K u n n a llis v a a lit v u o sin a D e kom m unala valen åren

Transkript

1 K u n n a llis v a a lit v u o sin a E n s i vuoden alusta astuvat voimaan ne eduskunnan säätämät muutokset kunnallislakeim n, jotka ju lk a istiin viim e helm ikuun 21 päivänä. Näiden mukaan kunnallisvaalit toim itetaan joka kolmas vuosi, jolloin kaikki kunnanvaltuutetut ja heidän, varamiehensä valitaan samalla kertaa. H eidän toim iaikansa kestää n äin ollen kolme vaaleja seuraavaa kalenterivuotta, kunnes uusilla vaaleilla valitu t astuvat heidän sijaansa. N iin ik ään määrätään, että kunnallisia tilin tarkastajia ei enää v alita yleisillä kunnallisvaaleilla, vaan valitsee heidät toimeensa kunnanvaltuusto. T ä män uusien kunnallislakiem m e säätämisestä n yt kuluneen 8-vuotisen ajanjakson kunnallisvaaleista on jo käsitelty vuodet l2 Tilastokatsausten viim e vuoden vuosikerran 5 '6:nuessa numerossa. Seuraavassa luodaan yleiskatsaus vuosien kunnanvaltuutettujen vaaleihin. N y t n iin k u in silloinkin on maaseutuun, luettu, paitsi m aalaiskuntia, kauppalat ja taaijaväkiset yhdyskunnat. N iin ik ään käsitetään sosialistisilla puolueilla sosialidemokraattista, sosialistista ja k ris tillistä työväenpuoluetta. V e rta ilu n vuoksi on taulukkoihin ja lukusarjoihin yleensä liite tty vastaavat lu vu t aiem m ilta vuosilta. Lisäksi on huomioonotettava, että tietoja ei ole saatu K iik a rin kunnallisvaaleista vuodelta 1923 eikä Suursaaresta kumpanakaan vuonna. Äänioikeutetut. Vaaliluettelojen mukaan oli äänioikeutettuja henkilöitä koko maassa kunakin vuonna seuraavat m äärät: D e kom m unala valen åren E r å n ingången av nasta å r gälla de ny,a av riksdagen stadgade ändringarna av kommunallagarna, v ilk a publicerades den 2il sistlidne februari. P å grundvalen, av dem komma de kommunala valen att förrättas vart tredje år, varvid alla kom m unalfullm äktige och deras suppleanter sam tidigt utses. Deras mandat kommer att sålunda vara de tre närmaste kalenderåren efter valen, ända tills vid nya val utsedda fullm äktige träda i deras ställe. V id are stadgas, att de kommunala revisorerna icke mera skola utses genom allmänna kommunala val, utan av kom m unalfullm äktige. A v de kommunala valen under den 8-årsperiod, som nu tilländalu p it på grund av stiftandet av de nya kommunallagarna, ha valen under åren, redan behandlats i n :ris 5-6 i senaste årgång av Statistiska översikter. Hännedan skall lämnas en kort översikt av års val av de kommunala fullm äktige. Liksom tidigare har även nu, utom landskommuner, köpingar och samhällen med sammanträngd befolkning hänförts till landsbygden. Ävenledes i detta fa ll ha det socialdemokratiska, det socialistiska och det kristliga arbetarpartiet sammanförts under benämningen,,socialistiska p artier. F ö r jämförelsens skull ha till tabellerna och sifferserierna i allmänhet bifogats motsvarande siffror för tidigare år. V id are bör observeras, att uppgifter icke erhållits rörande de kom m unala valen på K ö k a r år 1923 odh på Högland under båda åren. Röstberättigade. E n lig t vallängderna 'utgjorde antalet röstberättigade personer i hela riket under de olika åren: Kaupungeissa Maaseudulla Koko maassa I städerna På landsbygden I hela riket Vuonna Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Ar Män Kvinnor Summa Män Kvinnor Summa Män Kvinnor Summa S

2 V aikka vaalik elp o isten sekä -miesten että naisten lu v u t jonkinverran vähenivät kaupungeissa v. 19i23 ja sam oin ään io ik e u tettujen m iesten lu k u m aaseudulla v. 1924, taso ittav a t kaupunkien ja maaseudun lu v u t toisiansa k u i tenkin siinä m äärin, että koko maassa äänio ik eu tettu jen lu k u jo ten k in tasaisesti kasvoi näm äkin vuosina. Äänestäneet. M issä m ä ä rin ään io ikeu tta k ä yte ttiin kysym yksessä olevissa vaaleissa, näk y y seuraavasta tau lu k o sta: E h u r u såväl a n tale t röstb erättigad e män som an talet röstb erättigad e k vin n o r i städerna år 1923 och a n tale t röstb erättig ad e m än på landsbygden år 19Ö4 i någon m ån nedgick, u tjäm n a s iffro rn a fö r städer och landsbygd varandra t ill dem grad, att antalet röstberättigade i h e la rik e t även under dessa år u tvis a r en n ågo rlu n d a jäm n, stegring. Röstande. I v ilk e n grad de röstberättigad e (begagnade sig av sin rö strätt v id de ifrå g a varande valen, belyses av fö ljan d e ta b e ll: Valtuutettujen vaalissa Vid valet av fullmäktige Vuonna Å r Luku Antal Miehiä Män /0äänioikeutetuista miehistä I % av röstberättigade män Naisia Kvinnor.Luka Antal /ÿ äänioikeute- : tuista naisista!i /0av röstberät-! tigade kvinnor Yhteensä Summa Luku Antal /q äänioikeutetuista I /0av röstberättigade Kaupungit Städer Maaseutu Landsbygd Koko maa H ela