-2, TN :30

Transkript

1 -, TN :30 Möteskallelse Tisdagen den kl i mötesrum Sevilla, Strengbergsgatan Beslutande Ordinarie ledamöter Personliga ersättare Johan Karjaluoto, ordförande Michael Östman Bjarne Kull, viceordförande Marja-Liisa Boman Harald Wester Olav Sund Kristina Lundström-Björk Maria Hällis Marja Eriksson Christel Sandell Vuokko Piippolainen Mauri Korkeamäki Mervi Rantala Vesa Suvanto Eero Luomala Tauno Vornanen Peter Granholm Tua Mäenpää Övriga deltagare Peter Boström, stadsstyrelsens ordförande Jarmo Ittonen, stadsstyrelsens representant Emil Isopahkala, ungdomsfullmäktiges representant Anne Ekstrand, stadsdirektörens ersättare Christer Tonberg, t.f. stadsgeodet Rune Hagström, t.f. teknisk direktör, husbyggnadschef Harri Kotimäki, stadsingenjör Pekka Elomaa, stadsplanearkitekt Jonny Wallsten, ekonomichef Ulla Lundell-Muittari, sekreterare Ärenden Enligt bifogade föredragningslista. Enligt uppdrag: Ulla Lundell-Muittari sekreterare

2 -, TN :30 FEL! HITTADE INGA POSTER FÖR INNEHÅLLSFÖRTECKNING.

3 46, TN :30 SAMMANTRÄDETS LAGENLIGA SAMMANKALLANDE OCH BESLUTFÖRHET Ordföranden förklarar sammanträdet öppnat och konstaterar det vara lagenligt sammankallat och beslutfört.

4 47, TN :30 PROTOKOLLJUSTERING Val av två protokolljusterare.

5 48, TN :30 ANMÄLNINGSÄRENDEN Dnr 309/05 Program för deltagande och bedömning Detaljplaneändring för norra delen av detaljplan sp 33 i stadsdelen Korsgrundet. OAS: Bilaga 48 A Dnr 30/05 Program för deltagande och bedömning Detaljplaneändring och uppgörande av ny detaljplan i stadsdelen 4 Pirilö OAS: Bilaga 48 B Tjänstemannabeslut Tf. tekniska direktören: Bilaga 48 C Tf. stadsgeodeten: Bilaga 48 D Stadsingenjören: Bilaga 48 E Eventuellt övriga ärenden Förslag Tf. tekniska direktören: Tekniska nämnden antecknar ärendena för kännedom.

6 48, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 48 A/TN PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING Detaljplaneändring: stadsdel Korsgrundet, sp 33 norra delen Planeringsområde: Planeområdet är belägen i stadens norra delar, stadsdelen Korsgrundet. Området gränsar i norr mot bostadsmässeområdets torg och mot stranden vid sidan av India gatan, i öster mot Alholmsvägen, i söder mot Korsgrundets bollplan och i väster Korsgrundsviken. Området är ca. 30 meter långt och 50 meter brett på det bredaste Se bilaga, lägeskarta.. Planens avsikt: Med planeändringgen bedöms möjligheten att förbättra effektiviteten på området genom att undersöka dimensioneringen av fritids- och bostadsområden samt att utöka byggnadsrätten för boende i bolagsform i kvarter 5 och 6. Med ändringen skulle formas en ca. 300 kvadratmeter stor tomt och tilldela byggnadsrätt till Herrfors AB:s tekniska utrymmen. I samband med ändringen skulle också beteckningen för byggnadsrätten som saknas på tomt 9 fyllas i, samt undersöka möjligheterna för bildande av nya parkeringsplatser.. Initiativ till planeringen Initiativtagare är Staden Jakobstad 3. Bedömning och utredning av miljökonsekvenserna Miljökonsekvenserna utreds och bedöms under planeringens gång. Skilda utredningar och bedömningar görs inte. 4. Intressenter Intressenter är staden Jakobstad, Herfors Ab de närmsta grannarna, markägare. 5. Annons om planens uppgörande Om detaljplanearbetet och dess framskridande annonseras i lokala tidningar (Österbottens tidning och Pietarsaaren sanomat). 6. Växelverkan Växelverkan under arbetet sköts genom direkta kontakter mellan planeraren och intressenterna. 7. Preliminär planeringstidtabell Planeringen påbörjas omedelbart. Planen torde bli färdig under hösten Kontaktuppgifter Detaljplanen uppgörs av planläggningsavdelningen vid centralen för tekniska tjänster. Uppgörare av detaljplanen är byråarkitekt Sören Öhberg och planeringen leds av stadsplanearkitekt Pekka Elomaa. Planläggningsavdelningens kontaktuppgifter är: Adress: Stadshuset, Strengbergsgatan, Jakobstad Telefon: (06) 785 (växel) E-mejl: pekka.elomaa@jakobstad.fi, soren.ohberg@jakobstad.fi Planläggningsavdelningen

