SUOM EN V IR ALLINEN TILASTO F IN L A N D S OFFICIELLA ST A T IST IK MERENKULKU SJÖFART KAUPPALAIVASTO HANDELSFLOTTAN VUONNA ÄR U U SI SARJA NY SERIE

Transkript

1 SUOM EN V IR ALLINEN TILASTO F IN L A N D S OFFICIELLA ST A T IST IK IB MERENKULKU SJÖFART KAUPPALAIVASTO HANDELSFLOTTAN VUONNA ÄR 950 U U SI SARJA NY SERIE a H E L S I N K I H E L S I N G F O R S 9 5

2 H elsinki 95. Valtioneuvoston kirjapaino

3 Sisällys Innehäll: Table of contents. Siv. Sid. Page T eksti T ext T ext... 5 English summary... 4 Taulusto Tabeller Tables:. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 950 alkaessa ja päättyessä. H andelsflottans fartyg O B 9 nettoregisterton och däröver vid början och slutet av är 950. Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above, at the beginning and end of Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina kotipaikan mukaan v:n 950 päättyessä. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter liemort vid 950 ars slut. Vessels of the Finnish merchant fleet o f 9 net tons and above classified by home port, at the end of Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina rakennuspaikan mukaan v :n 950 päättyessä. H andelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter byggnadsort vid 950 ars slut. Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above classified by place of construction at the end of Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina vetomäärän ja iän mukaan v :n 950 päättyessä. H andelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade efter dräktighet och aider vid 950 ars slut. Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and above classified by tonnage and age, at the end of Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin bruttorahteihin v. 950 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Översikt av handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter är 950 enlig t därom frän redare lämnade uppgifter. The Finnish merchant fleet, value of vessels and Siv. Sid. Pagegross freight revenue in 950, according to data provided by the ship-owners Kauppalaivaston arvo ja ansaitut bruttorahdit v. 950 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. (Alukset jaettuina laadun mukaan.) H andelsflottans värde och intjänta bruttofrakter är 950 enligt därom frän redare lämnade uppgifter. (Fartygen fördelade enligt art.) The Finnish merchant fleet, value of vessels and gross freight revenue in 950, according to data provided by the ship-owners (vessels classified by type)... * 7. Kauppalaivaston bruttorahdit v. 950, jaettuina eri tuloryhmiin, aluksenomistajain antamien tietojen, mukaan. H andelsflottans bruttofrakter är 950,. fördelade pä olika inkomstgrupper, enligt därom frän redare lämnade uppgifter. Gross freight revenue of the Finnish merchant fleet in 950, by different income groups, according to data provided by ship-owners Kauppalaivastoon kuuluvien aluksien ulkomaanmatkat ja bruttorahdit v. 950 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. H andelsflottan tillhöriga fartygs utrikes sjöfart och bruttofrakter är 950 enligt därom frän redare lämnade uppgifter, Navigation between Finland and abroad and between foreign countries of vessels belonging to the merchant fleet, and gross freight, in 950, according to data provided by ship-owners Kauppa-aluksien purjehdusaika vuorokausissa v. 950 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Seglationstidens längd är 950 för handelsfartygen, uttryckt i dygn, enligt därom frän redarelämnade uppgifter. Duration of navigation of vessels of the Finnish merchant fleet in 950, in days, according to data provided by ship-owners 6 0. Liikenteessä olleen kauppalaivaston miehistö v, 950 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. Bemanningen ä den i sjöfart använda handelsflottan är 950 enligt därom frän redare lämnade uppgifter. M anning of the vessels in service of the Finnish merchant fleet in 950, according to data provided by ship-owners... 64

4 Kertom us Suomen kauppalaivastosta, sen a r vosta, rahti-tuloista ja miehistöstä vuonna 950 liitty y kertomukseen vuodelta 949. Aineisto tähän kertomukseen on saatu osaksi m aistraattien heinäkuun 9 päivänä 97 alusrekisteristä annetun lain perusteella pitäm istä alusrekistereistä, osaksi niistä tiedoista, joita aluksenom istajat syyskuun 6 päivänä 98 aluksenom istajan velvollisuudesta antaa erinäisiä tilastotietoja annetun asetuksen m ukaisesti vuosittain lähettävät. A lusrekisteristä annetun lain m ukaan on kauppam erenkulkuun käytettävistä aluksista, joiden nettovetoisuus on vähintään 9 rekisteritonnia, pidettävä rekisteriä, lukuunottam atta proomuja, joita käytetään ainoastaan tavaroiden siirtäm iseen lastaus-, purkaus- tai varastoimistarkoitukses&a samalla satama-alueella tai lastauspaikalla. Sitä paitsi voidaan, jos omistaja haluaa, rekisteröidä pienemmätkin alukset, mikäli niiden nettovetoisuus on vähintään 0 rekisteritonnia. Asetus aluksenom istajan velvollisuudesta antaa tilastotietoja koskee vähintään 9 nettorekisteritonnin vetoisia aluksia. Pienem m istä kuin 9 nettorekisteritonnin vetoisista aluksista ei näin ollen saada tietoja aluksenom istajilta. N äitä aluksia on kuitenkin rekisteröity hyvin vähän, eivätkä ne sisälly taulukkoihin. On siten huom attava, e ttä täh än esitykseen sisältyvät tiedot koskevat vain rekisteröityjä aluksia, kun taas tuhansiin nousevat pienemmät vesi'liikennevälineet jääv ät sen ulkopuolelle. L iitetaulut 4, jotka valaisevat 'kauppalaivaston tilaa, kotipaikkaa, rakennuspaikkaa, vetomäärä ä ja ikää, on laad ittu m aistraattien alusrekisterien perusteella, kun taas m uut tau lu t perustuvat varustajien antam iin tietoihin. Föreliggande berättelse om Finlands handelsflotta, dess värde, fraktinkom ster och bemanning är 950 ansluter sig tili den för ä r 949 avgivna redogörelsen. M aterialet tili berättelsen h ar dels häm tats u r de av m agistratem a enligt lagen om fartygsregister av den 9 juli 97 förda fartygsregistren, dels u r de uppgifter, som redarna jäm likt förordningen av den 6 September 98 angâende fartygsredares skyldighet a tt avlämna särskilda statistiska uppgifter, ärligen avgiva. Enligt lagen om fartygsregister äro fartyg, vilka n y ttjas tili handelssjöfart och äga en nettodräktighet av m inst 9 registerton, registreringspliktiga, pram ar, som användas endast vid förflyttning av varor i lastnings-, lossnings- eller upplagringssyfte â samma hamnomräde, dock undantagna. Dessutoan, om ägaren sä önskar, jäm väl m indre fartyg registreras, under förutsättning att dess nettodräktighet är m inst 0 registerton. F örordningen angâende fartygsredares skyldighet a tt avlämna statistiska uppgifter gäller fartyg om m inst 9 nettoregistertons dräktighet. Om fartyg under 9 nettoregistertons dräktighet erhfilles säledes icke uppgifter av redarna. Sistnäm nda fartyg utgöra dock ett fatal av de registrerade fartvgen och inga icke i tabellerna. A tt m ärkä är a tt uppgifterna i denna framställning säledes enbart om fatta registrerade fa r tyg, medan de tili tusental uppgäende m indre fortskaffningsmedlen tili sjöss falla utom ramen fö r densamma. Tabellerna 4, som belysa handelsflottans bestand, hemort, byggnadsort, dräktighet och âlder, ha utarbetats med ledning av m agistratem as fa r tygsregister, medan övriga tabeller grunda sig pä up p g ifter läm nade av redarna. Rahtim arkkinat, joille jo kahden vuoden ajan oli ollut ominaista laskeva, suunta ja ankara kilpailu, jatk u iv at sam anlaisina vielä vuoden 950 ensimmäisen puoliskon. Kesäkuussa puhjennut Korean sota kuitenkin m uutti suunnan päinvastaiseksi. Sen aiheuttam at kuljetukset ja la a ja t raaka-aineiden varastoinnit lisäsivät suuresti -tonniston kysy ntää ja nostivat rahteja. Vuoden lopussa tapah- Fraktm arknaderna, som redan under tvfi Hr kannetecknats av nedgaende tendens och M rd konkurrens, ha fortsatt likadana annu under forsta halvaret av hr 950. Koreakrigets utbrott i juni gav emellertid upphov fit en omvand riktning. De darav foranledda m ilitara transporterna och vida upplagringarna av rfimaterial okade i hog grad tonnagebehov och hojde frakter. Den m arkbara

5 5 tu n u t E nglannin kivihiilenviennin tu n tu v a supistum inen, joka puolestaan lisäsi hiililaivauksia Y h dysvalloista Eurooppaan, vaik utti sam aan suuntaan. Lisäksi vaikuttivat rahtikäyrän nousuun useiden maiden kauppalaivastojen lisääntyneet käyttökustannukset, syksyllä 949 tapahtunut valuuttadevalvaatio ja hidas tavaranvaihto useimmissa kansainvälisen m aailm ankaupan tärkeim missä satamissa. Rahtien nousu koski erikoisesti valtameritonnistoa ja tankkialuksia sekä hakuliikennettä. L injaliikenne hyötyi noususta vain rajoitetussa määrässä. Useat ns. linjakonferenssit ovat kuitenkin korottaneet. noteerauksiaan 0% :a suuresti nousseiden käyttökustannusten johdosta. minskningen av kolexport frän England mot slutet av äret, som ökade kolskeppningar frän Förenta Staterna, verkade i samma riktning. Y tterligare verkade de ökade driftskostnadem a hos mänga nationers handelsflottor, valutadevalveringarna pä hösten 949 och den längsamma varuövergängen i flesta av de viktigaste internationella ham nar lyftande p ä fraktkurvan. Den uppätgäende tendensen i fraktsatserna berörde fram för allt det oceangäende tonnaget och tankfartygen samt tram ptrafiken. Linjetrafiken vann endast i begränsad män pä stegringen. Emellertid ha flera s.k. linjekonferenser höjt sinä noteringar med 0 % i anledning av ökade driftsutgifter. Kauppalaivaston suuruudessa v. 950 tapahtuneet muutokset. Förändringarna i fartygsbestdndet ar 950. Vuoden alkaessa V id ärets början: Brutto tonnia Brutto ton Netto tonnia Nettoton Höyryaluksia Ä ngfartyg M oottorialuksia M otorfartyg Purjealuksia apubonein isegelfartyg med hjälpmaskin Purjealuksia S e g e lfa rty g Yhteensä Sum m a Proom uja P r ä m a r Kaikkiaan I allt Vähennys ( ) tai lisäys ( + ) M inskning ( ) eller ökning ( +): Nefctotonnia Netto ton Höyryaluksia Ä ngfartyg... n Moottorialuksia M otorfartyg Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealuksia S e g e lfa rty g Yhteensä Sum m a Proom uja P r ä m a r Kaikkiaan I allt Vuoden päättyessä - - Vid ärets slut: Netto ton Höyryaluksia Ä ngfartyg Moottoriälukjsia M otorfartyg Purjealuksia apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealuksia S e g e lfa rty g Yhteensä Summa Proom uja P r ä m a r Kaikkiaan I allt

6 6 7 K a u p p a la iv a s to n k e h ity s v v H a n d e ls flo tta n s u tv e c k lin g ä re n Vuosi Är Luku Antal Höyryaluksia Angfartyg Netto tonnia Nettoton Luku *) A n ta l*) Purjealuksia Segelfartyg Netto ton Luku Antal Yhteensä Summa Nettoton Luku Antal Proomuja Prämar Netto ton K a i k k i a a n I a Luku Antal Nettoton ) V arsinaisen kauppalaivaston, s. o. höyryaluksien, m oottorialuksien, apukonein varustettujen purjealuksien ja purjealuksien nettolisäys kertom usvuonna oli 68 bruttorekisteritonnia eli 6. %, m utta alusten luku oli 5 pienem pi kuin vuoden 949 päättyessä. Tämä johtuu siitä, että lisää tu lleet alukset olivat keskimäärin suurem pia kuin p oistetut alukset. A lusten luku, kuten liitetau lu tarkemmin osoittaa, nim ittäin kasvoi 7 aluksella, joiden vetomäärä oli bruttotonnia, ja vähennys oli 4 alusta, yhteensä 5 bruttotonnia. Lisäksi oli proom ujen nettovähennys 48 proomua, yhteensä 5 bruttotonnia. Kauppalaivaston lisääntym isen ja vähenem isen syistä tehdään tuonnem pana selkoa. Tonniston suhteellinen jakaantum inen erilaisten alusten osalle selviää seuraavalla sivu lla olevasta yhdistelm ästä. Selontekovuoden päättyessä oli höyryalusten vetomäärä 80.e % varsinaisen kauppalaivaston koko veto,määrästä, m oottorialusten, 5.9 %, apukonein varustettujen purjealusten.5 % ja purjealusten l.o %. E delliseen vuoteen verrattuna ovat höyryalusten ja m oottorialusten osuudet kasvaneet, m utta apukonein varustettujen purjealusten ja purjealusten pienentyneet. M oottorialusten tonni-määrä oli 4. % ja höyryalusten tonni-määrä 6.8 % suurem pi kuin edellisenä, vuonna. D en egentliga handelsflottan, d.v.s. ang- och m otorfartygen, segelfartygen med hjalpm askin samt segelfartygen uppvisade under redogorelsearet en nettookning om 68 bruttoregisterton eller 6. %, men fartygsantalet var 5 enheter mindre an vid 949 ars slut. D etta beror pa att de tillkom na fartygen voro i m edeltal storre an de avforda fartygen. Fartygsantalet nam ligen okades, sasom av tabellbilagan fram gar, med 7 enheter om bruttoton, m edan m inskningen utgjorde 4 fa rty g om 5. bruttoton. D artill utgjorde pramarnas nettom inskning 48 enheter om sam m anlagt 5 bruttoton. F or beskaffenheten av fartygsbestandets okning och m inskning redogores langre fram. Tonnagets procentuella fordelning pa olika slag av fartyg fram gar av sam m anstallningen pa foljande sida. V id utgangen av redogorelsearet representerade angfartygen 80.o % av den egentliga handelsflottan, m otorfartygen 5.9 %, segelfartygen med hjalpm askin.5 % och segelfartygen l.o %. Jamfort med foregaende ar okades angfartygens och m otorfartygens andelar, men segelfartygens med hjalpm askin och segelfartygens andelar minskades. M otorfartygens tontal var 4. l % och an gfartygens ton tal 6.8 % storre an foregaende ar. K a u p p a la iv a s to n k e h ity s v v I la n d e ls flo tta n s u tv e c k lin g á re n Vuosi Ar Luku Antal Höyryaluksia Angfartyg Luku A ntal M oottorialuksia ) Motorfartyg ) nia Purjealuksia apukonein Segelfartyg m ed hjälpm askin Luku A ntal nia Luku A ntal Purjealuksia Segelfartyg nia Luku A ntal Yhteensä Summa nia Luku A ntal Proomuja P räinar nia l S ) Vuoteen 97 sisältyvät lukuun myös proomut. T. o. m. är 97 ingä i antalet även 'prämarna. ) Vuosien keskimäärä. Medeltalet för ären ) M oottorialuksien ryhmä k äsitti vuoteen 94 myös apulkonein varustetut purjealukset. M otorfartygsgruppen om- fattad e.t. o. m. á r 94 även segelfartyg med hjalpm askin.