riket : T au lu k o n su h d e lu k u ja tarkastaessa huomaa, että v a a le ih in osanotto k a u tta koko m aan on yhä entisestään laim entunut ja että suhde kaupunkien ja maaseudun v ä lillä on pysynyt suunnilleen samana k u in ennenkin. K u n kaupungeissa n äin ä vuosina enem m än k u in 1/s ä ä n io i keu tetu ista o li äänestäm ättä, o li m aaseudulla va a le ista poissa su u n n illeen 3/ä v a a lik e lp o i sista k u n tala isista. S e lityk se n täh än ilm iö ö n saa lähem m in tarkastaessa k u n n itta in v a a lila u takuntien antam ia tieto ja. T ä llö in löytää run- E n g ran sk n in g av tabellens re la tio n stal ger vidbanden, att deltagandet :i valen: fo rtfarande nedgått i hela rik et och att- proportio n en m ellan städer och landsbygd fö rb liv it n ästan densam m a som1 tid ig a re. M edan över 1[a av de röstb erättigad e i städ erna u n d e rlä t a tt rösta, uteblev u n g efö r 3jt. av de röstberättigad e m edborgarna på landsbygden frå n valen. D en n a företeelse b lir fö rk la rlig, om m an kom m unvis n ärm are g ran skar de av valnäm nderna insända uppgifterna. H ä rv id

3 säästi sellaisia m aalaiskuntia, joissa on ollut vain yksi ehdokaslista ja joissa äänioikeuttaan näyttävät käyttäneen vain vaalilautakuntien jäsenet, vieläpä joitakin, sellaisiakin, joissa vaaleja ei ole ollenkaan toim itettu, vaan on vaa lilautakunta ilm an muuta julistanut ehdokaslistan henkilöt kunnanvaltuutetuiksi. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että toiselta puolen valitsija t ovat kyllästyneet jokavuotisiin vaaleihin, toiselta puolen taas puoluenäfcökohdat lienevät siirtym ässä syrjään kunnalliselämässä. On tu ltu huomaamaan, että määräävän aseman, saavuttaminen kunnanvaltuustossa ei likim ainkaan tuota sitä hyötyä ja, n iitä etuja puolueelle,, jo ita alussa toivottiin, vaan päinvastoin velvoittaa puolueen valtuutetut ottamaan vastaan m itä m onipuolisim pia tietoja vaativia, runsastöisiä ja huonostipalkattuja kunnallisia luottam ustoim ia. M iten hyväksytyt vaalilip u t jakautuivat valtuutettujen vaalissa puolueittain sekä kuinka paljon vaalilip p uja h ylä ttiin, näkyy seurata vasta taulukosta : H y lä ttyje n vaalilippujen, suhteellinen luku koko maassa on vuosina 192H 24 pysynyt jotenkin samana kuin ennenkin, vain jo n k in verran se on edellisestä vuodesta noussut kaupungeissa ja laskenut maaseudulla. Verratkan man iakttaga ett stort antal sådana landskommuner, där det existerat endast en kandidatlista och där endast medlemmarna av valnämnderna synas ha begagnat si,g av sin rösträtt, samt t. o. m. några sådana kommuner, där val icke alls förrättats, utan där v a l nämnden utan vidare förklarat de på kandidatlistan upptagna personerna valda till komm unalfullm äktige. Detta synes tyda på att väljarna å ena sidan tröttnat på de årliga valen och att å andra sidan partisynpunkter trängts åt sidan inom kom m unallivet. Den insikten har väckts, att ernåendet av ibestämmandsrätten inom kom m unalfullm äktige icke på långt när mediför den nytta och de fö r delar för ipartiet man till en början, hoppats på utan, att det tvärtom fö rpliktar partiets representanter att taga emot kommunala förtroendeuppdrag, vilk a fordra de mest olikartade insikter odh som äro både arbetsdryga och dåligt avlöna,de. H u ru de godkända valsedlarna vid valen, av fullm äktige fördelade sig partivis och antalet kasserade valsedlar 'utvisas av följande tabell: Vuonna År Kaupungit -Städer Maaseutu Landsbygd Koko maa Hela riket Hyväks3 ttyjä vaalilippuja Godkända valsedlar Porvarit Borgerliga Sosialistit Yhteensä Summa Hylättyjä vaalilippuja Kasserade valsedlar Hyväksyttyjä vaalilippuja Godkända valsedlar Porvarit Borgerliga Sosialistit Yhteensä Sum ma 1 Hylättyjä vaali : lippuja Kasserade va-1- sedlar Hyväksyttyjä vaalilippuja Godkända valsedlar Porvarit Borgerliga Sosialistit Yhteensä Summa 1 Hylättyjä vaalilippuja Kasserade valsedlar Prosentteina I procent loo.o loo.o O loo.o loo.o loo.o o 50.0 loo.o O l. i O O O loo.o loo.o O loo.o loo.o O O 0.8 D et relativa antalet kasserade valsedlar i hela riket förblev under åren ungefär detsamma som tidigare, endast en obetyd lig stegring i städerna ooh en nedgång på landsbygden i jämförelse med föregående år