7 48, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 48 A/TN OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavanmuutos: Kaupunginosa Ristikarinlahti, sp 33 pohjoisosa Kaava-alue: Kaavoitettava alue sijaitsee kaupungin pohjoisosassa Ristikarin kaupunginosassa. Alue rajautuu pohjoisessa asuntomessualueen aukioon ja rannan puolella India katuun, idässä Alholmintiehen, etelässä Ristikarin pallokenttään ja lännessä Ristikarinlahteen. Alue on n. 30 metriä pitkä ja leveimmillään 50 metriä leveä. Katso karttaliite.. Kaavoituksen tarkoitus: Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta parantaa alueen tehokkuutta tarkastelemalla virkistysalueiden ja kortteleiden mitoitusta sekä lisätä rakennusoikeutta yhtiömuotoista asumista varten kortteleissa 5 ja 6. Muutoksessa muodostetaan n. 300 m tontti ja osoitetaan rakennusoikeutta Herfors Ab:n teknistä tilaa varten muutoksen yhteydessä merkitä puuttuva rakennusoikeusmerkintä tontille 9, sekä tutkitaan mahdollisuutta uusien pysäköintipaikkojen luomiseen.. Suunnittelu aloite Aloitteen tekijänä on Pietarsaaren Kaupunki. 3. Ympäristövaikutusten arviointi Vaikutukset ympäristöön (maisemaan, vesistöön ym.) selvitetään kaavoituksen yhteydessä. Erillistä YVAselvitystä ei tehdä. 4. Osalliset Osallisia ovat Pietarsaaren kaupunki, Herfors Ab sekä naapurit ja maanomistajat. 5. Suunnittelusta tiedottaminen Kaavoituksesta ilmoitetaan paikallisissa sanomalehdissä (Jakobstads tidning ja Pietarsaaren sanomat) suunnittelun alussa ja sen edistyessä. Osallisia lähestytään sen lisäksi kirjeitse. 6. Vuorovaikutus Suunnittelun aikainen vuorovaikutus hoidetaan suorina kaavoittajan ja osallisten kontakteina. 7. Alustava suunnitteluaikataulu Kaavoitus aloitetaan välittömästi. Kaavamuutosehdotus valmistunee vuoden 05 syksyllä. 8. Yhteystiedot Kaavan laatii teknisen viraston kaavoitusosasto. Kaavoitusta johtaa asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa. Hankearkkitehtina toimii toimistoarkkitehti Sören Öhberg. Kaavoitusosaston yhteystiedot ovat: Osoite: Kaupungintalo, Strengberginkatu, Pietarsaari puhelin: (06) 785 (vaihde) pekka.elomaa@jakobstad.fi, soren.ohberg@jakobstad.fi Kaavoitusosasto

8 48, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 48 A/TN LÄGESKARTA SIJAINTIKARTTA Bilaga Liite Alheda Equatorn 4 Veritas 5 3 Korsgrund Ristikari 4 Vesta 8 Orient Australia 6 Europa Rummelgrundet 6 India 5 Eko-p Equa Gästhamn Vierassatama Simstrand Uimaranta Pavis Pavisv. Paviksent. V torn Korsgr. st. Ristik.pol. FantaSea Park Fotbollspl. Jalkapallok. Båthamn Venesat. Andersinsv. Hotel Kors Järv talo

