S U O M E N V IR A L L IN E N T IL A ST O FIN LA N D S OFFICIELLA STATISTIK MERENKULKU SJÖFART

Transkript

1 S U O M E N V IR A L L IN E N T IL A ST O FIN LA N D S OFFICIELLA STATISTIK I B MERENKULKU SJÖFART KAUPPA LA IV A STO, SEN RAHA-ARVO, ANSIOT JA VÄESTÖ HANDELSFLOTTAN, DESS VÄRDE, FRAKTINKO M STER OCH BEMANNING VUONNA ÄR 925 UUSI SARJA NY SERIE 8 a. HELSINKI 927 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

2 Ssällys: Innehâll: Table des matères. T ekst: T ex t: Sv. Sd. Kauppalavasto H an delsflottan 5 Résum é en f r a n ç a s T au lu sto : T abeller: Tableaux: Taulu Tab. Tabl.. Kauppalavastoon kuuluvat 9 nettorekstertonnn suuruset ja stä suuremmat alukset vuoden 925 alussa ja lopussa. Handelsfottans fartyg om 9 nettoregsterton och däröver vd början ooh slutet av är 925. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant 9 tonneaux et au-dessus au début et à la fn de l année Kauppalavastoon kuuluven 9 nettorekstertonnn suurusten ja stä suurempen aluksen luku ja vetomäärä, jaettuna kotpakan mukaan v. 925 lopussa. A ntalet och dräktgheten av handelsflottan tllhörga fartyg om 9 nettoregsterton och däröver, fördelade efter hemort vd 925 ârs slut. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant 9 tonneaux et au-dessus, classés par leu d orgne à la fn de l année Kauppalavastoon kuuluvat 9 nettorekstertonnn suuruset ja stä suuremmat alukset jaettuna rakennuspakan mukaan v. 925 lopussa. Handelsfottans fartyg om 9 nettoregsterton och däröver, fördelade efter byggnadsort vd 925 ärs slut. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant 9 tonneaux et a u dessus, classés par leu de constructon à la fn de l année Kauppalavastoon kuuluvat 9 nettorekstertonnn suuruset ja stä suuremmat alukset, jaettuna vetomäärän ja jän mu- Sv. Sd. kaan v. 925 lopussa. H andelsfottans farty g om 9 n etto reg sterto n och däröver, fördelade efter d räk tg h et och âlder vd 925 ârs slut. N avres de la m arne m archande fnlandase jau g eant 9 to n neaux n ets e t au-dessus, classés p ar to n nage e t l âge des navres à la fn de l année Y leskatsaus kauppalavaston arvoon ja an sattuhn brutto rah teh n v. 925 aluksenom stajan antam en teto jen m ukaan. O verskt av h an delsfottans värde och n tjä n ta b ru tto frak ter är 925 e n lg t därom frän redare läm nade uppgfter. V aleur des navres de la m arne m archande fnlandase e t les bénétces des frets bruts en 925 selon les ndcatons des arm ateurs K auppalavaston arvo ja an satu t bruttorahdt v. 925 aluksenom stajan antam en teto jen m ukaan. (A lukset jaettu n a laadun m ukaan). U ppgfter om handelsfo ttan s värde och n tjänta b ru tto frak ter är 925 en lg t därom frän redare läm nade uppgfter. (F arty g en fördelade enlgb art). V aleur des navres de la m arne m archande fnlandase e t les bénéfces des frets bruts en 925 selon les ndcatons des arm ateurs. (N avres classés par genre) K auppalavaston bru tto rah d t v. 925, jaettu n a er tuloryhm en m ukaan, aluksenom stajan antam en teto jen m ukaan. A v handelsflottan n tjä n ta b ru tto frak ter är 925, fördelade pä olka nkom stgrupper, en lg t därom frän redare läm nade uppgfter. M ontant des frets bru ts de la m arne m archande fnlandase, rép arte s su r les dfférantes catégores de recettes p endant l année 925, selon les ndcatons des a rm a te u r s... 54

3 4 Sv. Sa. 8. K auppalavastoon kuuluven aluksen m atk at Suom en ja ulkom aan välllä v. 925 aluksenom stajan antam en te to jen m ukaan. H andelsflottan tllhörga farty g s reso r âr 925 m ellan F nland och u tlandet e n lg t därom frân redare läm nade uppgfter. B o u tes des navres de la m arne m archande fnlandase fates au cours de l année 925 en tre la F n lande e t les p o rts étran g ers selon les ndcatons des a rm a te u rs K auppalavastoon kuuluven aluksen m atk at v. 925 yksnom aan ulkom aan satam an välllä aluksenom stajan an tam en tetojen m ukaan. H andelsflottan tllhörga farty g s reso r âr 925 uteslutan d e m ellan u trk es o rte r en lg t därom frân redare läm nade uppgfter. R outes des navres de la m arne m archande fnlandase fates au cours de l année 925 Sv. Sd. seulem ent en tre les p o rts étran g ers selon les ndcatons des arm ateurs K auppa-aluksen purjeh dusaka vuorokausssa v. 925 aluksenom stajan antam en teto jen m ukaan.s eglatonstdens längd âr 925 för handelsfartygen, u ttry c k t dygn, enlgt, därom frân redare läm nade uppgfter. D urée de la navgaton des navres de la m arne m archande fnlandase p endant l année 925, exprm ée en jours, selon les ndcatons des arm a teu rs L kenteessä olevan kauppalavaston v ä estö v. 925 aluksenom stajan antam en tetojen m ukaan. B em annngen â den sjöfart använda handelsflottan âr 925 en lg t därom frân red are läm nade uppgfter. E qupage de la m arne m archande fnlandase p endant l année 925 selon les ndcatons des arm ateurs

4 Kauppalavasto. Suomen kauppalavasto, mhn luetaan vähntäänkn 9 nettorekstertonnn vetoset alukset, jota käytetään kauppamerenkulkuun takka matkustajan kuljetukseen, kästt vuoden 924 lopussa lalusta, nettavetomäärältään yhteensä rekstartonna. Er alusryhm n jakautu kauppalavasto seuraavast : Handelsflottan. Fnland handelsflotta, vartll räknas I arty g av annst 9 nett oregfeter tons dräktghet, vlka begagnas tll handelssjöfart eler resandes forfcskaffande, omfattade vd utgängen av är fartyg rued en sammanlagd nettodräktghet av regsterton. Pa, de olfca fartygsgrupperna fördelade sg handelsflottan sälunda: Netto tonna Höyryaluksa Ängfartyg Moottoraluksa M otorfartyg Purjealuksa Segelfartyg Proomuja Prämar Yhteensä Summa Tämän julkasun taulussa kästt kauppalavasto vuoden 925 lopussa 4898 alusta, nettovetomäärältään rekstentonoa.') Tarkemmn esttääksemme kauppalavtaston köhtystä vuoden 925 kuluessa asetamme seuraavan taulun tapahtunesta muutokssta: Enlgt tab. förelggande redogörelse omfattade handelsflottan vd utgängen av är fartyg om nettoton.) För ett närmare äskädlggörande av handelsflottans utveeklng un der är 925 meddelas följande tablä över tmade förändrngar: Vähennys vuoden kuluessa Mnsknng under äret: Höyryaluksa Ängfartyg... Moottoraluksa Motorfartyg... Purjealuksa Segelfartyg... Proomuja Präanar... *) Taulussa olevat tedot alukssta vuoden 925 alussa pokkeavat jonkun verran vastaavan taulun tedosta vuoden 924 lopussa. Tämä johtuu stä, että eräs 05. nettorekstertonnn vetonen purjealus, joka asanomasesta mastraatsta saapuneen vrheellsen tedon mukaan, ol vety pusten alusten ryhmään, sttemmn on huomattu olevan teräkssen ja vety tähän ryhmään na Yhteensä Summa ') Uppgfterna tab. om vd 925 ârs ngâng befntlga fartyg âro nàgot avvkande frân uppgfterna motsvarande tab. för âr 924, utvsande fartygsbestándet vd sstsagda ârs utgâng. Denna avvkelse har uppkommt sàlunda a tt ett segelfartyg om 05 nettoton, som pâ grand av feluppgfter av vederbörande regstermyndghet hänforts tl gruppen träfartyg, sedermera befunnts vara byggt av stâl och överförts tll denna grupp.

5 6 Lsäys vuoden kuluessa Öknng under äret: H öyryaluksa Ä ngfartyg... Moot tor aluksa M otorfartyg... Purjealuksa Segelfartyg... Proomuja Präunar na Yhteensä Sum ma Vuoden lopussa Befntlga vd ärets stlut: H öyryaluksa Ä ngfartyg... M oottoraluksa M otorfartyg... Purjealuksa Segelfartyg... Proom uja Präm ar... Yhteensä Summa K auppalavaston alusten. koko lukum äärästä m uodostvat höyryalukset.6 (v. 924: II.7) % vuoden lopussa, kun taas nettovetom äärästä ne- m uodostvat 2.6 (v. 924: 9.2) %. Jos nähn lukuhn lsätään vastaavat lu vut moottoralukssta, m uodostvat koneella kulkevat alukset kauppalavaston alusten lukum äärästä 3.5 (v. 924: 3.9) % ja vetomäärästä 24.3 (v. 924 : 22.2) %. Jolle oteta lukuun proomuja, joden vetom äärä ol 58.5 (v. 924: 59.6) % ja lukum äärä 75.4 (v. 924: 74.) %, ol kornetella kulkeven alusten lukum äärä 55.o (v. 924: 53.6) % ja vetom äärä 58.5 (v. 924 : 54.9) %. Jos vertaa lavaston tlaa vuoden alussa ja lopussa, huonafaan, että k ak ken ryhm en, (höyryaluksa lukuunottamatta, vetomäärä osottaa vähennystä. Sam on sekä höyry-, moottor- että purjealuksen lukum äärä osottaa vähennystä. L säys (+ ) ta vähennys () ol seu raava: na , Med avseende á amtaet utgjorde äugfartygen v d árete sut U.6 (ár 924: II.7) % och med lavseende á nettodräktgheten 2.6 (ár 924: 9.2) % av hea hamdelsflottan. Lägges härtll motsvarande sffror för m otorfartygen, u t gjorde de m askndrvna fartygen s antal 3.5 (ár 924: 3.9) % och nettodräktgh et 24.3 (ár 924 : 22.2) % av totala tonnaget. M edräknas cke pramarna, v lk a med avseende á tontalet uppvsade 58.5 (ár 924: 59.6) % och m ed ävseende á antalet 75.4 (ár 924: 74.) %, utgjorde de maskndrvna artygen tll antalet 55.0 (ár 924: 53.6) % och tl tontalet 58.5 (ár 924: 54.9) %. Jämföres behallnngen] v d árete början och slut, vsar det sg, att sam tlga grupper, med undantag av ängfartygen, uppvsa m nsknng frága om tontalet. Lkasá uppter antalet m nsknng för sáväl äng- och motor- som segelfartygen. Öknngen (+ ) d l er mnsknngen () utgjorde för: na Höyryaluksa Ängfartyg M oottoraluksa M otorfartyg Purjealuksa S e g e lfa r ty g Proomuja Prämar Yhteensä Summa