4 taessa to isiin sa e ri puolueryhm ien hyväksi ann e ttu je n v a a lilip p u je n lu k u a (havaitaan, e ttä porvareja äänestäneiden suhteellinen lisään tym inen ja tk u i vielä v Seunaaivama vuonna ku iten k in näyttää tapahtuneen käänne, sosialisteja äänestäneiden suhdeluku kasvaa tä l lö in jo n k in v e rran edellisestä vuodesta, m ikä jo h tu u siitä, lettä p o rva re ja äänestäneiden abso lu u ttin en lu k u on vä h e n tyn yt edellisestä vuodesta enemmän k u in sosialisteja äänestäneiden, M itä k a u p u n k e ih in ja m aaseutuun erikseen tulee, o li kum m assakin p o rv a rillis ia ään estäjiä p aljo n enemmän k u in so sia listisia, vieläpä n iin, että Äänestäjistä o li v kaupungeissa y li 2/3 ja m aaseudulla runsas s/3 p o rv a rillisia ja seuraavana vuonna vain jonk in v e rran.vähemmän. V e rta ilu kau p u n kien ja m aaseudun v ä lillä osoittaa lisä k si, että v. 192i3 porvareja äänestäneiden suhteellinen l i sääntym inen on huom attavasti suurem pi kaupungeissa kuin m aaseudulla. V a litu ik s i tu lle e t. K u in k a p a ljo n v a ltu u te t tu ja k a ik k ia a n k u n akin vuonna on v a littu ja paljo n ko h eistä on o llu t p o rv a re ja ja paljonko so sia listeja koko m aassa ja erikseen, kussakin läänissä, selviää seuraavaista taulukosta : k a n konstateras. V id en, jäm fö relse m ellan an tale t valse d lar, v ilk a a v g iv its fö r o lik a partigrupper, kan m an iakttaga, a tt den, re la tiv a ökningen av a n talet röstande, tillh ö ra n d e de b o rgerlig a p a rtie rna, fo rtfo r ännu år F ö lja n d e är synes lik v ä l en om svängning ha ägt rum, det re lativa antalet röster, som avg iv its fö r so cialistern a, växer deta å r något i förhå lla n d e t il l föregående år, v ilk e t h a r sin g run d d ä ri a tt det absoluta a n tale t röister fö r de b o rgerlig a p a rtie rn a nedgått i högre g rad i fö rhållan d e t il l föregående å r än a n talet röster fö r de so cia listisk a p a rtie rna. V a d städer och landsbygd sä rsk ilt fö r sig b e trä ffar, v a r an tale t Iborgerliga röstande i dem båda b e tyd lig t större än an tale t so cia listisk a röstande, bo rgarn a u tg jo rde år i städerna m era än 2/3 och på landsbygden d ryg t 3/s av de röstande, fö lja n d e år endast lite t m indre. E n jäm förelse m ellan städer och landsbygd u tv is a r dessutom, aitt den rela tiv a ökningen å r 1920 av an tale t röstande fö r de bo rgerlig a p a rtie rn a ä r b e tyd lig t större i städerna ä:n på landsbygden. D e valda. 'H u ru stort antal fullm äktig e, som inalles valts under de olika åren och huru m ånga av dem, isom voro a tt räkna t ill de iborgerliga och t ill de socialistiska p a rtie r na, i h ela rik e t och ino m de o lik a län en, klargöres av fö lja n d e tab e ll: Vuonna År Uudenmaan 1. Nylands 1. Turun-Porin l t Åbo-B:borgs 1. Ahvenan maa Åland Hämeen 1. Tava8tehus 1., Luku Antal Porvarit Borgerliga Sosialistit _ Porvarit Bo rgerlig a Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit n o Viipurin 1. Viborgs 1. Mikkelin 1. S:t Michels 1. Kuopion 1. Kuopio 1. Vaasan 1. Vasa 1. Oulun 1. Uleåborgs 1. Koko maa Hela riket Kaupungit Städer Maaseutu.Landsbygd

5 Prosentteina esitettyinä näkyvät samat asiat seur aa viasta taulukosta : U ttryckta i procent fram gå samma förhållanden av följande tabell: Vuonna År Uudenmaan lääni Nylands län Turan-Porin lääni Åbo-Björneborgs län Ahvenanmaa Åland! Hämeen lääni 1 Tavastebus län i Viipurin lääni Viborgs län Mikkelin lääni S:t Michels län Kuopion lääni Kuopio län Vaasan lääni Vasa iän Oulun lääni Uleåborgs län Koko maa Hela riket Kaupungit Städer Maaseutu Landsbygd Prosenteissa I procent 1918 Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga O Sosialistit Porvarit Bo rgerliga Sosialistit V altuu tetuiksi valittu jen kdko luku on lu kuunottam atta kaupunkeja kum panakin vuonna yhä kasvanut, ja varsinkin on v lisäys maaseudulla ja sen vaikutuksesta koko maassa huom attavan suuri. P a its i väestön kavamisosta johtuu tämä siitä, että m a in ittuna vuonna perustettiin uusia kuntia, kauppaloita ja taajaväkisiä yhdyskuntia, joissa sekä myöskin niissä kunnissa, joista ne erosivat, tällöin v a littiin koko valtuusto. Lisäksi on joissakin kunnissa eroam isia valtuustosta tapahtunut n iin runsaasti, että varam iehiä ei ole ollut riittävästi, jolloin vaaleissa on pitän yt v a lita tavallista enemmän valtuutettuja, n iin että valtuusto on saatu jäsenmäärältään täysilukuiseksi. A n talet valda fullm äktige har fortfarande, med undantag av i städerna, vu x it under båda de ifrågavarande åren; särskilt ökningen år 19'2i3 på landsbygden och på grund härav i hela riket är avsevärt stor. Detta beror icke enbart på ökningen av folkmängden utan även därpå att det under nämnda år tillkom flere nya kommuner, köpingar odh samhällen med sammanträngd befolkning, där likaledes som i de kommuner, ur v ilk a de utbrutits hela antalet fullm äktige nyvaldes. Dessutom har ett så stort antal fullm äktige avgått i en del kommuner, att -antalet suppleanter icke v a rit tillrä c k lig t; härvid har man vid valen varit tvungen att utse flete representanter än vanligt för att antalet, fu llmäktige måtte bii fu lltalig t.