7 8 Höyryalukset Ängfartyg 0 / /o Moottorialukset*) Motorfartyg l) % Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin % Purjealukset Segelfartyg o / /o Yhteensä Summa % loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o !.9.4 loo.o loo.o loo.o loo.o o loo.o o loo.o loo.o Lisäätulleiden varsinaisten kauppa-alusten luku oli kertomusvuonna, kuten edellä m ainittiin, 7 ja vetomäärä bruttotonnia eli 0.9 % kauppalaivastosta vuoden alkaessa. Lisäys oli yli kaksinkertainen edellisen vuoden lisäykseen verrattuna. Siitä oli yli 4/ 5 eli 8.-% ulkom ailta ostettuja käytettyjä aluksia, nim ittäin höyryalusta, vetom äärältään yhteensä bruttotonnia, moottorialusta, vetom äärältään yhteensä bruttotonnia ja yksi 00 bruttotonnin vetoinen apu-konein varustettu purjealus. Ulkomailla rakennettiin vain yksi 599 bruttotonnin moottorialus. Kotim aisilla veistämöillä rakennettiin yksi 79 bruttotonnin höyryalus, 4 moottorialusta, vetom äärältään yhteensä 56 bruttotonnia ja yksi bruttotonnin apukonein varustettu purjealus. Näiden osalle tu li 6., % koko lisäyksestä. Vanhojen alusten uudestaan kunnostamisen tai rekisteröimisen kautta tu li lisää 698 bruttotonnin höyryalus, 4 moottorialusta, yhteensä 00 bruttotonnia ja 76 bruttotonnin apukonein varustettu purjealus eli yhteensä 074 bruttotonnia, vastaten.5 % lisäyksestä. L ajin muutoksen johdosta tuli lisäysten puolelle vielä 8 alusta, kaikki moottorialuksiksi m uutettuja ja vetom äärältään yhteensä 0 b ru t totonnia sekä uudestaan rakentam isen tai m ittaamisen johdosta 748 bruttotonnia. Kauppalaivaston kokonaisvähennyksestä, joka oli 4 alusta, yhteensä 5 bruttotonnia, tu li yli /s -eli 44.9 % ulkomaille m yytyjen alusten osalle. Nämä alukset olivat höyryalusta, yhteensä 4 99 bruttotonnia, m oottorialusta, yhteensä 408 b ru t totonnia, ja purjealusta, yhteensä 5 96 bruttotonnia. Haaksirikkojen aiheuttam a vähennys oli 6 alusta, yhteensä bruttotonnia eli neljäsosa koko vähennyksestä. Se käsitti höyryalusta, yhl) Vuoteen 94 m oottorialusten ryihmä käsitti myös apukonein varustetut purjealukset. Det under redogörelseäret tillkomna tonnaget omfattade säsom ovan näm nts 7 fartyg om samm anlagt bruttoton eller 0.9 % av handelsflottan. Ökningen var över tvä gänger större än föregäende är. Av redogörelseärets ökning hänförde sig över 4/s eller 8.,% tili frän utlandet inköpt begagnat tonnage. F rän utlandet inköptes ängfartyg om bruttoton, m otorfartyg om b ruttoton och ett segelfartyg med h jälp maskin om 00 bruttoton. Â utrikes ort byggdes endast ett m otorfartyg om 599 bruttoton. Inom landet byggdes ett ängfartyg om 79 bruttoton, 4 m otorfartyg om 56 bruttoton och ett segelfartyg med hjälpm askin om bruttoton. Dessa fartygs andel utgjorde 6. % av ärets hela ökning. Genom iständsättning eller nyregistrering av äldre fartyg tillkom ett ängfartyg om 698 bruttoton, 4 m otorfartyg om 00 bruttoton och ett segelfartyg med hjälpm askin om 76 bruttoton eller sammanlagt 074 bruttoton, motsvarande.5 % av ökningen. Genom ändring av a rt kom tili ökningens sida y tterligare 8 farty g om sam m anlagt 0 b ru tto ton, som alla ändrats tili motorfartyg, samt genom förbyggnad eller om m ätning 748 bruttoton. Av handelsflottans totala minskning, som u t gjorde 4 fartyg om sammanlagt 5 bruttoton, hänförde sig över / 5 eller 44.9 % till tonnage, som försälts tili utlandet. D etta tonnage omfattade ängfartyg om 4 99 bruttoton, m otorfartyg om 408 bruttoton och segelfartyg om 5 96 b ru t toton. Det förolyckade tonnaget utgjorde 6 fa r tyg om sammanlagt bruttoton eller en fjärdedel av ärets hela m inskning och om fattade ängl) T. -o. m. är 94 om fattade motorfartygsgruppen jäm- -väl segelfartyg m-ed lijäl-pmaskin.

8 K auppalaivaston lisääntym inen v F artygsbeständets ökning är 950. Kotimaassa rakennettuja Nybyggda inom landet Ulkomailla rakennettuja Nybyggda â utrikes ort Ulkomailta ostettuja Förvärvade frän utlandet Uudestaan kunnostettuja tai rekisteröityjä vanhoja aluksia Genom iständsättning eller nyregistrering av äldre fartyg Uudestaan rakennettuja tai m itattuja Förbyggda eller ommätta Lajin muutos Ändring av art Yhteensä Summa Netto ton :! i Nettoton Nettoton Nettoton Netto ton Netto ton Netto ton Höyryalukset Ängfartyg.... i i _ _ Moottorialukset Motorfartyg i Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpm askin _ Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa i Proomut Prämar... fi 84 7 _ Kaikkiaan I allt i 599 m Kaikkiaan I allt Kauppalaivaston väheneminen v Fartygsbeständets m inskning är 950. Haaksirikkoutuneita Förolyckade Ulkomaille myytyjä Försälda tili utlandet Hylyksi tuomittuja tai purettuja Kondemnerade eller slopade Uudestaan rakennettuja tai mitattuja Förbyggda eller ommätta Muista syistä poistettuja Av annan orsak avförda Lajin muutos Ändring av art Yhteensä Summa Nettoton Netfcoton Nettoton Netto ton Netto ton Brutto ton Netto ton Nettoton Höyryalukset Ängfartyg _ Moottorialukset Motorfartyg Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin l Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa l Proomut Prämar Kaikkiaan I allt * Kaikkiaan I allt

9 0 teensä 5 bruttotonnia, yhden 86 bruttotonnin m oottörialuksen ja pu rjealu sta apukonein, yhteensä 080 bruttotonnia. Hyljeksi tuom ittuja tai purettuja aluksia oli 9, yhteensä 45 bruttotonnia eli.7 %. Lajin m uutosten johdosta tuli vähennysten puolelle vielä 8 alusta, yhteensä 4 bruttotonnia, uudestaan rakentam isen tai m ittaam i sen johdosta alusta, yhteensä 4 bruttotonnia, ja m uiden syiden johdosta 4 bruttotonnin p u rje alus apukonein. K auppalaivaston jakaantum inen eri suuruusluokkiin ilmenee alla olevasta taulukosta. farty g om 5 bruttoton, ett m otorfartyg om 86 bruttoton samt segelfartyg med hjälpm askin om 080 bruttoton. A ntalet kondemnerade eller slopade fartyg utgjorde 9 om sammanlagt 45 bruttoton eller.7 %. Genom ändring av art minskades handelsflottan med 8 fartyg om 4 bruttoton, genom förbvggnad eller ommätning med fartyg om sammanlagt 4 bruttoton och av annan orsak med ett segelfartyg med hjälpm askin om 4 bruttoton. Handelsflottans fördelning pä olika storleksgru pper fram gär av nedanstäende tabell. Suuruusryhmät Storleksgrupper Kauppalaivaston jakaantuminen eri suuruus- ja ikäryhm iin v H andelsflottans fördelning pä olika storleks- och äldersgrupper är 950. Luku Antal 4 v. är 5$ v. ár 04 v. är 5 9 v. ár Luku Antal Luku Antal Luku Antal 0 v. ja yli 0 är och däröver Luku Antal Luku Antal Yhteensä Summa Höyryalukset Ängfartyg Yhteensä Summa Moottorialukset Motorfartyg Yhteensä Summa Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Yhteensä Summa Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa Varinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan , Kaikkiaan I allt Proomut Prämar Yhteensä Summa

10 Varsinaisen kauppalaivaston alusten luvusta oli 454 eli 69.6 % sellaisia, joiden bruttovetom äärä oli 00 rekisteritonnia tai enemmän. Alusten vetom äärästä isitä vastoin kuului brut-totonnia eli 97.9 % tähän m eri tonnistoon. Tästä tonnistosta oli alusta, yhteensä 45 5 brut-totonnia höyryaluksia, 96 alusta, yhteensä 88 5 bruttotonnia moottorialuksia, 4 alusta, yhteensä 8 78 bruttotonnia apukonein varustettuja purjealuksia ja 4 alusta, brut-totonnia purjealuksia. V ähintään 500 bruttotonnin vetoisia aluksia ts. aluksia, jotka pääasiallisesti välittävät ulkom aista liikennettä oli 4, vetom äärältään yhteensä brutto-tonnia eli vastaavasti.8 ja % varsinaisesta kauppalaivastosta. Näistä oli höyryaluksia 88, yhteensä bruttotonnia, m oottorialuksia, yhteensä brut-totonnia, sekä p u rjealuksia, yhteensä 5 68 bruttotonnia. Bruttovetomääräitään 000 rekisteritonnia tai enemmän oli 0 alusta, joiden bruttovetom äärä oli yhteensä rekisteritonnia. Niistä oli 87 höyryalusta, vetom äärältään 9 54 bruttotonnia, moottorialusta, vetom äärältään 69 bruttotonnia ja purjealusta, vetom äärältään bruttotonnia. Täm ä valtam eritonnisto edusti 5.5 % alusten lu kum äärästä, m utta peräti 6. % bruttovetomäärästä. Inom den egentliga handelsflottan hade 454 fartyg eller 69.6 % av fartygsantalet en dräktighet av 00 bruttoton eller däröver. Räknat efter tontalet hänförde sig bruttoton eller 97.9 % till detta sjögäende tonnage. Av detta tonnage hänförde sig fartyg om 45 5 bruttoton till ängfartyg, 96 fartyg om 88 5 bruttoton till motorfartyg, 4 fartyg om 878 bruttoton till segelfartyg med hjälpm askin och 4 fartyg om bruttoton till segelfartyg. Antalet fartyg om 500 bruttoton och däröver dvs. de fartyg som främ st förmedla trafiken pä utlandet utgjorde 4 med en sammanlagd dräktighet om bru tto ton, m otsvarande.8 resp % av handelsflottan. Därav utgjordes 88 fartyg om sammanlagt bruttoton av ängfartyg, fartyg om bruttoton av m otorfartyg sam t fa r tyg om 5 68 bruttoton av segelfartyg. Inalles 0 fartyg om bruttoton hade en dräktighet om 000 bruttoton eller däröver, varav 87 ängfartyg om 9 54 bruttoton, m otorfartyg om 69 bruttoton och segelfartyg om bru tto ton. D etta oceangäende tonnage representerade 5.5 % av fartygsantalet, men icke m indre än 6. % av bruttotontalet. Kauppalaivaston jakaantuminen rakennusaineen ja iän mukaan v Handels f lottans fördelning qfter byggnadsmaterial och alder är 950. Teräs tai rauta Stal cller järn Puu Trä Yhteensä Summa Luku Antal i.uku Antal Luku Antal Höyryalukset Ängfartyg Moottorialukset Motorfartyg Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa Proomut Prämar ( 9 v. ä r... J 09 v. är 0 v. tai yli \ l 0 är el. däröver J f 9 v. ä r... J 0 9 v. ä r... ] 0 v. tai yli { l 0 är el. däröver f ( 9 v. ä r... J 0 9 v. är j 0 v. tai yli j l 0 är el. däröver J ( 9 v. ä r... J 09 v. är 0 v. tai yli \ v 0 är el. däröver J ( 9 v. ä r... ) 09 v. ä r... 0 v. tai yli \ l 0 är el. däröver f ( 9 v. ä r... J 0 9 v. är... 0 v. tai yli \ l 0 är el. däröver J '