6 Suomen kauppalavaston kehtystä ana vanhemmsta ajosta valase allaoleva yhdstelmä. Täysn verrannollsa tlastollsa tetoja Suomen kauppalavaston kehtyksestä e kutenkaan ole saatavssa akasemmlta vuoslta kun vuodelta 892, jollon merenkulkutlasto uudelleen järjestettn;. Kun seuraavassa annetaan ernäsä tetoja kehtyksestä merenkulun alalla, ovat tedot otetut v m em antusta vuodesta alkaen. Vuos Ar Koneella kulkeva aluksa Maskndrvna fartyg na Purjealuksa Segelfartyg 7 na Over fnska handelsflottans utvecklng även under äldre tder meddelas nedanstäende sffersammanställnng. Füllt jämförhara statstska uppgfter over utvecklngen av Fnlands sjöfart stä dock tll buds först frän och med är 892, dä sjöfartsstatstken omorganserades, Dä det följande särsklda nppgfter lämnas o.m den utvecmug, som pä sjofartetns omräde försggätt, ha därför uppgfter cke meddelafs om utveeklngen före sagda är. Yhteensä Summa na Todellsa Verklga Muunn.) Förmedlad e ) Lsäys ta vähennys Öknng eller mnsknng Muunn. tonna Förmedlade ton / /o ' , c ! c 4 43 ( j 78 96( ! Edellä olevassa taulussa on muunnettu tonnmäärä laskettu sllä tavalla, että purjealusten.todellseen netfotonn- ) M u s t. M uunnettu ton n m erktsee a lu s ten kuljetuskyvyn tehokkuutta. Kultetuskyvyssä näet vodaan höyryaluksen rekstertonnn vetom äärän katsoa vastaavan non purjealuksen 3 rekstertonndm vetomäärää;. I förestaende tabell är det förmedlade tonnaget framräkuat pä sä sätt, att tl segelfartygens verklga nettotonnage A n n. Förm edlade ton beteckna etffektvteten av fa rty g en s traneportförm äga. _ Med avseende ä tranaportförm ägan kan näm lgen, regsterton av äng,fartygens dräktghet anses m otsvara crka 3 regstertom >av segelfartygen s dräktghet.

7 8 määrään on lsätty koneella kulkeven alusten todellnen nettotonnmäärä kerrottuna kolmella. Ulfcomaaakrjallsuudessa käytettään tosn nykysn tästä lasku tapaa, s.o. muunnettu tonnsto lasketaan sten, että koneella kulkeven alusten todellseen tonnmäärään lsätään kolmasosa purjealusten) todellsesta tonnmäärästä. Parempana tätä laskutapaa, joka on täysn okeutettu nssä massa, mssä koneella kulkevat alukset ovat saavuttaneet ratkasevan enemmstön purjealukssta, votaneen ptää medän kauppalavastoomme nähden edellä käytettyä laskutapaa, koska purjealukset ynnä proomut tostaseks muodostavat suuremman osan Suomen kauppalavastosta. Ylläolevassa taulussa ovat proomut vedyt purjealusten lukumäärään ja vetomäärään. Tämä johtuu stä, että kun medän merenkulkutlastossamme e ennen v. 98 ole enotettu proomuja ja purjealuksa, e myöskään tarkkoja tetoja akasemmlta vuoslta ols lman ernäsä vakeuksa votu saada. Kehtyksen valasemseks er alusa jn nählden on tähän otettu seuraava taulu kästtävä kahdeksamvuotskäudeu : lagts de maskndrvna fartygens verklga nettotonnage, mnltploerat med 3. I den utländska ltteraturen äterfnner man vsserlgen n-umera ett aunat beräknngssät t, d. v., s. det förmedlade tom naget framräknas sälunda, att tl de maskndrvna fartygens verklg a tonnage lägges V av segelfartygens verkl-ga tonnage. Framom detta beräknngssätt, som är füllt berättgat länder, där de maskndrvna fartygen vunnt en avgjord övervkt över segelfartygen, torde dock för vär handelsflotta-s vdkommande det här följda beräknngssättet vara att föredraga, emedan segelfartygen jämte prämarna tllsvdare utgöra större delen av Fnlands handelsflotta. I ovans-täende tabell ha prämarna nberäkn&ts segelfartygens anta- och tomtal. Detta beror därpä, att da vär s.jöfa r.sstatst k cke före är 98 ätsklt pr-ämar och segefartyg exakta uppgfter angäende de förra cke för tdgare är utan vssa svärgheter kunna erhällas. För äskäd-lggörande av utveckln-gen med arvseende ä olka slag tav fartyg meddelas n-edanstaende sammanställnng omlfattande ättaärsperoden 98925: Vuos Är Höyryaluksa Ängfartyg Moottoraluksa Motorfartyg Purjealuksa Segelfartyg Proomuja Prämar na na na na Yhteensä Summa na Todellsa Verklga Muun. Förmedlade Lsäys ta vähennys öknng eller mnsknng Muun. tonna Förmedlade ton %, ' ! Kuten- edelläolevasta taulusta käy selvlle, ovat koneella kulkevat alukset vuos vuodelta saavuttaneet yhä suuremman merktyksen purjealuksn verraten. Säsom ur ovanstäende ta-blä framgär, ha de maskndrvna fartygen är för är vunnt -en al-lt större betydelse hredd med segelfartygen.

8 9 Vme kahdeksanvuotskaultena meronet tomu vksen, hylyfcsjullstusten ta postojen, ulkomalle m yynnn sekä uudestaan rakentamsen t.ath uudestaan m ttaam sen kautta tapahtunutta kauppalavaston vähennystä valasee seuraava. yhdstelmä. Den mnsknng handelsflottan fätt vdkänntas unjder senaste ättaarsperod genom förolyckande, kondemmerng eller slopnng, avyttrng tl utlandet samt förbyggnad eller ommätnng äskädlggöres genom följande sammandrag.! M eronnettom uuksssa m en etetyt Förolyckade Vuos Âr Koneella kulkeva aluksa Maskndrv- Ta f*rtyg A ntal Tonna Ton Purjealuksa Segelfartyg j : Tonna Ton Proom uja! ]!A ntal Prámar Tonna Ton H ylyks tuom., puretut, uudestaan rakennetut, uudestaan m tatu t K ondem n., slopade, om byggda, om m ätta K oneella kulkeva aluksa Maskndrvna fartyg!a ntal Tonna Ton Purjealuksa Segelfartyg A ntal Tonna Ton Proomuja A ntal l'rámar Tonna Ton Koneella kulkeva aluksa M askndrvna fartyg A ntal U lkom alle m y y ty Försälda tl utlandet Tonna Ton Purjealuksa Segelfartyg A ntal Tonna Ton Proomuja Prámar A ntal Tonna Ton tíl : K akkaan on sten kästeltävänä olevana vuonna pastettu 308 alusta, jäden ne ttov et omäär ä Ol rekstert onn a, josta 46 höyry- ja maottornlusta vetomäärältään tonna, 68 purjealusta Automäärältään tonna sekä 94 proomua vetomäärältää tonna. Vähennys ol 6.3 (v. 924: 6.7) % lukumäärästä ja 8. (v. 924 : 8.s) % tonnmäärästä. Usemmat pastetusta alukssta ovat taulussa hylyks julstetut, puretut, uudestrakennetut ja uudestmtatut. Erkosest on manttava uudestaan m ttaamsen ja rakentamsen kautta tapahtunut vähennys, joka ol tonna el 9.0 (v. 924: 9.s) % koko vähennyksestä. Seuraava taulu näyttää kauppalavaston lsäyksen vuosna osaks valtakunnassa rakennettujen osaks ulkomalta ostettujen alusten kautta. loadles har under âret avförts 308 faxtyg o m nettoton, därav 46 ang- ooh motorfartyg ön ton, 6 8 segelfartyg om ton samt 04 prámar om 7 4'22 ton. Mskuugc utgjorde 6.3 (âr 924: 6.7) % av antalet och 8. (024: 8.s) % av tontalet. Flentalet av de lavförda fart y gen áterfmnas tabellen undevruhrken kondemnerade, slopade, ombygglda och 0- mätta. Särsklt hör härvd omnämnas den genem ommätnng oclh fönbyggnad förorsakade mmsknngen, som utgjorde ton eller 9.o (är 924: O.s) % av to ta la mnsknngen. Följande tabell utvsar handelsflottans nyförvärv áren genom dels nybyggnad nom rket, dels nköp frän utlandet. M erenkulku v

9 0 Vuos Ar * Koneella kulkeva aluksa Maskndrvna fartyg Suomessa rakennettuja I Fnland nybyggda Tonnmäärä Tontal Yhteensä! Keskm. Summa j Medeltal Ulkomalta ostettuja Fr&n utlandet förvärvade Tonnmäärä Tontal Yhteensä Summa Keskm. Medeltal Suomessa rakennettuja XFnland nybyggda Purjealuksa ja proomnja Segelfartyg och prmar Tonnmäärä Tontal Yhteensä Summa Keskm. Medeltal Ulkomalta ostettuja Frn utlandet föryärvade Yhteensä Summa Tonnmäärä Tontal Keskm. Medeltal Kehtys vuosna 9825 selvää alla- ' olevasta tauluk osta: Vuos Âr Utveckl ngen m der änen 9825 Irlamg är u r följamde tabdll: Koneella kulkeva aluksa Maskndrvna fartyg Purjealuksa Segelfartyg Proomuja Prámar Suomessa rakennettuja I Fnland nybyggda Tonnmäärä Tontal Yhteensä Summa Keskm. Medeltal Ulkomalta ostettuja Frän utlandet förvärvade Tonnmäärä Tontal Yhteensä Summa Keskm. Medeltal Suomessa rakennettuja I Fnland nybyggda Tonnmäärä Tontal Yhteensä Summa Keskm. Medeltal Ulkomalta ostettuja Frän utlandet förvärvade Tonnmäärä Tontal Yhteensä, Summa Keskm. Medeltal Suomessa rakennettuja I Fnland nybyggda Tonnmäärä Tontal Yhteensä Summa Keskm. Medeltal Ulkomalta ostettuja Frän utlandet förvärvade Tonnmäärä Tontal I Yhteensä Summa Keskm. Medeltal _ _ _ Koko lsäyksestä, joka kästt 286 alusta vetomäärältään rekstertonna el 9.4 % kauppalavaston kolko tonsrxstoslta, tu l 969 tonna el 42.2 (v. 924: 74.4) % Suomessa rakennettujen alusten Av totala, ökmngen, som omfattade 286 lärtyg om mettoton elle 9.4 % av handelslottans totala tontal hänförde sg 969 ton eller 42.2 (är 924: 74.4) % tl Fnland nybyggt tonnage. Av frä-