6 T äm ä m yö sk in se d ittä» sen o m itu is e lta n ä yttä v ä n ilm iö n, että ku m pan akin vuonna eräissä lään eissä sekä iv kau pu n g eissa ja v m aaseudulla va litu ik si tu lleitte n valtu u tettu je n ab so lu u ttiset lu v u t o liv a t pienem-. m ät ku in edellisenä vuonna. M itä v a litu ik s i tu lle itte n pu oluekantaan tulee, m u o d o stivat p o rv a rillis e t v a ltu u tetu t n äin ä vu o sin a n iin k u in e d e llisin ä k in koko maassa, n iin h yv in kaupungeissa ku in m aaseudullakin,.melko runsaan enem m istön, 'kehityksen ollessa vuodesta vuoteen su u n n illeen sam anlaisen, kuin m itä h a v a ittiin hyväks y ttyje n v a a lilip p u je n lu k u a tatrkastettaessa. E r i lääneissä taas o li asiain tila tässä suhteessa koko la illa e rila in e n. A h ven an m aalla on.n äm äkin vu o sin a v a littu yksinom aan p o rv a rillis ia, v a ltu u te ttu ja. O u lu n, V aasan, V iip u rin ja Uudenm aan lääneissä o li v a litu ik s i tu lle is ta yliv o im a in e n, Turun-Porin, K u o p io n ja M ik k e lin lääneissä huom attavan suuri enemmistö p o rv a rillis iin puolu e is iin lu k e u tu v ia. V a in H äm een lään issä on so sialistisiin pu olueisiin lu keu tu via valtu u tettu ja v a littu suhteellisesti enemmän kuin. porv a re ita, to sin m iin, e ttä so sia liste ja on v v a in 2.2 % ja v % enem m än k u in p o rvareita. Ed ellä jo to d ettiin, että v sosialisteja äänestäneiden lu k u m äärä o li väh en tyn yt e d ellisestä vuodesta vähem m än (kuin p o rva re ja äänestäneiden. T ä m ä s e littää sen, e ttä koko m aassa, n iin h y v in.kaupungeissa ikuin m aaseu d u llakin, v a litu ik s i tu lle itte n so sia listie n su h d elu ku on jo n k in v e rran ed ellisestä vuodesta.noussut, vain Ahvenanm aa, Uudenmaan, Turun-P,oriin sekä Vaasan lä ä n it m uodostavat siin ä suhteessa poikkeuksen. V altuustot vaaleja lähinnä seuranneina toim intavuosina. V a ltu u sto je n koko jäsenm äärä e ri vu o sin a sekä sen jak a u tu m in en puolueittain, erikseen kau pu n g eissa ja m aaseudulla sekä kussakin läänissä, n äkyy seuraavasta ta u lukosta : D etta fö rk larar även den vid företa ögonkastet egendom liga företeelsen, a tt de aibsolu ta siffro r, v ilk a utvisa antalet valda fu llm äktige, voro läg re än föregående å r : under båda å re n i en d el län, å r i städerna och år 1924 på landsbygden'. V a d de valdes p a rtistån d p u n k t b e trä ffa r, bild ad e de b o rge rlig a fu llm ä k tig e även under dessa år liksom föregående å r i hela rik e t, såväl ii städerna som på landsbygden, en rä tt stark m a jo ritet; u tveck lin g en g ick å r för år u n g efär i den rik tn in g, som k o n staterats v id gran skn in gen a v a n tale t godkända valsed lar. In o m de iskilda lä n e n v a r å ter fö rhå lla n d e t i detta hänseende syn n erlig en varieran d e. P å Å land ha även under dessa år valts uteslutande b o rgerlig a fu llm ä k tig e. I Uleåborgis, V asa, Viborgs ooh N yland s län utgjorde de borgerlig a rep resen tan terna en överväld ig an d e, i Åbo-Björneborgs, K u o p io och S t. M ich e ls lä u en betydande m a jo ritet. E n d a s t i T.avastehus lä n ha v a lts re la tiv t taget fle re fu llm ä k tig e u r de so cia listisk a p a rtie rn a än u r de b o rge rlig a; so cia listerna u tg jo rde visserlig e n å r 1923 endast 2.2 % och år % m era än an tale t borgare.. T id ig a re konstaterades redan, a tt auitalet röstande fö r de so cia lis tis k * p a rtie r n a år 1924.nedgick i m indre grad i förh ållande t ill föregående år än an/talet borg erlig a röstande. D e tta ger fö rk la rin g en t ill att rela tio n stale t fö r de vald a so cia listisk a represen tan tern a, i h ela rik e t, såväl i.städerna som på landsbygden, i någon m ån s tig it i jäm förelse med föregående år, endast Å lan d, N ylands, Åbo-Björneborgs samt Vasa län u t göra undan tag i d e tta hänseende. Fu llm äktig e under verksamhetsåren närmast efter valen. F ö lja n d e tab e ll u tvis a r hela antalet ledam öter.i fullm äktig e och deras fö r delning efter p a rtiställn in g, särskilt län, städer och lan d sb ygd :