9 48, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 48 B/TN PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING Detaljplaneändring och uppgörande av ny detaljplan: stadsdel 4 PIRILÖ. Planeringsområde: Planen berör stadsdel 4 PIRILÖ, skjutbana- och vägområde. Planeområdet är belägen i stadens sydöstra delar utmed Kållbyvägen. Den lilla markarealen i öst ansluts till nuvarande planeringsområde Se bilaga, lägeskarta. (område med röd färg). Planens avsikt: Planeändringen och uppgörande av ny detaljplan möjliggör nya industriområden parallellt med Kållbyvägen och utmed Spituholmsvägen samt utvidgning av det nuvarande skjutbaneområdet.. Initiativ till planeringen Initiativtagare är Staden Jakobstad 3. Bedömning och utredning av miljökonsekvenserna Miljökonsekvenserna utreds och bedöms under planeringens gång. Skilda utredningar och bedömningar görs inte. 4. Intressenter Intressenter är de närmsta grannarna, markägare, Pedersöre kommun samt vägverket. 5. Annons om planens uppgörande Om detaljplanearbetet och dess framskridande annonseras i lokala tidningar (Österbottens tidning och Pietarsaaren sanomat). 6. Växelverkan Växelverkan under arbetet sköts genom direkta kontakter mellan planeraren och intressenterna. 7. Preliminär planeringstidtabell Planeringen påbörjas omedelbart. Planen torde bli färdig under våren Kontaktuppgifter Detaljplanen uppgörs av planläggningsavdelningen vid centralen för tekniska tjänster. Uppgörare av detaljplanen är byråarkitekt Sören Öhberg och planeringen leds av stadsplanearkitekt Pekka Elomaa. Planläggningsavdelningens kontaktuppgifter är: Adress: Stadshuset, Strengbergsgatan, Jakobstad Telefon: (06) 785 (växel) E-mejl: pekka.elomaa@jakobstad.fi, soren.ohberg@jakobstad.fi Planläggningsavdelningen /

10 48, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 48 B/TN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava ja Asemakaavan muutos: kaupunginosa 4 PIRILÖ Suunnittelualue: Kaava käsittää kaupunginosan 4 PIROILÖN ampumarata-, tie- ja katualueita. Kaava-alue sijaitsee kaupungin kaakkoisosassa Kolpintien varrella. Kaava-alueeseen on liitetty pienehkö lisäalue idästä Ks sijaintikarttaliite. (punainen alue). Suunnittelun tarkoitus: Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uudet teollisuusalueet Kolpintien ja Launisaarentien varrelle, sekä nykyisen ampumarata-alueen laajentaminen.. Suunnittelualoite Aloitteentekijä on Pietarsaaren kaupunki. 3. Ympäristövaikutusten selvittäminen ja arviointi Vaikutukset ympäristöön selvitetään ja arvioidaan suunnittelun aikana. Erillisiä selvityksiä ja arviointeja ei tehdä. 4. Hankkeen osalliset Osallisia ovat lähimmät naapurit, maanomistajat, Pedersören kunta ja tielaitos. 5. Suunnittelusta tiedottaminen Kaavoituksesta ja sen etenemisestä ilmoitetaan paikallisissa sanomalehdissä (Jakobstads tidning ja Pietarsaaren sanomat). 6. Vuorovaikutus Suunnittelun aikainen vuorovaikutus hoidetaan suorina kaavoittajan ja osallisten kontakteina 7. Alustava suunnitteluaikataulu Kaavoitus aloitetaan välittömästi. Kaava valmistunee kevään 05 aikana. 8. Yhteystiedot Kaavan laatii teknisen palvelukeskuksen kaavoitusosasto. Kaavoittajana toimii toimistoarkkitehti Sören Öhberg ja kaavoitusta johtaa asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa. Kaavoitusosaston yhteystiedot ovat: Osoite: Kaupungintalo, Strengberginkatu, Pietarsaari puhelin: (06) (vaihde) pekka.elomaa@pietarsaari.fi, soren.ohberg@pietarsaari.fi Kaavoitusosasto /

