Till riksdagens talman

KK 448/2011 vp Thomas Blomqvist /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 448/2011 rd Omorganiseringen av arbetsoch näringsbyråerna i Nyland Till riksdagens talman Arbets- och näringsministeriet har dragit upp nationella riktlinjer för hur nätet av arbetsoch näringsbyråer bör utvecklas i landet. Målet med reformen är att trygga serviceutbudet, liksom kvaliteten på tjänsterna som erbjuds, och att effektivera resursanvändningen. I praktiken torde det här betyda att så många tjänster som möjligt erbjuds via webben, medan antalet arbetsoch näringsbyråer reduceras. Senast år 2015 ska varje region ha 1 3 självständiga arbetsoch näringsbyråer med ett tillräckligt antal lokala kontor. Enligt riktlinjerna bör speciellt små verksamhetsställen med färre än 10 anställda granskas för att bestämma om det är ändamålsenligt att verksamheten fortsätter, eller om det vore bättre att kontoren slogs samman med större enheter, alternativt bildade ett samservicekontor tillsammans med andra myndighetstjänster. Trots att arbetsoch näringsministeriet har gjort upp en strategi för hur serviceutbudet bör utvecklas, har de regionala närings-, trafikoch miljöcentralerna själva beslutanderätt gällande nätverket av arbetsoch näringsbyråer inom sitt respektive område. NTM ansvarar alltså själva för implementeringen av riktlinjerna. Nylands NTM-central har nu föreslagit att det i Nyland enbart ska finnas en egentlig arbetsoch näringsbyrå. För tillfället har landskapet åtta självständiga byråer, men allt som allt 23 verksamhetspunkter om även de lokala kontoren räknas med. Som exempel kan nämnas att Östra Nylands arbetsoch näringsbyrå även har verksamhet i Sibbo och Lovisa, medan Raseborgs arbetsoch näringsbyrå i tillägg till kontoret i Karis också har en servicepunkt i Hangö. I samband med omorganiseringen är det väldigt viktigt att kvaliteten på och tillgången till service inte försämras. Eftersom förändringarna väntas bli genomgripande, är det viktigt att man noga följer med hur reformen lyckas. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: På vilket sätt ämnar regeringen se till att den faktiska tillgången till service inte minskar i samband med omorganiseringen av arbetsoch näringsbyråerna och vad anser ministern om de lokala kontorens betydelse även efter reformen? Helsingfors den 20 december 2011 Thomas Blomqvist /sv Version 2.0

Suomennos KK 448/2011 vp Thomas Blomqvist /r KIRJALLINEN KYSYMYS 448/2011 vp Työ- ja elinkeinotoimistojen uudelleenjärjestely Uudellamaalla Eduskunnan puhemiehelle Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut kansalliset linjaukset maamme työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämiselle. Uudistuksen tavoitteena on turvata palvelutarjonta samoin kuin tarjottavien palveluiden laatu ja tehostaa resurssien käyttöä. Käytännössä tämä merkinnee mahdollisimman monien palvelujen tarjoamista verkon välityksellä, kun työ- ja elinkeinotoimistojen määrää puolestaan vähennetään. Viimeistään vuonna 2015 kullakin alueella tulee olla 1 3 itsenäistä työ- ja elinkeinotoimistoa ja riittävä määrä paikallistoimistoja. Linjausten mukaisesti tarkastelun kohteeksi tulevat erityisesti pienet, alle 10 työntekijän toimipaikat, jotta voitaisiin päättää, onko toiminnan jatkaminen tarkoituksenmukaista vai olisiko parempi yhdistää toimistot suuremmiksi kokonaisuuksiksi tai vaihtoehtoisesti muodostaa yhteispalvelutoimipaikkoja muiden viranomaispalvelujen kanssa. Huolimatta siitä, että työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut strategian palvelutarjonnan kehittämisestä, alueellisilla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on oikeus päättää itse työja elinkeinoverkostosta omalla alueellaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat siis itse linjausten toimeenpanosta. Uudenmaan ELY-keskus onkin ehdottanut, että Uudellamaalla olisi ainoastaan yksi varsinainen työ- ja elinkeinotoimisto. Tällä hetkellä maakunnassa on kahdeksan itsenäistä toimistoa, mutta kaiken kaikkiaan 23 toimipistettä, jos myös paikallistoimistot lasketaan mukaan. Esimerkkinä voidaan mainita, että