7 Vnonna Är Nylands län Uudenmaan lääni Äbo-Björneborgs Iän Turun-Porin lääni Ahvenanmaa Aland! ' Tavastehus Iän Hämeen lääni! Viipurin lääni ; Viborga Iän Mikkelin lääni S:t Michels län Kuopio Iän. Kuopion lääni Vaasan lääni Vasa Iän Luku Antal Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit Porvarit Borgerliga Sosialistit ; Porvarit Borgerliga : Sosialistit ; : Porvarit Bo rgerlig a i Sosialistit ! 1919 Prosenteissa Ip ro c e n t j Porvarit Borgerliga ! Sosialistit : 1920 Porvarit Borgerliga loo.o ! Sosialistit Porvarit Borgerliga O Sosialistit ! Porvarit Borgerliga O ! Sosialistit ! 1923 i Porvarit Bo rgerlig a loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o Sosialistit Porvarit Borgerliga loo.o : Sosialistit Oulun lääni Uleåborgs län Koko maa Hela riket Kaupungit Städer Maaseutu Landsbygd

8 Se omituiselta näyttävä ilm iö, että aikaisempina vuosina valtuustojen jäsenmäärä joissakin lääneissä vähentyi edellisestä vuodesta, e i enää ole havaittavissa. Sanottu vähentym i nen jo htu i siitä, että muutamissa kunnissa v a littiin enemmän valtuutettuja, kuin kuntien hen kikirjo itettu väkiluku edellytti, ja että tehty, erehdys k o rja ttiin seuraavana vuonna. V ä k ilu v u n kasvam inen ja uusien kuntien perustaminen ovat kuitenkin vaik u t taneet, että valtuutettujen lu k u kautta koko maan on kasvanut. Ahvenanm aalla tosin on valtuutettujen lu k u v vähentynyt edellisestä vuodesta 12:11a, m utta jo seuraavana vuonna kohonnut taas entiselleen. Tämä k u i tenkin johtuu siitä, että tietoja Kökairista ei ole saiatu vuodelta: Aiem pina vuosina, aina vuoteen 1923 asti, ovat eri puolueryhm ien voimasuhteet kunnanvaltuustoissa kehittyneet siihen suuntaan, että sosialistien edustus vuodesta vuoteen kasvoi, m utta m ainittuna vuonna tapahtui käänne. Sosialistien edustajaryhm ä väheni aibsoluuttisestikin kaikkialla m uualla, p a itsi Häm een ja V iip u rin lääneissä, ja sama kehitys jatkui edelleen vuosina io, kuitenkin sillä poikkeuksella, että v. T925 sosialisteihin lu keutuvien valtuutettujen, lu k u lisääntyi V i i pu rin läänissä l: llä ja K u o p io n läänissä 4:llä. K u n porvarien edustaijamäärä samaan aikaan kasvoi melko voimakkaasti, oli siitä seurauksena, että kum panakin kysymyksessä olevana vuonna valtuutettujen enemmistö oli m uualla p o rvarillinen, p aitsi Hämeen, läänissä, ja täälläkin olivat puolueet jotenkin tasaväkiset. A iva n ylivoimaisen, enemmistön, suunnilleen 3./4 kaikista valtuutetuista, muodostivat porv a rit kum panakin vuonna Oulun, Vaasan, V iip u rin ja Uudenm aan lääneissä, puhum attakaan. Ahvenanm aasta, jossa n yt n iin k u in aiemminkin; kaikki valtuutetut olivat porvareita. M ielenkiintoista olisi nähdä., mikä määrä edustajia kum m allakin valtiollisella puolueryhm ällä, porvarillisella ja sosialistisella, on ollut kunkin kunnallisen vaalipiirin,, s. o. kaupungin, kauppalan, m aalaiskunnan ja taajaväkisen yhdyskunnan!, valtuustossa kunak in kysymyksessä olevana vuonna. K u n siihen asian laajuuden, tähden ei tässä ole tilaisuutta, esitetään seuraavassa taulukko, josta käy selv ille kunakin vuonna läändttäin koko maan ja erikseen kaupunkien ja maaseudun k un n allisten vaalip iirien luku ryhm iteltypä sen m u kaan, onko niiden valtuustoissa porvarillinen Den vid första ögonkastet egendomliga företeelsen, att antalet ledamöter i fullm äktige i en del län visade en nedgång under de tidigare åren i förhållande till föregående år, kan ioke mera iakttagas. Näm nda nedgång berodde därpå att det i några kommuner valdes flere fullm äktige än kommunernas mianitalsiskrivna folkmängd förutsatte ooh att misstaget k o rrigerades följande år. ökningen av folkmängden och grundandet av nya kommuner ha lik v ä l h a ft till iföljd, att antalet fu llm äktige i hela rik e t ökats. Då Åland