaa työssä vanhuuseläkkeelle saakka, sitä helpompi on varautua tulevien eläkkeiden maksamiseen. Tavoitteena on myös se, että eläkkeelle päästään toimintakykyisenä, jotta merenkulkijat voisivat nauttia ansaituista eläkepäivistä. MERIMIESELÄKEKASSA tukee sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin parantamista. Olemme jo vuosia tukeneet Merimieskirkon laivakuraattoritoimintaa ja ensi vuoden alusta aloitamme yhdessä Merimiespalvelutoimiston kanssa merenkulkijoiden fyysistä hyvinvointia kohentavan Formare -pilottihankkeen. SEMINAARISSA tuli esille myös varhaisen puuttumisen ja kuntoutuksen merkitys. Tämän takia eläkekassa päätti tiivistää yhteistyötä sekä työterveyshuollon että merimieslääkäreiden kanssa. Vuoden 2014 aikana järjestämme molemmille ryhmille tapaamiset. Merimieseläkekassan tarjoamaa ammatillista kuntoutusta ei tunneta riittävästi, vaikka siitä saadut kokemukset ovat olleetkin hyvät. Lisäämme tiedottamista ammatillisesta kuntoutuksesta. Lisäksi pyrimme tukemaan varustamoja työhyvinvoinnin edistämisessä välittämällä asiantuntijapalveluja. SEMINAARIA VARTEN ennakkoon keräämämme kyselyn tulosten perusteella valtaosa näytti suhtautuvan positiivisesti suomalaisen merenkulun tulevaisuuteen. Sen edellytyksenä on kuitenkin osaava, motivoitunut ja terve merenkulkija. Voimme kaikki osoittaa arvostusta tälle osaamiselle parantamalla yhdessä työhyvinvointia merellä. o DEN arrangerade Sjömanspensionskassan seminariet Bra arbetsliv på sjön. På plats var över 150 personer. Enligt feedbacken från dem var dagen fin och inpirerande. Förbättrandet av sjöfararnas arbetshälsa kräver samarbete och det föreföll som om samtliga parter skulle ha villighet till ett sådant. Det är helt klart, att de centrala åtgärderna ska vidtas på arbetsplatserna på ett mellan arbetsgivarna och arbetstagarna överenskommet sätt. Sjömanspensionskassan och övriga aktörer ytterom arbetsplatsen kan bara stöda arbetsgivarnas och arbetstagarnas verksamhet. Huvudansvaret för arbetshälsan vilar på arbetsplatserna. SJÖMANSPENSIONSKASSAN önskar stöda en förbättring av sjöfararnas arbetshälsa eftersom det är motiverat såväl ekonomiskt som socialt. Ju fler som orkar arbeta fram till ålderspensionen, dess lättare är det att skapa beredskap för betalning av kommande pensioner. Målet är också att gå i pension med funktionsförmågan i behåll, för att sjöfararna ska kunna njuta av sina intjänade pensionsdagar. SJÖMANSPENSIONSKASSAN stöder förbättring av såväl psykisk som fysisk välfärd. Vi har redan i många år stött Sjömanskyrkans skeppskuratorsverksamhet och från början av nästa år inleder vi tillsammans med Sjömansservicebyrån pilotprojektet Formare, som syftar till att förbättra sjöfararnas fysiska välfärd. UNDER SEMINARIET framkom också betydelsen av ett tidigt ingripande vid rehabilitering. Som en följd härav beslöt pensionskassan att intensifiera samarbetet med såväl företagshälsovården som sjömansläkarna. Under 2014 arrangerar vi sammankomster med vardera gruppen. Den av Sjömanspensionskassan erbjudna yrkesinriktade rehabiliteringen är inte tillräckligt känd trots att erfarenheterna av den har varit goda. Därför ökar vi informationen om den yrkesinriktade rehabiliteringen. Ytterligare strävar vi till att stöda rederierna i främjandet av arbetshälsan genom att förmedla experttjänster. UTGÅENDE FRÅN RESULTATEN av den enkät vi genomförde före seminariet visade det sig att största delen av svararna förhöll sig positivt till den finländska sjöfartens framtid. Föutsättningen för en bra framtid är dock en kunnig, motiverad och frisk sjöfarare. Vi kan alla visa respekt för detta kunnande genom att tillsammans förbättra arbershälsan på sjön. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja Verkställande direktör Albatrossi Albatrossen 3

4 Kansi ı Hyvä työelämä merellä -seminaari Elintapojen muutos auttaa jaksamaan Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Hyvä työelämä merellä -seminaarissa pohdittiin, miten merenkulkijoiden työarkea voitaisiin parantaa. Elintapojen muutokseen tarjotaan apukeinoja. Nopea puuttuminen torjuu tehokkaimmin työkyvyttömyyttä. Teksti Text Marina Paulaharju Kuvat Foton Patrick Lindström 4 Albatrossi Albatrossen

5 TYÖKYVYTTÖMYYDEN uhkaa torjutaan parhaiten hoitamalla työntekijällä ilmenneet vaivat ripeästi, korosti Merimieseläkekassan ylilääkäri Mikael Ojala Hyvä työelämä merellä -seminaarissa syyskuussa. Ojalan mielestä esimerkiksi kuntoutukseen jonottaminen pahentaa usein vaivaa ja vähentää työelämähakuisuutta. Myös elintavoilla voi vaikuttaa ratkaisevasti työkykyynsä. Ensimmäistä kertaa järjestetty seminaari keräsi Finlandia-talolle 150 merialan ammattilaista ja sidosryhmiin kuuluvaa osallistujaa. Seminaarin puheenjohtajana toiminut Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki korosti tiedottamisen tärkeyttä. Tarkoituksena on lisätä saatavilla olevista hyvinvointipalveluista tiedottamista. Haluamme, että ihmiset jaksaisivat merellä pidempään. Merenkulkijoiden kuntoryhmä Formare on hyvä esimerkki saatavilla olevista hyvinvointipalveluista. Merimieseläkekassan ja Merimiespalvelutoimiston yhteinen hanke käynnistyy vuoden alussa ja tähtää pysyvään elämäntavan muutokseen. Se sisältää osallistujille muun muassa viiden kuukauden kunto-ohjelman ja -ohjaajan. Hanketta on tarkoitus jatkaa useita vuosia. AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA tietää yllättävän harva, mutta se on hyvä tapa pysyä kiinni työelämässä. Se voi olla esimerkiksi kuntoutuksen suunnittelua, työkokeilua tai koulutusta. Kuntoutuksen tavoitteena ei ole työllistyä välttämättä merialalle, vaan löytää henkilölle sopiva uravaihtoehto. Yliopistokoulutusta ei kuitenkaan toistaiseksi tueta. Ammatilliseen kuntoutukseen päästäkseen pitää olla kiinnittynyt työelämään keskimäärin viisi vuotta. Kuntoutuksella pitää olla idea siitä, miten työkyvyttömyyden uhkaa torjutaan. Kuntoutussuunnitelmassa pitää olla selkeä ajatus eli uudessa ammatissa pitää pystyä toimimaan. Työkokeilu on hyvä tapa kokeilla uravaihtoehtoja, Ojala tarkensi. Terveellistä muonaa ja aikaa harrastamiselle HYVÄ TYÖELÄMÄ MERELLÄ -seminaarin loppupaneelissa keskusteltiin muun muassa työntekijöiden olosuhteista pitkillä meritaipaleilla. Neste Shippingin päällystön luottamusmies Kristian Heiskanen sitouttaisi työnantajia huolehtimaan työhyvinvoinnista ja panostamaan ennaltaehkäisyyn. Hänen mielestään terveellisen ruokavalion pitäisi olla varustamoiden asialistan kärjessä. On kuulunut, että monilla rahtialuksilla on puututtu muonabudjetteihin. Tästä olisi hyvä avata keskustelua, Heiskanen sanoi. Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Olof Widen piti muona-asiaa tärkeänä ja toivoi, että asiasta keskusteltaisiin jatkossa lisää. Pitää tietää tarkemmin mitä toivotaan, jotta keskustelu voi jatkua, hän muistutti. Tallink Siljan merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen huomautti, että laivoilla on nykyään hyvät harrastemahdollisuudet. Merimiespalvelutoimistosta saa myös hyvin tukea, jos tarvitsee jotain. Toisaalta Viking Linen miehistön pääluottamusmies Mika Ojala toi esille työn kuormittavuuden. Hän epäili, ettei moni jaksa huolehtia kunnostaan pitkien ja rankkojen työvuorojen lomassa. Hän korosti myös asuinolosuhteiden tärkeyttä työhyvinvoinnille. Tällä työintensiteetillä en näe, että eläkeikä voisi olla paljon enempää kuin 60 vuotta, hän kiteytti. Borella varhaisen puuttumisen mallia pidetään tärkeänä. Boren henkilöstö- ja viestintäjohtaja Katarina Hilden korosti kuitenkin oman motivaation merkitystä. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen lähtee siitä. Pitää kuitenkin myös huomata, miten työkaveri voi ja pohtia, mitä sille voisi tehdä, hän muistutti. o Työkyvyttömyys on kallis vaihtoehto eikä yksilön kannalta ole mielekästä ajautua liian aikaisin työelämän ulkopuolelle. Myönteinen eläkepäätös edellyttää objektiivisesti osoitettavaa vakavaa sairautta: pelkkä oireisto ei riitä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätäänkin neljännes. Ihmisen pitää sairastua työssä olon aikana, jotta voi jäädä eläkkeelle. Jos henkilö on omaan työhönsä työkyvytön, hän voi olla työkykyinen muuten. Esimerkiksi epilepsia on hyvä esimerkki tästä, Mikael Ojala tarkensi. Käytännössä, kun uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnetään, kassa varaa rahat sen hoitamiseen siihen saakka, kun henkilö täyttää 63 vuotta. Se, paljonko rahaa varataan, riippuu henkilön iästä. Esimerkiksi jos 52-vuotiaalle myönnetään euron kuukausieläke, varataan rahaa euroa. Jos henkilö paranee, varaus puretaan. On selvä, että ennaltaehkäisevään toimintaan kannattaa satsata mieluummin vaikka euroa, arvioi Merimieseläkekassan aktuaari Kimmo Karppinen. MOTIVOITUNUT JA OSAAVA henkilökunta edistää turvallisuutta ja kilpailukykyä, korosti Merimiespalvelutoimiston (Mepa) toimitusjohtaja Niklas Rönnberg puheenvuorossaan. Merimiespalvelutoimiston rooliksi hän määritteli tukea henkilöstön hyvinvointia ja täydentää varustamon palveluja. Mepa tarjoaa aktiviteetteja vapaaajalle, esimerkiksi harrastustoiminta auttaa jaksamaan työssä. Merenkulkijan työkykyyn kannattaa panostaa. He tekevät fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä, mutta liikkuvat muuta väestöä vähemmän, Rönnberg sanoi. Vireystila on Liikenteen turvallisuusviraston TraFin Liikennelääketiedeyksikön erityisasiantuntijan Markku Vanhasen mukana jatkossa asia, johon kiinnitetään enemmän huomiota. Tiedetään, että esimerkiksi ylipainoon voi liittyä valveilla olon väsymystä. Albatrossi Albatrossen 5

