Till riksdagens talman

Transkript

1 SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 297/2013 rd Att definiera villkoren för byte av serviceleverantör inom företagshälsovården Till riksdagens talman I en allt mer konkurrensvänlig värld ställs också större krav på serviceleverantörerna. Det har lett till att byte av företagshälsovård är ett fenomen som inte är alltför ovanligt mera. Idag vill man erbjuda sina anställda det bästa möjliga, också vad gäller vårdmöjligheterna. Givetvis har detta medfört nya krav på flexibilitet och samarbetsförmåga bland de företag som erbjuder arbetsplatshälsovård, inte minst när en övergång från en serviceleverantör till en annan skall ske. Förekomsten av konkurrens är inget en aktör inom företagshälsovården kan bestämma om. Om ett företag besluter sig för att byta leverantör av hälsovård, bör detta också respekteras av den tidigare parten som har levererat företagshälsovård och denna bör göra allt för att underlätta för den arbetsplatshälsovård som skall ta över vården av de anställda. Tyvärr är så inte alltid fallet. Vid ett byte av företagshälsovård är det inte minst patientuppgifterna som är viktiga. Om patienterna skall få en fortsatt god vård skall de inte behöva gå igenom alla prover på nytt och läkarna och hälsovårdarna vid den nya företagshälsovården bör veta vad de skall observera hos enskilda patienter och vad för form av behandling patienterna eventuellt behöver. Trots detta finns det företag som skött om hälsovården vid en arbetsplats, som inte vill dela med sig av uppgifterna gällande patienter, även om företaget var patienterna är anställda bytt företagshälsovård. Enligt god sed skall patientuppgifterna vid byte av företagshälsovård föras vidare gratis, men tyvärr omfattas inte denna goda etik av alla. Det finns enskilda företag som kräver astronomiska summor för överförande av patientuppgifter. Detta trots att patienterna godkänt att deras uppgifter skall överföras från den tidigare företagshälsovården till den nya. Ingen gynnas av detta och framförallt drabbas de oskyldiga, patienterna. För tillfället finns det ingen direkt lag stiftad kring detta fenomen, vilket gör situationen ytterst problematisk. Till och med Läkarförbundet har bedömt detta handlande som oetiskt. Problemet bör lösas snabbt, eftersom oskyldiga människor lider på grund av detta problem. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Hur gå till väga när en stor serviceleverantör inom företagshälsovården vägrar ge patientuppgifterna till den nya företagshälsovårdsleverantören och när kommer en lag att stiftas om detta problem? Helsingfors den 10 april 2013 Lars Erik Gästgivars /sv Version 2.0

2 Suomennos KK 297/2013 vp Lars Erik Gästgivars /r KIRJALLINEN KYSYMYS 297/2013 vp Ehtojen määritteleminen palveluntarjoajan vaihtamiselle työterveyshuollossa Eduskunnan puhemiehelle Yhä kilpailumyönteisemmässä maailmassa asetetaan myös suurempia vaatimuksia palveluntarjoajille. Tämän vuoksi työterveyshuollon vaihtaminen ei enää ole mitenkään epätavallinen ilmiö. Työntekijöille halutaan tarjota nykyään myös parasta mahdollista terveydenhoitoa. Tietenkin tämä on aiheuttanut uusia joustavuuden ja yhteistoimintakyvyn vaatimuksia työpaikkaterveydenhuoltoa tarjoaville yrityksille, varsinkin toiminnan siirtyessä yhdeltä palveluntarjoajalta toiselle. Työterveyshuollon toimija ei voi päättää kilpailusta. Jos yritys päättää vaihtaa terveydenhuollon palveluntarjoajaa, myös aiemmin työterveyshuollon palveluja tarjonneen osapuolen tulee kunnioittaa tätä ja tehdä kaikkensa helpottaakseen työntekijöiden hoidon vastuulleen ottavan työpaikkaterveydenhuollon tilannetta. Valitettavasti tilanne ei aina ole tämä. Työterveyshuoltoa vaihdettaessa varsinkin potilastiedot ovat tärkeitä. Hyvää hoitoa jatkossakin saadakseen potilaiden ei pidä tarvita käydä kaikissa kokeissa uudelleen, ja uuden työterveyshuollon lääkärien ja terveydenhoitajien on tiedettävä, mitä yksittäisten potilaiden asioita heidän tulee tarkkailla ja millaista hoitoa potilaat mahdollisesti tarvitsevat. Tästä huolimatta on työpaikan työterveyshuoltoa hoitaneita yrityksiä, jotka eivät halua antaa potilaita koskevia tietoja, vaikka yrityksen työntekijöinä olevat potilaat ovat vaihtaneet työterveyshuoltoa. Hyvän tavan mukaan työterveyshuoltoa vaihdettaessa potilastiedot toimitetaan edelleen maksutta, mutta valitettavasti kaikki eivät ole omaksuneet tätä hyvää etiikkaa. On yksittäisiä yrityksiä, jotka vaativat astronomisia summia potilastietojen siirtämisestä. Näin siitä huolimatta, että potilaat ovat hyväksyneet tietojensa siirron aiemmalta työterveyshuollolta uudelle. Tämä ei ole kenenkään etu, ja ennen kaikkea kärsijöiksi joutuvat syyttömät, siis potilaat. Meillä ei nykyisellään ole tätä ilmiötä koskevaa varsinaista lakia, mikä tekee tilanteen erittäin ongelmalliseksi. Jopa Lääkäriliitto on pitänyt tätä toimintaa epäeettisenä. Ongelma on ratkaistava nopeasti, koska tästä kärsivät syyttömät ihmiset. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten tulisi toimia, kun työterveyshuollon suuri palveluntarjoaja kieltäytyy luovuttamasta potilastietoja uudelle työterveyshuollon palveluntarjoajalle ja tullaanko tämän ongelman korjaamiseksi säätämään lailla? 2