minskades antalet fullm äktige å r :1923 med 12 i jäm förelse med föregående år, men steg redan följande å r till samma n ivå soirn tidigare. D etta berodde likväl på att uppgifter ioke erhållits frå n Kökar för år U nder de tidigare åren, ända t ill år 192i3, gick utvecklingen av de olika partigruppernas m aktförhållanden inom de kommunala fu llmäktige i den riktning, att socialisternas representation år fö r år ökades, men sagda år ägde en omsvängning rum. A n talet socialistiska representanter minskades, även- aibsolut taget, överallt i landet utom i Tavastehus och V i borgs län, och samma utveckling fortsattes åren , visserligen med det undantag, att antalet socialistiska' fullm äktige i V.ilborgs län ökades med 1 ooh i K u o p io län med 4. E n ä r antalet borgerliga representanter sam tidigt tillväxte rä tt starkt, v ar följden den, att m ajoriteten av fullm äktige under de båda ifrågavarande åren ivar borgerlig överallt annorstädes utom i Tavastehus län ; och även -här voro p artiern a någorlunda jämnstarlka. E n överväldigande imajoritet, ung. 3/i av alla fullm äktige, innehade borgarna under de båda åren i Uleåborgs, Vasa, Viibor.gs och N ylands län, oavsett Åland, där även. nu liksom tidigare alla fullm äktige tillhörde de borgerliga partierna. A v intresse vore det att se, huru många representanter vardera politiska partig ru p pen., den borgerliga och den socialistiska, haift bland fullm äktige i varje kommunal valkrets, d. v. s. i varje stad, köping, landskommun och samhälle med sammanträngd befolkning, ettvart av de ifrågavarande åren. D å därtill, t ill följd av frågans omfång, em ellertid icke här är tillfälle, meddelas i det följande en taibell, av vilken för varje år.framgår antalet kommunala valkretsar länsvis i hela riket, särskilt städer och landsbygd, grupperade därefter huruvida.maj ori-

9 v a i sosialistinen enemmistö, vaiko tasan kum p ia k in. T ä llö in on m ukaan lu e ttu m yöskin K ö k a rin kurnita, v a ik k a tie to ja e i olekaan saatu sie ltä va ltu u sto n kokoonpanoista v. Ii924. T äm ä on hyvällä syyllä vo itu tehdä, koska so sialistis illa p u o lu e illa e i tää llä yksissäkään vaaleissa n ä ytä olleen edustajaeh dokkaitakaan. teten av fu llm ä k tig e u tçjo rd es av borgare eller socialister eller om bägge p a rtig ru p perna voro jäm nt företrädda. H ä rv id h a r även m edräknats K ö k a r komm un, ehuru u p pgifter icke e rh å llits om samm an sättn in g en av fu llm ä k tig e därstädes år S å h a r k u n n a t ske på goda g run d er, en är de so cia listisk a p a rtie rn a icike ens synas ha h a ft egna v alk an d id ate r v id nålgot av valen därstädes. Vaalipiirien s. o. kuntien luku, joiden valtuustoissa oli: Antal valkretsar, d. v. s.! kommuner, där fullmäktige voro : Lääni Län T ill majoriteten Till lika antalet vardera Kaikkiaan kuntia Summa kommuner Tili majoriteten ttili lika anéalet vardera Kaikkiaan kuntia Summa kommuner Tasan kampiakin Tili lika antalet vardera Kaikkiaan kuntia Summa kommuner, Tili lika antalet vardera Kaikkiaan kuntia Samma kommuner Tili lika antalet vardera Kaikkiaan kuntia Summa kommuner Kaupungit Städer i i i Uudenm aan N ylands T u iun -Porin Åbo-B:borgs Ahvenanm aa Å lan d _ Hämeen Tavastehus i i V iipu rin V ib o rg s i i M ikkelin S :t M ichels _ 3 Kuopion K u o p io _ I 3 Vaasan Vasa Oulun U leåborgs... 4 i 5 4 i Maaseutu Landsbygd Uudenmaan N ylands Turun-Porin Åbo-B:borgs ) Ahvenanm aa Å lan d Häm een Tavastehus V iipu rin V iborgs ) )65 Mikkelin S :t Michels Kuopion K u o p io Vaasan Vasa ) Oulun U leåborgs Koko maa Hela riket » Uudenmaan N ylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanm aa Åland Hämeen Tavastehus V iipu rin V ib o rg s ' Mikkelin S :t Michels Kuopion K u o p io Vaasan Vasa Oulun U leåborgs Tiedot puuttuvat *) Petolahden kunnasta, 2) Hiittisten kunnasta, 3) Suursaaren kunnasta. Uppgifter saknas för 1) Petalaks kommun, 2) Hitis kommun, 3, Höglands kommun.

