PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET

Transkript

1 1(6) Asia 5 / Liite 1 Tilannekatsaus PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Toimenpide 1: Ruotsinkielisiä sähköisiä palveluja kehitetään osana pääkaupunkiseudun yhteistä seutuportaalia niin, että siinä huomioidaan ruotsinkielisten palvelunkäyttäjien näkökulma. Ruotsinkielisten sähköisten palvelujen kehittämistä on valmisteltu työryhmässä, jonka puheenjohtajana on toiminut Kristina Wikberg Suomen Kuntaliitosta. Työryhmä on laatinut esityksen ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla. Kuntaliitto järjestää asiaan liittyvän Utveckling av IT-baserad service på svenska i huvudstadsregionen seminaarin Seutuportaalin toimitusneuvoston nimeämä työryhmä on laatinut Helsingin seudun verkkoviestintästrategian vuosille , jonka mukaan muun muassa seutuportaali Helsingforsregionen.fi:n ruotsinkielisiä palveluita kehitetään käyttäjälähtöisesti. Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittämistä koskevan esityksen johdosta suunnitellaan pilottihanketta, joka koskee terveydenhuollon ruotsinkielisiä sähköisiä asiointipalveluja erikseen sovittavissa pääkaupunkiseudun kaupunginosissa. Toimenpide 2: Ruotsinkielisen väestön vapaata rekisteröitymistä pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuoltoon selvitetään osana ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä Ruotsinkielisen väestön vapaata rekisteröitymistä ei ole erikseen selvitetty. Väestön vapaa hakeutuminen terveyspalveluihin on pääkaupunkiseudun kunnissa keskusteluissa ja sitä selvitellään pääkaupunkiseudun kunnissa ja valtakunnallisesti koko väestön osalta. Sosiaali- ja terveystoimen ruotsinkielisten erityispalvelujen työryhmä keskittyi raportissaan (toimenpide 3) erityispalveluihin. Toimenpide 3: Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen johdon ruotsinkielisiä erityispalveluja koskevat ehdotukset valmistuvat mennessä, minkä jälkeen päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen ryhmä on käsitellyt tammikuun kokouksessaan Perusterveydenhuollon ruotsinkieliset erityispalvelut -työryhmän raporttia ja päättänyt asian jatkovalmistelusta seuraavasti: 1. Perusterveydenhuollon ruotsinkieliset erityispalvelut järjestetään nykyisen organisaatiorakenteen puitteissa. Palvelut järjestetään hanke hankkeelta eikä toiminta edellytä sopimusta.

2 2(6) 2. Hyväksyttiin Kirsi Savolaisen esittelemä raportti ( ) ja jatkovalmistelu seuraavasti: a. Kilpailutetaan PKS - yhteistyönä lasten ruotsinkielinen neuropsykologipalvelu (tutkimus ja siihen läheisesti liittyvä hoito) vuoden 2009 aikana. b. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa käytettävien ruotsinkielisten ohjeiden selvitysja harmonisointityö. Selvitystyö on tarkoitus saada valmiiksi mennessä. Selvitystyön jälkeen ohjeistus yhtenäistetään. Kerätty materiaali asetetaan internet tai extranet - sivustoille kuntien käytettäväksi. Harmonisointityön on tarkoitus valmistua mennessä. c. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. HUSin kuntaneuvotteluissa kunnat tuovat esille ruotsinkielisen oppilashuollon tarvitseman tuen ja asiaa työstetään Etelä- Suomen Kasteohjelmassa. Käytännön työssä korostetaan konsultoinnin mahdollisuutta. d. Lasten kuntoutustyöryhmätoiminta. Yhteistä kuntoutustyöryhmää ei tässä vaiheessa perusteta. Toimenpide 4: Laaditaan yhteistyössä suunnitelma ruotsinkielisen rekrytointipalvelun järjestämiseksi Pääkaupunkiseudun kaupunkien henkilöstöjohtajat laativat keväällä 2008 periaatteet, jotka koskevat kielitaidon huomioon ottamista palkkauksessa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Helsingin kaupungin virastot ja liikelaitokset ovat kielisuunnitelmissaan ja niihin liittyvissä kieliraporteissa edellyttäneet, että kaikilla ruotsin kielen osaamista vaativilla tehtäväalueilla on vähintään yksi riittävän kielitaitoinen henkilö palvelemaan asiakkaita myös ruotsiksi. Virastot ja liikelaitokset ottavat kielitaidon huomioon palkkauksessa ja kielitaidosta maksettavan palkanosan tai henkilökohtaisen lisän suuruutta on korotettu huomattavasti. Vuonna 2009 Helsingin kaupunki maksaa kielitaidon perusteella henkilökohtaista lisää 990 henkilölle, joista pääosalle myönnetään korvausta ruotsin kielen taidon perusteella. Palkkioiden korottamisen jälkeen kielilisän saajia määrä on pysynyt lähes ennallaan, mutta kustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet ollen nyt noin euroa kuukaudessa. Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto järjestää kaupungin henkilöstölle ruotsin kielen kursseja ja erityisesti räätälöidyt intensiivikurssit ovat nostaneet suosiotaan. Marraskuussa 2008 henkilöstöjohtajat laativat toimenpide-esitykset ruotsinkielisen henkilöstön saatavuuteen liittyen. Henkilöstöjohtajat eivät pidä realistisena ruotsinkielisen henkilöstön rekrytoinnin keskittämistä pääkaupunkiseudulla yhteen paikkaan, vaan jokaisen kaupungin tulee löytää omassa hallinnossaan parhaat käytännöt. Henkilöstöjohtajien esittämät toimenpide-esitykset: 1. Avoinna olevien työpaikkojen aktiivinen markkinointi ja oppilaitosyhteistyö (toteutusvastuu: kukin kunta), 2. Opettajien ja lastentarhanopettajien saatavuus (laadittu toimialajohtajien kirje opetusministeriöön / pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen johto) 3. Lastenhoitajien saatavuus: yhteinen oppisopimuskoulutusryhmä (toteutusvastuu: Helsingin Henkilöstökeskus), ja 4. Sijaistyövoiman saatavuus - yhteistyö Seuren kanssa.