3 Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2013 Lars Erik Gästgivars /r 3

4 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lars Erik Gästgivarsin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 297/2013 vp: Miten tulisi toimia, kun työterveyshuollon suuri palveluntarjoaja kieltäytyy luovuttamasta potilastietoja uudelle työterveyshuollon palveluntarjoajalle ja tullaanko tämän ongelman korjaamiseksi säätämään lailla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työterveyshuolto perustuu työterveyshuoltolakiin (1383/2001), jonka mukaan se on suunnitelmallista toimintaa. Kun työnantaja tekee kirjallisen sopimuksen valitsemansa työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa, on sanottu palveluntuottaja (terveydenhuollon toimintayksikkö) toiminnassa kertyvien potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä. Näihin potilasasiakirjoihin sovelletaan työterveyshuoltolain 21 :n mukaan lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, jäljempänä potilaslaki). Potilaslain 13 :n mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä ja henkilökunnalla on niitä koskeva vaitiolovelvollisuus. Potilasasiakirjoista ei saa antaa sivullisille tietoja ilman laissa säädettyä perustetta taikka potilaan suostumusta, joka pääsääntöisesti on annettava kirjallisena. Potilasrekisterit ovat henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettuja henkilörekistereitä. Henkilötietolain :ssä säädetään henkilön oikeudesta tarkastaa henkilörekisterissä olevat, itseä koskevat tiedot (tarkastusoikeus). Sanottujen säännösten perusteella potilaalla on oikeus pyynnöstään tarkastaa itseään koskevat, työterveyshuollon potilasrekisteriin talletetut tiedot joko tutustumalla niihin toimintayksikössä tai saada ne pyynnöstään myös kopiona kirjallisessa (tai niin sovittaessa sähköisessä) muodossa. tarkastusoikeutta potilastietoihin voi käyttää maksutta kerran vuodessa. toimintayksikön on toteutettava tarkastusoikeus viivytyksettä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työterveyshuollon tuottajana toiminut terveydenhuollon toimintayksikkö ei voi kieltäytyä luovuttamasta kopioita toiminnassa kertyneistä potilasasiakirjoista potilaalle itselleen, ellei siihen ole poikkeuksellisesti henkilötietolain 27 :ssä säädettyä tarkastusoikeuden rajoitusperustetta. Siten kullakin työterveyshuollon potilaalla on henkilötietolain perusteella oikeus saada omat potilastietonsa kirjallisina (tai niin sovittaessa sähköisinä) maksutta. Potilaalla on myös oikeus antaa omat potilastietonsa uudelle työterveyshuollon palveluntuottajalle. Tällainen tarkastusoikeuden toteuttaminen potilaskohtaisesti olisi todennäköisesti työterveyshuollon palveluntuottajalle huomattavasti kalliimpaa kuin työntekijöiden suostumuksiin perustuva tietojen luovuttaminen uudelle palveluntuottajalle kerralla. Tätä seikkaa on mahdollista käyttää hyväksi neuvoteltaessa potilastietojen luovutuksesta uudelle palveluntuottajalle. Kirjallisessa kysymyksessä esitetty ongelma on ehkäistävissä sopimuskäytännöillä. Kun työnantaja tekee sopimuksen työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa, sopimukseen on perusteltua liittää lauseke, jonka perusteella palveluntuottajan on sopimuksen päätyttyä luovutettava kopiot potilasasiakirjoista uudelle palveluntuot- 4