11 48, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 48 B/TN LÄGESKARTA SIJAINTIKARTTA Bilaga Liite 8 Gamla Pirilövägen Lillmossen (3) Nopisasholmen 56 Gubbträskberget Vanha Pirilöntie en Askdeponeringsområde Tuhkanläjitysalue 55 Storgårdsholmen 9 Gångspång Boc kho lmens sidoväg Pukkis. kaari 96 3 Bockholmssv. Spituholmen 8 98 Alören 90 Ekorosk 40 Övikintie Öviksvägen Mästasv. Mästasintie Lilla Bockholmen Bockholmsv. 4 7 Pukkis.tie Spituholmsvägen 0 Launisaarentie Spitusv. 0 Launikaarre Pirilö Pirilöskatan 54 Skjutbana Ampumarata 459 Sportstuga Svartviken Motocrossbana Motocrossrata Kolpintie Bergön Skadaholmen Hundskolningsplan Koirakoulutuskenttä Östensövägen 40 Idvägen 9 Bergövägen 53 PEDERSÖRE Bodöberget Katternö Vattenr. verket Vedenpuhd.

12 49, TN :30 TV: 36/05 MIKAEL MANNSTRÖM: RESERVERING AV TOMT Förslag Ansökan: Bilaga 49 A Kartor: Bilaga 49 B Beredning: Tf. stadsgeodeten Christer Tonberg, tel Mikael Mannström anhåller om att för ett under bildning varande bolag få reservera den 900 m stora industritomten 8:35:4 i stadsdelen Kyrkostrand. Enligt gällande detaljplan (fastställd ) ligger tomten inom kvartersområde med beteckningen TTV (Område för kombinerade småindustri- och lagerbyggnader samt för deras skötsel kontors- och personalutrymmen). Två tomter inom det nu aktuella kvarteret gränsar inte direkt till gatuområdet (Penviksvägen), varav den ena tomten är det nu aktuell objektet. Staden har stiftat servitut för en förbindelseväg och teknik för de bakre tomterna över de båda tomterna som gränsar mot Penviksvägen. Staden har byggt förbindelsevägen och tekniken till en kostnad på ca 4086 euro, kostnaderna inberäknas i arrendet eller priset då tomterna överlåts. Ett ca 5 m brett servitut (ca 50 m) måste stiftas för de el- och telefonledningar som ligger i marken parallellt med gränsen mellan de båda bakre tomterna och i sin helhet på den nu aktuella tomten. Eftersom servitutet till en del begränsar tomtens exploatering, så minskas arrendet för ett område motsvarande 50 m. Tomten ligger inom priszon IV. Mannström har för avsikt att bygga en ca 00 m stor hall för snickeriverksamhet. Tf. stadsgeodetens förslag: Tekniska nämnden besluter att reservera den 900 m stora småindustritomten 8:35:4 åt Mikael Mannstöm för ett under bildning varande bolag för en reserveringsavgift på 560,90 euro. I reserveringsavgiften (= årsarrendet) ingår kostnaderna för väganslutningen. Kostnaderna för väganslutningen (807 euro) kan erläggas som en engångsavgift. Arrendetagarna ansvarar för anslutningsvägens underhåll. Reserveringstiden är ett () år från beslutsdagen och under denna tid skall arrendekontrakt undertecknas för att reserveringsavgiften skall räknas arrendetagaren till godo vid betalningen av den första egentliga arrendeavgiften. En verksamhetsbyggnad som motsvarar detaljplanens ändamål skall färdigställas på tomten inom tre (3) år från undertecknandet av arrendekontraktet.

13 49, TN :30 TV: 36/05 Tf. tekniska direktören: Tekniska nämnden besluter i enlighet med tf. stadsgeodetens förslag.