10 P ro s e n ttein a e s ite tty in ä n ä k y v ä t sam at asiait seuraavasta tau lu k o sta : U t'tryck ta i procent fram g å samma fö rh å l landen av följand e tab e ll : Lääni Län Vaalipiirien s. o. kuntien luku, joiden valtuustoissa oli: Antal valkretsar d. v. s. kommuner, där fullmäktige voro:! T ill majoriteten Tasan kampiakin Till lika antalet vardera 1 1 Tili lika antalet vardera 1 Tili lika antalet vardera Tili lika antalet vardera : ; Tili lika antalet vardera Kaupungit Städsr Uudenmaan Nylands loo.o loo.o 100.O Turun-Porin Åbo-B:borgs loo.o loo.o 100.O loo.o loo.o i Ahvenanmaa Åland.. loo.o loo.o loo.o loo.o ' Hämeen Tavastehus ' Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels.. loo.o loo.o ' loo.o loo.o loo.o Kuopion K uopio... loo.o loo.o loo.o loo.o Vaasan Vasa... loo.o 100.O. loo.o loo.o 100.O._ Oulun Uleåborgs o 80. o 20.o loo.o loo.o Maaseutu Landsbygd Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland.. loo.o loo.o _ loo.o 100.O Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion K uopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Uudenmaan Nyiands Turun-Porin Abo-B^borgs Ahvenanmaa Åland O O Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs 'N iin k u in varhem m in k in, on. vu o sin a '2i5 vain p ien i murto-osa kunnista kau ttaaltaan koko m aassa o llu t se lla isia, että n iid e n valtuustoissa ovat so sia listit olleet enem m istönä, Po ikkeu ksen tekee va in H äm een lä ä n i, jossa run sa a sti p u o let k u n n ista on jäsenenemm istöltään so sia listisia, p o rv a rillis ia tässä m ielessä on v v a in v a ja a 1/3.ja v vähän enemmän. Tarkastaessa lähem m in tau lu k k o ja huom aa lisä k si, että kaupungeissa pu olu eiden v ä lis e t voim asu hteet ku m panakin vu o n n a ovat p ysyn eet jo ten k in m u u ttu m atta, vain Kotkain valtuustossa ovat p o rvarit v Likasom tid ig are har endast en liten bråkdel av kom m unerna i hela rik e t åren 1924' 1926 u tg jo rts av sådana, i v ilk a so cialisterna h a ft m a jo ritet i fu llm ä k tig e. E t t undantag: är T avasteh u s lä n, där b e tyd lig t över h ä lfte n av kom m unerna hade so cia listisk m a jo rite t i: k o m m u n alfu llm äk tig e. Å r 1924 v a r endast en knapp tred je d e l av kom m unerna och år 1925 nåigot fle re b o rgerlig a i denna m ening. V id l en n ärm are g ran sk n in g a v tab e llerna kan man: dessutom iakttaga, att p artiern as m aktförhållanden i istäderna under båda åren fö r b liv it någorlunda oförändrade, endast i.

11 päässeet tasaväkisiksi sosialistien kanssa, k u i ten kin jo u tu e n jo seuraavana vu o n n a taas vä hem m istöksi. M aaseudulla taas on näinä vuosina p o rvarillisten ku n tien lu k u sekä absolu u ttis e s ti että su h teellisesti vuodesta vuoteen kasvanut ja sosialististen vähentynyt. P o ik keuksina ovat v a in 'V iip u rin ja U udenm aan lä ä n it..edellisessä on p o rv a rillis ten k u n tie n lu k u ku m p an akin vuonna p y sy n yt samana ku in se o li v. 1903, n iin että niiden suhdeluku, uusien kuntien tu ltu a lisäksi, on alentu n u t, S o s ia lis tis ten k u n tain lu k u n iin ik ä ä n pysyi paikallaan v. 192l4, m utta lisään tyi seura avan a vuonna sam aksi, k u in se o li vuonna 1922, jo llo in se o li k o rkein. Jälk im m ä isessä lään issä n iin ik ä ä n m u u ttu i v yk s i po r va rillin e n kunta sosialistiseksi. M iten v a a lip iirit, s. o. k u n n a t sekä erikseen k a u p u n g it ja m aalaisku n n at, ja k a a n tu iv a t e ri lääneissä sen m ukaan, kuinka suuri osa n iiden v a ltu u tetu is ta v o li s o sia listisiin p u o lu e isiin lu k e u tu v ia, k ä y se lv ille seuraavasta tau lu k o sta: stad sfu llm äk tig e i -Kotka blevo borgarna år 1924 jäm nstarfca m ed so cia listerna, m en redan fö lja n d e år sjönko de å ter ined i m in-oritetsställning. P å landsbygden å ter h ar a n tale t b o rgerlig a kom m uner under dess-a å r såväl absolut som re la tiv t taget tillv ä x t ooh a n tale t iso cialistisk a m inskats. E n d a s t V ib o rg s och N ylan d s lä n u tg öra u n d an tag i detta hänseende. I det fö rstnäm nda h a r a n tale t b o rge rlig a kom m uner u nd er båda å ren fö r b liv it -detsamma som år 1928, så a tt deras rela tio n stal, enär en del kom m uner tillk o m m it, nedgått. A n tale t so cia listisk a kom m uner fö rblev även konstant å r 1924, men steg fö ljan d e å r t il l samma n iv å som år 1932, då det v a r som högst. I det senare län e t ö verg ick år,19215 en komm un från borgerlig t ill socialistisk. H u r u v alk retsa rna, d. v. s. kom m unerna, sä rsk ilt städer och landsbygd, inom de o lika länen fördelade sig med avseende å h u r stor del av deras fullm äktig e -hörde t ill de socialistisk a partierna år 1925 klargöres av fö l jan de tab e ll: Lääni Län Vaalipiirien luku v. 1925, joiden valtuutetuista oli sosialisteja: Antal valkretsar år 1925, där socialisterna bland fullmäktige utgjorde: Ei ylitään Inga 1 0 alle 73 i 0 under 7i Vj 7» - 1 alle V* 7n - under 7> /s 7«- i alle 2/3! 