10 osaks. Puheenaolevasta tonnstosta ol kutenkn 333 tonna d 69.6 (v. 924: 70.o) % pusa proomuja, jotka ovat tarkotetut pnuavara kuljetukseen ssävesllä ja satamssa. Ulkomalta 'hankttu tonnsto kästt 9 höyryalusta, joden vetamäärä ol 4670 nettotonma, moottoraluksen, jonka v e tomäärä ol '260 n ettotom.ru a, ja 3 purjealusta, jodem vetomäärä ol 37 nettotonna. Shen nähden, olko aluksen k o tpakka kaupunk takka maaseutu, jakautuvat alukset vuoden 925 lopussa seuraavast: gavarande tomnage utgj-ordes d*ock ck mndre 'än 3 33 lon eller 69.6 (är 924: 70.o) % av träporamar, avsedda för traasparlter ä nr farvatten ooh tamrmrm. Det fran utlandet förvänvade tonnaget omfattade 9 ängfartyg om 4670 ton, ett motorfartyg om 260 ton samt 3 segelfartyg om 37 ton. Med avseend k hemorten fördelade sg fa.rtygen vd stuftet av &r 925 äkmda:! Kotpakka He m o r t j Kaupunk I stad' M aalaskunta k landsbygd A ntal % na / /o A ntal 0/ /o na / /o Höyryaluksa Ä ngfartyg Moottoraluksa Motorfartyg... j Purjealuksa Segelfartyg Proomuja Präm ar Yhteensä Summa H öyry- ja moottoralukset sekä proomut olvat sten suurmmaks osaks kaupungesta kotosn, kun taas purjealukset, jotka lukuun nähden 75. (v. 924: 74.3) % olvat m aaseudulta kotosn, tammäärään nähden 62.3 (v. 924: 6 I. 7) % dvat kotosan kaupungesta. Ang- och motorfartygen samt prämarna hörde sälunda övervägande grad hemma städerna, medan segelfartygen, som fraga om antaet tll 75. (är 924: 74,3) % tllhörde landsbygden, med avsaende ä tontalet tl 62.3 (är 924: 6.7) % tllhörde städerna. H öyryaluksa Ä ngfartyg M oottoraluksa M otorfartyg Purjealuksa S egelfartyg Proom uja Pr&mar Y hteensä Sum m a na na na na na Helsnk Helsngfors Turku Ä bo IVpur Wborg Maaranhamna Marehamn Uuskaupunk Nystad Savonlnna Nyslott Rauma R aum o Sortavala Sordavala Salm Salms... S Lappee Lappves Kaupungesta on ens sjalla Helsnk, jonka tonnsto on.7 (v. 924: 0.o) % Ikoko tonnstosta. Sen jälkeen seuraa Wpur.3 (v. 924:.) %:llä. Kun Av städerna ntager Helsngfors främsta rummelt mad.7 ur (924: 0.o) % av totala tonnaget. Därpä följer Vborg med.3 (är 924: ll.)%. Da lkväl cke mndre

11 2 kutenkn Wpurn tonnstosta on 80.; (v. 904: 84.3) % proomuja:, vastaavan suhdeluvun H elsngssä ollessa anoastaan 8.2 (v. 924: IO.3) %, on selvää, että H elsngn kauppalavastolla on oleellsest suuremp merktys. Jos otetaan van höyry- ja moottoralukset huomoon, on järjestys seuraava: Helsnk, \Vpur, Savonlnna, Uusfclaupunlk, ja Turku. W purn ja Savonlnnaan nähden huomautettakoon, että kun näden kaupunken komeala kulkevan tonnston huomattavaks osaks muodostavat pujsel koneella kulkevat proomuult, vähenee sen merktys. Suurnta purjealus-tonnstoa edustaa Maaranhlamna, Helsnk ja Uuslkaupunlk. Mantusta kolmesta kaupungsta kotosn Olevat pnrjjealukset ovat todella sy vänveden- ja valtamerpurjealuksa, kuten e sumassa määrn ole asanlata mulla edellä mantulla pakkakunnlla. Helsnk on nyttemmn mennyt Uudenkaupungn ledelle, jolla samen kun Maaranhamnallakn, on ollut huomattava purjelavasto. Sensjaan on Uudenkaupungn höyryalnstonnsto kertomusvuonna huomattavast kasvanut. Kauppalavastoon kuuluvat alukset jakautuvat er suuruusryhm n kuten seuraava taulu näyttää: ä;n 80.9 (ár 924: 84.3) % av dot Vborg hemmahörande tonnaget utgöres av prámar, medan motsvarande procenttal för Helsngfors endast s tger tll 8.2 (âr 904: IO.3) %, är det uppenbaut, atlt (Helsngfors handelsflotta är av väsentlgen större hetydelse. Tages endast äng- och mötorfartygen betraktande ställer sg ordnngsföl jden salunda : Helsngfors, Vborg, Nyslott, Nytsltad oeh Àh<o. Vdkommande Vborg oclh Nyslott ma,nânnas, att dâ det dessa städer hemmahörande mäskndrvma tonnaget tll betydande del utgömes av maskndrvna träprâmar, bdtydelsen av detsammla reduceras.. De största segelflottorna representeras av Marehanm, Helsngfons oöh Xystad. Det ovannämnda trenne sltäder hemm ahörande segelfartygstonnaget hänför sg' jämväl väsentlgen tl djupvatten- eller oceanseglare, vlket öke summa. utsträcknng är fallet rörande övrga anfördla onter. Nystad, som under tdgare är jämte Maüehamn upptett en betydande segelmlötta, har nu fätt vfca för H elsngfors. Däremot uppvsur Xystads maskndrvna- tonnage en betydande öknng. För äskädlggörande av handelsflottans fördelnng pä olka dräktghetsgrupper meddelas följande tabell: Höyryaluksa Ängfartyg na 9 99 nettotonna n ettoton hI ja yl och däröver Yhteensä Summa Moottoraluksa Motorfartyg na 999 nettotonna nettoton ja yl ooh däröver Yhteensä Summa

12 3 Purjealuksa Segelfartyg na 9 99 nettotonna nettoton ja y l och d ä r ö v e r Y hteensä Sum m a Proomuja Prämar na 9'99 nettotonna nettoton ja yl och d äröver Yhteensä Summa Suurn luku- ja tonndmäärä höyryaluksa om ollut suuru usryhmässä Sama on asanlata myöskn (purjealus- ja proomu ryhmässä. Moottor - alukset sltävaston kuuluvat tonnmäärään nähden suurmmaks osaks suuruusryhmään Purjealuksn nähden on huomattava, että vakka suuruusryhmässä tonna ja yl nden luku ol van 7 el.3 (v. 924:.4) % koko purjelavastosta, ol tämän ryhmän vetomäärä kutenkn nettotonna el 9.4 tv. 924 : 2.7) % purjealusten yhteenlasketusta. vetomäärästä. Rakennusaneeseen ja kään nähden jakautuvat kauppalavastoon kuuluvat alukset seuraavast: Det största amtalet och tomtalet ängfartyg äterfnnes nom dräktghetsgruppen '9-99. Det samma är jämväl förhällandet nom segetfa.rtygems odh prtäma-rnas grupp. Motorfartygen uppvsa däremolt, det största tontalet nom gruppen nettoton mätande fartyg. Vad segefarltygen angär, är det att mätrka, att ehuru antalet segemartyg nom d räktghetsgruppen 2000 ton och däröver utgjorde endast 7 eller.3 (ar 924: I.4) % av samtlga segelfä/rtyg, denna grupp dock uppvsar ett tontal av nettoton etler 9.4 (är 924: 2.7) % av segelfarlygens sammanlagda tontal. Med avseende ä byggnadsmateral och älder fördelade sg handelsflottan sälunda:

13 4 Teräs t a rauta Btftl eller järn Y hteensä Sum m a A ntal na A ntal na A ntal na Höyryaluksa Angfartyg alle 20 v. j under 20 är / j 20 v. ta yl \ ( 20 är el. däröver / f alle 20 v. Moottoraluksa! under 20 är ) Motorfartyg j 20 v. ta yl ( 20 är el. däröver ) Purjealuksa Segelfartyg Proomuja Prämar Yhteensä Summa ' , f alle 20 v. J under 20 är / j 20 v. ta yl I 20 är el. däröver / alle 20 v.! under 20 är / j 20 v. ta yl 20 är el. däröver alle 20 v. J under 20 är / j 20 v. ta yl j 20 är el. däröver / Kakkaan I allt K oko kauppalavaston alusten lukum äärästä m uodostvat puualukset sten 90.3 (v. 924: 90.6) % ja vetom äärästä 72.3 (v. 923: 7 5.3) %. S tä ol 8.3 (v. 924: 7 9.9) % alusten lukum äärästä ja 77.6 (v. 924 : 76.6) alusten tonnmäärästä proom uja. Jos otetaan huomoon v a n purjealukset, edustvat puualukset lukum äärältään tässä ryhm ässä 94.6 (v. 924 : 9 5.3) % ja vetom äärältään 5.4 (v. 924 : 52.4) % koko pur jela vastosta. Puuj alukset ovat s s jonkun verran vähentyneet. H öyryalu sten ryhm ässä v o ttvat rauta- takka teräsalukset puualukset sekä luku-* että vetomäärään nähden, kun taas m oottoralusten ryhm ässä puualukset muodostvat enemmstön. Proomujen ryhm ässä ol rauta- takka teräsproom uja avan m tätön määrä. M ten alukset yksnomaan käänsä nähden jakautuvat er ryhm lle, käy sek' v lle seuraavasta yhdstelm ästä: Eter fartjygsantalet sett utgjorde träfartygen salunda 90.3 (är 934: 90.6) % och efter dräktgheten 72.3 (är 924: 7 5.3) % av hea landemlottan. Därav utgjordes cke mndne än 8 I.3 (är 924: 7 9.9) % av antalet 0 0 h 77.6 (är 924: 76.6) % av tontalet av prämar. Talges endast segellartygen betraktande representeade träfartygens lantal nom deuna grupp 94.6 (är 924: 9 5.3) % odh dräktghet 5.4 (är 924: 52.4) % av heda lantalet. Segölfartygen av trä ha salunda nägot mnskats. /Inom ängfartygens grupp överstego järn- eller stälfartygen träfartygen säväl tl antal som tontal, medan nom m otorfartygens grupp träfartygen bldade flertalet. Inom prämarnas grupp u/tgjorde de av järn- eller stäl tllverkade ett rnga fatal. Huru förhallandena gestaltade sg enbart med avseende ä fartygens älder, fram gär av följande sam m anställnng:

14 5 Alle 20 v. Under 20 är. na 20 v. ta yl 20 är eller däröver na Yhteensä Summa 0/ % % /o / /o / 0 Höyryaluksa Á ngfartyg loo.o Moottoraluksa Motorfartyg loo.o loo.o Purjealuksa Segelfartyg O loo.o Proomuja P räm ar loo.o 00.0 Kakkaan I allt loo.o loo.o Y hdstelm ästä selvää, tettä 84.9 (v. 924: 85.4) % vuoden 925 lapossa olevasta alusten koko lukumäärästä kuulu vmeseen k aks k y mmen v uo t s j ak s oon. Kauppalavaston koko nettovetomäärästä nämä alukset muodostvat 76.2 (v. 9r24: 78.4) %. Alusten keskmääränen vetomäärä, laskettuna nettovetomäärästä ja jaettuna rakennusaneen ja jän mukaan, selvää seuraavsta luvusta: Ur sammanställnngen framgär, att 84.9 (är 924 : 85.4) % lav hela antolet vd 925 ars slut hentlga far.tyg tllhörde señaste tjuguärsperod. Av handelsflottans sammanlagda ettodräktghet represeuterade dessä fantyg 76.2 (är 904: 78.4) %. Rörande fartygens m edeldräktghet, räknat efter nettotonnage, och med fördelnng efter byggnadsmäteral och älder, lämnas följande uppgfter: Teräs ta rauta s tä l eller järn Yhteensä Summa alle 20 v. uuder 20 är na 20 v. ta yl 20 är eller däröver na alle 20 v. under 20 ár na 20 v. ta yl 20 är eller däröver na alle 20 v. under20 är na 20 v. ta yl 20 är eller däröver na kään katsom atta oavsett älder na Höyryaluksa Ángfartyg Moottoraluksa Motorfartyg Purjealuksa Segelfartyg Proomuja Prämar Kakkaan I allt Vmeseen kakskymmenvuotskauteen kuuluven höyry-, moottor- ja purjealusten keskmääränen vetomäärä ol sten penemp kun akasempana ajanjaksona. Selvtyksensä saa tämä sekka stä, että suuremmat ja arvokkaammat alukset ovat käytännössä ptemmän ajan. Pänvastaslta suhdetta osottavat proomut. Kauppalavaston raha-arvo ol varus- ' aja n antamen tetojen mukaan kästel- Ang-, motor- och segelfartygens, vtka tllhörde señaste tjuguärsperod, genomsnttstomjtal var sälu n da mndre än de fartygs genomsnttsltlontal, vlkas älder övensbeg tjugo är. Förlkarngen härtll lgger att de större och värdefullare fartygen aro längne td bruk. Ett mots a!tt förhällande vsar sg fräga on prämanna. Handelsflottans värde utgjorde enlgt av redama meddelade uppg'fter vd re-

15 6 tavuna olevan vuoden lopussa mk. Vuoden 924 lopussa ol vastaava raha-arvo mk. Arvonlsäys tek sten edellseen vuoteen verraten non 33 mljoonaa mk. Tähän ar.vonnousuun lennee oleellsest vakuttanut kauppalavaston jatkuva laadunmuutos s. o. ajanmukastamnen. Kauppalavaston raha-arvo stten vuoden 98, ensmmänen vuos, jolta tällasa tetoja löytyy, käy selvlle seuraa vasta taulusta: dogorelsearets utgang rak. Ar 924 steg motsvarande varde tll mk. Vardedknngen utgjorde salunda forballande tll fonegaemde ar omkrng 33 mllj. :mk. Det bor anmarkas a'tt denna vardedknng vdsentlgen torde bora tllsbrvas den fortgaende fdrandrngen av bandelsflolttam sa mmansatt nng, d. v. s. dess uodernserng. Handelsflottans varde sedan ar 98, eller det tovs'ta. aret fr. o. m. vllket dyllka uppgfter forelgga, framgar ur foljande sammunstallnng Koneella kulkeva aluksa 8m k. Fm k. Smk. Fm k. Smk. Fm k. Smk. Fm k. Smk. Fm k. Smk. Fm k. Sm k. Fmk. Smk. Fm k. Maskndrvnafartyg Purjealuksa -Segelfartyg 47 ^ Proomuja Prämar... Smk. Fjnk Kauppalavaston keskmääränen rahaarvo kutakn nettonekstertonnda koht tek 073 (v. 924 : 998) mk. Tämä keskmääränen arvo on kutenkn harhlaanvepä osaks senvuoks, että höyry- jla moottorähsten keskmääränen arvo nettotonna koht huomattavassa määrn eroaa hrnttotonna koht lasketusta arvosta, jotka 'laskutapa ols okeamp. Osaks proomut, jotka muodostvat 58.4 % koko tonnstosta ja joden keskarvo nettotonna koht ol 389 (v. 924: 387) mk., mkä arvo lkmäärn vastaa bruttotonna koht laskettua arvoa, koska erotus brutto- ja nettovetomäärän välllä proomuhn nähden suurn prten katsoen on verraten pen, alentavat koko kauppalavastoon nähden keskarvoa. Jolle proomuja oteta lukuun, ol keskarvo nettotonna koht (;v. 924: 93) mk. Höyry- ja nootto r a uksen sekä purjealusten keskarvo nettotonna koht tek vost (v. 924 : 2 865) ja 63 <v. 924: Delt redovsade medelvärdet för bandelsflottan utgjorde per nelttoton 073 (ar 924 : 998) ;mk. Ifrägavarande medelvarde är dock mssvsande 'dels därgenom, att medelvärdet för äng- oclh motarfartygen, beräknat per nettoton, väsentlg man avvker frän den beraknng per brutto- ton, som vore den egentlga. Dels äter nedpressa prämarna, vlka utgjorde 58.4 % av det totala redovsade t on na - get och vlkas medelvärde per nettoton steg tll 389 (är 924: 387) mk, vkot värde det närmaste kan anses motsvara beräknngen per bruttoton, da ÄKllnaden mellan netto- och bruttodräktghet fräga om prämlama stort sett är mndre väsentlg, medelvärdet för landelsflottan dess helbet, Medräknas cke prämarna utgjorde medelvärdet per nettoton (är 924: 93) mk. Medelvärdet per nettoton för ärng- och motorfartygem sarat segelfartygen utgjorde resp (är 924 : 2865) mk och 63 (är 924:

16 7 566) mk. Vodaan sten (todeta kakken alusryhm en keskm äärästen arvojen lsääntym nen. Vakka koneella kulkevat alukset edustvat Van 24.5 % koko slä tonnstosta, josta tetoja on jätetty, ol näden alusten raha-larvo kutenkn 69.o (v. 9(24: 67.3) % kauppalavaston koko arvosta. Tähän ltetty taulu näyttää, kunka suuret olvat kauppalavaston kn n tyk set. 566) mk. En forltsatt ökmng av medelvärdet för samtlga fartygsgrupper fcan sälun da fconstateras. loäkltat de masjkndrtvna fartygen representeralde lendast 24.5 % av det redov - sade mettötanmaget, utgjorde dock dessa lartygs värde e k e mndre än 69.o (är 924: 67.3) % av handelsflottans totalla värde. Nedanstäende tablä utvsar tl vlka belopp handelsflottan var ntecknad. Höyryaluksa Ängfartyg Smk. Fmk. Moottoraluksa Motorfartyg Smk. Fmk. Purjealuksa Segelartyg &&Î,! Q3 Tfl Ê4 Proomuja Prämar Smk. Fmk. Yhteensä Summa Vuoden alussa Vd ärets ngäng Vähennys Mnsknng Lsäys Öknng... 24! ' Vuoden lopussavd ärets utgäng Smk. Fmk. Kakssa (alusryhmssä, moofttoraluksa lukuunottamatta, ovat Iknmttylkset lsääntyneet. Kun moottoralukassa kutenkn vähennys ol nn huomattava kun 6.3 mljoonaa markkaa, on knntysten koko määrä alentumut non 2 mljoonalla markalla. Moottorakksen knntyksssä on ratkaseva vähennys aheutunut y h destä anoasta (aluksesta, joka ol knntetty 6 mljoonasta. markasta. Kun aluksen sännstö ol asetettu konkursstlaan, post pamlkfc, joka lanan ol myöntänyt, lanan kuntyfcsneeu, järjestääkseen aluksen myynnn. Proomusta on huomautettava, että kun nämä suurmmlaks osaks kuuluvat puutavara yhtölle, voneen lsäyksen katsoa etupäässä johtuvan stä, että proomujen knntyksä on käytetty etumaksujen pankktakaukslle vakuudeks. Kauppalavaston käyttäm sestä puuttuvat teldot 296 (v. 924 : 297) (aluksesta el 6. (v. 924: 6.o) %, yhteensä 3905 v. 924 : 33 35) tonnsta, josta 76 höyrysamtlga fartygsgrupper med undantag lav matorfantygen utvsa öfcnng fräga om ntecknngarna. Da lkväl mnsknngen fön 'notorfartygan utgjorde cke rnndre än 6.3 mlj. mk, har totala. heloppet av nteclknngarna nedgätt med omkrng 2 mlj. mk. Överväglamde delen av den fräga am motorfarltygen nlträffade mnsknngen hämför sg td-l Ott motarfar-.tyg, som vart duteelknat tl 6 mlj. mk. Efter det fartygets reder försaltts fcon- Ikurs, avskrevos nteoknngarna jämte länen a v den bank, som bevljat lauen. Vdkommlande prämarnla älter hör frlamhällas, att dä dessa tl övervägande del ägas av stora trävarulhollag, torde öfcnngen väsemtlgen hörn tllskrvas den omständgheten, att n teckn ngarna tagts som säkerhet för av bankerna bevljad kredt. Angäende användnngen av handelsl lottan saknas uppgffter am 206 (är 924: 297) fantyg eller 6. (är 924 : 6.o) % med ett nettötomtal om (är 924: 33 35) Merenkulku v