11 V ertailun vuoksi mainittakoon, että ennen sotaa, vuoden 98 päättyessä oli vähintään 00 bruttotonnin aluksia 556, vetom äärältään yhteensä bruttotonnia, vastaavasti 64.9 ja 97. % kauppalaivastosta, vähintään 500 bruttotonnin aluksia 70, vetom äärältään yhteensä b ru t totonnia, vastaavasti.5 ja %, sekä vähintään 000 bruttotonnin aluksia 6, vetom äärältä ä n yhteensä bruttotonnia, vastaavasti.5 ja 56.i %. K ehitys osoittaa siis suurien alusten suhteellisen osuuden lisääntyneen. Jos ei oteta huomioon proomuja, jotka ovat enimmäkseen puisia, oli kauppalaivaston vetomäärästä rauta- ja teräsaluksia 94.9 %, m uu osa oli puisia. E ri aluslajeihin nähden voidaan panna merkille, että höyryaluksien vetom äärästä oli rautaja teräsaluksia 98. % ja moottorialuksien vetom äärästä 9.5 %. Apukonein varustetut p urjealukset olivat kolmea lukuunottam atta puisia. P u r jealuksista oli.teräksistä parkkia, joiden bruttovetomäärä oli kuitenkin 8.9 % koko purjealuslaivastosta, joka selontekovuoden päättyessä käsitti ainoastaan 7 alusta, yhteensä 6 0 bruttotonnia. Iän m ukaan varsinainen kauppalaivasto jakaantu i siten, että siitä bruttovetom äärän m ukaan laskettuna oli uusia eli enintään 9 vuotta vanhoja aluksia. %, enintään 9 vuotta vanhoja aluksia 7. % ja 0 vuotta vanhoja ta i sitä vanhem pia aluksia 8.7 %. E ri alustajien jakaantum inen iän m ukaan oli erilainen. N iinpä oli höyryaluksista bruttovetom äärän m ukaan enintään 9 vuotta vanhoja 8.8 %, enintään 9 vuotta vanhoja lito % ja 0 vuotta vanhoja tai sitä vanhempia 89.o %, moottorialuksista vastaavasti 9.o, 46. ja 5.7 % sekä apukoneella varustetuista purjealuksista vastaavasti 40.8, 44. ja 55.8 %. Kaikki purjealukset sen sijaan olivat yli 9 vuotta vanhoja. Uusia aluksia oli siis suhteellisesti enimmän apukoneella v aru stettu jen purjealusten ja moottori-alusten joukossa. Jos verrataan vanhojen alusten vetomäärän osuutta eri vuosina, havaitaan sen sotavuosina ja v. 945 jatkuvasti kasvaneen. Ennen sotaa eli vuoden 98 päättyessä oli kauppalaivastostamme sen bruttovetom äärän m ukaan laskettuna vuotta vanhoja tai sitä. vanhempia aluksia 70.5 %, m utta vuoden 945 päättyessä peräti 9.o %. Tämä kauppalaivastomme vanheneminen johtui osaksi sotatoimien aiheuttam ista alusmenetyksistä ja so-takorvausluovutuksista, osaksi uuden tonniston hankkimisvaikeuksista. V uonna 946 alkoi kauppalaivastomme sen lisääntym isen m ukana jälleen n uortua. Silloin pieneni vanhojen alusten osuus kaikissa alusryhmissä purjealuksia lukuunottam atta, joita ei enää rakenneta, ja aleni koko kauppalaivaston osalta 9.o % :sta 89.5 % :iin. Vuonna 947, jota. koskevassa tilastossa ja jonka jälkeen ikäryhmitys on laadittu Lloydin tilaston mukaisesti, vanhojen eli 0 vuotta, vanhojen ta i sitä vanhempien alusten osuus laski 87.'Oi%:iin, vuonna % :iin ja vuonna % : iin. Selontekovuonna täm ä prosenttim äärä oli, kuten edellä mainittiin, 8.7. F ör jämförelse kan nämnas a tt tore kriget eller vid utgängen av är 98 antalet fartyg om 00 bruttoton och däröver utgjorde 556 med en sammanlagd dräktighet om bruttoton, motsvarande 64.9 resp. 97, % av handelsflottan, antalet farty g om 500 bruttoton och däröver 70 om samm anlagt bruttoton, m otsvarande.5 resp %, sam t antalet farty g om 000 bruttoton och däröver 6 om sam m anlagt b ru tto ton, motsvarande.5 resp. 56.l %. Utvecklingen h a r g ätt mot allt större enheter. Medräknas icke präm arna, som tili vida övervägande del äro av trä, representerade järn- och stälfartygen 94.9 % av handelsflottan, medan äterstoden utgjordes av träfartyg. B eträffande olika slag av fa rty g kan näm nas a tt järn- och stä lfa r tygen representerade 98, % av ängfartygens bruttotontal och 9.5 % av m otorfartygens bruttotontal. Segelfartygen med hjälpm askin voro pä fartyg n är av trä. Av segelfartygen voro endast barkskepp av stäl, men dessa fartygs sammanlagda bruttotontal utgjorde 8.9 % av segelfartygsflottan, som under redogörelseäret omfattade endast 7 fa rty g om sam m anlagt 6 0 bruttoton. I äldershänseende fördelade sig handelsflottan,. räknat enligt bruttotontalet, med. % av bruttotontalet pä fa rty g om 9 är eller därunder, med 7, % pä farty g om högst 9 är och med 8.7 % pä fartyg om 0 är eller däröver. F ö r de skilda fartygsslagen fram träder emellertid betydande olikheter i äldersfördelningen. Sälunda tillhörde ängfartygen tili 8.8 % av bruttotontalet gruppen 9 är eller därunder, tili.o % gruppen 9 ä r eller därunder och tili 89. o % gruppen 0 är eller äldre, medan motsvarande relationstal för motorfartygen utgjorde resp. 9.o, 46, och 5.7 % samt för segelfartygen med hjälpm askin resp. 40.8, 44. och 55.8 %. Samtliga segelfartyg däremot voro över 9 är. B land m otorfartygen och segelfartygen med hjälpm askin fanns det sälunda jämförelsevis mest nyare fartyg. Jäm föres det äldre tonnagets relativa andel u n der olika är fram gär det a tt den under krigstiden ä r fö r är vuxit. Vid utgängen av är 98 omfattade handelsflottan, räknat efter bruttotontalet, tili 70.5 % fartyg om är eller däröver, men vid utgängen av är 945 icke m indre än 9.o %. Denna ökning av tonnagets genomsnittsälder berodde dels pä krigsförlusterna och skadeständsöverlätelserna, dels pä svärigheterna a tt anskaffa n y tt tonnage. Ä r 946 inträdde ett omslag beroende p ä a tt handelsflottan började tillföras nya enheter. Tonnaget i den högsta äldersgruppen började nedgä inom sam tliga fartyg sgrupp er frän sett segelfartygen, som icke längre byggas, och sjönk för heia handelsflottan frän 9.o tili 89.5 %. E nligt 947 ärs Statistik, i och efter vilken samma äldersindelning följts som i Lloyd s Statistik, sjönk det äldsta tonnagets andel, dvs. fartyg en om 0 ä r och d ä r över tili 87.o %, är 948 tili 84.4 % och är 949 tili 8.9 %.. U nder redogörelseäret var procenttalet, säsom ovan näm nts 8.7.

12 Kauppalaivaston keskimääräinen ikä bruttatonn ia kohden oli.4 vuotta, erikseen höyryaluksilla 6.0 vuotta, moottorialuksilla, 0.9 vuotta, apukoneella varustetuilla purjealuksilla.8 vuotta ja purjealuksilla 4.9 vuotta. Sodan sy t tyessä 99 (. 9.) oli kauppalaivaston keskimääräinen ikä 5.5 vuotta, erikseen höyryaluksilla. 6.x vuotta, moottorialuksilla 7. vuotta, apukoneella varustetuilla purjealuksilla 4. i vuotta ja p u rje aluksilla 4.5 vuotta. Handelsflottans medelälder räknat per bruttoton var under redogörelseäret.4. Ängfartygens medelälder var 6.o, m otorfartygens 0.9, segelfartygens med hjälpm askin.8 och segelfartygens 4.9 är. Yid k rigsutbrottet 99 (. 9.) var handelsflottans m edelälder 5.5 är, särskilt ängfarty gens 6. är, motorfartygens 7. är, segelfartygens med hjälpm askin 4.x är och segelfartygens 4.5 är. K auppalaivaston keskimääräinen bruttovetomäärä alusten rakennusaineen mukaan. H andelsflottans medeldräktighet, beräknad enligt bruttotontal och med fördelning efter byggnadsmaterial. Teräs tai rauta Stäl eller järn Puu Trä Rakennusaineeseen katsomatta Oavsett byggnaclsmaterial Höyryalukset Ängfartyg Moottorialukset Motorfartyg... Purjealukset apukonein Segelfartyg med lijälp maskin Purjealukset S egelfartyg Alusten laatuun katsomatta Oavsett fartygens art...: Proomut Prämar Alusten keskimääräinen vetomäärä, joka sodan aiheuttam ien alusten menetysten ja sotakorvausluovutusten johdosta, jotka kohdistuivat etu päässä suurehkoihin aluksiin, oli vuonna 945 laskenut 54 bruttotonniin, m utta sen jälkeen vuosi vuodelta, noussut, oli selontekovuonna 87 bruttotonnia eli suurem pi kuin koskaan aikaisemmin. Täm ä johtui siitä, että sodan jälkeen hankitu t alukset käsittivät pääasiallisesti suuria aluksia. Raudasta tai teräksestä rakennettujen erilaisten alusten keskim ääräinen vetom äärä oli: höyryalusten 55, m oottorialusten 868, apukoneella varustettu jen purjealusten 8 ja purjealusten 5 bruttotonnia. P uisten alusten keskim ääräinen vetom äärä oli tietenkin huom attavasti pienempi. Suurin m uutos edelliseen vuoteen v errattu n a on ta pahtunut rautaisten tai teräksisten höyryalusten keskimääräisessä vetomäärässä, joka on kasvanut 4 bruttotonnista 55 bruttotonniin. R autaiste n tai teräksisten moottorialusten keskimääräinen vetom äärä on edellisestä vuodesta vähän pienentynyt. Proom ujen keskim ääräinen bruttovetom äärä oli 88 eli yhtä bruttotonnia suurempi kuin vuonna 949. Handelsflottans medeldräktighet, som till följd av krigsförlisningarna och skadeständsöverlätelserna, vilka främ st drabbade de större fartygen, är 945 hade sjunkit till 54 bruttoton, men sedan är för är stigit, var under redogörelseäret 87 bruttoton eller större än nägonsin tidigare, beroende pä a tt det efter kriget anskaffade tonnaget tili övervägande del omfattade större enheter. F ör de särskilda slagen av fartyg av järn eller stäl utgjorde m edeldräktigheten: ängfartyg 55, m otorfartyg 868, segelfartyg med hjälpm askin 8 och segelfartyg 5 bruttoton. M edeldräktigheten för fartyg av trä var givetvis avsevärt m indre. Den största förändringen i m edeldräktigheten jäm fört med föregäende är försiggick beträffände ängfartygen av stäl eller järn, vilkas genom snittsdräktighet ökades frän 4 till 55 bruttoton. M edeldräktigheten för m otorfartyg av stäl eller järn var nägot m indre än föregäende är. Präm arnas m edeldräktighet var 88 bruttoton eller en ton större än ä r 949. Kauppalaivaston jakaantuminen alusten kotipaikan mukaan v Handelsflottans fördelning efter hemort är 950. Kaupungeissa I städer Luku - - Antal o / abs. /o abs. % abs. % A landsbygd abs. % Höyryaluksia Ängfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Purjealuksia apukonein Segelfartyg med lijälpm askin Purjealuksia Segelfartyg i Yhteensä Summa Proomuja Prämar Kaikkiaan I allt r, 76 4.i Maaseudulla

13 4 Tarkasteltaessa kauppalaivaston jakaantum ista kaupunkien ja m aaseudun osalle havaitaan kau punkien osuuden vähän kasvaneen. Koko kauppalaivaston bruttovetom äärästä tuli, jättäm ällä proom u t huomioon ottam atta, 94.9 % kaupunkien ja 5.i % maaseudun osalle, vastaten 94. ja 5.7 % vuotta aikaisemmin. K un sodan syttyessä kaup unkien osuus oli 84.4 % ja maaseudun osuus 5.6 %, on kaupunkien osuus huom attavasti kasvanut. Handelsflottans fordelning pa stader och landsbygd visade en mindre forskjutning till forman for staderna. Medraknas icke pram am a hanforde sig 94.9 % av handelsflottans brutto to ntal till staderna och 5. % till landsbygden, motsvarande 94.) resp. 5.7 % foregaende ar. N ar vid krigsutbrottet stadernas andel utgjorde 84.4 % och landsbygdens 5.6 %, har en avsevard forskjutning till form an for staderna agt rum. Kauppalaivaston suuruus v. 950 niillä paikkakunnilla, joiden osalle tuli vähintään bruttorekisteritonnia. H andelsflottans fördelning är 950 pä särskilda orter med ett bruttotontal om m inst registerton. Helsinki Helsingfors... Turku Äbo... M aarianham ina Mariehamn... Loviisa Lovisa... Vaasa Vasa... Rauma Raumo... Höyryaluksia Ängfartyg Moottorialuksia Motorfartyg Purjealuksia apukonein Segelfartyg m. hjälpmaskin Purjealuksia Segelfartyg Yhteensä Summa Proomuja Prämar Sellaisia paikkakuntia, joilla kauppalaivaston bruttovetom äärä oli enemmän kuin rekisteritonnia, oli kertom usvuonna 6. Ensim mäisellä sijalla oli Helsinki, jonka osalle tuli, jos proom uja ;ei oteta huomioon, noin puolet eli 49.5 % maan kauppalaivaston bruttovetomäärästä. Sen jälkeen seurasivat järjestyksessä Turku, 4.l %, M aarianhamina,.7 %, Loviisa, 5.9 %, Vaasa,. c/c ja Rauma,.0 %. T urun osuus oli selontekovuoden päättyessä suurempi kuin M aarianhaminan, sen oltua aikaisempina vuosina pienempi. Nämä 6 kaupunkia edustivat noin. yhdeksää kymmenesosaa koko tonnistosta. Yksistään Helsingin ja Turun osalle tu li 6.6 %. Under redogörelseäret uppvisade sex orter ett bruttotonnage om mer än registerton. Främ sta rum m et intogs av Helsingfors med, om präm arna icke medräknas, oring hälften eller 49.5 % av handelsflottans bruttodräktighet. Därnäst följde Äbo med 4. %, Mariehamn med.7 %, Lovisa med 5.9 %, Vasa med., % och Raumo med.o %. Andelen för Äbo var i slutet av redogörelseäret större än för Mariehamn, som tidigare är kommit före Äbo. Dessa 6 städer representerade sammanlagt oring niotiondedelar av tonnaget, Helsingfors och Äbo ensamma uppvisade 6.c % av heia handelsflottan. Kauppalaivaston käyttäm inen v H andelsflottans användning är 950. Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Seisoneet Upplagda Yhteensä Summa Nettoton i Nettoton : Höyryalukset A ngfartyg Moottorialukset M otorfartyg Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpm askin Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa Brutto ton Nettoton. Netto ton Bruttotön Nettoton Proomut Prämar Kaikkiaan I allt 9» ^