6 Kansi Uniapnea-tietoisuus on lisääntynyt, ja lääkärit kysyvät siitä jatkossa enemmän. On olemassa esimerkkejä hoidetusta uniapneasta, kun asiaan puututaan ajoissa esimerkiksi painonpudotuksella. Tärkeintähän on, että merimies säilyttää työkykynsä mahdollisimman pitkään, Vanhanen muistuttaa. Merenkulkijan fyysisestä suorituskyvystä on olemassa niin sanotut STCW-suositukset, joista ilmenee, mitä merenkulkijalta vaaditaan laivalla. Perusvaatimuksena on kyky liikkua rapuissa. Heikentyneeseen toimintakykyyn olisikin kiinnitettävä ajoissa huomiota, jotta ihminen säilyttää työkykynsä. Merimieslääkärien vastuulla on arvioida aika ajoin merimiesten työkuntoa. Tarkkaa tietoa merimieslääkäreiden toiminnasta ei kuitenkaan ole, sillä Trafin tilastoissa näkyvät vain poikkeuslupahakemukset eli tilanteet, joissa lääkäri ei ole katsonut merimiestä merikelpoiseksi ja tähän haetaan muutosta. Vanhasen mukaan näppituntuma on, että tarkastuksia olisi kohennettava esimerkiksi virallisia ohjeistuksia tarkentamalla. Merenkulkijan pitäisi esimerkiksi pystyä toimimaan hätätilanteissa, mutta ei ole mitään vakiintuneita käytäntöjä testata sitä. Merimieslääkäri on keinoton vaikka näkee, että henkilö on ylipainoinen. Miten todentaa esimerkiksi, pystyykö henkilö juoksemaan rapuissa savussa laivalla? Joissain paikoissa merimiehellä teetetään rasituskoe, mutta useimmiten ei, hän aprikoi. VAPAA-AIKA VIETETÄÄN usein samoissa olosuhteissa, mikä tekee merenkulkijan arjesta haasteellista. Työterveyslaitoksen ylilääkäri Päivi Miilunpalo huomautti, että ihmissuhteiden merkitys korostuu ja ongelmista niissä voi tulla helposti kuormittavia. Vapaa-ajalla on merkitystä laivalla. Eristyneisyys ja usein katkonainen yhteydenpito maihin on raskasta. Psyykkinen soveltuvuus onkin tärkeä, Miilunpalo sanoi. Toisaalta elintapojen merkitys korostuu, sillä työ on itsessään muuttunut kevyemmäksi, joten sitä kautta ei tule hyötyliikuntaa. Ruokailu on myös yksi tapa viettää yhdessä aikaa. Merenkulkijoiden ylipaino on ongelma. Toisaalta ympäristö on fyysisesti kuormittava, sillä laivalla pitää kulkea rappuja paljon ja pitkiä käytäviä. Työpäivät ovat myös pitkiä, jolloin tuki- ja liikuntaelimet ovat rasituksessa. Fyysinen kuormitus vaihtelee riippuen missä työskentelet, hän listasi. Seminaarissa piipahtanut liikenneministeri Merja Kyllönen korosti puheenvuorossaan uskoa merenkulun tulevaisuuteen ja joukkuepeliin. Hän uskoo, että alalla on hyvä tulevaisuus, mutta uusia tekijöitä kaivataan. Merenkulun koulutusta on kehitettävä, jotta ala pysyy houkuttelevana nuorille. Logistiikkaketjun on oltava myös toimiva, sillä uusi liikennepolitiikka on sitä, että ketju toimii maalla, merellä ja ilmassa. o Olof Widén 6 Albatrossi Albatrossen