17 8 ja modttaraluksa, 08 purjealuksa sekä 2 proomua. Nstä aluksesta, vetomäärältään reksterfconna, josta varustajjat ovat tetoja antaneet, on IkauppamerenlkulMvUun käytetty alusta, votomäärältään nettotonna. 'Sesomassa on ollut 263 alusta, vetomäärältään nettotonna, stä tonna koneella kulkeva aluks^ tonna purjealuksa sekä 2359 tonna proomuja. Kauppalavaston tomnnassa e edellseen vuoteen verraten mtään suurempa muutoksa ole yleensä tapahtunut, Alempana estetään taulu stä, mssä lkenteessä 'kauppalavasto on vuonna 925 työskennellyt: tcxn, därav 76 äng- ooh motorflartyg, 08 eegelfartyg samt 2 prämar. Av de fartyg om ton, ang. vlka uppgfter av redarna förelgga, ha d Inandelssjöfart använts nalles fartyg om nettoton. Upplagda ha legat 263 fartyg om nettoton, därav 4488 ton maskndrvna fartyg, ton segelfartyg samt ton prämtonnage. I fräga om hanldamlottans sysselsättnng ha nga större förändrngar över Ibuvud taget frän föregaeade är nträtt. Ne dan meddelas en tabla över den art av sjöfart handelsflottan under är 925 dfcat: K oneella kulkeva aluksa M askndrvna fartyg A ntal na Purjealuksa Segelfartyg Proom uja Prämar na na A ntal Y hteensä Sum ma na Suomen sataman välllä Mellan nska hamnar Suomen ja ulkomaan välllä Mellan Fnland och utlandet Ulkomaan sataman välllä Mellan utländska h am nar _ ! Sesoneet Upplagda Kakkaan I allt Vetcmäärään nähden ulottu 27:7 (v. 924: 3.2) % koneella kulkeven aluksen matkosta kotmaan satuman välllä sekä muu osa, lukuunottamatta 2 alusta vetomäärältään tonna, jotka ovat kulkeneet yksnomaan ulkomaan sataman välllä, Suomen ja ulkomaan sataman välllä. Stä vaston ol purjealusten vetomäärästä 45.8 (v. 924 : 46.9) % lkenteessä yksnomaan ulkomaan satamen välllä. Sesomassa ol kakkaan 6.7 (v. 024: 7.6) % koko tonnstosta, josta 4.o (v. 924: 2.9) % koneella kulkevaa tonnstoa, 5.7 (v. 924: 4.6) % purjealustonnstoa ja 8. (v. 924: 0.3) proomultonnstua. Taulussa 59 annetaan tetoja kauppalavaston ansatsemsta bruttorahdesta Beräknat enlgt fontal sträckte sg 27.7 (är 924: 3.2) % av de maskndrvna fartygens färder mellan nrkes hamnar samt äterstodem, med unjdantag av 2 fartyg am sammanlagt ton, som gätt enbart mellan utländska hamnar, mellan Fnland och utlandet. Däremot var cke mndre an 45.8 (är 924: 46.9) % lav segel'artygstonnaget trafk enbart mellan utländska hamnar. Upplagt var malles 6.7 (är 924: 7.6) % av totala tonuagct. därav 4.o (är 924: 2.9) % av det maskndmvna tannaget, 5.7 (är 924: 4.6) % a;v segelfartygstonnaget samt 8. (är 924: IO.3) % av prämarna. I tab. 59 lämnas uppgfter om av handelsflottan ntjänta bruttofrakter

18 varustaglan antanen tlötojen mulkaan. Puheena olevat bruttotulot, jotka kästtävät tavara-, matkustaja-, postnkuletu>s-, hnaus- ja pelastus- sekä akarahtausralhdt, nousvat mlj. markkaan. Vastaavat tulot vuonna 924 olvat mlj. markkaa. Lsäys ol sten 24 mlj. marklkala el n on 6.4 %. Nn kun taulu 7 tarkemmn osottaa, on lsä y s' aheutunut Suomen ja ulkomaan välsestä lkent eestä. Economstn ndeksn mukaan olvat rahdt vuonna 925 keskmäärn non 0 % alemmat kun vuonna 924. Kesklukuna ldetään (93 = 00), vastaten 3.44 vuonna 924. Kun kauppaava&to stä huolmatta osottaa huomattavast suurempa rahttuloja, jotka oleellsest johtuvat koneella kulkevan tonnston ansaa tsemstu tavararahdesta lkenteestä Suomen ja. ulkomaden välllä, rppunee tämä sekka stä, että tähän lkenteeseen osaa ottanut tonmsto on huomatta vasta lsääntynyt, 9.5 % :a. Osaks on tasasemp rahten jakaantumnen ja tonnston tehokkaamp käyttämnen myös vakuttanut tähän. Er rahtlajlle jakaantuvat tulot seuraavast: - Matkustajan kuljetuksesta Passageraravgfter Postn kuljetuksesta Postbefordrngsavgfter.9 Tavaran kuljetuksesta Godsfrakter enlgt av redarna meddelade uppgfter. Ifragavarande bruttonkomster. mnel'attande godsfrakter, passagerar-, postbefordrngs-, bogserngs- och bargnngs-, samt tdsbefraktndngsavgfter uppgck tll mlj. mk. Motavarande nk'omst ar 924 utgjorde mlj. mk. En okmng av nemot 24 mlj. mk eller crka. 6.4 % kan salunda kanstatems. Sasom tab. 7 narmare utvsar naufor sg denna oknng tll trafken mellan Fnland och utlandet. Enlgt Economsts ndex lago frakterna ar 925 genomsntt omkrng 0 % lagre an,924. Sasom medelltal uppgves (93 = 00) mot 8.44 ar 924. Da handelsflottan dot oalktat uppvsar avsevart Okade ntrader, som vasentlgen hanfor-a. sg tll godslfrakter ntjanta av maskndrdvna fartyg fart mellan Fnland, och utlandet, tordo denna omstandghet vasentlgen bora tllskrvas ofcnngen av det fragavarande art av traflk nsat la tmumget, scm utgjorde 9.5 %. Dels ater torde en jamnare fraktfordelnng oc'h ett effektvare utnyttjande av tonmaget medvekat hart.ll. Pa olka slag av frakter fordelade sg nkomsten salunda: Hnaukssta ja pelastukssta Bogsengs- och brgnngsavgfter Akarahtauksessa ansattuja rahteja Tdsbefraktnngsavgfter 000 mk ; 000 mk % mk 000 mk % 000 mk 0/n 000 mk Yhteensä Summa ! O loo.o O.o loo.o loo.o O.o loo.o Bru t totu losta muodostava t tav ar ärähdt 85.o (v. 924: 82.5), stä 70.8 % koneella kulkeven aluksen.ansatsema, 4.5 % purjealusten ansatsema ja 4.7 % proomujen ansatsema. Matkustaja- j)a post nkuljetus maksut, jotka nousevat vast. Av bruttofrakterna hänför sg 85.o (är 924: 82.5) % tl godsraklter, därav 70.8 % ntjänta. av maslkndrvma fartyg, 4.5 % av segelfartyg och 4.7 % av prämar. Passagerar- och postbelbrdrngsavgfterna, utgöpande resp..8 (är 924:.9) % och

19 2 0.8 (v. 924:.9) % ja O. (v. 924: O.) % kdko rähttulosta, kdhdatnvat ylksaomaan koneella kulkevn aluksn. H naus- ja pelastusmaksusta, jotka nousevat 2.6 (v. (924: 3.6) %, tulee proomujen osalle l.o % ja loput koneella kulkeven aluksen osalle. Akarahtauksesta kertynestä tulosta tulee 97. l % köyry- ja modtrtoraluksden osalle ja 2.9 % proomu - jen osalle. Verrattuna vuoteen 924 e mtään huomattavampaa muutosta rahten jakaantuumsassa ole tap al tu mu t. Suomen ja ulkomaan välsestä Lkenteestä saatujen rahten jakaantumnen er m alle käy selvlle seuraavasta yhdstelmästä. O. (ár 924: O.) % av totala fraktánkomsten, hanfora sg enhart tll maslkllndrvna fartyg. Av bogserngs- och bargrongsavgfterna, utgorande 2.6 (ar 924: 3.6) %, komma pa pramarna l.o %, medan áterstoden ban for sg tll maskndrvna fartyg. Av totala beloppet tdsbefraktmngsavgfter hamfor sg 97. % tll angoeh mlotorfarltyg och 2.9 % tll prámar. Jamfort med ár 924 har ej nagon starkare fbrslkjutnng fraktfordelnngen n- Itraltt. De frán trafken mellan Fnland, oeh utlandet harflutna frakternas fordelnng pá olka lander framgár ur foljande sammanstallnng, m k / 000 m k m k 0, 000 m k m k % 000 m k "/o 000 m k Isobrtanna Storbrtannen Tanska D anm ark Saksa Tyskland Ruots Sverge Belga Belgen Alankomaat Nederländerna Ranska Frankrke Vro Estland Muut maat Övrga länder Yhteensä Summa O loo.o loo.o C0.O loo.o Kuten vuonna 924 on myöskn vuonna 925 kaksta bruttoalhdesta 40.4 (v..924: 43.2) % tul ut Isobrtannan lkenteestä. Yleensä e m tään manttavampaa muutosta määrämahn nähden edellseen vuotaen vernatlen ole tapahtunut. Anoastaan Tamslkaan ja Ruotsn suuntautuvan lkenteen rahdt ovat vähentyneet, kun taas Salkslaan ja Ranskaan lsääntyneet. Purjehdusajan ptuudesta saadaan tetoja taulusta 0. Tästä käy selvlle, että 60.0 (v. 924: 63.7) % komeella kulkevasta tonnstosta,, joka on lkennönyt Suomen ja ulkomaan välllä, on ollut lkenteessä koko vuoden. Pnrjeaustonnstosta, joka on lkennönyt yksnomaan tsäsom fall et var är 924 hänförde sg även 925 en väsantlg del eller 40.4 (är 924: 43.2) % av nkumsterna tl trafken pä Storbrtanmen. Överhuvud har nägon nämnvärd förskjutnng beträffande avgängs- oeh destnatousländerna förhällande tl föregäende är cke nträtt.* Endast räga om Danm.ark och Sverge ha raktema nedgätt, medan äter Tyeklamd och Frankrke nppte ökmmg. Angäende seglatonstdens längd redogöres talbell 0. Ur densammla framgär, att G5.o (är 924: 63.7) % av dat maskndrvna tonnage, som värt nsatt fart mellan Fnland och utlandet, värt gäng äret om. Av segelfartygstonnaget, som enhart gätt mellan utländska haan-