3 Toimenpide 5: 3(6) Yhteisen kieliopetuksen järjestämisestä sovitaan kaupunkien kesken Sivistystoimessa ruotsinkielisten opetustoimenjohtajien johdolla laaditaan lukuvuodelle yhteinen koulutussuunnitelma päivähoidon ja opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksesta kokonaisuudessaan. Muilla toimialoilla kaupungit järjestävät opetukset edelleen itsenäisesti. Ruotsinkieliset opetustoimenjohtajat vastaavat yhteistyöstä, jota on suunniteltu tehtäväksi erityisesti raja-alueilla ja erityisopetuksessa, oppisopimuskoulutuksessa sekä päivähoidon ja opetuksen henkilöstön koulutuksessa kokonaisuudessaan. Toimenpide 6: Kielellisten palvelujen seuranta ja arviointi toteutetaan säännöllisesti itsearviointina ja myös ulkopuolisia arvioitsijoita käyttäen ja raportoidaan PKS-neuvottelukunnalle. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tilanneet Åbo Akademista Kielibarometrin 2008 tulokset. Kehittämistulokset on tarkoitus yhdistää kaupunkien itsearviointiin. Tulokset saatetaan kaupunkien toimialajohdoille tiedoksi ja arvioitavaksi. Kielibarometrien tulokset esitellään pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle Tavoitteena on, että kielibarometrin tuloksia seurataan ja käsitellään neuvottelukunnassa vähintään kerran valtuustokaudella, seuraavan kerran kielibarometri tehtäneen vuonna 2012.

4 4(6) Lägesöversikt ÅTGÄRDER FÖR UTVECKLANDE AV SERVICEN PÅ SVENSKA I HUVUDSTADSREGIO- NEN Åtgärd 1: Den elektroniska servicen på svenska utvecklas som en del av huvudstadsregionens gemensamma regionportal så att de svenskspråkiga användarnas synpunkter blir beaktade. Utvecklandet av den elektroniska servicen på svenska har beretts i en arbetsgrupp med Kristina Wikberg från Finlands Kommunförbund som ordförande. Arbetsgruppen har utarbetat ett förslag för utvecklande av den elektroniska servicen på svenska i huvudstadsregionen. Som ett led i detta arrangerar Kommunförbundet seminariet Utveckling av IT-baserad service på svenska i huvudstadsregionen. En arbetsgrupp tillsatt av redaktionsrådet för regionportalen har utarbetat en webbkommunikationsstrategi för Helsingforsregionen för åren Enligt strategin ska de svenska tjänsterna bl.a. på regionportalen Helsingforsregionen.fi utvecklas med utgångspunkt i användarna. Med anledning av framställningen om utvecklande av den elektroniska servicen på svenska planeras det ett pilotprojekt, som gäller hälsovårdsservice på svenska i form av elektronisk kommunikation i särskilt överenskomna stadsdelar i huvudstadsregionen. Åtgärd 2: Fri registrering inom social- och hälsovården i huvudstadsregionen för den svenska befolkningen utreds som en del av utvecklandet av servicen på svenska Fri registrering för den svenska befolkningen har inte utretts separat. Möjligheten att fritt välja hälsovårdsservice diskuteras i kommunerna i huvudstadsregionen och utreds för hela befolkningens del i dessa kommuner och på riksnivå. Arbetsgruppen för specialservice på svenska inom social- och hälsovården koncentrerade sig i sin rapport (åtgärd 3) på specialservicen. Åtgärd 3: Ledningen för social- och hälsovården i huvudstadsregionen kommer med förslag om den svenska specialservicen före , varefter det fattas beslut om eventuella fortsatta åtgärder Social- och hälsovårdsgruppen i huvudstadsregionen behandlade vid sitt möte i januari rapporten från arbetsgruppen för svenskspråkig specialservice inom primärvården och fattade beslut om den fortsatta beredningen av ärendet enligt följande: 1. Den svenskspråkiga specialservicen inom primärvården tillhandahålls inom ramen för den befintliga organisationsstrukturen. Servicen ordnas projektvis och verksamheten kräver inget avtal.