Itä-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistolla on myös toimintaa Sipoossa ja Loviisassa, kun taas Raaseporin työ- ja elinkeinotoimistolla on Karjaan toimipaikan lisäksi myös palvelupiste Hangossa. Uudelleenjärjestelyn yhteydessä on äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että palvelujen laatu ja saatavuus eivät heikkene. Koska muutosten odotetaan olevan perusteellisia, on tärkeää seurata tarkoin uudistuksen onnistumista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että palvelujen tosiasiallinen saatavuus ei heikkene työ- ja elinkeinotoimistojen uudelleenjärjestelyssä ja millaisena ministeri näkee paikallistoimistojen merkityksen uudistuksen jälkeen? Helsingissä 20 päivänä joukukuuta 2011 Thomas Blomqvist /r 2

Ministerin vastaus KK 448/2011 vp Thomas Blomqvist /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Thomas Blomqvistin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 448/2011 vp: Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että palvelujen tosiasiallinen saatavuus ei heikkene työ- ja elinkeinotoimistojen uudelleenjärjestelyssä ja millaisena ministeri näkee paikallistoimistojen merkityksen uudistuksen jälkeen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskukset) tammikuussa 2011 ohjekirjeen (TEM/138/00.03.05.02/2011) työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palveluverkon kehittämisen periaatteista. Uudistustyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on turvata TE-toimistojen asiakkaille riittävät ja laadukkaat palvelut toimistojen henkilöstöresurssien vähentyessä valtionhallinnon tuottavuusohjelman myötä. Uudistuksella vahvistetaan TE-toimistojen tarjoamien palvelujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä edistetään valtakunnallisten tavoitteiden ja linjausten toteuttamista. TE-toimistojen palvelumalli ja palveluvalikoima uudistetaan. Palveluiden tuottamistapaa kehitetään hyödyntämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää palveluyhteistyötä. Resurssit henkilökohtaiseen palveluun turvataan niille asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat. Kasvaviin tuottavuusvaatimuksiin vastataan myös uudistamalla TE-toimistojen hallintomalli. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjekirjeessä annettiin tarkat kriteerit sille, mitkä seikat ELYkeskuksen tulee huomioida voidakseen vastata palvelulupaukseen ja päättäessään alueen TE-toimiston toimipaikkojen määrästä ja sijainnista. Syksyllä 2011 päätettiin hallinnollisesta uudistuksesta, jossa TE-toimistojen hallinto ja johto keskitetään niin sanottuun hallinnolliseen toimistoon, ja vanhat TE-toimistot toimivat palvelupisteinä. Tällä hetkellä itsenäisiä TE-toimistoja on noin 70, ja TE-toimistoilla on noin 180 toimipaikkaa koko Suomessa. Vuoden 2013 alusta lukien kunkin ELY-keskuksen toimialueella on vain yksi hallinnollinen TE-toimisto, jolla on riittävä määrä toimipaikkoja ja TE-toimistopalveluja. Koko ELY-keskuksen toimialueella toimiva TE-toimisto helpottaa osaamisen ja resurssien kohdentamista myös alueen paikallisia asiakastarpeita silmällä pitäen. Hallinnollisiin tehtäviin käytetyistä tehtävistä voidaan vapauttaa resursseja asiakastyöhön. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) mukaan ELY-keskus määrää alueensa TE-toimistojen toimialueet, nimet ja toimipaikat. Toimistoverkko 2015 -linjausten mukaan ELY-keskusten on huolehdittava palvelulupauksensa täyttämisestä. Palvelulupauksessaan ELY-keskukset sitoutuvat huolehtimaan siitä, että TE-toimisto tarjoaa alueellaan lakisääteiset palvelut ja että asiakkaiden yhdenvertaisuus ja hyvä palvelutaso toteutuvat. Palvelulupauksensa varmistamiseksi ELY-keskus arvioi yhteistyössä TE-toimiston ja alueen muiden toimijoiden, kuten kuntien kanssa, tarvittavien toimipaikkojen määrän ja yhteispalvelun tarpeen. ELY-keskuksia on evästetty arvioimaan, onko 3