20 2 ulkomaan sataman välllä, on 74.5 (v. 924: 90.4) % purjehtnut vuoden ympär. Stä vaston on anoastaan 8.2 (v. 924: 8.6) % purjealusten]rstosta, joka on lkennönyt Suomen ja ulkomaden välllä, helpost seltettävstä systä, purjehtnut vuoden ympär. M ehtys nssä aluksssa, josta on tetoja saatu, on ollut seuraava: nar, har 74.5 (är 924: 90.4) % seglat hela áret. Däremot har endast 8.2 (är 924: 8.6) % av det segetfartygstorn,age, som vart nsatt trafk mellan Fnland ooh utlandet, säsom lätt förklarlgt är, seglat äret om. Bemannngen á de fartyg, angaende vlka uppgfter förelgga, uppgck tl: Koneella kulkeva aluksa Maskndrvna fartyg Purjealuksa Segelfartyg Proom uja Prämar Y hteensä Sum m a Päällkötä B efälhavare Perämehä Styrmän Konemestareta ja koneenhotaja Masknmästare ooh masknskötare Lämmttäjä ja muuta konehenklökuntaa Eldare ooh övrg masknpersonal Muuta kansmehstöä Övrg däckspersonal Muuta henklökuntaa Övrg personal: mehä mamlg nasa kvnnlg Yhteensä Summa Vuonna Ar / Väestön jatkuva vähennys stten' vuoden 920 vodaan sten todeta. Helsngssä, Merenkulkuhalltuksen Tlasto- ja alusrekstertomstossa, helmkuun 22 pävänä 927. En fortsatt mnsknng av manslkapets numerär sedän är 920 kan sälunda konsta teräs. Helsngfors, ä Sjöfartsstyrelsens Statstska ooh skeppsregsterhyrä, den 22 februar 927. K. W. H oppu.

21 Résumé. La m arne m archande de la Fnlande, qu comprend des navres d un jaugeage de 9 tonneaux au mons, employés pour le transport de m archandses ou de voyageurs, se composat à la fn de l année 925 du mombre su vant: Vapeurs N avres à m o te u r Volens Chalands Au cours de l année la m arne m a r chande a subt les changem ents suvants: Dmnuton: Navres pérs vendus à l étranger Par réconstructon ou rejaugeage Navres condamnés ou démols Accrossement: Tonneaxu Par nouvelle constructon en Fnlande Par acqus de l étranger Par réconstructon ou rejaugeage Par rapport aux leux d orgne les navres de la flotte marchande, comptées par tonneaux, étaent pour 67.3 % org nares des vlles. Par rapport au tonnage la marne marchande se répartssat comme sut: N om cre Navres de 999 tonneaux Navres de tonneaux Navres de -500 tonneux et amdessus Le tonnage moyen, des Vapeurs état de 85, des navres à moteur de,37 et des navres à voles de 54 tonneaux. Les /rotces sur la valeur des navres de la marne marchande leurs courses, leurs frets bruts et leurs équpages se fondent sur les nformatons, que les armateurs sont oblgés de" donner chaque année. De telles nformatons ont été données en 925 concernant navres d un tonnage total de tonneaux. Selon, ces nformatons la valeur de la flotte marchande état à la fn de l année de marcs fnnos, laquelle somme, réparte sur les dvers gronppes de navres, se dvsat comme sut : Valeur Fm k. Navlres à forcé motrce V olers Chalands

22 28 Au cours de l année navres, comprenant tonneaux, étaent en servce, tands que 263 navres, comprenant tonneaux, étaent désarmés. 352 des navres, qu étaent en servce et comprenaent tonneaux, exerçaent la navgaton nternatonale et navres de tonneaux, la avgaton ntéreure. Les équpages comprenaent personnes dont 785 femmes^servantes. Les frets bruts de la marne marchande fnlandase se montaent en 925 à marcs fnnos (vor table 7). /

23 Merenkulku 8 a v. 92Í5. TAULUSTO TABELLER TABLEAUX

24 9 B Taulu. Kauppalavastoon kuuluvat 9 nettorekstertonnn suu* Tab.. Handelsîlottans ïartyg om 9 nettoregster* Tah.. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant rüset ja stä suuremmat alukset vuoden 925 alussa ja lopussa, tot och däröver vd början och slutet âv är tonneaux et au- dessus au début et à la fn de Vannée 925. Höyryaluksa Ängfartyg Vapeurs. Moottoraluksa Motorfartyg Navres à moteur Purjealuksa Segelfartyg Volers Proomuja Prmar Chalands Y hteensä Summa Jäm och stàl Fer et acer j na Bos na Jäm och stâl Fer et acer na \ Bos na! Jäm och stál Fer et acer J na Bos na Jäm och stál Fer et acer A n tal na Puu Tra Bos na \ Järn och stäl Fer et acer ) na Bos na Hauta, teräs ja puu Järn, stál o. trä Fer, acer et bos na ;. Vuoden alussa Vd ârets början ! l j I Vähennys: Mnsknng: Dmnuton: haaksrkkoutuneet genom förolyckande navres pérs... ulkomaalle myydyt genom övergäng tl utlandet navres vendus à l'étranr g e r... uudestaan rakennetut ta m tatut genom förbyggnad eller ommätnng par reconstructon ou rejaugeage.. hylyks tuom tut ta postetut genom kondemnerng euer slopnng navres condamnés ou dém ols... Yhteensä Summa ; ! Í ^ : ! ! n Lsäys: Öknng: Accrossement: valtakunnassa rakennetut genom nybvggnad nom rket par nouvelle constructon en Fnlande... ulkomaüta ostetut genom förvärv frân utlandet par acqus de l'étrang. uudestaan rakennetut ta m tatut genom förbyggnad eller ommätnng par reconstructon ou rejaugeage Yhteensä Summa Vuoden lopussa Vd ârets slut  la fn de l'année ! :! ; _ S j , :! '

25 !! j 4 5 Höyryaluksa Ängfartyg Vapeurs Aluksen kotpakka Partygens hemort Leu d orgne des navres Bauta ja teräs Jäm och stäl F er et acer na! Bos na \ Moottoraluksa Motorfartyg Navres à moteur Jäm och stäl Fer et acer, j na } Bos ' na Taulu 2. Kauppalavastoon kuuluven 9 nettorekstertonnn suurusten ja stä Tab. 2. et oeh dräktgheten av handelsîlottan tllhörga fartyg om Tah. 2. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant 9 tonnesuurempen aluksen luku ja vetomäärä, jaettuna kotpakan mukaan vuoden 925 lopussa. 9 nettoregsterton ocl däröver, fördelade e.'ter hemort vd 925 ars slut. aux et au- dessus, classés par leu d orgne à la fn de Vannée 925. Purjealuksa Segelfartyg Volers Jäm och stál Fer et acer ; na Bos na Proomuja Prâmar Chalands Järn och stál Fer et acer na Bos na j Järn och stá Fer et acer na ; \ Yhteensä Summa : Bos na. Rauta, teräs ja puu Järn, stâl o. trä Fer-y a c e r e t b o s ; na.! Oulun lään Ueäborgs än Torno Torneà Aatorno N edertorneâ... 4 K e m maal. landsk S m o... 7 Oulu Uleäborg l Ijo... 9 Raahe Brahestad... a 23 0 Kalajok... _ Kajaan R a ja n a Paltamo Vaasan lään Vasa Iän Gamlakarleby Kokkola landsk. maal Hmanka H m ango... _ Jakobstad Petarsaar Larsmo Luoto Nykarleby Uuskaarlepyy Maksmo M aksam aa Vörä V ö y r V aasa Vasa Kvevlaks Kovulaht... _ 24 Replot R appalu o to Solv Sulva Malaks Maalaht Petalaks P eto lah t Ilaskö K a skn e n Korsnäs Korsnääs Närpes N ä rp ö... 3 Krstnestad Krsnankaup ; Sdeby S p y y Jyväskylä... <; maal. landsk Äänekosk... _. 36 K ongnkangas Lankaa L a u k a s T ovakka K euruu Vtasaar Ä tsär-e ts e r Lehtmäk...! 43 V rrat Vrdos IS '' , ! ' _ ! ' ; ' ; _ _ *

26 \ 6 7 Taulu 2. ( Jatk.) A l u k s e n k o t p a k k a F a r t y g e n s h e m o r t L'-u d orgne des navres H ö y r y a l u k s a A n g a r t y g Vapeurs H a u t a j a t e r ä s J ä m o c h s t ä l Fer et acer L u k u A n t a l N e t t o t o n a N e t t o t o n : L u k u A n t a l P u u T r ä Bos N e t t o t o n a N e t t o t o n Moottoraluksa Motorfartyg! Navres à moteur. R a u t a j a t e r ä s J ä m o c h s t ä l Fer et acer L u k u A n t a l N e t t o t o n n a N e t t o t o n L u k u A n t a l P u u T r ä! Bos N e t t o t o n n a N e t t o t o n Purjealuksa Segelfartyg Volers Järn och stál Fer et acer na Pos na Proomuja Prm ar Chalands Jäm ooh Stl Fer et acer na B oí8 na Järn och stál Fer et acer 0 l I na f j 9 Yhteensä Summa Bos na! \ Tab. 2. Rauta, teräs ja puu Järn, stâl o. trä Fer, acer et bos.... na (Forts.) Turun ja Porn lään 4 Äbo och Björneborgs Iän : 45 Por P o r Björneborg... r... 4 : 46 m aal. landsk M erkarva - S a s t m o la ! 48 H ä m een k y rö - T a v a s t k y r ö ! : 49 Rauma R a u m a R a u m o L u v a : 5 Eurajok E u raäma a n nne... n...! E ura : 53 S äkylä , 54 U u s k a u p u n k - N y s t a d ! 55 P y h ä r a n t a _ * 32! ; 56 P y h ä m a a....! : 57 T a v a ssa lo T övsala ; 58- K u stas t a v G u s t a v s ; 59 Inn ö ö Naantal a N àdendal... ä d e n d a l 2 j 66 ; T u rkr k u Äbo R v m ä tty lä R m to P kkö P k s P argas P aran en A n geln em Salo K m to K em e mö ö ; ; 68 D ragsfjärd 3 747; 69 V ä s ta n fjä r d ! F n b y , 7 H ts H ttn e n N a g u N a u v o ; 73 3 H ou tsk ä r H o u t s k a r K orp o K o r p p o o Landskapet Aland Ahvenanmaan aan maakunta ; 76 M a rre h a m n M a a r a n h a m n a E c k e r ö H am m arland F n strö m... _ H 3 ( G e t a 8 S a lt v k Sund S u n d J o m a l a = 84 L em lan d L um parlan d H , * « ! ; 62 : _ ; 64 j ; ! es : U l ; « Í j ; _ ; I \ _