14 5 Kaupnal ai vaston käyttäm isestä on varustajilta saatu tietoja 845 aluksesta, joiden bruttovetom äärä oli rekisteri tonnia. N äistä 645, vetom äärältään bruttotonnia, kuului varsinaiseen kauppalaivastoon ja 00, vetomäärältään bruttotonnia, oli proomuja. Varsinaisesta kauppalaivastosta on ollut liikenteessä 5 alusta, vetom äärältään bruttotonnia. Seisomassa on ollut 4 alusta, yhteensä 05 bruttotonnia. N äistä aluksista oli höyryaluksia 59, vetom äärältään yhteensä 0 6 bruttotonnia, mooittorialuksia 8, yhteensä bruttotonnia, apukoneella varustettuja. purjealuksia, yhteensä 677 bruttotonnia ja purjealuksia 6, yhteensä bruttotonnia, Proom uista on seisonut, yhteensä 04 bruttotonnia, Seisomassa ollut tonnisto oli 4.o % kauppalaivastosta ja vähän pienempi kuin edellisenä vuonna. Neljäsosa tästä tonnistosta oli sisävesialuksia, joiden.käyttö lisääntyneen autokuljetuksen takia oli tu llu t kannattamattom aksi. M uut seisomassa olleet alukset olivat yleensä pieniä, lähiliikenteeseen käytettäviä aluksia, eräitä korjauksen alaisina olleita aluksia, lukuunottam atta. M itä liikenteen eri lajeihin tulee, oli, jos proom ut jätetään huomioon ottam atta, liikenteessä olleesta tonnistosta 96 alusta, yhteensä bruttotonnia eli 85. % ollut Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä, alusta, yhteensä 57 5 bruttoitonnia eli 0.5 % yksinomaan ulkomaiden satamain välisessä liikenteessä ja alusta, yhteensä 996 bruttotonnia eli 4.4 % Suomen satam ain välisessä liikenteessä. Ulkomaiden satamain välistä liikennettä harjoitti 0 höyryalusta, vetom äärältään 4 67 bruttotonnia ja m oottorialusta, yhteensä bruttotonnia. Angáende anvándningen av handelsflottan avgávo redam a uppgifter om 845 fartyg om samm anlagt bruttoton. Av detta tonnage tillhorde 645 fa rty g om sam m anlagt b ru tto ton den egentliga handelsflottan, medan 00 enheter om sammanlagt bruttoton utgjordes. av prám ar. Av den egentliga handelsflottan voro 5 fartyg om sammanlagt 5464 bruttoton i gáng. Upplagda voro 4 fartyg om sammanlagt 05 bruttoton. Det upplagda tonnaget omfattade 59 ángfartyg om sammanlagt 0 6 bruttoton, 8 m otorfartyg om bruttoton, segelfartyg med hjálpm askin om 677 bruttoton och 6 segelfartyg om bruttoton. Av prám arna voro om 04 bruttoton upplagda, D et upplagda tonnaget utgjorde 4.0 % av handelsflottan och var nágot m indre an nárm ast foregáende ár. E n fjárdedel av detta tonnage omfattade insjofartyg, vilkas anvandning pá grund av den okade biltrafiken icke mera lonade sig. Ovriga upplagda fartyg voro i allmanhet smá, i n artrafik anvanda fartyg med undantag av nágra under reparation varande fartyg. B etraffande olika slag av fa rt voro, om prám am a ieke medráknas, 96 fartyg om bruttoton eller 85.i % av det i gáng varande tonnaget i trafik mellan F inland och utlandet, fartyg om 57 5 bruttoton eller 0.5 % i trafik enbart mellan utlandska ham nar och fartyg om 996 bruttoton eller 4.4 % i trafik mellan finska hamnar. I trafik enbart mellan fram m ande ham nar voro 0 ángfartyg om 4 67 bruttoton och m otorfartyg om bruttoton. Kauppalaivaston käyttäm inen vuosina H andelsflottan s användning áren Nettoton Suomen satamain välillä Mellan finska h am n ar Suomen ja ulkomaan välillä Mollan Fin land och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Seisoneet U p p lagda Yhteensä Summa Nettoton! JVetfcotonnia Nettoton Edelliseen vuoteen v errattu n a havaitaan Suomen ja ulkomaiden sekä ulkomaiden satam ain välillä liikennöineiden (tonnistojen lisääntyneen, m utta yksinomaan kotim aan satam ain välillä liikennöineen tonniston vähentyneen. Ulkomaisessa liikenteessä (Suomen ja ulkomaiden ja yksinomaan ulkomaiden välisessä) olleesta tonnistosta on 5.o % ollut linjaliikenteessä ja 75.o % hakuliikenteessä. A ikarahdattuna oli tästä tonnistosta.. o %. Jám fort med fóregáende ár okades sávál det i trafik mellan F inland och utlandet som mellan enbart fram m ande ham nar insatta tonnaget, medan tonnaget enbart mellan finska ham nar minskades. Av det i utrikesfart (Finlandutlandet och enbart utlandet) insatta tonnaget 5.o % gick i linjefart och 75.o % í tram pfart. Tidsbefraktat v ar % av d etta tonnage.

15 6 Edellä on aluksen käyttöä koskevassa jaoittelussa otettu ryhm ään Suomen ja ulkomaan välillä kaikki alukset, jotka selontekovuonna ovat tehneet yhdenkään lastim atkan Suomen ja ulkomaan välillä. Ryhmään Suomen satam ain välillä on luettu alukset, jotka eivät ole tehneet yhtään lastim atkaa ulkomaille sekä ryhm ään ulkomaan satam ain välillä alukset, jotka selo-ntekovuoden aikana eivät ole ensinkään käyneet kotimaassa tuoden ta i vieden lastia. K uitenkin on m ielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa tonnistosta on pääasiallisesti kunkin laatuisessa liikenteessä. P ä ä asiallisen käytön mukaisessa jaoittelussa siirtyy joukko aluksia ryhm ästä Suomen ja ulkomaan välillä ryhm iin Suomen satam ain välillä ja ulkomaan satam ain välillä. Seuraava taulukko osoittaa tonnniston jakaantum isen m atkoille tä m än jakoperusteen m ukaan. I fräga om handelsflottans användning upptas under rubriken mellan F inland och utlandet samtliga fartyg, som under redogörelseäret u tfö rt nägon lastresa mellan F inland och utlandet. Till gruppen mellan finska ham nar hänföras fartyg, som icke gjort en enda resa i last tili utlandet samt tili gruppen mellan utländska ham nar fartyg som under redogörelseäret icke en enda gang anlöpt hemlandet. Em ellertid ä r det av intresse a tt fä kännedom om h u ru stö rt det tonnage är som huvudsakligen är insatt i det ena eller andra slaget av trafik. E n indelning enligt den huvudsakliga sysselsättningen medför en överfly ttn in g av ett an tal fa rty g frän gruppen mellan F inland och utlandet tili gruppem a mellan finska ham nar och mellan utländska ham nar. Följande sammanställning utvisar tonnagets fördelning enligt denna indelningsgrund baserad pä resorna. Kauppalaivaston jakaantumin en pääasiallisen käytön mukaan v H andelsflottans fördelning envigt huvudsakliga sysselsättningen är 950. Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Yhteensä Summa Nettoton Höyryalukset Angfart y g Moottorialukset Motorfartyg Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälpmaskin Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa Nettoton i Nettoton! Nettoton Tällä tavalla laskettuna oli Suomen satamain välisessä liikenteessä 46 alusta, vetom äärältään yhteensä bruttotonnia eli 5. %, Suomen ja ulkom aan välisessä liikenteessä 59 alusta, vetom äärältään 4 57 bruttotonnia eli 77.6 % ja ulkomaan satam ain välisessä liikenteessä 6 alusta, vetom äärältään 9 57 bruttotonnia eli 7. i %. K auppalaivaston, proomut m ukaanluettuina, arvo oli varustajien antamien tietojen mukaan vuoden 950 päättyessä milj.. Kun vastaava arvo oli v milj., se on näin ollen noussut m ilj. eli 8.8 %. V arsinaisen kauppalaivaston (ilman proomuja) arvo on kasvanut milj. :sta milj. :aan eli 9. %. K un varsinaisen kauppalaivaston nettolisäys oli, kuten edellä m ainittiin, 6. %, arvon lisäys oli suhteellisesti vähän suurem pi kuin tonniston lisäys. E ri alustajien arvot ovat m uuttuneet siten, että höyryalusten arvo on kasvanut 49. milj., moottorialusten arvo 49. milj. ja proomujen arvo 5. milj., m utta apukonein varustettujen purjealusten arvo on pienentynyt 8.o milj. j a purjealusten arvo.l m ilj.. n lisäys E nligt denna beräkningsgrund voro 46 fartyg om bruttoton eller 5, % i trafik mellan finska hamnar, 59 fartyg om 4 57 bruttoton eller 77.6 % i trafik mellan Finland och utlandet och 6 fartyg om 9 57 bruttoton eller 7.i % i tra fik m ellan utländska ham nar. V ärdet av.handelsflottan (inklusive präm ar) belöpte sig enligt av redarna meddelade uppgifter vid utgängen av redogörelseäret tili milj.. Da m otsvarande värde ä r 949 uppgivits tili 07.9 m ilj., utgjorde värdeökningen milj. eller 8.8 %. Den egentliga handelsflot- - tans värde (exklusive präm ar) steg fran milj. tili milj. eller med 9. %. Dä den egentliga handelsflottans nettoökning, säsom ovan näm nts, utgjord e 6. %, v ar värdeökningen relativt större än tonnagets ökning. Ä ngfartygens totala värde ökades med 49. milj., m otorfartygens med 49. milj. och präm am as med 5. milj., medan segelfartygens med hjälpm askin värde nedgick med 8.n och segelfartygens med.i m ilj.. ökningen för m otorfartvgen var relativt störst och

16 7 K auppalaivaston arvo vuosina H a n d elsflo tta n s värde Aren Vuosi Ár Höyryalukset Ängfartyg Moottorialukset Motorfartyg Purjealukset apukonein Segelfartyg m. hjälpmaskin 000 Purjealukset Segelfartyg 000 Yhteensä Summa Proomut Prämar Kaikkiaan I allt I 000 I I : ' oli suhteellisesti suurin moottorialusten ryhmässä eli n. 0 %. Proomujen arvo on kasvanut niiden vähenemisestä huolimatta. Keskimääräinen arvo bruttotonnia kohden on noussut moottorialuksien kohdalla :sta v :aan v. 950, apukonein varustettujen purjealuksien 5 9 :sta 6 57 :aan ja proomujen 4 9 :sta 5 07 :aan, mutta laskenut höyryaluksien kohdalla :sta 6 76 :aan ja purjealuksien 44 :sta 07 :aan. jen muutokset ovat tietenkin johtuneet kauppalaivastossa tapahtuneiden muutosten ohella varustajien aluksilleen ilmoittamista uusista arvoista. Erilaista liikennettä harjoittaneiden alusten osalle arvo, jättämällä proomut huomioon ottamatta, jakaantui siten, että yksinomaan kotimaista liikennettä harjoittaneiden alusten arvo oli 997. milj., Suomen ja ulkomaiden välillä liikennettä harjoittaneiden milj., yksinomaan ulkomaiden välillä liikennöineiden 99. milj. ja seisoneiden alusten 00.6 milj.. n jakaantumisessa eri liikenteessä toimivien alusten osalle on tapahtunut muutoksia. Kotimaan satamaan välillä liikennöineiden alusten suhteellinen arvo kasvo i 8.s% :sta v %: iin v. 950 ja yksinomaan ulkomaan satumain välillä liikennöineiden alusten 6.6 %:srta 9.5 %:iin, kun sen sijaan Suomen ja ulkomaiden välillä liikennöineiden alusten suhteellinen arvo pieneni 8.i% :sta 78.%: iin ja seisoneiden alusten.5 % :sta.9 %.-iin. utgjorde oring 0 %. Prämarnas värde ökades i trots av deras minskning. Medelvärdet per bruttoton steg for motorfarty gen frän ár 949 till är 950, för segelfartygen med hjälpmaskin frän 5 9 till 6 57 och for prämarna frän 4 9 till 5 07, men sjönk för ängfartygen frän till 6 76 och för segelfartygen frän 44 tili 07. förändringarna ha naturligtvis berott förutom pä förändringarna i fartygsbeständet, pä de nya värden som redarna uppgivit för sina fartyg. Pä olika sjöfartskategorier fördelade sig värdet, om prämarna icke medräknas, sä att 997. milj. belöpte sig pä fartyg i inrikes fart, 887. milj. pä fartyg i fart mellan hem- och utlandet, 99. milj. pä fartyg i fart enbart mellan främmande hamnar samt 00.6 milj. pä upplagda fartyg. Beträffande värdefördelningen pä olika slag av fart inträffade vissa förskjutningar. Det relativa värdet för tonnaget i fart mellan inhemska hamnar ökades frän 8.8 % är 949 tili 9.5 % är 950* och för fartygen i fart mellan enbart utlandska hamnar frän 6.6 % tili 9.5 %. Däremot mlnskades det relativa värdet för tonnaget i fart mellan Pinland och utlandet frän 8.i % tili 78. i % och för det upplagda tonnaget frän.5 % tili.9 %

17 8 Viime viisivuotiskautena tapahtunut kehitys ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: Utvecklingen under senaste femarsperiod framgär av följande sammanställning : E rila ista liiken n että h arjoittan eiden alusten arvo vuosina D e i olika slag av fa rt Vuosi Är Kotimaisessa liikenteessä X fart inom landet in sa tta fa rty g e n s vä rd e ären Suonien ja ulkomaiden välisessä liikenteessä I fart mellan hemoch utlandet Ulkomaan satamain välisessä liikenteessä Mellan utländska hamnar Seisoneet Upplagda Yhteensä Summa milj. % milj. 0/ /o milj. % milj. % milj. % o o loo.o o o loo.o o o Kauppalaivaston kiinnityksien kokonaismäärä oli milj. m;k eli 7.i % kauppalaivaston arvosta (v %). Se pienentyi edellisestä vuodesta 4.7 milj. eli.4 %. Vähennys johtui höyryalusten kiinnitysten vähenemisestä, joka oli. milj. eli 5. %. Myös proomujen kiinnitykset ovat vähentyneet, mutta vain O.i milj.. Moottorialusten kiinnitykset sen sijaan ovat lisääntyneet 67.'o milj. eli 7.9 % ja apukoneella varustettujen purjealusten kiinnitykset.6 milj. eli 0.7 %. Purjealusten kiinnitykset pysyivät entisellään. Det totala inteckningsbeloppet i handelsflottan utgjorde milj. eller 7.l % av handelsflottans värde (är %). Beloppet minskades jämfört med föregäende är med 4.7 milj. eller.4 %. Minskningen berodde pä minskningen av inteckningarna i angfartvgen, som sjönk med. milj. eller 5. %. Inteckningarna i pramarna minskades ocksa men endast med O.i milj.. Däremot ökades inteckningarna i motorfartygen med 67.o milj. eller 7.9 % och inteckningarna i segelfartygen med hjälpmaskin med.6 milj. eller 0.7 %. Segelfartygen uppvisade oförändrat inteckningsbelopp. K iin n ity k se t alusten laadun m ukaan v. 950.! ) In teckn in garn a en ligt fa rty g e n s a rt är 950. Höyryalukset Ängfartyg Moottorialukset Motorfartyg Purjealukset apukonein Segelfartyg m. hjälpmaskin Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa Proomut Prämar Kaikkiaan I allt Luku Antal milj. Luku Antal milj. Luku Antal milj. Vuoden alkaessa Vid ärets in g ä n g Luku Antal milj. S a A < milj. Luku Antal milj. Luku Antal ; milj. Lisäys Ö kning s Vähennys Minskning s Vuoden päättyessä Vid ärets utgäng... 6S Suhteellisesti jakaantuivat kiinnitykset siten, että 67.5 % oli otettu höyryaluksiin, 0.8 % moottorialuksiin,. % apukoneella varustettuihin purjealuksiin ja 0.4 % purjealuksiin. Liitetauluissa 5 8 esitetään tietoja kauppalaivaston ansaitsemista bruttotuloista varustajilta saatujen tietojen mukaan. Bruttotulojen kokonaismäärä oli 0 80.o milj., josta milj. tuli varsinaisen kauppalaivaston osalle ja.8 milj. proomujen osalle. Lisäys oli 996. milj. eli.7 %. l ) M aistraattien alusrekisteristä saatujen 'tietojen mu kaan- Procentuellt fordelade sig inteckningarna sa att 67.5% hanforde sig till angfartyg, 0.8 % till motorfartyg,. % till segelfartyg med hjalpmaskin och 0.4 % till segelfartyg. I tabellbilagoma 58 lamnas uppgifter om av handelsflottan intjanta bruttofrakter enligt av redarna meddelade uppgifter. Det totala bruttofraktbeloppet belopte sig till 0 80.o milj., varav milj. hanforde sig till den egentliga handelsflottan och.8 milj. till pramarna. Okningen fran foregaende ar var 996. milj. eller.7 %. l) Enlig-t uppgifter liämtade ur magistraternas fartygsregister.

