Mustionjoen kalateiden vesiluvat jo haussa yhteistyössä vesistövisiosta totta

Transkript

1 Mustionjoen kalateiden vesiluvat jo haussa yhteistyössä vesistövisiosta totta Mustionjoen kalateiden rakentaminen on edennyt vesilupien hakuvaiheeseen. Myös lohikalojen palauttamiseksi ja raakkujen tulevaisuuden turvaamiseksi tarvittavat muut toimenpiteet ovat käynnistyneet vauhdilla FRESHABIT-hankkeen myötä. FRESHABIT LIFE IP Karjaanjoki -hankkeen ja Lohikalat Karjaanjoelle Vesistövision 2021 ohjausryhmä järjestäytyi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristössä pidetyssä kokouksessa. Vastaava katupäällikkö Piia Nordström Raaseporin kaupungilta toi kokoukselle hyviä uutisia Mustionjoen kalateiden suunnittelutilanteesta. Åminneforsin ja Billnäsin vesilupahakemukset on allekirjoitettu ja lähetetty viranomaiskäsittelyyn aluehallintovirastoon. Näiden kalateiden osalta on ensiarvion mukaan mahdollista saada lupapäätökset vielä tämän vuoden puolella. Molemmat kohteet toteutetaan teknisinä kalateinä. Peltokosken ja Mustionkosken kalateiden osalta suunnittelu jatkuu helmikuussa. Kalatieratkaisuja haetaan laajan asiantuntijakeskustelun kautta, jossa mm. pohditaan mahdollisuutta toteuttaa Peltokoski osittain luonnonmukaisena. Keskustelun tulosten pohjalta näidenkin kalateiden osalta on mahdollista edetä vesilupatasoisten suunnitelmien tilaamiseen, tähän varatulla ELY-keskuksen ja Raaseporin kaupungin rahoituksella. Toinen hyvä uutinen saatiin Sappi Kirkniemeltä, joka on päättänyt lahjoittaa euroa Lohikalat Karjaanjoelle Vesistövision 2021 toteutukseen. Nyt tehty päätös koskee vuotta Toimimme Lohjanjärven eli Uudenmaan suurimman ja virkistysarvoltaan merkittävän järven rannalla. Meille järvi tarjoaa yhden paperinvalmistuksen tärkeimmistä raaka-aineista: veden. Sappin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuemme luonnon monimuotoisuutta, ja tämä hanke antaa hienon mahdollisuuden olla mukana meille tärkeän vesistöalueen elävöittämisessä, toteaa Sappi Kirkniemen tehtaanjohtaja Martti Savelainen. FRESHABIT-Karjaanjoki toimenpiteet vuonna 2016 FRESHABIT-hankkeen ensimmäisen vuoden työlistalla on kalatierakentamisen ja hankkeen käynnistämisen lisäksi koko joukko toimenpiteitä. Heti alussa pitää nykäistä lujasti kaikilla toimenpiderintamilla, että saadaan iso laiva liikkeelle kertoo hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä LUVYstä. Raakkuun liittyvinä toimenpiteitä vuonna 2016 käynnistyvät raakkujen etsintä, toukkien keräys sekä siirto keinolliseen kasvatukseen Norjaan ja Jyväskylään. Raakku-toimenpiteissä yhteistyökumppaninamme ovat Jyväskylän yliopisto ja Metsähallitus.