7 Tohtori Fläppi: Laiva on kuin täplä merel, merenkulkija ole aina hereil Doktor Fläp: Fartyget är som en fläck på haven, sjöfarare var därför alltid vaken Suoraan Toijalasta resiinalla Finlandiatalolle saapunut tohtori Fläppi esitti seminaariyleisölle oman reseptinsä merenkulkijoiden työhyvinvointiin. Doktor Fläp, som anlänt med ressin direkt från Toijala till Finlandiahuset, presenterade för seminariepubliken sitt eget recept för sjöfararnas goda arbetshälsa. Merimieslääkäritoimintaa halutaan uudistaa LIIKENTEEN TURVALLISUUSVI- RASTON TraFin Liikennelääketiedeyksikön erityisasiantuntijan Markku Vanhasen mukaan merimieslääkäritoiminta on tällä hetkellä kirjavaa. Tämä ilmeni muun muassa tänä vuonna Työterveyslaitoksen tekemästä kyselystä, johon vastasi alle puolet maan noin 400 merimieslääkäristä. Merimieslääkäreistä on heikosti tietoa. Osalle tulee tarkastettavia merimiehiä paljon, kun osalle taas tulee vain harvoin. Tälle ryhmälle ei kerry riittävästi kokemusta, joten voi olla, ettei osa ole enää lainkaan toiminnassa mukana, sanoo Hyvä työelämä merellä -seminaarissa puhunut Vanhanen. Käytännössä tarkastuksia kertyy lähinnä meriliikennepaikkakunnilla toimiville. Vanhasen mukaan monet, joille kokemusta ei kerry ovat raportoineet, ettei heillä ole luontevaa konsultointikanavaa. Tulevaisuudessa merimieslääkäreiden koulutusta pyritäänkin tehostamaan. Yksi tavoite on, että samalla syntyisivät luontevat konsultaatiokanavat. Myös merimieslääkärin valtuutusta on uudistettava. Nykyään valtuutus on ilman määräaikaa. Jatkossa olisi hyvä saada se määräaikaiseksi ja kytkettävä riittävään koulutukseen. Laajempi kysymys on, että tarvitaanko tulevaisuudessa oma lääkäri kolmelle liikennemuodolle. Tällä hetkellä oma pätevyys tarvitaan merimiesilmailu- ja rautatielääkäriksi. Vanhanen huomauttaa, että on mahdollista, että jossain vaiheessa olisi yksi pätevyys: liikennelääkäri. Voisi olla hyvä, että olisi yksi koulutus, joka antaisi oppia kaikista liikennemuodoista. Erityispiirteistä huolimatta periaatteet ovat näissä samoja. Vähintä mitä voidaan tehdä on, että otetaan eri liikennemuotojen terveystarkastuksista ja kokemuksista oppia niin, että niitä harmonisoitaisiin mahdollisuuksien mukaan. Uudistusta kaipaa myös merimiesterveyskeskusjärjestelmä. Järjestelmä luotiin ennen työterveysjärjestelmää palvelemaan eri paikkakunnille rantautuneita merimiehiä. Nykyisin terveyskeskusten merkitys on kuitenkin vähentynyt työterveyshuollon täyttäessä työntekijöiden tarpeen. Osa terveyskeskuksista ei edes tiedä olevansa merimiesterveyskeskus, koska kysyntää on niin vähän. Vanhasen mukaan merimiesterveyskeskuksia voisi olla tulevaisuudessa vähemmän, mutta niiden tarve riippuu lainsäädännöstä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan merimiehen on käytävä ensimmäisessä terveystarkastuksessa merimieslääkärikeskuksessa. Jos laki pysyy samana, merimiesterveyskeskuksille on tarvetta. Tosin joitakin on todennäköisesti mahdollista jättää pois. Tätä ei ole keskusteltu loppuun saakka, mutta olisi mahdollista, että ne olisivat eräänlaisia konsultaatiokeskuksia merimieslääkäreille. o Albatrossi Albatrossen 7

8 Omslag ı Bra arbetsliv på sjön En ändring av levnadsvanorna gör orkandet lättare Under seminariet Bra arbetsliv på sjön, som nu ordnades för första gången, ventilerades frågan om hur sjöfararnas arbetsvardag kunde utvecklas till det bättre. För ändring av levnadsvanorna erbjuds hjälpmedel. Arbetsoförmåga förebyggs effektivast genom ett tidigt ingripande. Text Lea Taivassalo Foton Patrick Lindström Haluamme, että ihmiset jaksaisivat merellä pidempään. Kort sagt, vi vill att människorna orkar längre ute på sjön. Kari Välimäki 8 Albatrossi Albatrossen

9 INVALIDITETSHOTET förebyggs bäst genom att snabbt sköta de besvär som plågat arbetstagaren, underströk Sjömanspensionskassans överläkare Mikael Ojala i september på seminariet Bra arbetsliv på sjön. Enligt Ojalas åsikt kan besvären ofta förvärras och lusten att söka sig till arbetslivet avta vid t.ex. långvarigt köande till rehabilitering. Även levnadsvanorna kan i avgörande grad inverka på arbetsförmågan. Premiärseminariet lockade 150 proffs och deltagare från intressegrupper inom sjöfarten till Finlandiahuset. Sjömanspensionskassans vd Kari Välimäki, som fungerade som seminariets ordförande, underströk informationens betydelse. Vår avsikt är att öka informationen om de välfärdstjänster som står till buds. Kort sagt, vi vill att människorna orkar längre ute på sjön. Sjöfararnas konditionsgrupp Formare är ett bra exempel på de välfärdstjänster som finns att få. Tjänsten, som är ett gemensamt projekt för Sjömanspensionskassan och Sjömansservicebyrån, kör igång i början av nästa år och siktar på en bestående ändring av levnadsvanorna. För deltagarna omfattar Formare bl.a. ett konditionsprogram och en konditionsinstruktör för fem månaders tid. Avsikten är att projektet ska fortsätta i många år. FÖRVÅNANDE FÅ KÄNNER till den yrkesinriktade rehabiliteringen, som är ett utmärkt sätt att hålla fast vid arbetslivet. Den kan omfatta t.ex. planering av rehabilitering, arbetsprövning eller utbildning. Målet för rehabiliteringen är inte nödvändigtvis sysselsättning inom sjöbranschen utan att hitta ett lämpligt yrkesalternativ för personen ifråga. Tillsvidare stöds dock inte universitetsutbildning. För att få delta i den yrkesinriktade rehabiliteringen ska sökanden ha varit ute i arbetslivet i genomsnitt i fem år. Rehabiliteringsåtgärden ska ha en klar grundtanke om hur den hotande invaliditeten ska förebyggas. Det innebär att det tydligt ska framgå av rehabiliteringsplanen hur rehabiliteringsklienten ska klara sig i sitt nya Hälsosam föda och tid för fritidsprogram UNDER BRA ARBETSLIV PÅ SJÖN -SEMINARIETS slutpanel diskuterades det bland annat om sjöfararnas förhållanden under långa sjöresor. Befälets förtroendeman Kristian Heiskanen på Neste Shipping framförde i sitt inlägg ett förslag om att arbetsgivarna skulle förbinda sig att sörja för arbetshälsan och satsa på förebyggande åtgärder. Enligt Heiskanens åsikt bör en hälsosam meny toppa rederiernas dagordning för långa sjöresor. Det berättas, att man för många fraktfartygs del ingripit i matbudgeten. Det vore bra att öppna en diskussion om den här frågan, sade Heiskanen. Vd:n för Rederierna i Finland rf, Olof Widen, ansåg matfrågan vara viktig och hoppades att frågan kunde tas upp för ytterligare diskussioner i fortsättningen. Det behövs exaktare uppgifter om önskemålen för att diskussionen ska kunna fortsätta, påpekade han. Tallink Siljas sjöpersonalchef Ulla Häkkinen noterade att det idag redan finns goda möjligheter att utöva fritidsintressen ombord på fartygen. Också Sjömansservicebyrån har beredskap för fint stöd vid behov. Manskapets huvudförtroendeman Mika Ojala på Viking Line tog upp arbetets belastning. Han befarade att många inte orkar sörja för sin kondition vid sidan av de långa och hårda arbetspassen. Han underströk också boendeförhållandenas betydelse för arbetshälsan. Med nuvarande arbetsintensitet kan jag inte se hur pensioneringsåldern skulle kunna vara så mycket högre än 60 år, sammanfattade han. På Bore anses modellen med tidigt ingripande vara viktig. Bores personal- och kommunikationsdirektör Katarina Hildén underströk dock den egna motivationens betydelse. Allt utgår från omsorgen om det egna välbefinnandet. Självklart följer jag också med hur min arbetskamrat mår och funderar över vad jag kan göra för henne, påpekade hon. o yrke. Arbetsprövning är ett utmärkt sätt att testa alternativa yrken, preciserade Ojala. Arbetsoförmåga är ett dyrt alternativ och för den enskilda individen är det inte meningsfullt att alltför tidigt hamna utanför arbetslivet. Förutsättningen för ett positivt pensionsbeslut är att en allvarlig sjukdom kan påvisas objektivt: enbart symtom räcker inte. Därför avslås de facto en fjärdedel av ansökningarna om invalidpension. För att kunna få invalidpension måste folk insjukna medan de är i arbete. Om någon person blir arbetsoförmögen i sitt eget arbete, kan han eller hon var helt arbetsför i övrigt. På det här är t.ex. epilepsi ett utmärkt exempel, underströk Mikael Ojala. Då en ny invalidpension eller ett nytt rehabiliteringsstöd beviljas innebär det i praktiken att kassan reserverar medlen för skötseln av dessa ända fram till dess personen ifråga fyller 63 år. Reserveringens storlek beror på personens ålder. Om t.ex. en 52-åring beviljas en pension på euro per månad reserveras euro. Om personen ifråga återhämtar sig upphävs reserveringen. Helt klart är att det är lönsammare ekonomiskt att satsa t.ex euro på förebyggande verksamhet, bedömer Sjömanspensionskassans aktuarie Kimmo Karppinen. EN MOTIVERAD OCH KUNNIG personal främjar säkerhet och konkurrenskraft, underströk Sjömansservicebyråns (Mepa) vd Niklas Rönnberg i sitt inlägg. Enligt honom är byråns roll att stöda personalens välbefinnande och komplettera rederiets tjänster. Mepa erbjuder aktiviteter för fritiden som hjälper sjöfararna att orka i arbetet. Det lönar sig att satsa på sjöfararnas arbetsförmåga. De utför ett fysiskt och psykiskt tungt arbete men rör mindre på sig än befolkningen i övrigt, konstaterade Rönnberg. Enligt experten Markku Vanhanen vid Trafiksäkerhetsverket TraFis enhet för trafikmedicin kommer vitaliteten i fortsättningen att vara ett tillstånd, som det fästs allt större uppmärksamhet vid. Känt är att t.ex. trötthet i Albatrossi Albatrossen 9