KK 448/2011 vp Thomas Blomqvist /r Ministerin vastaus pienimpiä toimipaikkoja tarkoituksenmukaista yhdistää suurempiin yksiköihin, voidaanko palvelut tarjota viranomaisten yhteispalvelupisteissä ja voidaanko joitakin toimipaikkoja muuttaa tuottamaan keskitettyjä tuki- tai asiakaspalveluita. TE-toimistoissa on koko maassa kaikilla alueilla yhdenmukaiset palvelulinjat, jotka ovat 1) työnvälitys- ja yrityspalvelut, 2) osaamisen kehittämisen palvelut ja 3) työmarkkinoille kuntoutuvien palvelut. ELY-keskukset vastaavat siitä, että TE-toimistojen toiminta ja palvelut suunnataan alueen strategian ja asiakkaiden tarpeen mukaisesti. TE-toimiston johtaja vastaa palvelulinjoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja TE-toimiston resurssien kohdentamisesta alueen ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee TEtoimistojen ohjausta koskevat ratkaisut yhteistyössä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa keväällä 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskukset sopivat TE-toimistojen palveluiden järjestämisestä ja TE-toimistojen toimipaikoista vuoden 2013 tulosneuvotteluissa ensi syksynä. TE-toimistot toimivat uudistuksen jälkeen kustannustehokkaalla tavalla ja lakisääteistä palvelutehtäväänsä koskevan palvelulupauksensa täyttäen. Toimistoissa kasvokkain tarjottavat palvelut ja sähköiset palvelut muodostavat yhteentoimivan kokonaisuuden. TE-toimistoilla on uudistuksen jälkeen vähemmän toimipisteitä. TE-toimistojen palveluita koskevaa yleisneuvontaa, verkkopalveluiden esittelyä ja opastettua käyttöä, ohjausta puhelinpalveluiden käyttöön samoin kuin joitakin asiantuntijapalveluita on saatavilla uudistuksen jälkeen monilla paikkakunnilla yhteispalvelupisteiden kautta. TE-toimistojen toimipisteiden riittävän tiheä verkosto ja kasvokkain tapahtuvat asiointi ovat jatkossakin välttämättömiä palveluntarjoamisen välineitä. Suuri osa työikäistä väestöä ja työnantajia hyödyntää kuitenkin yhä enemmän ja mieluummin TE-toimistojen sähköisiä palveluita, mistä syystä aikaisemman TE-toimistoverkon ylläpitäminen ei ole enää välttämätöntä eikä kustannustehokasta. Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2012 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies 4

Ministerns svar KK 448/2011 vp Thomas Blomqvist /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 448/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Thomas Blomqvist /sv: På vilket sätt ämnar regeringen se till att den faktiska tillgången till service inte minskar i samband med omorganiseringen av arbetsoch näringsbyråerna och vad anser ministern om de lokala kontorens betydelse efter reformen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I januari 2011 har arbetsoch näringsministeriet utfärdat en anvisning för närings-, trafikoch miljöcentralerna (TEM/138/00.03.05.02/2011) om principerna för utveckling av arbetsoch näringsbyråernas servicenät. Ett av de centrala målen för reformarbetet är att trygga arbetsoch näringsbyråernas kunder tillräcklig och högkvalitativ service när byråernas personalresurser minskar till följd av genomförandet av statsförvaltningens produktivitetsprogram. Genom reformen stärks den samhälleliga verkningsfullheten och kostnadseffektiviteten hos arbetsoch näringsbyråernas tjänster samt främjas genomförandet av de riksomfattande målen och riktlinjerna. Arbets- och näringsbyråerna ska få en ny servicemodell och nytt serviceurval. Sättet att producera tjänsterna ska utvecklas genom att tillvarata de möjligheter som den elektroniska kommunikationen och servicesamarbetet med samarbetspartner ger. Resurserna för den personliga betjäningen tryggas med tanke på de kunder som är i behov av sådan. Kraven på ökad produktivitet ska tillgodoses också genom att man förnyar arbetsoch näringsbyråernas förvaltningsmodell. I arbetsoch näringsministeriets anvisningar fastställdes noggranna kriterier för vilka omständigheter som närings-, trafikoch miljöcentralerna ska ta hänsyn till för att de ska kunna uppfylla sitt servicelöfte och när de fattar beslut om antalet verksamhetsställen och deras förläggningsorter. Hösten 2011 fattades ett beslut om en administrativ reform som innebär att förvaltningen och ledningen av arbetsoch näringsbyråerna koncentreras till en s.k. administrativ arbetsoch näringsbyrå, och de gamla arbetsoch näringsbyråerna fortsätter sin verksamhet som serviceställen. För närvarande finns det cirka 70 självständiga arbetsoch