18 9 K auppalaivaston ansaitsem at bru tto ra h d it vuosina A v Tiandelsflottan zn tjä n ta b ru tto fra kter ären Vuonna Är Matkustajain kuljetuksesta Passageraravgifter Varsinainen kauppalaivasto Den egentliga handelsflottan Tavarain kuljetuksesta Godsfrakter Hinauksista ja pelastuksista Bogserings- och bärgningsavgifter Postin kuljetuksesta Postbefordringsavgifter Aikamittauksesta Tidsbefraktningsavgifter yhteensä Summa Proomut Prämar Kaikkiaan I allt 000 % 000 % 000 % 000 % 000 % 000 0/ /O 000 % 000 % O loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o O.o loo.o loo.o O.o O.o O.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o o loo.o lo.o loo.o loo.o loo.o loo.o O.o , loo.o O.o loo.o Varsinaisen kauppalaivaston 'bruttotulot lisääntyivät milj. eli. %. Suurin tuloerä, tavararahdit, lisääntyi milj. eli 4. % milj. :aan. Myös m uut tuloerät, postinkuljetu stuloja lukuunottam atta, lisääntyivät. M atkustajan i kuljetuksesta saadut tu lo t lisääntyivät 4.6 milj. eli.7 % 407. m ilj. :aan, hinauksista ja pelastuksista saadut tulot 46.6 milj. eli 4. % 8.7 milj. :aan ja aikarahtaustulot 59. milj. eli 7.4 % 07.!» milj. :aan. Postin kuljetuksesta saadut tulot olivat 7. m ilj. ja siten l.o milj. eli. % pienemmät kuin edellisenä vuonna. A ikaraht ausmak.su ihin nähden voidaan lisätä, että n iitä bruttotuloiksi laskettaessa käytetään erilaisia laskemistapoja. Esim. Ruotsissa lasketaan, että aikarahtausm aksujen ja bruttotulojen välinen suhde on sama kuin :.5. Näin laskien nousivat bruttotulot kaikkiaan.4. milj. :aan, vastaten milj. edellisenä vuonna. E rilaista liikennettä harjoittaneiden alusten kesken, proom ut m ukaan luettuina, jak aantuivat tu lot siten, että 785. milj. eli 7. % saatiin kotimaisesta liikenteestä, milj. eli 7. % Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä ja 06.8 milj. eli 0.4 % ulkomaiden satumain Den egentliga handelsflottans bruttofrakter okades med milj. eller.i %. Den storsta inkomstposten, godsfrakterna, okades med milj. eller 4, % till milj.. Ocksa ovriga fraktinkom ster, fransett postbefordringsavgifterna, visade okning. Passageraravgifterna okades med 4.6 milj. eller.7 % till 407.i milj., bogserings- och bargningsavgifterna med 46.c milj. eller 4. % till 8.7 milj. och tidsbefraktningsavgifterna med 59. milj. eller 7.4 % till 07.9 milj.. Postbefordringsavgifterna belopte sig till 7. milj.. Minskningen var l.o m ilj. eller. %. B etraffande tidsbefraktningsavgifterna kan tilllaggas att olika berakningssatt tillampas vid omriikning av dem till bruttofrakter. I Sverige t. ex. beraknas relationen mellan tidsbefraktningsavgifter och bruttofrakter vara till.5. R aknat pa detta satt stego bruttofrakterna till 4. m ilj., motsvarande milj. narm ast foregaende ar. P a olika sjofartskategorier fordelade sig intakterna, om pram arna medraknas, sa att 785. m ilj. eller 7. % belopte sig pa inrikesfart, milj. eller 7, % pa fart mellan F inland och utlandet samt 06.8 milj. eller 0.4 % pa fa rt mellan utlandska ham nar. A r 949 belopte sig

19 0 Bruttorahtien jakaantum inen alusten laadun mukaan erilaisessa meriliikenteessä v B ruttofrakternas fördelning enligt fartygens art och pä olika sjöfartskategorier är 950. Höyryalukset Angfartyg Moottorialukset Motorfartyg Purjealukset apukonein Segelfartyg m. hjälpmaskin Purjealukset Segelfartyg Yhteensä Summa Proomut Prámar Kaikkiaan I allt milj. %. milj. O/ /O milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Suomen ja ulkomaan välillä o s Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä loo.o Mellan utländska hamnar O.ö O.o o Yhteensä Summa O O välisestä liikenteestä. Vuonna 949 kertyi rahtitu lo ja kotimaisesta liikenteestä 67.7 m ilj., Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä m ilj. ja ulkomaiden välisestä liikenteestä 99.4 m ilj.. Tulot lisääntyivät siis ensimmäisessä ryhmässä 6.7 %, toisessa ryhmässä 6.6 % ja kolmannessa ryhm ässä.8 %. H öyryalukset, m oottorialukset ja apukoneim varu stetu t purjealukset ovat saaneet enimmät rahtitulonsa, vastaavasti 75.7, 64.6 ja 55. %, Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä. Ulkomaiden välisen liikenteen osalle tu li höyryalusten rahtituloista 0.4 %, moottoria!usten tuloista 5.6 % ja apukoneella varustettujen purjealusten tuloista 0. %. fraktinkom sterna frän inrikesfart tili 67.7 milj., frän fa rt mellan F inland och utlandet tili milj. och frän enbart utrikes fa rt tili 99.4 milj.. Intäkterna säledes ökades inom den förstnäm nda fartkategorien med 6.7 %, inom den andra med 6.6 % och inom den tred je med.8 %. Ängfartygen, m otorfartygen och segelfartygen med hjälpm askin hade de största intäkterna eller resp. 75.7, 64.6 och 55.i % frä n f a r t m ellan F in land och utlandet. P á trafik mellan utländska ham nar belöpte sig av ängfartygens fraktinkom ster 0.4 %, av m otorfartygens fraktinkom ster 5.6 % och av segelfartygens med hjälpm askin 0. %. Bruttorahtien jakaantum inen erilaisen m eriliikenteen osalle vv B ruttofrakternas fördelning pä olika slag av fa r t ären Vuosi Ár Kotimainen liikenne Inrikes fart Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Ulkomaan satamain välillä Mellan utländska hamnar Yhteensä Summa milj. % milj. % milj. % milj. % o loo.o loo.o lo.i loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o ' loo.o loo.o loo.o Suomen ja ulkomaiden välisen liikenteen rahtitulot, jättäm ällä aikarahtaustulot huomioon o tta m atta, olivat milj., josta milj. eli 5.9 % oli tu lo ja liikenteestä Suomesta u l komaille ja m ilj. eli 48.l % tu lo ja liikenteestä ulkom ailta Suomeen. V astaavat prosenttiluvut olivat edellisenä vuonna 46.8 ja 5.. Vientirahtien osuuden lisääntym inen johtuu lähinnä siitä, e ttä suom alaisilla aluksilla viety tav aram äärä on vuodesta 949 kasvanut suhteellisesti enemmän kuin niillä tuotu tavaram äärä. B ruttofrakterna frän trafiken mellan Finland och utlandet belöpte sig, tidsbefraktningsavgiftem a icke medräknade, tili milj., varav milj. eller 5.9 % hänförde sig tili trafiken frän F inland tili utlandet och milj. eller 48.i % tili trafiken frän utlandet tili Finland. Närm ast föregäende är var motsvarande procenttal 46.8 och 5.. Ökningen av exportfrakternas relativa andel under redogörelseäret samm anhänger närm ast med a tt den pä finska fartyg exporterade lastmängden jäm fört med är 949 ökades relativt taget m era än im porterade lastmängden.

20 B ruttorahtien ) jakaantum inen Suomen ja ulkom aiden sekä ulkomaiden välisessä liikenteessä vuonna 950. Fördelningen av b ru tto fra k te m a ) frä n tra fiken m ellon F inland och främ m ande länder sam t m ellan främ m ande länder är 950. Suomesta allamainittuihin maihin Frän Finland tili Allamainituista maista Suomeen Tili Finland frän Ulkomaan paikoista ailamainittuihin maihin Frän utrikes ort tili Allamainituista maista ulkomaan paikkoihin Tili utrikes ort frän Yhteensä *) Summa') 000 % 000 % 000 % 000 % 000 % Ruotsi Sverige Tanska Danmark N orja N o r g e Neuvostoliitto Sovjetunionen Puola Polen Saksa Tyskland: Itävyöhyke Östzonen Länsivyöhyke Västzonen Iso-Britannia ja P. Irlanti Storbritannien och N. Ir la n d Alankomaat Nederländerna Belgia Belgien Ranska F rankrike Espanja Spanien Italia Italien Turkki Turkiet Muut Balkanin valtiot Övriga Balkanstater Etu-Aasia Främre-Asien Pohj. Afrikka Nordafrika Länsi-Afrikka V ästafrika O.o Etelä-Afrikka Sydafrika Lounais-Aasia Sydvästasien Amerikan Yhdysvallat Amerikas För. Stater Länsi-Intia Västindien Etelä-Amerikka Sydamerika Muut maat Övriga länder Yhteensä Summa O O O O O Koko ulkomaisen liikenteen, ts. Suomen ja ulkomaiden välisen ja ulkomaiden välisen liikenteen bruttotulot, jättäen aikarahtaustulot huomioon ottam atta, nousivat v milj. :aan eli.6 % suuremmiksi kuin edellisenä vuonna. Näistä (tuloista tulivat suurim m at erät kuten edellisinäkin vuosina Ison-B ritannian ja P uolan liikenteiden osalle. Seuraavina olivat Ruotsin, Bel- Det totala bruttofraktbeloppet frän utrikesfarten, dvs. trafiken mellan F inland oeh utlandet samt mellan utländska hamnar, steg, tidsbefraktningsavgifterna icke medräknade, är 950 tili milj., motsvarande en ökning om.6 % jäm fört med närm ast föregäende är. Liksom under föregäende är hänförde sig de största inkomstposterna tili trafiken pä S torbritannien och Polen. Kauppalaivaston poltto- ja voiteluaineen kulutus v ) H andelsflottans förbrukning av bränsle- och smörjmedel är 950. ) Kulutus Förbrukning Siitä otettu Därav frän Suomesta i Finland lager ulkomailta utom Finland Kivihiiliä Stenkol... Halkoja V e d... Kattilapolttoöljyä Pannbrännolja... Dieselöljyä Dieselolja... Moottoripetrolia Motorpetroleum... Bensiiniä B ensin... Voiteluöljyjä Sm örjoljor... Muita voiteluaineita Övriga smörjmedel kg...»...» ) AiikaraMaustuloja 'ei ole otettu huomioon. ) Kun ulkomaiden välisen liikenteen ralititulot on ilm oitettu «eikä lähtö- että tulomaan 'kohdalla, on niistä yhteismäärissä kaksinkertaisen lasikemdsen välttäm iseksi puolet otettu lähtömaan ja puolet tulomaan osalle. ) Varustajien antamien tietojen mukaan. ) TidsbefraJktningsavgifter har icke medräknats. ) Dä frakterna i trafi k mehän utrikes orter redovisas pä säväl ankomst- som avgängslandet, har för undvikamde av duhbelräkning i slutsummorna hälften av dem hänförts tili avgänigs- resp. ankomstländerna. ) E nligt av redarna meddelade uppgifter.

21 K auppalaivaston m iehistö v B em anningen pä handelsflottan är 950. Koneella kulkevat alukset Maskindrivna fartyg Purjealukset Segelfartyg Proomut Prämar Yhteensä Summa Päälliköitä Befälhavare Perämiehiä Styrmän Badiosäliköttäjiä Radiotelegrafister 5 5 Muuta kansimiehistöä Annan däeksperaonal Konemestareita Maakinmästare K oneenhoitajia ja koneapulaisia Masikinskötare och masärinbiträde..., Läm m ittäjiä ja muuta konehenkilökun'taa Eldare och annan masikinpersonal Muuta henkiiöikuntaa: övrdg personal: m iehiä m anlig naisia kvinnlig Yhteensä Summa Vuonna Är »» » » o ~ »» » ~» gian ja Alankomaiden liikenteet. Edelliseen vuoteen verrattuna on Euroopan maiden osuus vähän pienentynyt, sillä se on laskenut 86. % : sta v % : iin selontekovuonna. Ulkomaan liikenteessä olleet alukset ottavat yleensä poltto- ja voiteluaineensa ulkomailta. Niinpä on ulkomailta otettu kivihiilestä 9. %, kattilapolttoöljystä 98. %, dieselöljystä 9. %, voiteluöljyistä 8. % ja m uista voiteluaineista 78.4 %. A inoastaan m oottoripetrolista ja bensiinistä, jota pienet m oottoripurjealukset käyttävät, on suurin osa eli vastaavasti 60.9 ja 80.4 % otettu kotimaasta. Miehistön luku oli 8 0 eli 80 henkeä,. % suurem pi kuin edellisenä vuonna. Varsinaisen kauppalaivaston, siis jättäen proomumiehet lukuunottamatta, miehistö on kasvanut 7 47:stä v reen selontekovuonna eli.7%. L i säys johtui kauppalaivaston kasvusta ja siitä, että Närm ast i ordning följde Sverige, Belgien och Nederländerna. Jäm fört med närm ast föregäende är har de europeiska ländernas andel nägot minskats. E uropas andel sjönk frä n 86. % ä r 949 tili 85.9 % und er redogörelseäret. F artygen i utländsk trafik taga i regeln bränsle och smörjmedel utomlands. Av stenkol intogs i utlandet 9. %, av pannbrännolja 98. %, dieselolja 9. %, sm örjoljor 8. % och övriga sm örjmedel 78.4 %. E ndast motorpetroleum och bensin, som företrädesvis användes av mindre motorseglare, h a r tili övervägande del eller 60.9 % resp % anskaffats frä n lager i Finland. M anskapsnum erären utgjorde 8 0 eller.80,. % m era än föregäende är. Bemanningen pä den egentliga handelsflottan, dvs. präarlar icke inedräknade, ökades frän 7 47 är 949 tili 7 75 under redogörelseäret eller.7 %. Ökningen berodde pä ökningen av handelsflottan och minsk-