10 Omslag BRA ARBETSLIV PÅ SJÖN -SEMINARIET anordnas på svenska tillsammans med Alandia Försäkring tisdagen den på Ålands Sjöfartsmuseum i Mariehamn. Inbjudan till seminariet sänds i januari Anteckna datumet redan nu i din kalender. samband med vakande kan vara förknippad med övervikt. Medvetenheten om sömnapné har ökat och i fortsättningen kommer läkarna att ställa mera frågor om sjukdomen. Det finns exempel på att sömnapné har botats lyckligt genom att gå ner i vikt, om åtgärden inleds i tid. Viktigast är ju att sjömannen behåller sin arbetsförmåga så länge som möjligt, påminde Vanhanen. STCW har gett rekommendationer om sjöfararens fysiska prestationsförmåga. Av dessa framgår vad som krävs av sjöfararen ombord på fartyget. Grundkravet är att kunna röra sig i trappor. Därför vore det skäl att i tid fästa uppmärksamhet vid försvagad funktionsförmåga, så att sjöfararens arbetsförmåga kan bibehållas. Ansvaret för att sjömännens arbetsförmåga tidvis bedöms vilar på sjömansläkarna. Exakta uppgifter om sjömansläkarnas verksamhet finns dock ej att tillgå, för av Trafis statistik framgår endast dispensansökningarna, dvs. situationer där läkaren inte har ansett sjömannen vara sjöduglig och det ansöks om ändring av detta. Enligt Vanhanen borde granskningarna göras exaktare, exempelvis genom att precisera de officiella anvisningarna. Sjöfararen ska t.ex. kunna fungera i nödsituationer, men det finns inte någon vedertagen praxis för hur det här kunde testas. Sjömansläkaren har inte något instrument trots att han / hon ser att personen ifråga är överviktig. Hur t.ex. få bekräftelse på att personen ifråga kan röra sig snabbt i rökfyllda trappor på fartyget. På en del orter ska sjömannen genomgå ett arbetsprov men oftast görs det inte, grunnade Vanhanen. FRITIDEN TILLBRINGAS ofta i samma miljö som arbetet, vilket gör att sjöfararens vardag blir utmanande. Överläkare Päivi Miilunpalo vid Institutet för arbetshygien påpekade att de mänskliga relationernas betydelse understryks och problemen i dessa lätt blir en belastning. Fritiden är viktig ombord. Isoleringen och den ofta splittrade kontakten med land är tung. Den psykiska anpassningsförmågan är därför viktig, konstaterade Miilunpalo. Å andra sidan understryks levnadsvanornas betydelse, för arbetet i sig har blivit lättare, vilket innebär att det inte mera uppkommer någon nyttig motion. Även måltiderna är ett sätt att att tillbringa tiden tillsammans. Sjöfararnas övervikt är ett problem. Å andra sidan är miljön fysiskt belastande, för ombord är sjöfararna tvungna att röra sig mycket i trappor och långa korridorer. Därtill är arbetsdagarna långa, vilket betyder att stödoch rörelseorganen ansträngs. Den fysiska belastningen varierar beroende på var sjöfararen arbetar ombord. Seminariet besöktes också av trafikminister Merja Kyllönen, som i sitt anförande underströk tron på sjöfartens 10 Albatrossi Albatrossen Panelistit vasemmalta Panelister från vänster: Ulla Häkkinen, Mika Ojala, Olof Widén, Katarina Hildén, Päivi Miilunpalo, Markku Vanhanen, Kristian Heiskanen.

11 Merja Kyllönen framtid och lagspel. Hon var övertygad om att branschen har en god framtid, men konstaterade samtidigt att det också behövs nya aktörer. Sjöfartens utbildning bör utvecklas så att branschen fortätter att vara lockande för ungdomen. Logistikkedjan ska fungera och beakta att trafikpolitikens utveckling förutsätter att kedjan fungerar såväl på land och på sjön som i luften. o Päivi Miilunpalo Kimmo Karppinen Markku Vanhanen Förnyelse av sjömansläkarverksamheten önskas ENLIGT EXPERTEN vid trafiksäkerhetsverket TraFis enhet för trafikmedicin Markku Vanhanen är sjömansläkarnas verksamhet idag rätt brokig. Det här framgick bland annat innevarande år av en enkät som genomfördes av Institutet för arbetshygien. Den besvarades av under hälften av landets omkring 400 sjömansläkare. Det är svagt med information om sjömansläkarna. Till en del av dem kommer det många sjömän för att granskas medan det till en del av läkarna kommer endast ett fåtal. Den senare gruppen får inte tillräckligt med erfarenhet, så det kan vara att en del av dessa läkare inte alls är med mera i verksamheten, sade Vanhanen i sitt inlägg under seminariet Bra arbetsliv på sjön. I praktiken hopas granskningarna närmast till läkare som har sin mottagning på sjötrafikorter. Enligt Vanhanen har många av de läkare som inte får erfarenheter rapporterat, att de inte har naturliga konsultationskanaler. Målet är att i framtiden effektivera sjömansläkarnas utbildning. Ett annat mål är att i samband med utbildningen skapa naturliga konsultationskanaler. Också sjömansläkarnas auktorisation bör förnyas. Idag är auktorisationen utan fastställd tidsbegränsning. I fortsättningen vore det bra att få den tidsbegränsad och kopplad till en tillräcklig utbildning. En mera omfattande fråga är om det i framtiden behövs en egen läkare för var och en av de tre trafikformerna. För närvarande behövs det egen kompetens för såväl sjömans- och luftfartssom järnvägsläkare. Vanhanen påpekar att det är möjligt att det i något skede blir en enda kompetens: trafikläkare. Det kunde vara bra att det finns bara en enda utbildning, som undervisar i samtliga trafikformer. Trots särdragen är principerna desamma för alla tre trafikformer. Det minsta vi kan göra är att vi tar lärdomar från hälsogranskningar och erfarenheter i alla tre trafikformer för att sedan harmonisera dem så långt det är möjligt. En förnyelse behöver också systemet med sjömanshälsocentraler. Systemet skapades före företagshälsovårdssystemet för att betjäna sjömän som strandat på olika orter. Idag har dock dessa hälsocentralers betydelse minskat anefter företagshälsovården fyllt arbetstagarnas behov. En del av dessa hälsocentraler är inte ens medvetna om att de är sjömanshälsocentraler på grund av att efterfrågan är så obetydlig. Enligt Vanhanen kunde antalet sjömanshälsocentraler i framtiden vara färre, men behovet av dem är beroende av lagstiftningen. Enligt gällande lagstiftning ska sjömannen besöka sjömanshälsocentralen för sin första hälsogranskning. Om lagen fortsätter att gälla som sådan finns det ett behov av sjömanshälsocentraler. Sannolikt är det dock möjligt att lämna några av dem bort. Frågan har inte diskuterats igenom helt, men det kan vara möjligt att de kunde fungera som ett slags konsultationscentraler för sjömansläkarna. o Albatrossi Albatrossen 11