näringsbyråer. Arbets- och näringsbyråerna har cirka 180 verksamhetsställen i hela landet. Från ingången av 2013 ska det inom verksamhetsområdet för varje närings-, trafikoch miljöcentral finnas endast en administrativ arbetsoch näringsbyrå som har ett tillräckligt antal verksamhetsställen och som tillhandahåller arbetsoch näringsbyråtjänster i tillräcklig utsträckning. En arbetsoch näringsbyrå som är verksam på hela närings-, trafikoch miljöcentralens verksamhetsområde underlättar riktandet av kunnande och resurser också med tanke på de lokala behoven inom området. Resurser kan befrias från administrativa uppgifter för att användas till kundbetjäning. Enligt lagen om närings-, trafikoch miljöcentralerna (897/2009) fastställer närings-, trafikoch miljöcentralen verksamhetsområdena för, namnen på och verksamhetsställena för de arbetsoch näringsbyråer som finns inom centralens verksamhetsområde. Enligt riktlinjerna för byrånätverket 2015 ska närings-, trafikoch miljöcentralerna se till att de uppfyller sitt service- 5

KK 448/2011 vp Thomas Blomqvist /r Ministerns svar löfte. I sitt servicelöfte förbinder sig närings-, trafikoch miljöcentralerna att se till att arbetsoch näringsbyråerna inom deras verksamhetsområden tillhandahåller lagstadgad service och att likabehandling av kunder och god servicenivå förverkligas. För att säkerställa att servicelöftet uppfylls bedömer närings-, trafikoch miljöcentralen i samarbete med arbetsoch näringsbyrån och de övriga aktörerna inom verksamhetsområdet, såsom kommunerna, behovet av verksamhetsställen och samservice. Närings-, trafikoch miljöcentralerna har instruerats att bedöma huruvida det skulle vara ändamålsenligt att sammanslå små verksamhetsställen med större enheter, huruvida tjänsterna kunde tillhandhållas vid myndigheternas samservicepunkter och huruvida några verksamhetsställen kunde omstruktureras så att de tillhandahåller stöd- och kundtjänster centraliserat. Arbets- och näringsbyråerna inom alla regioner i hela landet har följande enhetliga servicelinjer: 1) arbetsförmedlings- och företagstjänster, 2) tjänster för kompetensutveckling och 3) tjänster för dem som rehabiliteras till arbetsmarknaden. Närings-, trafikoch miljöcentralerna ansvarar för att arbetsoch näringsbyråernas verksamhet och tjänster riktas enligt regionens strategi och efter kundernas behov. Direktören för en arbetsoch näringsbyrå svarar för att de mål som satts upp för de olika servicelinjerna uppnås och att arbetsoch näringsbyråns resurser riktas efter regionens och kundernas behov. Arbets- och näringsministeriet bereder de beslut som gäller styrningen av arbetsoch näringsbyråerna i samarbete med närings-, trafikoch miljöcentralerna och arbetsoch näringsbyråerna våren 2012. Arbets- och näringsministeriet och närings-, trafikoch miljöcentralerna avtalar om ordnandet av arbetsoch näringsbyråernas service och om arbetsoch näringsbyråernas verksamhetsställen vid resultatförhandlingarna för 2013 i höst. Efter reformen arbetar arbetsoch näringsbyråerna på ett kostnadseffektivt sätt och så att de uppfyller sitt servicelöfte enligt sin lagstadgade serviceuppgift. Den personliga betjäningen på byråerna och den elektroniska service som byråerna tillhandahåller bildar en kompatibel helhet. Efter reformen har arbetsoch näringsbyråerna färre verksamhetsställen. Allmän information om arbetsoch näringsbyråernas service, demonstration av och användarinstruktion för webbservicen, handledning i användningen av telefonservice liksom också viss sakkunnigservice kan efter reformen på många orter fås vid samservicepunkter. Ett tillräckligt tätt nätverk av arbetsoch näringsbyråers verksamhetsställen och den personliga betjäningen på verksamhetsställena är också fortsättningsvis nödvändiga former av service. En stor del av befolkningen i arbetsför ålder och arbetsgivarna använder sig dock i allt större utsträckning och hellre av arbetsoch näringsbyråernas elektroniska service, varför upprätthållande av nätverket av arbetsoch näringsbyråer i dess tidigare omfattning är varken nödvändigt eller kostnadseffektivt. Helsingfors den 16 januari 2012 Näringsminister Jyri Häkämies 6