Till riksdagens talman

Transkript

1 KK 74/2002 vp Nils-Anders Granvik /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 74/2002 rd Arbetstillstånd för bärplockare Till riksdagens talman Under den brådaste bärplockningssäsongen finns det flera hundra utländska bärplockare i Finland. Eftersom det är arbetsamt och tidskrävande att få ett arbetstillstånd är det många arbetsgivare som väljer att inte söka arbetstillstånd. Ofta räcker bärsäsongen endast några få veckor. Till exempel vid jordgubbsplockning är tiden mellan 3 4 veckor. Arbetsgivaren ställs inför problem då han i förväg skall ansöka om arbetstillstånd och uppskatta hur länge säsongen varar. Dessutom måste arbetsgivarna betala för arbetstillståndet oberoende om plockaren anländer. Tillståndens handläggningskostnader, 133 euro (800 mk), orsakar rätt höga kostnader för arbetsgivaren. Det här är ett problem då det är svårt för arbetsgivaren att uppskatta hurudan säsongen blir i förväg och hur mycket arbetskraft som behövs. Problemet skulle avhjälpas om det fanns tillräckligt med arbetskraft som inte behöver arbetstillstånd. Situationen är dock den att det inte finns tillräckligt med personer i Finland eller inom EU som skulle vara villiga att arbeta som bärplockare. Arbetsgivarna inom jordbruket tvingas ofta att skaffa arbetskraft utanför EU:s gränser. Hänvisande till det ovan anförda får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till behörig medlem av statsrådet: Anser regeringen det vara skäligt att en för endast några få veckor ställs inför samma process och kostnader som de för längre perioder och anser regeringen att kostnaderna för ett arbetstillstånd, 133 euro, är skäliga med tanke på den korta arbetstiden? Helsingfors den 12 februari 2002 Nils-Anders Granvik /sv Version 2.0

2 Suomennos KK 74/2002 vp Nils-Anders Granvik /r KIRJALLINEN KYSYMYS 74/2002 vp Marjanpoimijoiden työluvat Eduskunnan puhemiehelle Kiireisimpänä marjastusaikana Suomessa on useita satoja ulkomaisia marjanpoimijoita. Koska työluvan saanti on työlästä ja aikaa vievää, monet työnantajat eivät hae työlupia. Usein marjastuskausi kestää vain joitakin viikkoja. Esimerkiksi mansikanpoiminta-aika on 3 4 viikkoa. Työnantajalla on ongelmia, koska hänen täytyy hakea työlupaa etukäteen ja arvioida poimintakauden kesto. Tämän lisäksi työnantaja joutuu maksamaan työluvan siitä riippumatta, saapuuko poimija vai ei. Luvan käsittelykustannukset, 133 euroa (800 mk), aiheuttavat varsin suuria kustannuksia työnantajalle. Tämä on ongelmallista, koska työnantajan on vaikea arvioida etukäteen sitä, millainen kaudesta tulee ja miten paljon työvoimaa tarvitaan. Tilannetta helpottaisi, jos meillä olisi riittävästi työvoimaa, joka ei tarvitse työlupaa. Tilanne on kuitenkin se, ettei Suomessa eikä EU:ssa ole riittävästi henkilöitä, jotka haluaisivat työskennellä marjanpoimijoina. Maatalouden työnantajat joutuvat usein hankkimaan työvoiman EU:n rajojen ulkopuolelta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Pitääkö hallitus kohtuullisena, että vain joiksikin viikoiksi työvoimaa palkkaavaa työnantajaa koskee sama menettely ja samat kustannukset kuin pidemmäksi aikaa työvoimaa palkkaavia työnantajia, ja pitääkö hallitus työluvasta aiheutuvia 133 euron kustannuksia kohtuullisina lyhyeen työllistämisaikaan nähden? Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2002 Nils-Anders Granvik /r 2