12 Vapaa-aika ı Nielseniläiset risteilyllä Nielsen-varustamon merenkulkijat kokoontuivat nostalgiaristeilylle Jo neljännen kerran järjestetty tapahtuma on edelleen suosittu. M/s Mariellalla seilasi lokakuun alussa reilut 170 nielseniläistä Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Teksti Text Kuvat Foton Pekka Karppanen Nielsenin johtoryhmään kuulunut Asko Arkkola toimii nykyisin Meri liiton 1. varapuheenjohtajana. Asko Arkkola, som hörde till Nielsens ledningsgrupp, fungerar numera som första viceordförande för Meriliitto. OY HENRY NIELSEN AB sai alkunsa vuonna 1923, aluksi nimellä Ab Nielsen & Thordén Oy. Varustamon suuruuden ajat osuivat 1970-luvulle, jolloin oli voimassa laki merenkulun verohuojennuksesta. Nielsenin hoitoon tuli suuri määrä aluksia, joille tarvittiin paljon merenkulkijoita. Vähitellen laivaluku kuitenkin pieneni, ja Nielsen lopetti miehitystoiminnan kokonaan vuonna Albatrossi Albatrossen Hyvämaineisen varustamon laivoilla vallitsi aikoinaan hieno ilmapiiri, puhuttiin Nielsenin hengestä. Laivat ajoivat eksoottisiin satamiin ja viipyivät niissä pitkään. Miehistöä oli ja 80-luvuilla paljon, työtahti oli leppoisampaa. Toki oli erilaisia haasteita, mutta aika kultaa muistot. Kaikkien neljän nostalgiaristeilyn kokoonkutsujana on toiminut merikapteeni Jukka Vanhanen. Hän on myös tapahtuman alkuperäisiä suunnittelijoita. Idea nostalgiaristeilystä syntyi saunassa. Tapasimme pienellä porukalla Lasse Rikalan mökillä. Lasse oli aikoinaan Nielsenin konttorissa, ja 1990-luvun lopulla työskentelimme kummatkin jäähdytysalusten parissa, Jukka Vanhanen muistelee. Miehet miettivät isompaa tapaamista. Ensimmäinen risteily tehtiin vuonna 2003, jolloin mukaan lähti 190 henkilöä. Vuonna 2008 matkalla

13 Nielsensjöfarare på kryssning ı Fritid oli 180 nielseniläistä, ja vuoden 2011 risteilyyn osallistui 170 henkilöä. Vanhasen mukaan paine tämän syksyn risteilyyn lisääntyi keväällä. Netissä ja Facebookissa keskustelu kävi kuumana porukkaa kuolee ja liikkuminen käy huonoksi. Perusteluja tuli jos jonkinlaista, Jukka naureskeli. Sitten hän päätti käydä töihin. Maailmalle lähti kutsua, joista osa tavallisina kirjeinä. Vanhanen soitti lukemattomia puheluita, viestiä välitettiin sosiaalisessa mediassa ja merenkulun lehdissä. LOKAKUUN ALUSSA m/s Mariella sai vieraakseen 175 Nielsen -risteilymatkustajaa. Harva on osallistunut kaikkiin tapahtumiin, useimmat ovat toisella, tai kolmannella risteilyllään. Satuin sopivasti juuri jäämään lomalle m/t Suulasta, sähkömiehenä seilaava Veikko Malleus kertoo. Hän kuuluu merenkulun tervaskantoihin. Mies aloitti messikallena vuonna 1958 vanhalla s/s Eiralla. Nielsenillä hän työskenteli koko luvun. Nykyisin Nesteellä seilaava Malleus on ollut Nielsen-risteilyllä kerran aikaisemmin. Malleuksen pöytäseurana ollut konemestari Stig Sagath on ollut jo tovin eläkkeellä. Hän seilasi muun muassa Sevillassa rakennetuilla irtolastialuksilla ja osallistui nostalgiaristeilylle nyt kolmannen kerran. Nielsenin konttoriväkeä oli myös mukana. Lasse Rikalan lisäksi matkalle osallistuivat muiden muassa Pentti Ojamies, Asko Arkkola, Olavi Louna ja Patrick Hoyer. Meklarina toiminut Patrick kohtasi menomatkalla sattumalta läheisen Nielsenin työtoverinsa Joel Järvisen, joka ei ollut kuullutkaan koko risteilystä. Nostalgiaristeilyllä ei ollut varsinaista ohjelmaa. Tukholman päässä kaikki menivät omien mieltymyksiensä mukaan yhdessä tai erikseen. Laivamatkat sujuivat ruokailun ja leppoisan seurustelun merkeissä. Pöytien äärellä muisteltiin menneitä seilauksia, laivoja ja merenkulkijoita. Monet ovat enää muistoissamme, muutamat vielä seilaavat, suurin osa on virkeitä senioreita. o Rederiet Nielsens sjöfarare samlades för en nostalgikryssning Den redan för fjärde gången arrangerade träffen är fortsättningsvis populär. I början av oktober seglade drygt 170 nielsensjöfarare med m/s Mariella från Helsingfors till Stockholm och tillbaka. OY HENRY NIELSEN AB grundades 1923, till en början under namnet Ab Nielsen & Thordén Oy. Rederiets storhetstider inföll på talet, då lagen om skattelättnader för sjöfarten var i kraft. Nielsen administrerade den tiden ett stort antal fartyg, för vilka det behövdes många sjöfarare. Småningom minskade dock antalet fartyg och 1995 avslutade Nielsen bemanningsverksamheten helt. Ombord på det välrenommerade rederiets fartyg rådde i tiden en fin stämning, det talades om Nielsens anda. Fartygen seglade till exotiska hamnar och dröjde länge i dem. På och 80-talen fanns det mycket manskap och arbetstakten var lugnare. Visst fanns det utmaningar av olika slag, men tiden förgyller minnena. Som sammankallare av alla fyra nostalgikryssningar har sjökapten Paavo Kettunen, Pia Ruonala-Aalto ja Kari Aalto ovat kokeneita Nielsen-risteilijöitä. Paavo Kettunen, Pia Ruonala-Aalto och Kari Aalto är erfarna deltagare i Nielsenkryssningarna. Jukka Vanhanen fungerat. Han är också en av ursprungliga planerarna av träffen. Idén till nostalgikryssningen föddes i bastun. Ett litet gäng träffades på Lasse Rikalas stuga. Lasse jobbade i tiden på Nielsens kontor och i slutet av 1990-talet jobbade vi båda med kylfartyg, påminner sig Jukka Vanhanen. Männen funderade på en större sammankomst. Den första kryssningen genomfördes Då deltog 190 personer. På resan 2008 deltog 180 nielsensjöfarare. I kryssningen 2011 deltog 170 personer. Enligt Vanhanen ökade trycket på den här höstens kryssning på våren. På nätet och Facebook gick diskussionen het gänget dör bort och rörligheten blir sämre. Motiveringar fanns det av många slag, skrattade Jukka. Albatrossi Albatrossen 13

14 Fritid ı Nielsensjöfarare på kryssning Nielsenin merihenkilöstöpäällikkönä toiminut Pentti Ojamies vaihtoi kuulumisia Raimo Lappalaisen ja Arja Laitisen kanssa. Pentti Ojamies, som verkade som Nielsens sjöpersonalchef, bytte nyheter med Raimo Lappalainen och Arja Laitinen. Marja Rantala, Oili Häyrinen, Reino Almarsund ja Aarno Häyrinen odottelivat show n alkua Mariellan yökerhossa. Marja Rantala, Olli Häyrinen, Reino Almarsund och Aarno Häyrinen väntar på att Mariellas nattklubbs show ska börja. Arctia Shippingilta taannoin eläkkeelle jäänyt Rauni Söderlund seilasi Nielsenillä muun muassa m/s Calderetalla. Rauni Söderlund, som nyligen pensionerades från Arctia Shipping, deltog för första gången i nostagikryssningen. Hos Nielsen seglade han bl.a. på m/s Caldereta. Jukka Wintiö Vanhanen toimii nostalgiaristeilyiden kokoonkutsujana. Hän seilasi Nielsenin jälkeen Gustaf Eriksonilla, Engshipilla ja Borella. Jukka Wintiö Vanhanen fungerar som sammankallare av nostalgikryssningarna. Efter Nielsen seglade han hos Gustaf Erikson, Engship och Bore. Sen beslöt han sig för att börja jobba. Ut i världen postades kallelser. En del av dem som vanliga brev. Vanhanen ringde otaliga samtal, budskapet förmedlades av sociala medier och sjöfartstidskrifter. I BÖRJAN AV OKTOBER fick m/s Mariella 175 Nielsen-kryssningspassagerare som gäster. Få av dem har deltagit i alla träffar. De flesta har deltagit i två eller tre kryssningar. Jag råkade just lämpligt ta semester från m/t Suula, berättade Veikko Malleus, som seglar som elektriker. Han hör till sjöfartens krutgubbar. Mannen började som mässkalle 1958 på gamla s/s Eira. Hos Nielsen jobbade han hela 1970-talet. Malleus, som numera seglar på Nestes fartyg har deltagit en gång tidigare i en Nielsenkryssning. Maskinmästare Stig Sagath, som var Malleus bordskamrat, har redan länge varit pensionerad. Han seglade bland annat bulklastfartyg, som byggts i Sevilla, och deltog nu i nostalgikryssningen för tredje gången. Även några av Nielsens kontorsfolk var med. Utöver Lasse Rikala deltog bland annat Pentti Ojamies, Asko Arkkola, Olavi Louna och Patrick Hoyer i resan. Patrick, som jobbat som mäklare, träffade av en slump på utresan sin nära arbetskamrat på Nielsen, Joel Järvinen, som inte ens hade hört om hela kryssningen. Nostalgikryssningen hade inte något egentligt program. I Stockholm gick alla omkring enligt sina egna funderingar tillsammans eller ensamma. Båtresorna förflöt otvunget i tecknet av måltider och trivsamt umgänge. Vid borden kom deltagarna ihåg tidigare seglatser, fartyg och sjöfarare. Många är inte kvar annat än i våra minnen, några få seglar ännu, största delen är pigga seniorer. o 14 Albatrossi Albatrossen