7. - ' i under 2/3 2/s Över 2/3, men icke alla Enemmän kuin 2/g, mutta ei kaikki i Kaikki Samtliga t 2 3 i Kaupungit Städer Uuudenmaan N yla n d s Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanm aa Å la n d... 1 _. 1 Hämeen Tavastehus V iipu rin Viborgs M ikkelin S:t M ichels Kuopion Kuopio x 7 3 x x 5 Summa kommuner Kuntia kaikkiaan Maaseutu Lansbygd Uudenmaan N ylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanm aa Å la n d Hämeen T avastehus V iipu rin Viborgs M ikkelin S:t M ichels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela riket Uudenmaan N ylands Purun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanm aa Å la n d Hämeen T avastehus V iipu rin Viborgs M ikkelin S:t M ichels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs

12 Prosentteina esitettyinä näkyvät samat asiat, seuraavas ta taulukosta: U ttry c k ta i procent fram gå samma förh ållanden av följande tabell : Lääni Län j Ei yhtään 1 Inga Vaalipiirien luku v. 1925, joiden, kunnanvaltuutetuista oli sosialisteja: Antal valkretsar år 1925, där bland fullmäktige funnos socialister: 0 alle y 0 under 1/3 V, v» - alle 7> l'n_ " under y. 7-i alle y, i 1 under ^ - y., Vu Enemmän kuin a/3i mutta ei kaikki över y., men icke alla Kaikki Samtliga Yhteensä Summa S Kaupungit Städer o Uudenmaan Nylands o O Turun-Porin Åbo-Björneborgs 80.o loo.o Ahvenanmaa Å la n d O 100.O Hämeen Tavastehus ,o Viipurin Viborgs loo.o Mikkelin S:t Michels O. loo.o Kuopion Kuopio... loo.o loo.o Vaasan Vasa O Oulun Uleåborgs o Maaseutu Landsbygd ü O Uudenmaan Nylands O Turun-Porin Åbo-Björneborgs loo.o Ahvenanmaa Åland... loo.o loo.o Hämeen Tavastehus loo.o Viipurin - Viborgs loo.o Mikkelin S:t Michels loo.o Kuopion Kuopio loo.o Vaasan Vasa loo.o Oulun Uleåborgs loo.o Koko maa Hela riket O Uudenmaan Nylands O Tnrun-Porin Åbo-Björneborgs loo.o Ahvenanmaa Å la n d loo.o Hämeen Tavastehus loo.o Viipurin Viborgs loo.o Mikkelin - S:t Michels O Kuopion Kuopio loo.o Vaasan Vasa O Oulun Uleåborgs loo.o V on siis sellaisia kuntia, joissa on puhtaasti porvarillinen valtuusto, kaikkiaan 107 eli lähes 1j-, koko maan kunnista. N iistä oli 102 maalaiskuntaa sekä Tammisaareni, M aarianham inan, Kaskisten, K ristiin a n k au p u n gin ja Uudenkaarlepyyn kaupungit. Y k s in omaan sosialisteista kokoonpantu oli vain yh den maalaiskunnan, Angelniem en, kunnanvaltuusto, jossa molemmissa viim e vaaleissa on ollut vain yksi ehdokaslista, sekin sosialistien. 2/a:n äänten enemmistö, joka lain mukaan vaaditaan äänestysvoiton saamiseksi erinäisten tärkeitten kunnan taloutta koskevien asian ratkaisussa, oli sosialisteilla 31:ssä maalaiskunnassa, mutta ei yhdessäkään kaupungissa, mikä on 5.3 % kaikista kunnista ja 5.7 % Å r 192i5 uppgår sålunda antalet kommuner, i vilka fullm äktige var sammansatt av enbart borgerliga, till 107 eller närmare 1/.-, av alla kommuner i hela riket. A v dem voro 10'2 landskommuner samt Ekenäs, M ariehamn, Kaskö, K ristin estad och N ykarleby stad. T ill sin sammansättning rent socialistiskt var kom m unalfullm äktige i en enda landskommun. Angelnienii, där endast en kandidatlista, även den socialistisk, existerat vid de båda senaste valen. E n socialistisk m ajoritet, omfattande */, av alla röster en dylik m ajoritet erfordras enligt lag för hembärande av segern vid avgörandet av vissa viktiga frågor rörande kommunernas ekonomi - fanns i 31 landskommuner, men

13 maalaiskunnista, porvareilla taa,s 345: ssa kunnassa (58.9 % ), joista 3)13 maalaiskuntaa (57.2 % ) ja 32 kaupunkia (84.2 % ). Jo s ta r kastetaan eri lääneissä m aalaiskuntia sekä kaupunkien ja maaseudun yhteissummia, huomataan, että suurin osa kuntia k uu lui 2: seen ja l:se en sarakkeeseen Uudenmaan, V iip u rin, Vaasan ja Oulun lääneissä, 2 :seen ja 4:nteen T u ru n P o rin sekä K uopion lääneissä, 4:nteen ja öinteen Häm een ja M ikkelin lääneissä sekä l:seen sarakkeeseen kaikki Ahvenanmaan kunnat, M itä kaupunkeihin tulee, oli porvarivaltuutettujen luku pienempi kuin -j3 valtuutettujen koko luvusta Helsingin, Po rin, Tampereen, Kotkan, Jyväsk ylän ja Oulun kaupungeissa. icke i en enda stad, vilk et utgör 0.3 % av alla kommuner och 0.7 % av landskommunerna. E n liknande borgerlig majo ritet existerade åter i 345 kommuner (58.9 % ) av vilk a 313 landskommuner (57.2 % ) och 32 städer (84.2 %). Om man åter granskar landskommunerna samt summorna för städer och landsbygd inom de olika länen, kan man iakttaga, att största delen av kommunerna föllo inom andra och första kolumnen i Nylands, Vilborgs. Vasa och Uleåiborgs län, i andra och fjärde i Åbo- Björneborgs samt K uopio län, i fjärde och sjätte i Tavastehus och St. M ichels län samt i första kolumnen alla kommuner ipå Åland. V ad städerna vidkommer, understeg antalet borgerliga fullm äktige 2/3 av hela antalet fu llmäktige i Helsingfors. Björneborg, Tam m erfors, Kotka, Jyväsk ylä och Uleåborg.