3 Ministerin vastaus KK 74/2002 vp Nils-Anders Granvik /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nils-Anders Granvikin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 74/2002 vp: Pitääkö hallitus kohtuullisena, että vain joiksikin viikoiksi työvoimaa palkkaavaa työnantajaa koskee sama menettely ja samat kustannukset kuin pidemmäksi aikaa työvoimaa palkkaavia työnantajia, ja pitääkö hallitus työluvasta aiheutuvia 133 euron kustannuksia kohtuullisina lyhyeen työllistämisaikaan nähden? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suomeen työhön tulevalta ulkomaalaiselta vaaditaan voimassa olevan ulkomaalaislain (378/1991) 15 ja 24 :n mukaan sekä oleskeluettä työlupa. Oleskelu- ja työlupa on haettava ennen maahan saapumista Suomen ulkomaanedustustosta. Ulkomaalaislain 26 :n mukaan edustusto myöntää työluvan, jollei siihen työviranomaisen kannan perusteella ole estettä. Työnantajan tulee ulkomaalaisasetuksen 19 :n mukaan hankkia aikomastaan ulkomaisen työvoiman käyttämisestä työvoimatoimiston lausunto. Tämä lausunto on esitettävä työlupahakemuksen yhteydessä edustustossa ja se on ulkomaalaislain 26 :ssä tarkoitettu työviranomaisen kanta työluvan myöntävälle edustustolle. Ulkomaalaislain ja -asetuksen mukaan työlupamenettelyä koskevia säännöksiä on sovellettava työsuhteen kestosta riippumatta. Käytännössä kuitenkin työvoimatoimistot ovat pyrkineet yhteistyössä viljelijöiden kanssa toimimaan joustavasti varsinkin sellaisilla paikkakunnilla, joilla on useita marjanviljelytiloja. Poimijatarpeet on arvioitu hyvissä ajoin ja työvoimatoimistot ovat tilakohtaisesti sopineet niistä poimijamääristä, joille ne lausunnossaan puoltavat työlupien myöntämistä. Työvoimatoimistot voivat myös lausunnossaan puoltaa työlupien myöntämistä 2 3 kuukauden jaksoksi, jolle poimintakauden voi olettaa ajoittuvan. Viljelijän asia on sitten huolehtia poimintatyön alkamisen ilmoittamisesta työluvan saaneille. Joskin kolmansista maista, lähinnä Virosta ja Venäjältä, tulevien marjanpoimijoiden määrät ovat olleet jatkuvasti kasvussa, niin siitä huolimatta pääosa marjasadosta kuitenkin edelleen poimitaan kotimaisin voimin. Työtilaisuuksien turvaaminen kotimaiselle työvoimalle on myös työlupamenettelyn keskeinen tarkoitus. Myös EU:n alueelta on työvoimatoimistoilta saatujen tietojen mukaan ollut jossakin määrin kiinnostusta marjanpoimintaan. Viljelijät eivät kuitenkaan ole olleet erityisen kiinnostuneita EU:n alueelta tulevien palkkaamiseen, vaan ovat asettaneet etusijalle poimijoiden rekrytoinnin lähialueilta. Mitä tulee työluvan hakemisesta aiheutuviin 113 euron kustannuksiin, niin kysymyksessä on ulkoasiainministeriön maksupäätöksen mukainen oleskelu- ja työlupahakemuksen käsittelymaksu. Kysymyksessä ei ole työnantajaan vaan oleskelu- ja työluvan hakijaan kohdistuva maksu. Käytännössä työnantajat usein suorittavat maksut hakijoiden puolesta, mutta perivät ne sitten takaisin työluvan saaneiden työntekijöiden palkasta. Oleskelu- ja työlupahakemuk- 3

4 KK 74/2002 vp Nils-Anders Granvik /r Ministerin vastaus sen käsittelymaksun perusteiden osalta viittaan ulkoasiainministerin kansanedustaja Lahtelan kirjalliseen kysymykseen KK 1321/2001 vp antamaan vastaukseen. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen myötä oleskelu- ja työlupajärjestelmään on tulossa muutoksia. Ulkomaalaislakityöryhmä on antamassaan mietinnössään ehdottanut mm., että eräiden ammattiryhmien osalta kokonaan luovuttaisiin lupajärjestelmästä. Näihin ryhmiin kuuluisivat myös marjoja ja hedelmiä poimivat kausityöntekijät. Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2002 Työministeri Tarja Filatov 4