15 Pärjätään ı Vi klarar oss Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Merimieseläkekassan lähiaikojen toimet merenkulkijoiden työkyvyn edistämiseksi Sjömanspensionskassans åtgärder under den närmaste framtiden för att främja sjöfararnas arbetsförmåga MERIMIESELÄKEKASSAN (MEK) keskeinen tehtävä on eläketurvan järjestäminen merenkulkijoille. Merimieseläkelaissa on myös mainittu työkyvyttömyyden uhkaa torjuvasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Tämän toiminnan määrä on selvästi lisääntynyt aivan viime vuosina, mitä tervehdin ilolla. Vielä on kuitenkin merialan toimijoita, joille ammatillinen kuntoutus ei ole tuttua, joten asiasta tiedottamista tarvitaan yhä. FYYSINEN KUNTO on yksi tärkeä tekijä niin sairastumisriskin kuin myös työssä selviytymisen kannalta. MEK ja Merimiespalvelutoimiston (MEPA) käynnistävät ensi vuoden alussa Formare-pilottiihankkeen, jossa paneudutaan nimenomaan fyysisen kunnon edistämiseen. Pilottihankkeen lisäksi MEPAlla on merenkulkijoille mm. minuuttikisa. Kisailu on saanut liikkeelle satoja merenkulkijoita. LÄÄKÄREILLÄ on tietysti tärkeä rooli sairauksien havaitsemisessa ja hoitamisessa sekä työkyvyn edistämisessä. MEK:ssä koetaan tarpeelliseksi lisätä vuoropuhelua MEK:n ja merenkulkualan keskeisten lääkäriryhmien välillä. Näitä keskeisiä toimijoita ovat merimieslääkärit sekä alan työterveyslääkärit. Tulevana vuonna järjestetään näille lääkäreille tarkoitettu tilaisuus, jossa pohditaan yhdessä mm. työkyvyn ylläpitämistä, ammatillista kuntoutusta, laadukkaiden lääkärinlausuntojen laatimista, merikelpoisuuden arviointia ja työkyvyn määritystä. o SJÖMANSPENSIONSKASSANS (SPK) centrala uppgift är att svara för sjöfararnas pensionsskydd. I lagen om sjömanspensioner talas det också om avvärjning av hotande arbetsoförmåga med hjälp av yrkesinriktad rehabilitering. Under de allra senaste åren har den här verksamhetens omfattning klart ökat, vilket välkomnas med glädje. Det finns dock ännu aktörer inom sjöfartsbranschen som inte känner till den yrkesinriktade rehabiliteringen. Därför behövs det fortfarande information om verksamheten. DEN FYSISKA KONDITIONEN är en viktig faktor såväl med tanke på risken för insjuknande liksom även på avklarandet av jobbet. SPK och Sjömansservicebyrån (SSB) startar tillsammans i början av inkommande år pilotprojektet Formare. Det här projektet koncentrerar sig uttryckligen på främjande av den fysiska konditionen. Utöver pilotprojektet har SSB bl.a. på gång den så kallade minutleken för sjöfarare. Leken har redan fått hundratals sjöfarare i rörelse. LÄKARNA HAR GIVETVIS en viktig roll när det gäller konstaterande och vård av sjukdomar samt främjande av arbetsförmågan. Inom SPK upplever vi det vara angeläget att öka dialogen mellan SPK och sjöfartens centrala läkargrupper. Till dessa centrala aktörer hör sjömansläkarna och branschens företagsläkare. Inkommande år arrangeras en för dessa läkare avsedd sammankomst. Avsikten är att under denna sammankomst tillsammans dryfta bl.a. uppprätthållande av arbetsförmågan, yrkesinriktad rehabilitering, utarbetande av acceptabla läkarintyg, bedömning av sjövärdighet och fastställande av arbetsförmåga. o Tee ekoteko valitse sähköinen työeläkeote Sähköisen työeläkeotteen voit valita Merimieseläkekassan verkkosivujen Lokipalvelusta. Ote on saatavilla aina tarvittaessa nopeasti ja kätevästi. Se on myös ekologinen vaihtoehto. Gör en ekogärning välj ett elektroniskt arbetspensionsutdrag Det elektroniska arbetspensionsutdraget kan väljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassans webbsajt. Du kan alltid vid behov få utdraget snabbt och behändigt. Det är också ett ekologiskt alternativ. Albatrossi Albatrossen 15

16 Työ ja harrastus ı Liikunnasta endorfiinia MERITYÖN TAHTI on koventunut ja vaatimukset kasvaneet. Siksi on tärkeää pitää itsensä hyvässä kunnossa. Mikäli haluaa pysyä mukana kiivastahtisessa merityössä, täytyy olla vireyttä. Edellä mainituin tavoin sitä syntyy automaattisesti. Samalla kartuttaa itselleen lisää elinvuosia. Laivayhteisön työkavereiden kannustus ja avuliaisuus auttavat myös elintapojen muutoksessa. Hannu kertoo saaneensa neuvoja mm. kuntosalil Minuuttikisailijalle liikunnasta endorfiinia ja vireyttä Silja Serenaden keittiömestari Hannu Taipaleelle liikkuminen ja itsestään huolehtiminen on nykyään osa arkea. Täydellisen elämäntapamuutoksen vuonna 2005 tehnyt minuuttikisalainen haluaa innostaa myös muita merenkulkijoita mukaan kisaan ja liikkumaan. Hyvä ruoka ja viini on kuin hyvä urheilusuoritus. Teksti ja kuvat Marina Paulaharju MERITYÖN Hannu aloitti Turun linjalla Silja Serenaden seilaukset Hannu aloitti reilut parikymmentä vuotta sitten. Hän kehuu Helsingin linjaa, sillä merenkulkijalla on satama-aikana päivällä mahdollisuus liikuntaan ja ulkoiluun. Ulkoilmassa reippailu antaa uutta virtaa työhön. Lenkin jälkeen on ihan uusi ihminen, Hannu kertoo. Työterveyslääkärin tarkastuksessa todetut huonot tutkimustulokset, ylipaino ja heikko yleiskunto saivat hänet havahtumaan omasta tilanteestaan. Keittiötyössä kiloja kertyy helposti. Ruokia närpitään huomaamatta. Niin kävi Hannullakin painoa oli vuosien mittaan kertynyt kolminumeroinen luku. Totesin itselleni ääneen, että nyt sinun on Hannu pakko tehdä jotain, muutoin olen jonakin päivänä vielä Medihelin asiakas. Aloitin kuitenkin varovasti. Aluksi kävelin 20 minuuttia päivässä. Tein myös itselleni suunnitelman säännöllisistä ruoka-ajoista. KÄVELIN PUOLITOISTA vuotta ja söin pienempiä annoksia lautasmallin mukaan. Puolet kasviksia ja muutoin ihan tavallista messiruokaa. Jätin vaalean leivän, pullan ja jälkiruoat pois. Kello 18 jälkeen laitoin suuhuni vain hammasharjan. Välillä on kuitenkin sallittava itselleen juhlahetkiä. Näin motivaatio säilyy paremmin. Tällä menetelmällä painoa putosi mukavasti ja arvot parantuivat, Hannu arvioi haastattelussa. Mikäli haluaa pysyä mukana kiivastahtisessa merityössä, täytyy olla vireyttä. JUOKSEMISEN hän aloitti vähitellen noin puolentoista vuoden kävelyjakson jälkeen työkaverin kanssa ja hänen neuvojaan kuunnellen. Vuonna 2006 Hannu päätti aloittaa harjoittelun ensimmäiselle maratonille. Tavoitteena oli seuraavan vuoden Tukholman maraton. Työkaveri juoksi rinnalla ensimmäiset 30 kilometriä, mutta siitä eteenpäin Hannu jatkoi yksin. Työkaveri oli todennut kai sinä tästä eteenpäin pärjäät yksin?. Ja pärjäsihän hän. Sen jälkeen Hannu on juossut useita maratoneja. Uusin haaste Hannulle on triathlonkisat, joihin hän on osallistunut muutaman kerran. Harjoituskertoja Hannulle tulee vuodessa noin 220. Kesällä hän juoksee ja pyöräilee. Talvisin hän käy kuntosalilla. Kuntosalin avulla ruotu pysyy ryhdissä, hän toteaa. Hän kirjaa jokaisen harjoituskerran harjoituskirjaan. Mepan käynnistämä Minuuttikisa antaa tähän mukavan avun. Sinne on helppo kirjata suoritukset ja samalla seurata laivakohtaista kilpailua. Serenade on aktiivinen urheilulaiva. Laivan miehistössä on monenlaista liikkujaa. Riittävä lepo, ravinto ja alkoholin vähäinen kulutus ovat liikunnan lisäksi olennaisia, mikäli haluaa saavuttaa hyviä tuloksia. Hannu toteaa, että pelkästään liikkumalla ei laihdu. Elimistöllä pitää olla polttoainetta ja sitä saa ravinnosta. Alkoholissa on paljon kaloreita ja sen nauttiminen siirtää liikuntahetken toiseen päivään. Tästä syystä Hannu nauttii alkoholia harkiten eikä työpestin aikana lainkaan. 16 Albatrossi Albatrossen