27 8 9 Taulu 2. (Jatk.) Aluksen kotpakka Fartygenshemort Leu d orgne des navres ) Höyryaluksa Angfartyg j Vapeurs Hauta ja teräs Järn och s tul Fer et acer na Pos na Moottoraluksa Motorfartyg Navres d moteur Järn och stâl Fer et acer na Pos na se j F ö g lö...; Kökar ö k a r ; Vardö ä r d ö Kumlnge u m g e Kumlnk u m , S o ttu n g a B r ä n d ö Purjealuksa Segelfartyg Volers Ranta ja teräs Järn ooh stâl Fer et acer J! na! Pos na ; Proomuja Prâmar Chalands Hauta ja teräs Järn och stâl Fer et acer na! Pos na Hauta ja teräs Järn och >tàl Fer et acer na Yhteensä Summa Pos na Hauta,teräs ja puu Järn, stâl o. trä Fer, acer et bos 0! 2 3 là ! Tab. 2. (Forts.) na ; S ! 5 78.) ' V ;! 92 Uudenmaan lään Nylands Iän ! 93 Hagö Hangö H a n k o ) 94 T e n a la T e n h o la... ; 95 E kenäs Tam m saar I 96 Pojo o P o h ja a Kars arja K a r K a r j a... ""7 * 98 S n aap p p eertu r t u n a a j ; 9)u 9 j n g ä In k o o ; H elsnk-helsngfors Helsnqfors !0 0 ( K yyrkslätt r k s t t Krkkonumm K k k o n u m m Esbo E s b o Espoo E s p o o... r 03: S b b o S p o o... 3 * 04 Borqá Borgä Porvoo ! la n d s k. m a a l L o vsa -Lovsa , Perna e Pernaja P e r n a Strömfors rs R uuotsnpyhtää... o t s p y h t ä ä 0! 09 Itt I t t Its t ; « ' L ; loo lo _, os os j.._ ) Wpurn lään Vborgs Iän m ; K o tkt k a ; 2 ; Kym y m K yym m m eene... n e alkeala H 3 V a l k e a l a... 4 H 4 Pyhtää P y h t ä ä Pytts - P y t t ; Suursaar u u r s a a r llogland g la n d , H amm na a F rede drkr shs ha m n... 7 Vehkalaht eckelaks... m V e h k a h t V e c k e k s... 8 Vrolaht Vederlaks ! V o h t - -V e d e k s ! W pur u Vborg , maal. a a l. landsk... n d s k ; Säkkjärv ä k J Nujamaa u m a a ; Johannes h a n n e s St. t Johannes h a n n e s I2 4 j Kovsto o s t o B jjörkö... ö r k ö ; Kuolema] u o a ]ärv Uuskrkko U u s r k k o N y k y rrk k a ]? Lavansaar a v a n s a a Seskar S e k a r A nntrea t r e a St. t. Andreæ A n d se > l l I, ls l s -u l s -, _..._ ,7 *T ,8) ,9) ,20) L : l l tí _ [ ) 2 7 ; --- 4; 333 _ ) ) Merenkulku 8 a v

28 0 Taulu 2. (Jatk.) A l u k s e n k o t p a k k a F a r t y g e n s h e m o r t Leu dfo'gne des navres. H ö y r y a l u k s a Ä n g f a r t y g Vapeurs R a u t a j a t e r ä s J ä m o c h s t ä l F er et acer L u k u A n t a l, j N e t t o t o n a N e t t o t o n I j L u k u A n t a l P u u T r ä S os N e t t o t o n a N e t t o t o n M o o t t o r a l u k s a M o t o r f a r t y g Navres à moteur R a u t a j a t e r ä s J ä r n o c h s á l Fer et acer L u k u A n t a l \ N e t t o t o n n a N e t t o t o n L u k u A n t a l \ P u u T r ä Bos N e t t o t o n a ' N e t t o t o n, * Purjealuksa Segelfartyg Volers Järn och stäl Fer et acer Ahta. na ; Bos na Proomuja Prämar Chalands Järn och stäl Fer et acer \ na Bos na : \ Järn och stäl Fer et acer na Y hteensä Summa Bos na ; \ Tab. 2. Rauta, teräs ja puu Järn, stäl o. trä Fer, acer et bos : na j (Forts.) j!! ; Muola Mohla K äksalmä k a Kexholm K o..., H to t o la a... 2 GO 333 KurkjokKronoborg K K ron ob org Sakkola Vuoksela V u o k Sortavala r v a - S o rdd a v a la maal. - m a a landsk... n d... ' P arka r k a la Jaakkmk a Jakm vara a Implaht I m p h t Implaks Salm... 4 P tkk ä rra n ta G S u o jjärv ä r Lappeenranta L a p p e e n r a n V llm l lm a n s traa n d Tapalsaar alsaar L appee L a p p v e s Joutseno o Ruokolaht R u o k o h Ruokolaks Savtapale a p a L u u m ä k... _ T _ _ _ U « _j_ ! S _ f n o , _ ; ! l j 4 S Ï j50 5 j Kuopon lään Kuopo Iän j IsalmI a IdensalmI d e n s a [53 53 m a a l. la n d sk... 2 ] í 54; Lapnlaht... h t lääj N lsä \ [ 56; Muurnves u ru } 7 KU um op o o ~ n ;\ maal. m landsk aannka... 2 J 00 [59; M a a n k a Pelaves P v es '0!G K arttula Suonenjok R auu talat a m p Leppävrta p ä v [ 65 V ehmh m ersalm r : J o e n s u u... Ï = LperL L belts... e s Pelsjärv P :69 Mkkeln M lään St. Mchels Iän ! 70 Savonlnna S a v o n n a Nyslott...! 7 7 L Joronen Joros Henäves H ä v es Kangaslamp K p Í j _ ! Î.... ; I 25! p ! r n A r*... _ «72..L

29 ! 2 3 Tauh 2. j (Jatk.) Aluksen kotpakka Eartygens hemort Leu Vorgne des navres Höyryaluksa Angfartyg Vapeurs Järn och stäl l er et acer -- 2 na Bos na ; Tonneau$ \ Moottoraluksa Motorfartyg Navres à molur Järn och stäl Ter et acer na Bos na S av o rran ta S a v o n - a n ta K ermr äkk ! 77 f 6 Rantasalm Säämnk Sämnge !78 Sulkava S u a v a Juva J u v a J o c k a s... s Puumala u M kkel k e SL t. M chel h e l maal.- a a l. landsk... n d A nttola R stn a K r s t n a... < j 85 M ntyha h a -ju K a n g a s n e m Hrvensalm Haukvuor H a u k u o r Henola H e o ! -mmaal. a a landsk... n d... :9 9 lj S y sm ä Hämeen lään - Tavastehus T Iän L aä h t Ldhs L a h ts H ollola... o l lo l a... ' 95 Askkala k a P a d asjoa s j o k Kuhmonen K u h m o Kuhmos Jämä m sä Korplaht h K orplaks... lr s... _ ' ' 200 S äyy n ätsalo t H ämä m eenlnna-tavastehus e n a a s Sääksmä ä k s m äk Hauho Luoponen L u o p n Luopos... s L ängelmä n g e äk Tama mpere p e r e -T Tama m merfors rs Y llö ö jjä ä rvv Prkkala P kala Brkala V esla s h t K uru Ruoves Vlppula p u la F lp u la M änttä... n Kakkaan I allt G rand a n d totalta l Purjealuksa - Segelfartyg Volers Järn och stäl Fer et acer - na ' Puu trä Bos na j \ Proomuja Prámar Chalands Järn och stäl Xer et acer na I Bos na Järn och stäl 'Cr et acer na Yhteensä Summa Bos na Rauta, teräs ja puu Järn, stäl o. trä Fer, acer et bos IS ;s,! Tab. 2. (Forts.) na ? ; _ _ ! ! ! « _. _ " [

30 4_ 5 Taulu 3. Kauppalavastoon kuuluvat 9 nettorekstortonnn suuruset ja stä suuremmat alukset, jaettuna rakennuspakan mukaan vuoden 925 lopussa. Tab. 3. Handelslottans îartyg om 9 nettoregsterton och däröver, fördelade eîter byggnadsort vd 925 ars slut. Tah. 3. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant 9 tonne- aux et au- dessus, classés par leu de constructon à la fn de l année 925.! I Aluksen rakennuspakka Party gens byggnadsort Leu de constructon des navres Höyryaluksa Angfartyg Vapeurs Järn och stäl Fer et acer na \ 2 3 Bos 4 na Moottoraluksïa Motorfartyg Navres à moteur. Rauta ja.teräs Järn och stäl F er et acer 5 6 na! Oulun lään. Uleäborgs Iän Bos na 2 Torno Torneä K oe m... 4 Oulu Uleäborg... 2 I 5 Raahe Brahestad Kajaan R a ja n a ! 7 Alatorno Nedertorneä Kemn maal. Kem landsk...!. 9 S m o... 0 l Ijo... I j o! K alajok..., ] 2! Muualla maaseudulla övrg landsbygd ; Purjealuksa Segelfartyg Volers Raut a ja teräs Jäm och stäl Fer et acer na Bos na Proomuja Prâmar Chalands Järn och stäl Fer et acer na Pu u Trä Bos na Järn och stäl Fer et acer na Yhteensä Summa Bos na Rau ta, teräs ja puu Järn, stálo. trä Fer, acer et bos ID na _ D U ] Vaasan lään. Vasa Iän. än Jakobstad Petarsaar... ' 5 Vaasa V a sa , 6 Krstnestad Krstnankaup... 7 Mussa kaupungessa Övrga städer Hmanka H m ango Larsmo L u o to Sdeby S p y y... 2 Jyväskylän maal. Jyväskylä landsk Ä änekosk T o v ak k a Laukaa L a u k as Vtasaar Ätsär Etser......_ Muualla maaseudulla Övrg landsbygd Turun ja Porn lään, lään Äbo och Björneborgs Iän. än Por Björneborg ; ' 30 Rauma R a u m o j 3 Uuskaupunk N y s ta d... : j 32 Turku u Äbo... U I Mussa kaupungessa Övrga städer.... -! 34 Porn maal. Björneborgs landsk Merkarva S astm ola Hämeenkyrö Tavastkyrö Pargas Paranen... : ; 38 Kmto K e m ö... 66! 39 Nagu N au v o Halkko Halko a o.... ; 4 l Muualla maaseudulla Övrg landsbygd _ D D _