2 Lohikalojen osalta toimenpiteet tähtäävät raakun lisääntymisen kannalta parhaan lohikannan löytämiseen ja molemmille lajeille parhaiden elinympäristöjen kartoitukseen sekä vaelluskäyttäytymiseen liittyvään tutkimukseen. Elinaluekunnostusten suunnittelu käynnistetään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tavoitteena on saada kunnostettavat purot valittua ja koottua niiden veden- ja pohjanlaatua koskevat tiedot sekä edetä uomakunnostussuunnitelmien laatimiseen. Lohikala- ja elinaluekunnostustoimenpiteissä kumppaninamme on Luonnonvarakeskus. Vedenlaadun parantamiseksi hankkeessa aloitetaan yhteistyössä maanomistajien, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Geologian tutkimuslaitoksen kanssa. Mustionjokilaaksolle laaditaan yleissuunnitelma mahdollisista vesiensuojelutoimenpiteistä ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Yhteistyössä kohti tavoitteita Alueen kuntien ja LUVYn edustajien lisäksi FRESHABIT-hankkeen ja vesistövision yhteisessä ohjausryhmässä ovat edustettuina Koskienergia Oy, Jyväskylän yliopisto, FRESHABIT-hankekumppanit Metsähallitus, Luonnonvarakeskus ja Ekoenergia merkki sekä asiantuntijakumppanina Uudenmaan ELY-keskus. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja valvoa FRESHABITIN ja vision toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja päättää vision toimenpiteitä varten haettavasta ulkopuolisisesta rahoituksesta. Tarve yhteiselle ohjausryhmälle nousee tarpeesta tarkastella vesistöä yhteisenä kokonaisuutena, jotta laajojen hankekokonaisuuksien tavoitteisiin päästään. Vesistövisiossa on määritelty vesistön kannalta tärkeimmät toimenpidekokonaisuudet seuraavalle kuudelle vuodelle. Kaikki ei tule tänä aikana valmiiksi, mutta hyvään alkuun päästään. Siitä on takeena jo nyt vision saama tuki alueen kunnista ja muilta toimijoilta. Työ tavoitteiden saavuttamiseksi on nyt ihan konkreettisesti päässyt käyntiin toteaa toiminnanjohtaja Jaana Pönni, LUVYsta. Tiedon kulun turvaamiseksi ohjausryhmän ja vesistön käyttäjien ja vesistöä koskevien päätösten tekijöiden välillä suunnitteilla on myös vesistövision neuvottelukunnan kokoaminen. Lisätietoja: Juha-Pekka Vähä, hankepäällikkö, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö puh , Jenni Kukkonen, ympäristöpäällikkö, Sappi Kirkniemi puh , Piia Nordström, vastaava katupäällikkö, Raaseporin kaupunki puh ,

3 Vattenlovsansökan för fiskvägarna i Svartån inskickade- genom samarbete gör vi vattendragsvisionen till verklighet Byggandet av fiskvägarna i Svartån har avancerat till det skedet, att man ansöker om vattenlov. Även övriga åtgärder för att återinföra laxfiskarna samt att trygga flodpärlmusslans framtid har kommit raskt i gång via FRESHABIT-projektet. Styrgruppen för FRESHABIT LIFE IP Svartåprojektet och Laxfiskarna till Svartån vattendragsvisionen 2021 konstituerade sig vid ett möte som hölls hos Västra Nylands vatten och miljö. Piia Nordström från Raseborgs stad hämtade goda nyheter till mötet gällande planeringsläget för Svartåns fiskvägar. Vattenlovsansökningarna gällande Åminnefors och Billnäs undertecknades och skickades för behandling till regionförvaltningsverket. När det gäller dessa fiskvägar är en första uppskattning, att det är möjligt att få tillståndsbesluten ännu under detta år. Bägge objekten förverkligas som tekniska fiskvägar. Då det gäller Åkerfors och Svartåforsen fortsätter planeringen i februari. Man söker en fiskvägslösning via en bredbasig expertdiskussion, där man funderar på ett kunna förverkliga Åkerfors delvis som en naturenlig fiskväg. På basen av diskussionerna är det även för dessa fiskvägar möjligt, att avancera till att beställa en planering på vattenlovsnivå med hjälp av för ändamålet reserverad finansiering från NTM-centralen och Raseborgs stad. En annan god nyhet fick vi från Sappi Gerknäsfabriken. De har beslutat, att donera euro för förverkligandet av Laxfiskarna tillbaka till Svartån-vattendragsvisionen Det nu fattade beslutet gäller år Vi är verksamma vid stranden av Nylands största sjö, Lojo sjö, vars rekreationsvärde är betydande. För oss erbjuder sjön en av pappersframställningens viktigaste råvaror vatten. Enligt Sappis principer om hållbar utveckling stöder vi naturens mångformighet, och detta projekt ger en fin möjlighet för oss, att delta i återupplivandet av de för oss viktiga vattendraget, konstaterar fabrikschef Martti Savelainen vid Sappi Gerknäs. FRESHABIT-Svartån åtgärder år 2016 På arbetslistan för FRESHABIT-projektets första år finns utöver byggandet av fiskvägarna och inledandet av projektet en hel del andra åtgärder. Genast i början bör det göras ett starkt ryck på alla åtgärdsfronter så att vi får det stora skeppet i rörelse berättar projektchef Juha-Pekka Vähä från Västra Nylands vatten och miljö.