17 la. Oma päätös muutoksesta on kaiken alku. Jotkut heräävät lääkärintarkastuksen tuloksesta, toiset havaitessaan muutoin oman peruskunnon olevan heikko. On tärkeää aloittaa varovasti, etteivät lihakset kipeydy. Vähitellen harjoitusnälkä ja -määrät kasvavat. MEPAN MINUUTTIKISA on hyvä sparraaja, sillä kisassa kaikki harjoitukset ovat samanarvoisia. Mummo- ja maantiepyörällä pyöräily antavat siis samat pisteet. Saman kuntotason omaavien työkavereiden ja myös laivojen kesken tapahtuva hyvähenkinen kisailu pisteistä ovat minuuttikisan suola. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että jokainen kisaa ensisijaisesti itseään vastaan ja omaksi hyödyksi. Samalla toki työnantaja hyötyy siitä, että töissä on hyväkuntoista porukkaa. Serenaden merenkulkijanaiset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan minuuttikisaan. He tekevät yhdessä pitkiä kävelylenkkejä. Jotkut ovat jopa lähteneet juoksemaan. Hannu kannustaa jokaista lähtemään mukaan. Kisailijoita on tällä hetkellä reilut 400 ja kisan on tarkoitus jatkua myös ensi vuonna. o Hannun resepti elämänmuutokseen: 1 2 Päätä aloittaa uusi terveellinen elämä Tee itsellesi ruoka-ajat. Syö riittävän usein ja monipuolisesti. Pienennä ruokaannoksia ja noudata lautasmallia. Älä syö illalla kello kuuden jälkeen mitään. 3 Aloita liikkuminen pienin askelin, aluksi 20 minuuttia päivässä 4 Salli itsellesi hetkellinen epäonnistumisen tunne. Jokaiselle tulee repsahduksia ja takapakkia. Jossain kohtaa painonpudotus pysähtyy. Jatka eteenpäin. 5 6 Kaksi kiloa/kuukaudessa on riittävä tahti. Syö kohtuudella hiilihydraatteja ja rasvoja (15 gr/päivä, olivii- ja rypsiöljyt hyvät rasvoja) Kirjaa Muista: omena päivässä pitää lääkärin loitolla Vähennä alkoholin kulutusta liikuntakerrat ja ole ylpeä onnistumisesta Muista levätä riittävästi. Pimeän aikana muista heijastin. Tällä yksinkertaisella reseptillä elämäntapamuutos on mahdollinen meille jokaiselle. Kannustan kokeilemaan. o Albatrossi Albatrossen 17

18 Arbete och fritidsintresse ı Motion ger endorfin Minuttävlaren får endorfin och ork av motionen För köksmästaren Hannu Taipale på Silja Serenade är numera motion och månande om egen hälsa en del av vardagen. Minuttävlaren, som 2005 genomförde en fullständig förändring av sina levnadsvanor, vill också sporra andra sjöfarare att delta i tävlingen och motionera. God mat och gott vin är lik en idrottsprestation. Text och foto Marina Paulaharju SITT SJÖARBETE inledde Hannu på Åbolinjen Seglandet med Silja Serenade började för hans del för drygt tjugo år sedan. Han uppskattar särskilt Helsingforslinjen, för i H:fors har sjöfararen under den tid fartyget ligger vid kajen möjligheter att motionera och röra på sig utomhus. Motionerandet i frisk luft ger ny ström för arbetet. Efter rundan känner man sig som en helt ny mänska, berättar Hannu. De i samband med företagsläkarens kontroll konstaterade dåliga undersökningsresultaten, övervikt och skral allmän kondition fick honom medveten om sin egen situation i köksarbetet samlar det sig lätt kilon. Utan att märka det tar man en slurk av rätterna. Så gick det också för Hannu under årens lopp hade det samlats ett tresiffrigt tal vikt. Jag konstaterade högt för mig själv; nu är du Hannu tvungen att snabbt göra nånting, annars är du ännu nån dag Medihelis kund. Jag började ändå försiktigt. Till en början promenerade jag 20 minuter per dag. Jag gjorde också en plan för mig själv för regelbundna måltider. Jag promenerade havtannat år och åt mindre portioner enligt tallriksmodellen. Hälften grönsaker och resten alldeles vanlig mässmat. Jag lämnade bort ljust bröd, bullar och efterrätter. Efter klockan 18 satte jag inte något annat i munnen än tandborsten. Emellanåt måste man ändå unna sig själv feststunder. På det viset upprätthålls motivationen bättre. Med den här metoden sjönk vikten rätt hyfsat och värdena förbättrades, bedömde Hannu under interjun. Den som vill hänga med i sjöarbetets intensiva tempo måste vara vital. LÖPNINGEN inledde han så småningom efter den halvtannat år långa gångperioden tillsammans med en arbetskamrat och lyssnande på hans råd beslöt Hannu sig för att börja träna för sitt första maratonlopp. Målet var att delta i Stockholms maraton följande år. De första 30 kilometrarna löpte arbetskamraten vid Hannus sida, men därifrån vidare fortsatte Hannu ensam. Kamraten hade konstaterat: nu klarar du väl dig härifrån vidare ensam?. Och visst klarade han sig. Efter det har Hannu löpt ett flertal maratonlopp. Den senaste utmaningen för Hannu är triathlontävlingar. Han har redan deltagit några gånger i sådana tävlingar. Omkring 200 träningsrundor blir det för Hannu per år. Sommartid löper och cyklar han. Vintertid besöker han konditionhallen. Med besöken på konditionshallen bibehåller roten sin hållning, konstaterar han. Han bokför varje träningstillfälle i sin träningsbok. Den av SSB startade Minuttävlingen ger ett trevligt bidrag till det här. I boken är det lätt att anteckna prestationerna och samtidigt följa upp den fartygsbundna tävlingen. Serenade är ett aktivt idrottsfartyg. I fartygets besättning ingår det idrottsfolk av många slag. Tillräcklig vila, näring och obetydlig alkoholkonsumtion är utöver motionen väsentliga för den som vill prestera goda resultat. Hannu konstaterar att det inte är möjligt att gå ner i vikt enbart genom motion. Organismen behöver bränsle och det erhålls genom näring. Alkoholen innehåller rikligt med kalorier och förtäringen av alkohol flyttar motionsstunden till en annan dag. Därför nyttjar Hannu alkohol endast efter noggrant övervägande och inte alls under arbetstid. SJÖARBETETS TAKT har blivit hårdare och kraven har ökat. Därför är de viktigt att hålla sig själv i bra trim. 18 Albatrossi Albatrossen