5 Ministerns svar KK 74/2002 vp Nils-Anders Granvik /r Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Nils- Anders Granvik /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS 74/2002 rd: Anser regeringen det vara skäligt att en för endast några få veckor ställs inför samma process och kostnader som de för längre perioder och anser regeringen att kostnaderna för ett arbetstillstånd, 133 euro, är skäliga med tanke på den korta arbetstiden? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Utlänningar som kommer till Finland för att arbeta skall enligt 15 och 24 gällande utlänningslag (378/1991) ha uppehålls- och arbetstillstånd. Såväl uppehålls- som arbetstillståndet skall sökas hos en finsk utlandsbeskickning före inresan i Finland. Enligt 26 utlänningslagen beviljas arbetstillståndet av beskickningen, om inte hinder föreligger på grund av arbetsmyndighetens ståndpunkt. Arbetsgivaren skall enligt 19 utlänningsförordningen inhämta utlåtande av arbetskraftsbyrån om den planerade användningen av utländsk arbetskraft. Detta utlåtande skall visas i samband med ansökan om arbetstillstånd och det utgör den i 26 utlänningslagen avsedda arbetsmyndighetens ståndpunkt som ges beskickningen som beviljar arbetstillståndet. Enligt utlänningslagen och utlänningsförordningen måste bestämmelser som gäller arbetstillståndsförfarandet tillämpas oberoende av hur länge anställningen varar. I praktiken har dock arbetskraftsbyråerna försökt vara flexibla i sitt samarbete med odlarna särskilt på orter där det finns flera bärodlingar. Behovet av bärplockare har bedömts i god tid och arbetskraftsbyråerna har kommit överens om den mängd bärplockare per gård för vilken de i sitt utlåtande förordar beviljadet av arbetstillstånd. Arbetskraftsbyråerna kan också i sina utlåtanden förorda beviljandet av arbetstillstånd för en period av 2 3 månader, under vilken bärplockningssäsongen kan antas infalla. Sedan är det odlarens sak att se till att de som fått arbetstillstånd informeras om när plockningsarbetet börjar. Även om antalet bärplockare som kommer från tredje land, i första hand Estland och Ryssland, har ständigt varit på stigande, så plockas merparten av bärskörden trots det fortfarande med inhemska krafter. Ett av arbetstillståndsförfarandets centrala syften är ju att trygga arbetstillfällen för den inhemska arbetskraften. Enligt uppgifter från arbetskraftsbyråerna har det också inom EU-området visats ett visst intresse för bärplockning. Odlarna har dock inte varit särskilt intresserade av att anställa personer från EU-området, utan de har föredragit att rekrytera plockare från närområdena. Vad kostnaderna för att skaffa ett arbetstillstånd, 113 euro, beträffar, så är det fråga om en på utrikesministeriets beslut om avgifterna grundad handläggningsavgift för ansökan om uppehållstillstånd och arbetstillstånd. Avgiften är inte inriktad på arbetsgivaren, utan på sökanden av uppehålls- och arbetstillstånd. I praktiken betalar arbetsgivarna ofta avgifterna för sökandena, men de driver in avgifterna från de arbetstagares lön som fått arbetstillstånd. När det gäller grunderna för handläggningsavgiften för uppehålls- 5

6 KK 74/2002 vp Nils-Anders Granvik /r Ministerns svar och arbetstillståndsansökningar hänvisar jag till utrikesministerns svar från på riksdagledamot Lahtelas skriftliga spörsmål SS 1321/2001 rd. I samband med totalrevideringen av utlänningslagen kommer systemet för uppehållstillstånd och arbetstillstånd att ändras. Arbetsgruppen för utlänningslagen har i sitt betänkande av föreslagit bl.a. att man helt och hållet skall avstå från tillståndssystemet i fråga om vissa yrkesgrupper. Till dessa grupper hör också säsongarbetare för bär- och fruktplockning. Helsingfors den 5 mars 2002 Arbetsminister Tarja Filatov 6