4 Då det gäller flodpärlmusslan och åtgärder kring den inleds letandet efter musslorna, insamlandet av larver samt överförandet av dem till uppfödning i Norge och Jyväskylä under år2016. Gällande åtgärderna kring flodpärlmusslan är våra samarbetspartners Jyväskylä universitet och Forststyrelsen. Vad beträffar laxfiskarna siktar åtgärderna på, att hitta den bästa laxstammen med tanke på flodpärlmusslans reproduktion samt en kartläggning av de bästa miljöerna för bägge arterna samt forskning som berör laxfiskarnas vandringsbeteende. Planeringen av iståndsättandet av levnadsmiljöer inleds i samarbete med markägarna. Målsättningen är, att kunna välja de bäckar som skall restaureras samt, att kunna samla fakta om deras vatten- och bottenkvalitet så att man sedan kan inleda planeringen av iståndsättandet av bäckfårorna. Då det gäller åtgärder för laxfiskarna och iståndsättandet av levnadsmiljöerna år vår samarbetspartner Naturresursinsitutet. För att förbättra vattenkvaliteten inleds ett samarbete med markägarna, Finlands miljöcentral, Naturresursinstitutet och Geologiska forskningscentralen. För Svartådalen uppgörs en generalplan gällande eventuella vattenskyddsåtgärder för att minska den yttre belastningen. I samarbete mot målen I FRESHABIT-projektets och vattendragsvisionens styrgrupp ingår förutom kommunernas och LUVYs representanter, representanter för Koskienergia Oy, Jyväskylä universitet, FRESHABITs projektkumpanerna Forststyrelsen, Naturresursinstitutet och Ekoenergi märket samt som sakkunnigsamarbetspartner Nylands NTMcentral. Ledningsgruppens uppgift är att leda och övervaka de åtgärder, som krävs för förverkligandet av FRESHABIT och visionen samt, att besluta om den externa finansiering som bör sökas för åtgärderna. Behovet av en gemensam styrgrupp uppstår via behovet att granska vattendraget som en helhet, så att man kan uppnå målen för de stora projekthelheterna. I vattendragsvisionen har man definierat de ur vattendragets synvinkel största åtgärdshelheterna för de kommande sex åren. Allting blir inte klart under den tiden, men man kommer en bra bit på väg. Som en garanti för detta är det stöd som visionen fått från områdets kommuner och övriga operatörer. Arbetet för att uppnå målsättningarna har nu konkret kommit i gång konstaterar Jaana Pönni från LUVY. För att säkerställa informationsgången mellan styrgruppen och vattendragets användare och beslutsfattarna gällande vattendraget planerar man även att samla en delegation för vattendragsvisionen. Tilläggsuppgifter: Juha-Pekka Vähä, projektchef, Västra Nylands vatten och miljö tel , juha-pekka.vaha@vesiensuojelu.fi Jenni Kukkonen, miljöchef, Sappi Gerknäs tel , Jenni.Kukkonen@sappi.com Piia Nordström, ansvarig gatuchef, Raseborgs stad tel , piia.nordstrom@raseborg.fi

5 Kuva. Suunnitelma Billnäsin tekniselle kalatielle. Bild. En plan för teknisk fiskväg i Billnäs.