22 seisomassa ollut tonnisto oli vähän pienempi kuin edellisenä vuonna. Erilaisessa liikenteessä olleiden alusten kesken miehistö jakaantui siten, että 995 henkeä, siitä 65 proomumiehiä, toimi kotim aan sataimain välillä kulkeneissa aluksissa, 5 99 henkeä Suomen ja ulkomaan välillä kulkeneissa aluksissa ja 96 henkeä yksinom aan ulkom aan satum ain välillä kulkeneissa aluksissa. Tiedot purjehdusajan pituudesta esitetään liitetaulussa n:o. 9. Kotim aan satam ain välillä liikennöineistä aluksista on 5 höyryalusta, vetom äärältään 959 bruttotonnia, yksi bruttotonnin mootto rialus ja proomua, vetom äärältään 494 b ru t totonnia, ollut liikenteessä koko vuoden. Suomen j a ulkomaiden välisessä liikenteessä olleesta tonnistosta on höyryaluksista 7, vetom äärältään 8579 bruttotonnia eli 7.7%, ja moottorialuksista 6, vetom äärältään 4 5 bruttotonnia eli 64.8 %, sekä yksi 99 bruttotonnin moot.toripu.rjealus ollut liikenteessä koko vuoden. Yksinomaan ulkomaiden satam ain välillä liikennöineistä 0 höyryaluksesta 7, vetom äärältään 45 bruttotonnia eli 7.5 %, sekä molemmat tässä liikenteessä olleet m oottorialukset ovat purjehtineet koko vuoden. Helsingissä, m erenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoim istossa elokuussa 95. ningen av det upplagda tonnaget jäm fört med föregäende är. Med avseende ä olika slag av fart fördelade sig manskapet sàlunda att 955 personer, varav 65 präarlar, tjänstgjorde pä fartyg i inrikesfart, 5 99 personer pä fartyg, som gätt mellan Finland och utlandet, och 96 personer pä fartyg i fart enbart mellan utländska ham nar. Angäende seglationstidens längd redogöres i tabellbilagan 9. Av tonnaget i trafik mellan finska ham nar voro 5 ängfartyg om sammanlagt 959 bruttoton, ett m otorfartyg om bruttoton och präm ar om sammanlagt 494 bruttoton i gäng äret runt. Av tonnaget i fa rt mellan F inland och utlandet voro 7 ängfartyg om sammanlagt bruttoton eller 7.7 %, 6 m otorfartyg om sammanlagt 4 5 bruttoton eller 64.8 % och segelfartyg med hjälpm askin om 99 bruttoton i trafik äret runt. Av de 0 ängfartyg som v ärit i trafik enbart mellan utländska ham nar voro 7 om sammanlagt 45 bruttoton eller 7.5 % samt bäda motorfartygen i gäng äret runt. Helsingfors, a sjöfartsstyrelsens statistiska och registerbyrä i augusti 95. Iisakki Laati. H eikki Äijälä.

23 Summary. The Finnish merchant fleet, consisting of vessels of not less th an 9 net tons engaged in the tra n s portation of merchandise and passengers, included at the end of 950 the following num ber of vessels: Steamers Gross tonnage Motorships A uxiliary powered sailing vessels Sailing vessels M erchant fleet proper Barges Total In the course of the year the merchant fleet, barges excluded, has undergone the following changes: In crease: New vessels built in Finland... New vessels built abroad... Vessels bought from abroad... Old vessels repaired or re-registered... Vessels rebuilt or re-measured.. Vessels converted to different types of craft... D ecrease : Gross tonnage Total Gross tonnage V e s s e ls w r eck e d Vessels sold abroad... Vessels condemned or broken up Vessels rebuilt or re-measured. Vessels converted into different types of craft O th e r r e a so n s... 4 Total 4 5 The merchant fleet is classified by age a, follows: 09 years 0 years and above Gross tonnage /o/ Gross tonnage % Steamers o Motorships Auxiliary powered sailing vessels Sailing vessels O Total Barges Grand total W ith regard to home ports 94.9 per cent of the vessels of the Finnish m erchant fleet, barges excluded, calculated in tons, originated from towns. The Finnish m erchant fleet, barges excluded, was broken down by home p o rt as follows: Helsinki 49.5 per cent, Turku 4. per cent, Marieham n.7 per cent and Loviisa 5.9 per cent. W ith regard to tonnage the actual merchant fleet was broken down as follows: Gross tonnage Vessels of 9999 gross tons Vessels of gross tons Vessels of 000 gross tons and above Total The average tonnage of steamers of iron and steel was 55, of motorships 868, of auxiliary powered sailing vessels 8 and of sailing vessels; 5 gross tons. Inform ation on the value of the vessels of the merchant fleet, their routes, gross freights and crews is based on data which ship-owners are obliged to supply every year. According to these data the value of the m erchant fleet was million Finnish marks at the end of the year, which total was broken down by different groups of vessels as follows: of 000 marks Steamers Motorships Auxiliary powered sailing vessels Sailing vessels M erch ant fle e t p r o p e r Barges Total The value of vessels engaged in navigation between Finland and foreign countries was, barges excluded, 78. l p er cent of the value of the m erchant fleet proper, the corresponding figure being 9.5, 9.5 and.9 per cent respectively for vessels plying between Finnish ports, exclusively between foreign ports and for vessels laid up. The average value of different kinds of vessels per gross ton was as follows:

24 5 in marks Steamers Motorships A uxiliary powered sailing vessels Sailing vessels Barges D uring the year 5 merchant vessels proper, comprising 5464 gross tons, were in service; 4 vessels, 05 gross tons, were laid up. Of vessels in service 08 vessels and accounting for 5 8 gross tons were engaged in international navigation and vessels of 996 gross tons in all were employed in navigation between Finnish ports. The crews consisted of 8 0 persons, of which 659 were women and 65 bargemen. T he gross freight revenue of the Finnish m erchant fleet amounted in 950 to 0 80.o million F innish m arks (See Table 7). Of this sum 785. million marks was obtained in navigation between F innish ports, m illions in navigation between Finland and foreign countries and 06.8 millions in navigation between foreign ports. The gross freight revenue was classified in the following groups: 000 marks Cargo Passengers Towing and salvage Carriage of mail Time charter Merchant fleet proper Barges Total Gross freight revenue in international navigation are obtained from the following countries in p articular: Great B ritain i per cent Poland....0 yy yy Sweden > yy Belgium y y yy The Netherlands yy Denmark yy yy United States Prance yy yy Germany yy yy North A f r ic a....4 yy yy Other countries yy yy 4

25 Merenkulku v. 950 a, TAULUSTO TABELLER TABLEAUX

26 I \ Taulu. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suu- Tab.. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregister- Table. Vessels of the F innish merchant fleet of 9 net Höyryalukset Ängfartyg Steamers R au ta ja teräs J ä rn och stál Iron and Steel nia P uu Trä nia j \ M oottorialukset M otorfartyg Motorships R auta ja teräs J ä rn och stäl nia B iuttoton P u u Trä I nia nla Purjealukset apukonein Segelfartyg m ed hjälpm askin A uxiliary powered sailing vessels R auta ja teräs Järn och stäl nia i P uu Trä nia Vuoden alkaessa Vid ärets börj a n A t the beginning of the » ruiset ja sitä suuremmat alukset vuoden 950 alkaessa ja päättyessä, ton och däröver vid början och slutet av ar 950. tons and above, at the beginning and end of 950. Luku A ntal Purjealukset Segelfartyg Sailing vessels R au ta ja teräs Jä rn och stál Brutto ton Puu Trä Gross tom Luku A ntal R auta ja teräs Järn och stál Gross tom Nettoton Net tom Yhteensä Summa Total Puu Trä nia Gross tom R auta, teräs ja puu Järn, stál och trä Iron, steel and wood R auta ja teräs Jä rn och stäl Proom ut P ràm ar Barges P uu Trä Nettoton Net tom nia Gross tom Nettoton Net tom t \ nia I \ nia Gross tom Lisäys: Ö kning: Increase: kotim aassa rakennettuja genom nybyggnad inom riket new vessels built in Finland.. ulkom ailla rakennettuja genom nybyggnad ä utrikes ort new vessels built a b ro a d... ulkom ailta ostettuja ginom iörvärv frän utlandet bought uudestaan kunnostettuja ta i rekisteröityjä vanhoja aluksia genom iständsättning eller nyregistrering av äldre fartyg old vessels repaired or re-re- uudestaan rakennettuja ta i mita ttu ja genom förbyggnad eller om m ätning rebuilt or lajin m uutos genom ändring av fartygets a rt converted into different type of craft _ 8 Yhteensä Summa Total Vähennys: M inskning: Decrease: 9 0 haaksirikkoutuneita genom förolyckande wrecked ulkom aille m yytyjä genom övergäng till u tlandet sold hylyksi tu o m ittu ja ta i poistettu ja genoondem nering eller slopning condemned or uudestaan rak en n ettu ja ta i mita ttu ja genom förbyggnad eller om m ätning rebuilt or 4 m uista syistä poistettuja av annan orsak avförda other? ? lajin m uutos genom ändring av a rt converted into diffefi Yhteensä Summa Total Vuoden päättyessä Vid ärets slut At the end of the year i :

27 4 5 Aluksien kotipaikka Fartygens hem ort Home port of vessels Taulu. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja Tab.. Handelsilottans iartyg om 9 nettoregisterton Table. Vessels of the F innish merchant fleet of 9 net tons Luku Antal I \ H öyryalukset A ngfartyg Steamers R au ta ja teräs Jä rn och stâl nia! \ P u u T rä nia I \ M oottorialukset M otorfartyg Motorships R au ta ja teräs Jä rn och stâl nia P u u Trä P urjealukset apukonein Segelfartyg m ed hjälpm askin A uxiliary powered sailing vessels R au ta ja teräs Jä rn och stâl I nia I Luku A ntal nia I Puu T rä nia Grost tons U u d e n m a a n lä ä n i N ylands Iän sitä suuremmat alukset, jaettuina kotipaikan mukaan vuoden 950 päättyessä, och däröver, fördelade efter hemort vid 950 ars slut. and above classified by home port, at the end of 950., P urjealukset Segelfartyg Sailing vessels R au ta ja teräs J ä rn och stâl nia \ P uu Trä nia R a u ta ja teräs J ä rn och stál nia Y hteensä Sum m a Total Puu Trä nia Nettoton j R auta, teräs ja puu Järn, stál och trä Iron, steel and wood nia R au ta ja teräs J ä rn och stâl nia B rutto to n Proom ut P râm ar Barges ; j \ P uu Trä nia Helsingin rekisterialue Helsingfors registeromr&de H elsinki Helsingfors Sibbo S ip o o... _ _ Loviisan rekisterialue Lovisa registeromr&de ~~ _ Lovisa Loviisa P ernä P ern aja Porvoon rekisterialue Borg& registeromr&de Borgd Porvoo... _ lk. m lk Tammisaaren rekisterialue Ekenäs registeromr&de Ekenäs T a m m isa a ri lk. m lk..., Pojo Pohja... _ ' " _ _ _ Hangon rekisterialue Hangö registeromr&de _ Hangö H a n k o ~~ T u r u n j a P o rin lä ä n i A bo och B jörneborgs Iän HO Turun rekisterialue Abo registeromr&de T urku Abo Salon kaupp. Salo köp R y m ätty lä R im ito N agu N auvo K orpo K o rp p o o H o u tsk är H o u tsk ari A ura P iikkiö P i k i s Paim io P em ar... 8 Pargas P a r a in e n K im ito K em iö D ragsfjärd Perniö B jä r n ä... S ärkisalo F inby H alikko H itis H iittin e n _ _ ~ ~ _ _ _ Naantalin rekisterialue N&dendals registeromr&de _ N a a n ta li N ä d e n d a l

28 6 7 Taulu. (Jatk.) Tab.. (Forts.) Aluksien kotipaikka F artygens hem ort Home port oi vesseli Luku A ntal Höyryalukset i ngfartyg Steamers R auta ja teräs Jä rn och stäl Iron and Steel nia! Luku A ntal P uu Trä nia i l s * Hl M oottorialukset M otorfartyg Motorships R au ta ja teräs Jä rn och stäl nia P u u Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg m ed hjälpm askin A uxiliary powered sailing vessels R auta ja teräs Jä rn och stäl Net ions I nia j \ nia. I Puu Trä nia Purjealukset Segelfartyg Sailing vessels R au ta ja teräs Järn och stäl L u k u ;Antal i nia P uu Trä nia R auta ja teräs Jä rn och stäl I nia Nettoton Luku A ntal i Y hteensä Sum m a Total P u u Trä nia Gros tons Nettoton R auta, teräs ja puu Järn, stäl och trä Iron, steel and wood! nia Luku A ntal R auta ja teräs Jä rn och stäl nia Proom ut P räm ar Barges Uudenkaupungin rekisterialue Nystads registeromräde, ~ P u u Trä nia Uusikaupunki Nystad _ K ustavi G ustavs P y h äran ta R aum an rekisterialue Raumo registeromr&de Saum a Raum o _ m lk. lk Luvia Porin rekisterialue Bjömeborgs registeromr&de Pori Bförneborg m lk. lk M erikarvia N oorm arkku... ~ Hämeenkyrö Tavastkyrö *) L a n d s k a p e t Ä la n d A hvenanm aan m aak unta M ariehamns registeromr&de Maarianhaminan rekisterialue Mariehamn Maarianhamina o G eta S altvik S u n d r Jom ala F ö g lö K u m lin g e B rändö H ä m e e n lä ä n i T avastehus Iän Tampereen rekisterialue Tammerfors registeromr&de Tampere Tam m erfors Nokian kaupp. Nokia köp R uovesi V ilppula M änttä K u r u..., E räjärv i Häm eenlinnan rekisterialue Tavastehus registeromr&de Hameenlinna Tavastehus Valkeakosken kaupp. Valkeakoski köp H a u h o T u u lo s Janakkala V iiala ) Kuuluu Tampereen rekisterialueeseen R äknas tili Tammerfors registeromràde.