19 Silja Serenaden keittiömestari Hannu Taipale ja kokki Esa Penjala haastavat kaikki merenkulkijat liikkumaan. Köksmästaren Hannu Taipala och kocken Esa Penjala på Silja Serenade uppmanar alla sjöfarare att motionera. Den som vill hänga med i sjöarbetets intensiva tempo måste vara vital. På ovannämnda sätt uppkommer vitaliteten automatiskt. Samtidigt intjänas ett ökat antal levnadsår. Även arbetskamraternas stöd och hjälpsamhet i fartygsgemenskapen hjälper vid förändringen av levnadsvanorna. Hannu berättar att han bl.a. fått råd i konditionshallen. Det egna beslutet om förändring är alltings början. En del vaknar när de ser resultatet från läkarkontrollen, andra när de annars märker att den egna grundkonditionen är svag. Det är viktigt att börja försiktigt så att inte musklerna börjar ömma. Småningom ökar träningshungern och -mängderna. SSBS MINUTTÄVLING är en bra sparringpartner, för i tävlingen är alla träningstillfällen likvärda. Cyklande med mormors- och landsvägscykel ger sålunda samma poäng. Tävlingen om poängen i god anda mellan arbetskamrater med samma konditionsnivå ävensom tävlingen mellan fartygen är sålunda minuttävlingens salt. Det får dock inte glömmas bort att envar i första hand tävlar mot sig själv och till egen nytta. Givetvis gagnar det samtidigt arbetsgivaren att dennas anställda har en god kondition. Sjöfararkvinnorna ombord på Serenade har kommit aktivt med i minuttävlingen. De gör långa promenadrundor tillsammans. En del av dem har till och med börjat löpa. Hannu uppmuntrar dem alla att komma med. För närvarande är antalet deltagare i minuttävlingen drygt 400. Det är meningen att tävlingen ska fortsätta även nästa år. o Hannus recept för en förändring av livet: 1 Beslut dig för börja ett nytt hälsosamt liv 2 Gör en tidtabell för dina egna måltider. Ät tillräckligt ofta och mångsidigt. Minska matportionerna och följ tallriksmodellen. Ät ingenting på kväller efter klockan sex. 3 Inled motionen med korta steg, till en början 20 minuter per dag 4 Tillåt dig själv ett ögonblicks känsla av att ha misslyckats. Alla får nångång återfall och bakslag. I något skede stannar viktsänkningen av. Fortsätt framåt. 5 2 kilo/månad är en tillräcklig takt. 6 Ät en rimlig mängd kolhydrater och fetter (15 gr/dag, oliv- och rypsoljorna bra fetter) 7 Kom ihåg: ett äppel per dag håller läkaren borta 8 Minska konsumtionen av alkohol 9 Anteckna antalet motionsgånger och var stolt över att ha lyckats 10 Kom ihåg att vila tillräckligt 11 Kom ihåg reflexbrickan under den mörka tiden Med detta enkla recept är en ändring av levnadsvanorna möjlig för oss alla. Jag uppmuntrar till att försöka. o Albatrossi Albatrossen 19

20 Sijoitukset ı Investering Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering Merimieseläkekassan kiinteistösijoitukset 2020 Sjömanspensionskassans fastighetsplaceringar 2020 KIINTEISTÖT MUODOSTAVAT merkittävän ja tärkeän osan Merimieseläkekassan sijoitussalkusta. Lähes 30 prosenttia kaikista sijoituksista on tehty kiinteistöihin. Eläkekassa hakee kiinteistöillä vakaata kassavirtatuottoa, suojaa inflaation varalle sekä hajautushyötyä erityisesti osakkeiden riskeiltä. Kiinteistöt ovat myös tulevaisuudessa iso osa eläkekassan sijoituksia. KULUVAN VUOSIKYMMENEN aikana tulemme nostamaan asuntokohteiden osuutta kiinteistösalkussamme. Samalla vähennämme yksittäisten kiinteistökohteiden lukumäärän noin puoleen nykyisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisten kiinteistöjen koko kasvaa ja samalla kiinteistökantaa uudistetaan ja nuorennetaan. MERIMIESELÄKEKASSA aloittaa lähivuosina useita kiinteistöprojekteja. Suurin projekti on Turun Linnan välittömään läheisyyteen rakentuva Harppuunakortteli. Alueelle on suunnitteilla lähes kerrosneliön verran asuntoja sekä toimisto- ja liiketilaa. Vain osa kortteliin tulevista kohteista jää eläkekassalle itselleen. TAPIOLAN KESKUSTAA kehitetään parhaillaan uuden metrolinjan yläpuolelle. Eläkekassan pääosin omistama kiinteistö sijaitsee juuri avatun Tapiolan Ainoan sekä tulevan uuden Stockmannin naapurissa. Tulemme hyödyntämään rakennusoikeuden merkittävää kasvua uudistamalla perusteellisesti kiinteistön rakennukset. Lisäksi eläkekassalla on lyhyen kävelymatkan päässä Tapiolan keskustasta kiinteistö, jota pyritään kehittämään asuinrakentamista varten. Merimieseläkekassa on myös aloittamassa asuinkerrostalon rakentamisen uudelle Kruunuvuoren alueelle Helsingissä. RAKENNUSPROJEKTIEN toteuttamiseksi eläkekassan kiinteistöorganisaatiota vahvistetaan. Nykyinen kiinteistöpäällikkömme Matti Jokinen keskittyy uusien kehityshankkeiden toteuttamiseen ja uutena kiinteistöpäällikkönä aloittaa Mikko Elosuo. o FASTIGHETSPLACERINGARNA utgör en beaktansvärd och viktig del av Sjömanspensionskassans placeringsportfölj. Närmare 30 % av alla placeringar har gjorts i fastigheter. Med fastigheter söker pensionskassan en fast avkastning för kassaflödet, skydd mot eventuell inflation samt diversifieringsfördelar särskilt med tanke på riskerna med aktier. Fastigheterna utgör även i framtiden en stor del av pensionskassans placeringar. UNDER INNEVARANDE DECENNIUM kommer vi att öka bostadsobjektens andel i vår placeringsportfölj. Samtidigt kommer vi att minska antalet enskilda fastighetsobjekt till omkring hälften av nuvarande antal. I praktiken innebär det här att storleken på de enskilda fastigheterna ökar och samtidigt moderniseras och förnyas fastighetsbeståndet. UNDER DE NÄRMASTE ÅREN inleder Sjömanspensionskassan ett flertal fastighetsprojekt. Det största projektet är kvarteret Harpunen, som uppförs i omedelbar närhet av Åbo slott. Planerna på områdets utnyttjande omfattar närmare våningskvadratmeter bostäder samt kontors- och affärsutrymmen. Endast en del av kvarterets kommande objekt stannar i pensionskassans ägo. FÖR NÄRVARANDE utvecklas Hagalunds centrum ovanför den nya metron. En huvudsakligen av pensionskassan ägd fastighet är granne med nyligen öppnade Tapiolan Ainoa och med kommande nya Stockmann i Hagalund. Vi kommer att utnyttja byggnadsrättens avsevärda tillväxt genom en grundlig modernisering av fastighetens byggnader. Ytterligare äger pensionskassan på en kort promenads avstånd från Hagalunds centrum en fastighet som vi har för avsikt att utveckla för byggande av bostäder. Sjömanspensionskassan har också för avsikt att inleda byggandet av ett våningsshus för bostäder på det nya Kronbergsområdet i Helsingfors. INFÖR REALISERANDET av byggnadsprojekten stärker pensionskassan sin fastighetsorganisation. Vår nuvarande fastighetschef Matti Jokinen koncentrerar sig på verkställandet av de nya utvecklingsprojekten och som ny fastighetschef börjar Mikko Elosuo. o 20 Albatrossi Albatrossen