5 Ministerin vastaus KK 297/2013 vp Lars Erik Gästgivars /r tajalle potilaan kirjallisen suostumuksen perusteella. Ongelma on ratkeamassa merkittävältä osin myös jo olemassa olevan lainsäädännön pohjalta, kun lähivuosina sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien on liityttävä sähköiseen kansalliseen terveysarkistoon, niin kutsuttuun KanTa-arkistoon. KanTa-arkistosta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) sekä laissa sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007). Sitä ylläpitää Kela. Sähköisesti potilastietoja käsittelevien on tallennettava tulevaisuudessa kaikki keskeiset potilastiedot KanTa-.arkistoon. KanTa-palveluihin sisältyvät kansallinen potilastiedon arkisto ja siihen liittyvä tiedonhallintapalvelu, kansalaisten mahdollisuus omien potilastietojensa katseluun sekä lääketietokanta ja sähköinen resepti, josta säädetään. Ne ovat uusia suomalaisia julkisia palveluja, joista lääketietokanta, sähköinen resepti ja kansalaisen omien tietojen katseluyhteys ovat jo nyt käytössä kaikissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä ja apteekeissa. KanTa-arkisto otetaan käyttöön vaiheittain. Sinne muodostuu käytännössä vähitellen kattava sähköinen potilastietojen kansio, ja potilas voi itse antaa käyttöoikeuden siellä oleviin tietoihinsa häntä hoitaville terveydenhuollon ammattihenkilöille. KanTa-arkiston myötä keskeiset potilastiedot ovat siten tulevaisuudessa keskitetysti tallennettuina ja käytettävissä sähköisessä muodossa riippumatta siitä, missä terveydenhuollon toimintayksikössä potilas kulloinkin asioi. Kun KanTa-palvelut on otettu maanlaajuisesti käyttöön, ovat kaikki KanTa-arkistoon tallennetut potilastiedot tulevaisuudessa kaikkien terveydenhuollon palveluntuottajien käytössä, ja kysymyksessä tarkoitettu ongelma potilastietojen siirrossa poistuu. Lisätietoja KanTa-palveluista löytyy osoitteesta Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2013 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 297/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Lars Erik Gästgivars /sv: Hur gå till väga när en stor serviceleverantör inom företagshälsovården vägrar ge patientuppgifterna till den nya företagshälsovårdsleverantören och när kommer en lag att stiftas om detta problem? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Företagshälsovården baserar sig på lagen om företagshälsovård (1383/2001) och är i enlighet med den planmässig verksamhet. När en arbetsgivare och en av denne vald företagshälsovårdsproducent ingår ett skriftligt avtal om ordnande av företagshälsovård är den nämnda serviceproducenten (en verksamhetsenhet för hälso- och sjukvård) registeransvarig för de journalhandlingar som uppkommer i samband med verksamheten. Enligt 21 i lagen om företagshälsovård tillämpas på de här journalhandlingarna lagen om patientens ställning och rättigheter (785/1992, nedan patientlagen). Enligt 13 i patientlagen är uppgifter i journalhandlingarna sekretessbelagda och personalen har tystnadsplikt i fråga om dem. Man får inte utan laglig grund eller patientens samtycke till utomstående lämna ut sådana uppgifter som ingår i journalhandlingarna. Samtycket ska i regel ges skriftligt. Patientregister är sådana personregister som avses i personuppgiftslagen (523/1999). I i personuppgiftslagen finns bestämmelser om att var och en har rätt att få veta vilka uppgifter som om honom eller henne har registrerats i ett personregister (rätt till insyn). På grundval av de ovan nämnda bestämmelserna har en patient rätt att på begäran kontrollera uppgifter om sig själv vilka har registrerats i ett patientregister inom företagshälsovården antingen genom att ta del av dem på verksamhetsenheten eller på begäran få dem som kopia i skriftlig form (eller enligt överenskommelse i elektronisk form) får rätten att kontrollera patientuppgifter utövas avgiftsfritt en gång om året ska en verksamhetsenhet utan dröjsmål ge den registrerade tillfälle att ta del av uppgifterna. Enligt den gällande lagstiftningen kan en verksamhetsenhet för hälso- och sjukvård vilken har agerat som producent av företagshälsovård inte vägra att lämna ut kopior av de journalhandlingar som har uppkommit i samband med verksamheten till patienten själv om det är så att de inskränkningar i rätten till insyn vilka det föreskrivs om i 27 i personuppgiftslagen och vilka gäller undantagsvis inte föreligger. Var och en patient inom företagshälsovården har således med stöd av personuppgiftslagen rätt att avgiftsfritt få patientuppgifter om sig själv i skriftlig form (eller enligt överenskommelse i elektronisk form). Patienten har också rätt att lämna sina egna patientuppgifter till en ny producent av företagshälsovård. Att rätten till insyn utövas patientrelaterat på det här sättet blir sannolikt dyrare för den som producerar företagshälsovårdstjänster än att man utifrån anställdas samtycke lämnar ut uppgifterna på en och samma gång till en ny serviceproducent. Det går att dra nytta av den här faktorn när underhandlingar förs om att lämna ut patientuppgifter till en ny serviceproducent. 6