29 8 9 Taulu. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Fartygens hem ort Home port of vessels 7 7 Lahden rekisterialue L ahti registeromr&de I *8 e. lu k u -A ntal } H öyryalukset Á ngfartyg Steamers u ta ja teräs rn och stál n and steel nia Luku A ntal P u u T rä XVood nia I j M oottorialukset M otorfartyg Motorships R auta ja teräs Jä rn och stál nia P u u Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg m ed hjälpm askin A uxiliary powered sailing vessels R au ta ja teräs Jä rn och stál nia I \ nia I Puu T rä nia Purjealukset Segelfartyg Sailing vessels R auta ja teräs Jä rn och stál I nia Luku A ntal Puu Trä nia Luku A ntal R auta ja teräs Jä rn och stál Iron and, steel nia Gross torn Luku A ntal Y hteensä Sum m a Total P u u Trä nia R auta, teräs ja puu Järn, stál och trä Iron, Steel and wood Luku A ntal nia Luku A ntal R auta ja teräs Jä rn och stál nia P room ut Pr&mar Barges i l Tab.. (Forts.) Luku A ntal P u u Trä! nia 7 8 L a h ti H o llo la A sikkala... 8 P a d a s jo k i... 8 Lam m i... 8 K uhm oinen = = z : : = « Säynätsalo *) K o rp ila h ti*) Jäm sänkoski *) Kymen lääni Kymmene Iän 88 H am inan rekisterialue Fredriksham ns registeromr&de H am ina F redriksham n V e h k a la h ti _ K otkan rekisterialue K otka registeromr&de 9 Kotka... 9 P y h tää P y t t i s K ym i Kym m ene H aapasaari Aspö Lappeenrannan rekisterialue V illm anstrands registeromr&de = = E = _ 50 5 = _ = E : Lappeenranta Villmanstrand. 98 Lauritsalan kaupp. Lauritsala k ö p Lappee T a ip a lsa a ri... 0 S a v ita ip a le... 0 P a rik k a la )... 0 Mikkelin lääni St. Miehels Iän i Savonlinnan rekisterialue Nyslotts registeromr&de i Savonlinna N y s lo tt Kangaslam pi Sulkava Sääm inki Savonranta... 0 H e in ä v e si OlC 8 90i i 88 : 9 5 i Mikkelin rekisterialue St. Miehels registeromr&de 4 468; 68; l _ M ikkeli St. M ic h e l... mlk. lk... 4 K angasniem i... 5 R is tiin a... 6 A n tto la ; 5 l = _ = *) K uuluu Jy v äsk y län rekisterialueeseen. R äknas tili Jyväskylä registeromr&de. a) K uuluu Savonlinnan rekisterialueeseen. R äknas tili N yslotts registerom räde.

30 Taulu. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Fartygens hem ort Home port of vessels \ H öyryalukset Ängfartyg Steamers R auta ja teräs Jä rn och st&l Iron and Steel nia i I P u u I r a nia i 0 I M oottorialukset M otorfartyg Motorships R auta ja teräs Jä rn och stäl Iron and Steel nia P u u Trä P urjealukset apukonein Segelfartyg m ed hjälpm askin Auxiliary powered sailing vessels R auta ja teräs Jä rn och stäl I \ nia I I \ nia \ P u u Trä nia Purjealukset Segelfartyg Sailini7 vessels R au ta ja teräs Jä rn och >stäl Iron and Steel I I nia I P u u Trä nia R au ta ja teräs J ä rn oeh stäl I nia I I Y hteensä Sum m a Total P u u T rä nia R auta, teräs ja puu Järn, stäl och trä Iron, steel and wood Luku A ntal nia R auta ja teräs Jä rn och stäl Iron and Steel I nia Proom ut P räm ar Barges ' Tab.. (Forts.) I P u u T rä nia 7 H irvensalm i... 8 J u v a... 9 H aukivuori H einolan rekisterialue Heinola registeromr&de * m lk. lk M äntyharju Kuopion lääni Kuopio iän Kuopion rekisterialue Kuopio registeromr&de K u o p io i m lk. lk T uusniem i R iista v e si V ehmersalmi K a r t t u l a M a a n in k a L e p p ä v irta S u o n e n jo k i... : _ M uuruvesi Juankoski Iisalm en rekisterialue Iisalm i registeromr&de _ Iisa lm i m lk. lk Joensuun rekisterialue Joensuu registeromr&de J o e n s u u... 4 Lieksan kaupp. Lieksa köp.. 4 P ielisen su u Vaasan lääni Vasa iän _ Kristiinank. rekisterialue Kristinestads registeromr&de Sideby S iip y y K askisten rekisterialue Kaskö registeromr&de _ Kaskö K a s k in e n K orsnäs Vaasan rekisterialue Vasa registeromr&de _ ; IS Vaasa Vasa Solv S u i v a... = = K vevlaks K o iv u la h ti R eplot R a ip p a lu o to

31 Taulu. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Kartygens hem ort Home port of vessels - H öyryalukset  ngfartyg Steamers R auta ja teräs J ä rn och stäl nia B ru ttoton P uu Trä nia B ru ttoton Luku A ntal M oottorialukset M otorfartyg Motorships R auta ja teräs J ä rn och stál nia B ru tto to n P uu Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg m ed hjälpm askin A uxiliary powered sailing vessels R au ta ja teräs J ä rn och stál Iro n and steel Luku A ntal B ru ttotonnia B ru tto to n Luku A ntal nia B ru tto to n Luku A ntal Puu T rä nia B ru ttoton! j Purjealukset Segelfartyg Sailing vessels R au ta ja teräs Jä rn och stál nia Puu Trä nia I R auta ja teräs Jä rn och stál nia Luku A ntal Yhteensä Summa Total P u u Trä 0 R auta, teräs ja puu Järn, stäl och trä Iron, steel and wood Luku A ntal 4 I j R auta ja teräs Jä rn och stäl Proom ut P räm ar Barges I \ Tab.. (Forts.) Puu Trä Uudenkaarlepyyn rekisterialue Nykarleby registerom räde Vörä Vöyri M unsala Pietarsaaren rekisterialue Jakobstads registeromräde 59 Jakobstad P ieta rsa a ri K okkolan rekisterialue Gamlakarleby registerom räde 6 Kokkola G am lakarleby... 6 H im anka r> _ Jyväskylän rekisterialue Jyväskylä registerom räde Î J y v ä s k y lä m lk. lk Äänekosken kaupp. Äänekosk:. k ö p Suolahden kaupp.suolahti köp 68 L aukaa V irrat V ird o is V iita s a a ri... 7 K o n g in k a n g a s Oulun lääni Uleäborgs Iän 7 R aahen rekisterialue Brahestads registerom räde K alajoki Oulun rekisterialue Uleäborgs registerom räde 76 Oulu Uleäborg H a u k ip u d a s K ajaanin rekisterialue K ajaani registerom räde K ajaani Lapin lääni Lapplands Iän Kemin rekisterialue Kemi registerom räde K e m i Tornion rekisterialue 84 Torneä registerom räde Alatornio Nedertorneä Kaikkiaan I allt Grandtota \ j «

32 A lu k sie n r a k e n n u sp a ik k a F a r ty g e n s b y g g n a d so rt P la se o f construction of vessel Uudenmaan e a n lääniä n i Taulu. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja sitä suuremmat alukset, jaettuina rakennuspaikan mukaan vuoden 950 päättyessä. Tab.. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och däröver, fördelade eiter byggnadsort vid 950 ars slut. Table. Vessels of the F innish merchant fleet of 9 net tons a.nd above classified by place of construction, at the end of 950. Luku A ntal I Num ber H ö y ry a lu k s e t Ä n g fa rty g R a u ta j a te rä s J ä r n o c h st&l I r o n a n d steel B r u tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n n ia N e tto to n Steam ers Net to n s Luku A ntal I Num ber \ P u u T rä B r u tto to n n ia B r u tto to n W ood Gross to n s 4 5 N e tto to n n ia N e tto to n Luku A ntal I Num ber \ M o o tto ria lu k se t M o to rfarty g R a u ta ja te rä s J ä r n o ch s tä l I r o n and steel B r u tto to n n ia B r u tto t o n Gross to n s M otorships N e tto to n n ia N e tto to n Luku A ntal I Num ber \ P u u T rä W ood B r u tto to n n ia B r u tto to n Gross to n s N e tto to n n ia N e tto to n Net to n s P u rje a lu k s e t a p u k o n ein S e g e lfa rty g m e d h jä lp m a sk in A u x ilia r y powered säilinä vessels R a u ta ja te rä s J ä r n och s tä l I r o n an d steel Luku A ntal I N u m b e r B r u tto to n n ia B r u tto to n Gross to n s N e tto to n n ia N e tto to n Luku A ntal P uu Trä W ood B r u tto to n n ia B r u tto to n Gross to n s N e tto to n n ia N e tto to n Net to n s I Luku A n ta l N u m b e r P u rje a lu k s e t S e g e lfa rty g R a u ta ja te rä s J ä r n och s tä l I r o n an d steel B r u tto to n n ia B r u tto to n S a ilin g vessels N e tto to n n ia N e tto to n Luku A n ta l N u m b e r P u u T rä W ood B r u tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n n ia N e tto to n Luku A n ta l N u m b e r R a u ta ja te rä s J ä r n o ch s tä l Ir o n and steel B r u tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n n ia N e tto to n Luku A n ta l N u m b e r Y h te e n sä S u m m a Total P u u T rä W ood B r u tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n n ia N e tto to n R a u ta, te rä s ja p u u J ä r n, s tä l och tr ä Iro n, steel a n d wood Luku A n ta l N u m b e r B ru tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n n ia N e tto to n I Luku A n ta l I N um ber R a u ta ja te rä s J ä r n och stä l I r o n and steel B r u tto to n n ia B r u tto to n P r o o m u t P r ä m a r Nylands N Iän , H e ls in k i H elsin g fo rs ; L o v isa L o v i i s a , 79 4 _ _ B orgä P o r v o o S ib b o S i p o o P e r n ä P e r n a ja R u o ts in p y h tä ä S trö m fo rs : 8 B o rg ä lk. P o rv o o n m lk ; 9 T e n a la T en h o la M u u t m lk.. Öö vrrig a lk ; - Turun n ja Porin o lääniä n i Abo A och Björneborgs rg Iän T u r k u Ä bo ' ; ä N a a n ta li N a d e n d a l : U u s ik a u p u n k i N y sta d N e tto to n n ia N e tto to n B arges Luku A n ta l I N um b er Puu Trä R a u m a R a u m o P o r i B jörneborg... 7 S a lo n k a u p p. S a lo k ö p N a g u N a u v o P a rg a s P a r a i n e n H a lik k o L u v ia... ' Porin mlk. Björneborgs lk P o m. B e b o rg s... : M e rik a rv ia H ämm eee n k y rö T avv a s tk y rö.. 4; 55 M u u t m lk l k.. Öö vrrig a lk ; B r u tto to n n ia B r u tto to n W ood N e tto to n n ia N e tto to n 66 Landskapet d s ap e Aland Ahvenanmaan e n n a a n maakuntaa a k u n M a rte h a m n M a a ria n h a m in a M a rte h a m n M a a ria n h a m in a. 8 G e ta... ' Saltvik S a öö vrrig a lk. M u u t m lk... 5 ' Hämeen n lääniä n i Tavastehus T a v a h u s Iän T a m p e re T a m m e r fo r s ' L a h t i N o k ia n k a u p p. N o k ia k ö p i 55 F o r s s a... 5 ; 6 6 V alk ea k o sk en k a u p p. V alk ea k o sk i k ö p Y lö jä rv i R u o v e si... I V ilp p u la ; 40 K u r u K u r u... 4 T u u lo s H o llo la , 44 A s i k k a l a P a d a s j o k i L a m m i L a m m i K u h m o in e n

33 Taulu. (Jatk.) A lu k sie n r a k e n n u sp a ik k a F a r ty g e n s b y g g n a d so rt Plase of construction of vessel 47 7 S ä y n ä tsalo J ä m s ä Jä m s ä n k o s k i M u u t m lk. Ö v rig a lk... H ö y ry a lu k se t Ä n g fa rty g Steamers R a u ta ja te rä s J ä r n och stä l I I I \ nia B r u tto to n N e tto to n n ia N e tto to n Luku A ntal I Puu Tra B r u tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n n ia N e tto to n M o o tto ria lu k se t M o to rfarty g Motorships R a u ta ja te rä s J ä r n och s tä l \ Luku A ntal I I B ru tto to n n ia B r u tto to n, N e tto to n n ia, N e tto to n I I P u u T rä B r u tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n n ia Nettoton i Luku A ntal I P u rje a lu k se t a p u k o n ein S e g e lfa rty g m e d h jä lp m a sk in A uxiliary powered sailing vessels R a u ta ja te rä s J ä r n och. s tä l _ B ru tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n n ia N e tto to n 6 Luku A ntal I \ P u u T rä Wooä B ru tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n n ia N e tto to n Z Z Z Z Z Z Z _ Kymen in lääni ä n i Kymmene K y m m e n e Iän ? H am ina - Fredrikshamn Fredrikskamn... 5 Kotka Lappeenranta Villmanstrand. 55 L a u r its a la n k a u p p. L a u r its a la k ö p V iro la h ti V e h k a l a h t i P y h t ä ä P y t t i s L ap p e e K y m i K vy m m e n e T a i p a l s a a r i Jo u ts e n o... 6 R u o k o l a h ti H a a p a s a a r i A spö... P u rje a lu k se t S eg elfarty g Sailing vessels R a u ta ja te rä s J ä r n och s tâ l Luku A n ta l! B ru tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n Luku A n ta l P u u T rä B ru tto to n n ia Brutto to n N e tto to n n ia! N e tto to n R a u ta ja te rä s J ä m och s tâ l I B r u tto to n n ia B r u tto to n N e tto to n n ia Luku A n ta l Y hteensä Sum m a Total P u u T rä B r u tto to n n ia Brutto to n N e tto to n n ia i N e tto to n i R a u ta, te rä s ja p u u J ä r n, s tâ l och tr ä Iron, steel and wood Luku A n ta l B r u tto to n n ia B r u tto to n I N e tto to n n ia N e tto to n Net tom R a u ta j a te rä s J ä m o c h s tâ l I Luku A n ta l 7 B ru tto to n n ia B r u tto to n 6 68 P ro o m u t P r â m a r Barges N e tto to n n ia N e tto to n 7 9 Luku A n ta l Puu Trä B ru tto to n n ia Brutto to n N e tto to n n ia N e tto to n z = = Z Z z = = 6 z = = Z z z = ~ ~ = z _ = z z = z Tab.. (Forts.) M ikkelin k e lääniä n i S t. Michels M Iän Savonlinna N y s lo tt M ikkeli SL St, M ic h e l H e in o la S u lk a v a S ä ä m in k i E n o n k o sk i... 7 J o r o i n e n P u u m a l a M ikkelin m lk. S t, M ichels lk A n t t o l a J u v a a M u u t m lk. ö v r ig a l k Kuopion u o p n lääniä n i Kuopio K Iän K u o p io Iisalm i V ark au d en k au p p. V arkaus köp L ie k san k a u p p. L ieksa köp. 8 K u o p io n m lk. K u o p io lk P i e l a v e s i L e p p ä v i r t a S u o n e n jo k i S u o n e n jo k i P i e li s jä r v i K o n tio la h ti M u u t m lk. öö vrrig a lk... I l l