31 I 6 7 Taula 3. (Jatk.) Tab. 3. (Forts.) Aluksen rakennuspakka Fartygens byggnad9ort Leu de constructon des navres I Höyryaluksa Anglartyg Vapeur 8 Järn och stál Fer et acer na j! Bos na \ Moottoraluksa Motorfartyg Navres â moteur. Järn och stál Fer et acer na Bos na ' Landskapet Äland! 42 Ahvenanmaan aan maakunta M a r e h a m n M a a r a n h a m n a...! 44 Fnström j 45 Geta G S a ltvl t v k k Övrg landsbygd n d y g d Muualla M maaseudulla m ulla "" Purjealuksa Segelfartyg Volers Järn och stál Fer et acer na,! Bos na Proomuja Pràmar Chalands Järn och stäl Fer et acer na Bos na Järn och stäl Fer et acer na Yhteensä Summa Bos na Rauta, teräs ja puu Järn, stäl o. trä Fer, acer et bos na Uudenmaan lään. ä n Nylands Iän Helsnk e Helsngfors Borgä B o r g ä Porvoo L ovsa L o vsa Mussa s kaupungessa u Övrga Ö städer \ 53; Tenala a Tenhola Sbbo S b o Spoo... S o o... 3 j 55 Borgä o ä landsk. n d. Porvoon o o n maal... m aal Perna Pernaja j 56 P a P Strömfors S ors R uotsnpyhtää... u o p y h tä ä Muualla maaseudulla Övrg landsbygd 59 Wpurn lään. ä n Vborgs Iän j 60 Kotka K o a... I 6 H amm na a F rsdrksh e r s ama m n j W pur u r Vborg j 63 Lappeenranta p e n r a n Vllmanstrand -V a n s a n Mussa s kaupungessa u Övrga Ö städer _! 65 Kym Kymmene K m e Pyhtää h ä Pytts P y Vehkalaht V e h k a h V eckelaks... c k e k Vrolaht h V ederlaks... d e r Wpurn maal. a Vborgs V landsk... n d Säkkjärv S ä k k ' 7 Johannes a n n St. Johannes... a n n.... 2? Kovsto K o sto B jjö ö rrk ö Kuolemajärv K u o m a r v Uuskrkko u k N y k y rrk k a a Lavansaar L a v a n a r Antrea n St. A ndreae... d r e Muolaa Mohla Sortavalan maal. Sordavala landsk I 7 8 S o v a n m S d Parkkala... r k a... : 80 Implaht p h Implaks p s... ; S l Salm S... ;... *. 82 Tapalsaar a a... ] Lappee L appves... a p p v e s Joutseno J o u n o Ruokolaht k o h Ruokolaks... R u o k o k s... ' s 6 Muualla maaseudulla Övrg landsbygc landsbygd! « _ : ' , ; _ Merenkulku 8 a v

32 ! Taulu 3. (Jatk.) Aluksen rakennuspakka Fartygens byggnadsort Leu de constructon des navres Höyryaluksa Angartyg Vapeurs Jäm och stäl Fer et acer ' \ na I Bos! na! Ñettoton j Moottoraluksa Motorfartyg Navres l moteur. Järn och stäl Fer et acer na Netto ton 8 9 Bos na Netto ton Purjealuksa Segelfartyg Volers Järn och stál ;Fer et acer na j! j Bos na Proomuja Pràmar Chalands Järn och stál Fer et acer na Bos na Järn oeh stál Fer et acer na Yhteensä Summa A ntal Bos na Tab. 3. (Forts), Rauta, teräs ja puu Järn, stä lo. trä F er, acer et bos na 87 Kuopon lään. Kuopo än Isalm Idensalm... _ _, 89 K u o p o Joensuu Nurmes ; 92 Kuopon maal. Kuopo landsk Suonenjok Leppävrta Pelsjärv f Kontolaht Kontolaks Muualla maaseudulla Övrg landsbygd _ ' Mkkeln lään. St. Mchels än Savonlnna N yslott Mussa kaupungessa Övrga städer Joronen Joros Enonkosk Rantasalm Säämnk Sämnge Sulkava Juva Jockas Puumala Mkkeln maal. St. Mchels landsk Anttola Rstna Krstna Kangasnem... _ 2 Hrvensalm Muualla maaseudulla övrg landsbygd ! 4 Hämeen lään. Tavastehus än Laht Lahts _ 54 -r- 6 Tampere Tammerfors Mussa kaupungessa övrga städer... 8 H ollola... n 30 _ 9 Askkala Padasjok... 2 Kuhmonen Kuhmos Jämsä... _ 23 Sääksmäk Pälkäne Tesko Prkkala Brkala Kuru Ruoves Vlppula Flpula Muualla maaseudulla Övrg landsbygd _ _ , «0 «22 5 « _ ^- _ ' _ «

33 Taulu 3. (Jatk.) Purjealuksa Segelfartyg Volers Jam och stäl Fer et acer 20 2 Tab. 3. (F orts.) Aluksen rakennuspakka Fartygens byggnadsort Ideu de constructon des navres Höyryaluksa Ängfartyg Vapeurs Järn och stäl Fer et acer na, I Bos na Moottoraluksa Motorfartyg Navres à moteur Järn och stäl Fer et acer na Bos na 3 Ulkomalla rakenn. Byggda ä utrkes ort Ruots S v e r g e Norja N o r g e Tanska Danmark Iso-Brtanna Storbrtannen Alankomaat N ederlanden a Saksa T y sk la n d Ranska Frankrke Itala Italen Latva L e ttla n d Vro Estland Venäjä R y ssla n d Amerkan Y hdysvallat Amerkas För. Stat Rakennuspakka tuntematon Byggnadsorten okänd _ Kakkaan I allt G ra n d total na. j Bos na Proomuja Pràmar Chalands Järn och stál Fer et acer na Bos na Järn och stál Fer et oder j na Yhteensä Summa! Bos na Rauta,teräs ja puu Järn. stäl o. fcrä Fer, acer et bos 0 l na U l « _

34 Taulu 4. Kauppalavastoon kuuluvat 9 nettorekstertonnn suuruset ja stä Tab. 4. Handelsflottans îartyg om 9 nettoregsterton och där- Tdbl. 4. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant 9 tonneaux el ' Höyryaluksa Àngartyg Vapeurs Järn och stâl Fer et acer Netto tonna Bos Netto tonna Netto ton Moottoraluksa Motorfartyg Navres à moteur. Järn och stâl Fer et acer Netto tonna Bos Suuruus luokka Dräktghets grupp Catégore de tonnage q sa Netto tonna ly 4y >, ja sen yl - och däröver- et au- dessus na j 2 Yhteensä Summa ^6 Suuremmat alukset, jaettuna vetomäärän ja jän mukaan vuoden 925 lopussa, över, fördelade efter dräktghet och ader vd 925 ars slut. au- dessus, classés par tonnage et l âge des navres à la fn de l année 925. Purjealuksa Segelfartyg VoUers Järn och stâl Fer et acer Netto tonna Netto ton Bos Netto tonna Netto ton Proomuja Pràmar Chalands Järn och stâl Fer et acer J Netto tonna Netto ton Bos Netto tonna Netto ton Järn och stâl Fer et acer Netto tonna Netto ton Y hteensä Summa B os Netto tonna Netto ton Rauta,teräs ja puu Järn, stâl o. trä Fer, acer et bos 0 l Netto tonna Netto ton * Ikä Âlder L âge. 3 Alle v. Under â r A u- dessous d'un an v., alle 5 v. âr, under 5 âr. 4 Un an, au-dessous de 5 ans v. âr an f) ' fl n: 7 23 Yhteensä Summa « HO ' ,

35 24 25 Aluksen kotpakka. Fartygens hemort. L eu d orgne des navres. Taulu 5. Yleskatsaus kauppalavaston arvoon ja ansattuhn brutto Tab. 5. Överskt av handelsflottans värde och ntjänta brutto Tah. 5. Valeur des navres de la marne marchande fnlandase e na Suomen sataman välllä Mellan fnska hamnar Entre les ports trdandas Suomen ja ulkomaan välllä Mellan Fnland och utlandet Entre Fnlande et V étranger Brutto rahteja na L a valeur des navres FrSts bruts navres Smk. Fmk. Smk. Fmk. Smk. Fmk. Smk. Fmk S 9 Oulun lään. Uleàborgs Iän : : : 2 Torno T orneâ : 3 Alatomo Nedertorneä : 4 Kem : : 88082: 5 maal. landsk : 6 S m o : 7 Oulu Uleäborq : 8 I - I j o : 9 Raahe Brahestad Q : 0 K alajok : Kajaan R ajana : 2 Paltam o : 3 Vaasan lään. Vasa Iän : : : - 4 Gamlakarleby Kokkola : : : 5 Hmanka H m ango : 6 Jakobstad Petarsaar : : 7 Larsmo L u o to : 8 Maksmo Maksamaa : 9 Vörä V öyr : - 20 Vaasa Vasa : : : 2 Kvevlaks K ovulaht :. 22 Replot Rappaluoto : 23 Solv Sulva : 24 Malaks M a a la h t :. 25 Petalaks Petolaht :- 26 Kasko K asknen : 27 Korsnäs K o rsn ä äs : 28 Krstnestad Krstnankaup : 29 Sdeby Spyy :. 30 Jyväskylä : 3 maal. landsk : 32 Äänekosk : 33 Kongnkangas : 34 Keuruu : 35 V tasaar : 36 Ä tsär E ts e r : 37 Lehtm äk : 38 Vrrat Vrdos : - Turun ja Porn lään. Äbo och Björneborgs Iän : : : 40 Por Björmborg _ : : : - 4 maal. landsk : _ 42 Merkarva Sastmola : 43 Ahlanen H vttsbofjärd Hämeenkyrö Tavastkyrö : 45 Rauma Raumo : : : 46 L u v a : : : rahtehn vuonna 925 aluksenomstaj an antamen tetojen mukaan, îrakter âr 925 enlgt därom îrân redare lämnade uppgîter. les bénéfces des frêts bruts en 935 selon les ndcatons des armateurs. Ulkomaan sataman välllä Mellan utländska hamnar Entre les ports étrangers na navres Smk. Fmk. Smk. Fmk. Sesoneet Upplagda Desarmés na L a valeur des navres Smk. Fmk. na Yhteensä Summa L a valeur des navres Smk. Fmk. Smk. Fmk _ : : : : : : : : : : : :! 0. _ : : : : : : : _ : : : : - 6 _ :! : : : : «9 600: : 22. _ : : : : : : : : 29 _ : : 30 ' _ : : : : : : : : : : : 37 _ : : : : : : : : : : : : : : : : : : 46 Merenkulku 8 a. v