7 Ministerns svar KK 297/2013 vp Lars Erik Gästgivars /r Det problem som har anförts i det skriftliga spörsmålet kan förebyggas med hjälp av avtalspraxis. När en arbetsgivare ingår ett avtal med den som producerar företagshälsovård är det befogat att i avtalet ta med en klausul på grundval av vilken serviceproducenten efter att avtalet har gått ut är skyldig att med patientens skriftliga samtycke lämna ut kopior av journalhandlingarna till en ny serviceproducent. Problemet håller till stor del på att lösas också med stöd av den lagstiftning som redan för närvarande är i kraft i och med att serviceproducenter inom såväl den offentliga som den privata hälsooch sjukvården är skyldiga att ansluta sig till ett rikstäckande och elektroniskt hälsoarkiv, d.v.s. arkivet "KanTa". Bestämmelser om arkivet finns i lagen om elektronisk behandling av klientuppgifter inom social- och hälsovården (159/2007) och lagen om elektroniska recept (61/2007). Arkiveringstjänsten sköts av Folkpensionsanstalten. De som hanterar patientuppgifter i elektronisk form ska i framtiden lagra alla centrala patientuppgifter i arkivet. Till de tjänster som "KanTa" omfattar hör ett nationellt arkiv för patientuppgifter och en tillhörande informationshanteringstjänst, möjligheter för medborgarna att ta del av egna patientuppgifter, en läkemedelsdatabas och elektroniska recept om vilka det finns bestämmelser. Det är fråga om nya, offentliga och finländska tjänster varav läkemedelsdatabasen, de elektroniska recepten och möjligheterna för medborgarna att se sina egna uppgifter redan nu har tagits i bruk på alla enheter inom den offentliga hälso- och sjukvården och på apoteken. Arkivet "KanTa" tas i bruk successivt. Där utformas i praktiken så småningom en övergripande elektronisk pärm för patientuppgifter och patienten kan själv ge de yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården vilka deltar i vården av honom eller henne användningsrätt till de uppgifter som har lagrats där. Tack vare arkivet "KanTa" lagras således de centrala patientuppgifterna centraliserat i framtiden och de är tillgängliga i elektronisk form oberoende av patientens vårdplats och tidpunkten för vården. När tjänsterna i "KanTa" tas i bruk i hela landetkommer alla serviceproducenter inom hälsooch sjukvården att kunna använda alla patientuppgifter som har lagrats i det rikstäckande arkivet. Detta medför att det problem i anslutning till att lämna ut patientuppgifter som avses i det skriftliga spörsmålet försvinner. Ytterligare information om tjänsterna "KanTa" finns på adressen Helsingfors den 3 maj 2013 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 7