34 8 9 Taulu. (Jatk.) Aluksien rakennuspaikka Fartygens byggnadsort Place of construction of vessel H öyryalukset Ängfartyg Steamers R auta ja teräs Jä rn och stäl Nettoton ; i ' P u u Trä Luku A ntal Moottorialukset M otorfartyg Motorships R au ta ja Jä rn och Iron and nia teräs stäl steel P uu Trä Purjealukset apukonein Segelfartyg m ed hjälpm askin A uxiliary powered sailing vessels R au ta ja teräs Jä rn och-stäl Luku A ntal nia I Luku A ntal P u u Trä 4 à P urjealukset Segelfartyg Sailing vessels R auta ja teräs J ä rn och stäl Luku A ntal nia B ru ttoton Gross tom Net tom P u u T rä nia B ru tto to n R auta ja teräs Jä rn och stäl nia B ru ttoton Luku A ntal I Yhteensä Summa Total P u u T rä nia B ru ttoton R auta, teräs ja puu Järn, stäl och trä Iron, steel and wood Luku A ntal Num ber nia R a u ta ja teräs J ä rn och stäl Iro n and steel Luku A ntal Num ber B ru ttotonnia B ru tto to n Gross tom P room ut Präm ar Barges Tab.. (Forts.) Luku A ntal P u u Trä nia B ru tto to n Grots tons 94 Äänekosken kaupp. Äänekoski k ö p Suolahden kaupp. Suolahti k ö p... - _ Sideby S iip y y M uut mlk. övrig a lk Oulun lääni Uleäborgs Iän ' Raahe B rahestad Oulu Uleäborg K ajaani K alajoki O u lu n salo H a u k ip u d a s li Lapin lääni Lapplands Iän K e m i Kem in mlk. K em i lk A latornio N edertom eä Luovutetuilla alueilla Pä de avträdda omr&dena On the ceded territory U lkom ailla rakenn. Byggda ä utrikes ort Abroad R uotsi Sverige _ Tanska D a n m a rk N orja Norge _ 4 5 V enäjä Ryssland S a k sa Tvskland Iso-B ritannia Storbritannien _ Alankomaat Xederländerna _ Belgia B e lg ie n Y hdysvallat F örenta S taterna R akennuspaikka tuntem aton Byggnadsorten okänd Unknown... _ Kaikkiaan I allt Grand total

35 Suuruusluokka Dräktighetsgrupp Tonnage groups nia alle 5 v. under 5 är under 5 years nia Taulu 4. Kauppalaivastoon kuuluvat 9 nettorekisteritonnin suuruiset ja Tab. 4. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregisterton och där- Table 4. Vessels of the Finnish merchant fleet of 9 net tons and sitä suuremmat alukset, jaettuina vetomäärän ja iän mukaan vuoden 950 päättyessä, över, fördelade eiter dräktighet och aider vid 950 ars slut. above classified by tonnage and age at the end of 950. R auta ja teräs Järn och stäl Puu Trä Yhteensä Sum m a Total 59 v. ä r years 04 v. ä r years 59 v. ä r years nia 0 Gross tom I nia Gross tom 0 v. ja yli 0 är och däröver 0 years and above alle 5 v. under 5 är under 5 years Luku A ntal nia 59 v. ä r years 0 4 v. - - ä r years 5 9 v. -ä r years I Luku A ntal nia 0 v ja yli 0 är och däröver 0 years and above H öyryalukset Angfartyg Steamers i nia M oottorialukset M otorfartyg M otorships _ ; : ' Purjealukset apukonein Segelfartyg med hjälp maskin A uxiliary powered sailing vessels j ö ^ Purjealukset Segelfartyg S a iling vessels Kaikkiaan I allt Grand total Proomut Primar Barges S V ärde nia

36 Aluksien kotipaikka Fartygens hem ort Home port of vessels Luku A ntal Taulu 5. Yleiskatsaus kauppalaivaston arvoon ja ansaittuihin brutto- Tab. 5. Översikt av handelsflottans värde och intjänta brutto- Table 5. The Finnish merchant fleet, value of vessels and gross nia i Suomen satam ain välillä Mellan finska ham nar Between Finnish ports B ruttorahteja Bruttofrakter Gross freight Luku A ntal Suomen ja ulkom aan välillä Mellan Finland och utlandet Between Finland and foreign countries nia B ruttorahteja B ruttofrakter Gross freight í Uudenmaan lääni Nylands Iän H elsinki H elsingfors Sibbo Sipoo Lovisa Loviisa Perna Pernaja Borgä Porvoo l k. m lk Ekenäs Tam m isaari lk. m lk... 0 Pojo P o h ja Hangö H a n k o Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs Iän « T u rk u Äbo Salon kaupp. Salo köp Rym ättylä Rimito Nagu Nauvo Korpo Korppoo Houtskär Houtskari... 9 Aura Piikkiö Pikis Paimio Pemar Paraisten kaupp. Pargas köp Pargas Parainen Kimito K e m iö D ragsfjärd Vestanfjärd... 7 Perniö B jä r n ä Särkisalo Finby H a lik k o Hitis H iittinen N aantali Nädendal U usikaupunki N ystad Kustavi Gustavs Pyhäranta R aum a Raum o mlk. lk D Luvia Pori B jö rn eb o rg mlk. lk Merikarvia N oorm arkku Hämeenkyrö Tavastkyrö Landskapet Äland Ahvenanmaan maakunta « M arieham n M aarianham ina Geta Saltvik Sund Jom ala Föglö Kumlinge Brändö rahteihin vuonna 950 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan, frakter är 950 enligt därom Iran redare lämnade uppgifter. freight revenue, in 950, according to data 'provided by ship-owners. I \ nia U lkom aan satam ain välillä Mellan utländska ham nar Between foreign ports B ruttorahteja B ruttofrakter Gross freight Seisoneet U pplagda Laid up nia Luku A ntal nia Y hteensä Sum m a Total B ruttorahteja B ruttofrakter Gross freight l _ i ; _ i '! i _ , , « '

37 Taulu 5. (Jatk.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Home port of vessels Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Between Finnish ports Nettoton 4 Bruttorahteja Bruttofrakter Gross freight Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Between Finland and foreign countries Bruttorahteja Bruttofrakter Gross freight _ 5 Hämeen lääni Tavastehus Iän Tam pere Tam m erfors N o k ia n k a u p p. N o k ia k ö p R u o v e s i V ilp p u la..., 57 M ä n ttä K u ru E r ä jä r v i H äm eenlinna Tavastehus V a lk e a k o sk e n k a u p p. V a lk e a k o sk i k ö p H a u h o T u u lo s J a n a k k a l a V i i a l a L a h ti Hollola Asikkala : 69 P a d a sjo k i L a m m i... 7 Kuhmoinen Säynätsalo Korpilahti Jämsänkoski Kymen lääni Kymmene Iän H a m ina Fredriksham n Vehkalahti K o tk a Pvhtää Pyttis Kymi K ym m ene H a a p a sa a ri L appeenranta V illm ans tr a n d Lauritsalan kaupp. Lauritsala köp Lappee Taipalsaari Savitaipale Parikkala Mikkelin lääni St. Michels Iän Savonlinna N y s lo tt Kangaslampi... _ _ 9 S u lk a v a S ääm in k i Savonranta Heinävesi M ikkeli S t. Michel mlk. lk Kangasniemi R is tiin a A nttola Hirvensalmi Juva Jo c k as H au k iv u o ri... 0 Heinola mlk. lk M äntyharju... I I nia B ru ttoton U lkom aan satam ain välillä M ellan utländska ham nar Between foreign ports B ru tto rahteja B ruttofrakter Gross freight I I \ Seisoneet U pplagda L aid up nia! Nettoton! Luku A ntal nia B ru tto to n Y hteensä Sum m a Total Varde B rutto rahteja B ruttofrakter Gross freight Tab. 5. (Forts.) « , _ « « » _ « ' ' _:

38 6 7 Taulu 5. (Jatk.) Tab. 5. (Forts.) Aluksien kotipaikka Fartygens hemort Home port of vessels Suomen satamain välillä Mellan finska hamnar Between F innish ports Nettoton Bmttorahteja Bruttofrakter Gross freight I j Suomen ja ulkomaan välillä Mellan Finland och utlandet Between Finland and foreign countries Nettoton Bruttorahteja Bruttofrakter Gross freight i I I nia B ru ttoton Ulkom aan satam ain välillä M ellan utländska ham nar Between foreign ports B m tto rah teja B ru tto frak ter Gross freight I Luku A ntal Seisoneet U pplagda L aid up nia! Luku A ntal nia Netto ton Y hteensä Sum m a Total B m tto rah teja B rutto frakter Gross freight _ 06 Kuopion lääni Kuopio iän K u o p io Tuusniemi mlk. lk Riistavesi..... Vehmersalmi K arttula M aaninka Leppävirta Suonenjoki M uuruvesi Juankoski... 8 I is a lm i J o e n s u u Lieksan kaupp. Lieksa köp _ Pielisensuu _ _ _ ! _ Vaasan lääni Vasa iän Sidebv Siipyy K a s k ö K a s k i n e n K o rsn ä s V a a s a V a s a Solv Sulva Kvevlaks Koivulahti Replot Raippaluoto Vörä V ö y ri Munsala J a k o b s ta d P ie ta r s a a r i K okkola Gamlakarleby Himanka... ; J y 5 v ä s k y lä mlk. lk Äänekosken kaupp. Äänekoski köp _ lahti köp... 8 Suolahden kaupp. Suo Laukaa Virrat Viitasaari Konginkangas i «00» « » : »« _ : Oulun lääni Uleäborgs Iän Kalajoki O u lu U leäborg Haukipudas _ 47 K a j a a n i Lapin lääni Lapplands iän K e m i _. 50 Alatornio Nedertom eä _ Kaikkiaan I allt G ra n d total

39 A luksien kotipaikka F artygens hem ort Home port of vessels Taulu 6. Kauppalaivaston arvo ja ansaitut bruttorahdit vuonna 950 aluksenomistajain antamien tietojen mukaan. (Alukset jaettuina laadun mukaan.) Tab. 6. Handelsflottans värde och intjänta bruttofrakter är 950 enligt därom frän redare lämnade uppgifter. (Fartygen iördelade enligt art.) Table 6. The F innish merchant fleet, value of vessels and gross freight revenue, in 950, according to data provided by ship-owners (vessels classified by type). \ Brutto tonnia Brutto ton H öyryalukset Ä ngfartyg Steamers N etto to n B ruttorahteja B ru tto frakter Gross freight 8 9 Luku A ntal Num ber M oottorialukset M otorfartyg M otorships B rutto to n n ia B ru tto to n N etto to n B ruttorahteja B ru tto frakter Gross freight I j Purjealukset apukonein m ed hjälpm askin A u xilisailing B rutto to n n ia B ru tto to n Segelfartyg ary poweredvessels B ruttorahteja B ru tto frakter Gross freight ] nia B rutto to n Purjealukset S egelfartyg Sailing vessels V ärde B ruttorahteja B ru tto frakter Gross freight \ nia P room ut - P räm ar Barges B ruttorah teja B ru tto frakter Gross freight nia Y hteensä Sum m a Total S u o m e n s a ta m a in v ä lillä M ellan fin sk a h a m n a r B etw een F in n is h p o rts U udenm aan lääni Nyiands Iän H elsinki Helsingfors Sibbo Sipoo Lovisa Loviisa... _ P ernä P ern aja Borgä Porvoo..., lk. m lk Ekenäs Tam m isaari Pojo P ohja Hangö H anko V ärde B ru tto - rah teja B ru tto frak ter Gross freight T urun ja Porin lääni Abo och Björneborgs Iän T u rku Abo Salon kaupp. Salo k o p N a g u N auvo K orpo K o rp p o o A u r a Piikkiö Pikis Pargas köp. Paraisten kaupp Pargas P arainen K im ito K em iö D ragsfjärd Perniö - B järnä Särkisalo F inby H alikko H itis H iittin en N aantali N ä d endal U usikaupunki N ystad K ustavi G ustavs P y h äran ta R aum a Raum o L uvia P ori Björneborg m lk. lk M erikarvia N oorm arkku H äm eenkyrö Tavastkyrö Landskapet Aland A hvenanm aan m aakunta ~ M arieham n M aarianham ina _ G eta S altvik S u n d Föglö K u m lin g e B rändö H äm een lääni Tavastehus Iän Tampere Tam m erfors N okian kaupp. N okia köp... _

40 0 Taulu 6. (Jatk.) Tab. 6. (Forts.) A lu k sie n k o tip a ik k a F a r ty g e n s h e m o rt Home port of vessels Luku A ntal B r u tto t o n n ia B r u tto to n H ö y ry a lu k s e t Ä n g fa r ty g Steamers N e t to to n n ia N e tto to n A rv o V ä rd e B r u tto - r a h te ja B r u tto - f r a k te r Gross freight Luku A n ta l \ M o o tto ria lu k s e t M o to rfa rty g M otorships B r u tto to n n ia B r u tto t o n N e tto to n n ia N e tto to n A rv o V ä rd e B r u tto - r a h te ja B r u tto - f r a k te r Gross freight l Luku A ntal j P u r je a lu k s e t a p u k o n e in m e d h jä lp m a s k in A u x ilisailing B r u tto t o n n ia B r u tto t o n N e tto to n n ia N e tto to n A rv o V ä rd e Segelfartyg ary powered vessels B ru tto rah teja B ru tto frakter Gross freight L u k u Antal I \ B ru tto to n n ia B ru tto to n P urjealukset Segelfartyg Sailing vessels N etto to n n ia N etto to n V ärde B ruttorahteja B ru tto frakter Gross freight Luku A ntal Num ber B ru tto to n n ia B ru tto to n P room ut P räm ar Barges N etto to n V ärde B ruttorahteja B ru tto frakter Gross freight Y hteensä Sum m a Total Luku A ntal Num ber B ru tto to n n ia B ru tto to n N etto to n n ia N etto to n B ruttorahteja B ru tto frakter Gross freight 4 8 R u o v e si M ä n t t ä K u r u... 5 Hämeenlinna Tavastehus... z z 5 V a lk e a k o sk e n k a u p p. V a lk e a k o sk i k o p... _ 5 H a u h o T u u lo s... z z z z z z 55 L a h t i H o l l o l a A s ik k a la P a d a s j o k i K u h m o in e n.... «6 0 S ä y n ä ts a lo... 6 K o rp ila h ti J ä m s ä n k o s k i... 6 K ym en lääni Kymmene Iän H am ina Fredrikskamn P y h t ä ä P y t t i s... _ 66 K y m i K y m m e n e Lappeenranta Villm anstrand L a u rits a la n k a u p p. L a u r its a la k ö p L a p p e e T a ip a ls a a r i M ikkelin lääni S t. Michels Iän Savonlinna N y s lo tt S u lk a v a S ä ä m in k i S a v o n r a n ta H e in ä v e si M ikkeli St. M ic h e l m lk. I b K a n g a s n ie m i R is tiin a A n tto la... 8 H ir v e n s a lm i J u v a J o c k a s H e in o la m lk. I b K uopion lääni Kuopio Iän K uopio m lk. l k T u u s n ie m i... z z z z z z z z z z z 9 0 V e h m e rs a lm i K a r ttu l a... 9 M a a n i n k a... 9 L e p p ä v ir ta _ 9 4 S u o n e n jo k i M u u ru v e si Iisalm i