5 5(6) 2. Den rapport ( ) som Kirsi Savolainen presenterade godtogs och den fortsatta beredningen godkändes enligt följande: a. Den neuropsykologiska servicen på svenska för barn (undersökning och därmed nära förknippad vård) konkurrensutsätts i form av samarbete inom huvudstadsregionen under år b. Arbete på att utreda och harmonisera de svenskspråkiga anvisningar som används vid verksamheten på moderskaps- och barnrådgivningsbyråerna. Det är meningen att utredningsarbetet ska bli färdigt till Efter utredningsarbetet förenhetligas anvisningarna. Det insamlade materialet läggs ut på internet- eller extranätsidor till kommunernas förfogande. Det är meningen att harmoniseringsarbetet ska bli färdigt till c. Psykiatriska tjänster för barn och unga. Vid HNS:s kommunförhandlingar anger kommunerna det understöd som den svenska elevvården behöver och saken bearbetas i Kaste-programmet för södra Finland. I det praktiska arbetet betonas möjligheten till konsultering. d. Verksamhet i en rehabiliteringsarbetsgrupp för barn. Någon gemensam rehabiliteringsarbetsgrupp tillsätts inte än så länge. Åtgärd 4: En plan för ordnande av rekryteringsservice på svenska utarbetas i samråd Personaldirektörerna i städerna i huvudstadsregionen utarbetade våren 2008 principer för hur städerna i huvudstadsregionen ska beakta språkkunskaperna i lönen. Helsingfors stads förvaltningar och affärsverk har i sina språkplaner och i de språkrapporter som hänför sig till dessa utgått från att det inom varje uppgiftsområde som kräver kunskaper i svenska finns åtminstone en anställd med tillräckligt goda språkkunskaper för att kunna betjäna kunder också på svenska. Förvaltningarna och affärsverken beaktar språkkunskaperna i lönen, och storleken på den lönedel eller det personliga tillägg som betalas för språkkunskaper har höjts avsevärt. Under 2009 betalar Helsingfors stad ett personligt tillägg på grundval av språkkunskaper till 990 anställda, och största delen av dem får ersättning för sina kunskaper i svenska. Sedan arvodena höjdes har antalet anställda som får språktillägg hållit sig nästan oförändrat, men kostnaderna har mer än fördubblats till ca euro i månaden. Helsingfors svenska arbetarinstitut ordnar kurser i svenska för stadens personal och i synnerhet de skräddarsydda intensivkurserna har stigit i popularitet. I november 2008 utarbetade personaldirektörerna åtgärdsförslag med avseende på tillgången på svenskspråkig personal. Personaldirektörerna anser det inte vara realistiskt att koncentrera rekryteringen av svenskspråkig personal till ett enda ställe i huvudstadsregionen, utan varje stad bör hitta den bästa praxisen inom sin egen förvaltning. Personaldirektörernas förslag till åtgärder: 1. Aktiv marknadsföring av lediga jobb och samarbete mellan läroanstalter (genomförandeansvar: varje kommun) 2. Tillgången på lärare och barnträdgårdslärare (sektordirektörernas brev till undervisningsministeriet/social- och hälsovårdsledningen i huvudstadsregionen) 3. Tillgången på barnskötare: en gemensam grupp för läroavtalsutbildning (genomförandeansvar: Helsingfors stads personalcentral) 4. Tillgången på vikarierande arbetskraft samarbete med Seure.

6 6(6) Åtgärd 5: Städerna kommer sinsemellan överens om anordnande av gemensam språkundervisning Inom bildningsväsendet utarbetas under de svenska utbildningsdirektörernas ledning för läsåret 2009/2010 en gemensam utbildningsplan om fortbildning för personalen inom dagvården och utbildningsväsendet i sin helhet. Inom de övriga verksamhetsområdena ordnas utbildningen fortfarande självständigt av städerna. De svenska utbildningsdirektörerna ansvarar för samarbetet, som enligt planerna ska gälla speciellt gränsområdena och specialundervisningen, läroavtalsutbildningen och utbildningen av dagvårds- och undervisningspersonal i sin helhet. Åtgärd 6: Uppföljningen och bedömningen av den språkliga servicen sker regelbundet i form av självutvärdering och också med hjälp av externa bedömare och rapporteringen sker till delegationen för huvudstadsregionen Städerna i huvudstadsregionen har beställt resultaten i Språkbarometer 2008 från Åbo Akademi. Det är meningen att utvecklingsresultaten ska fogas till stadens självutvärdering. Resultaten lämnas till sektorledningen i städerna för kännedom och för bedömning. Resultaten i språkbarometrarna föreläggs delegationen för huvudstadsregionen Målet är att resultaten i språkbarometern ska följas upp och behandlas i delegationen åtminstone en gång per fullmäktigeperiod, följande språkbarometer genomförs sannolikt år 2012.