14 49, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 49 A/TN

15 49, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 49 B/TN PDF Pro Trial

16 49, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 49 B/TN PDF Pro Trial

17 50, TN :30 TV: 48/05 MÄTNINGSAVDELNINGEN: INTERN REKRYTERING AV BEFATTNING SOM KARTLÄGGARE TN Beredning: T.f. stadsgeodet Christer Tonberg, tel I samband med omorganisationen på mätningsavdelningen under hösten och vintern 04-05, flyttades kartläggare Tommy Åbacka tillfälligt in från terrängmätningen för att sköta mätningstekniker Sören Vikströms tjänst, som i sin tur flyttade till Leo Palmroos tjänst som fastighetstekniker. Enligt tekniska nämndens beslut..05 9, flyttades Åbacka på befattningsbasis permanent till mätningsteknikerplatsen och Vikström till tjänsten som fastighetstekniker. Detta betyder, att vi har endast tre personer kvar inom terrängmätningen. För att kunna dela upp mätningspersonalen i två mätningsgrupper behövs fyra personer. Mätningsavdelningen har riktat en ansökan till stadsstyrelsens personalsektion om att internt få lediganslå en befattning som kartläggare inom terrängmätningen. Personalsektionen godkände detta vid sitt möte Mätningsavdelningen har de senaste åren gått in för att mätningspersonalens formella kompetens böra vara minst avlagd kartläggarexamen. T.f. stadsgeodetens förslag: Tekniska nämnden antecknar ärendet till kännedom. Förslag Beslut T.f. tekniska direktören: Tekniska nämnden besluter i enlighet med t.f. stadsgeodetens förslag. Tekniska nämnden: Tekniska nämnden antecknade ärendet till kännedom. TN Annons: Bilaga 50 Personalbyrån lediganslog befattningen som kartläggare på mätningsavdelningen att sökas internt inom Staden Annonsen skickades till Stadens samtliga epost adresser, samt

18 50, TN :30 TV: 48/05 anslogs på Stadens intra. Ansökningstiden utgår kl. 6. Beredningen kompletteras vid sammanträdet. Tf. stadsgeodetens förslag: Ges vid mötet. Förslag Tf. tekniska direktören: Ges vid mötet.

19 50, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 50/TN Cirkulär / Yleiskirje / Till staden Jakobstads anställda Pietarsaaren kaupungin työntekijöille INTERN REKRYTERING AV BEFATTNING SOM KARTLÄGGARE En befattning som kartläggare lediganslås för internt sökande vid Centralen för tekniska tjänster. Kartläggaren arbetar vid fastighets- och mätningsavdelningen och utför i huvudsak terrängmätnings- och kartverksuppdrag. Behörighetsvillkoren: kartläggarexamen eller annan lämplig examen inom lantmäteribranschen, samt minst nöjaktiga muntliga och skriftliga kunskaper i de båda inhemska språken. Sökande bör minst inneha körkort för personbil (B). Ansökningar jämte studie-, och språkbetyg inlämnas senast kl.6 under adressen: Centralen för tekniska tjänster/mätningsavdelningen, Strengbergsgatan, 6860 Jakobstad. Märk kuvertet Kartläggare. Närmare upplysningar ges av tf. stadsgeodet Christer Tonberg tel KARTOITTAJAN TOIMEN SISÄINEN HAKU Kartoittajan toimi julistetaan sisäiseen hakuun Teknisessä palvelukeskuksessa. Kartoittaja työskentelee kiinteistö- ja mittausosastolla ja tekee pääasiassa maasto- ja karttatoimeksiantoja. Kelpoisuusvaatimus: kartoittajan tutkinto tai muu sopiva tutkinto maanmittausalalta, sekä vähintään tyydyttäviä suullisia ja kirjallisia taitoja molemmissa kotimaisissa kielissä. Hakijall a tulee olla vähintään henkilöauton ajokortti (B). Hakemukset sekä opinto- ja kielitodistus on jätettävä viimeistään klo 6 mennessä osoitteeseen: Tekninen palvelukeskus / mittausosasto, Strengberginkatu, 6860 Pietarsaari. Merkitse kuoreen: Kartoittaja. Lähempiä tietoja antaa vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg puh Staden Jakobstad/Personalbyrån. PB 4, 6860 (06) 786 3, Pietarsaaren kaupunki/henkilöstötoimisto. PL 4, 6860 Pietarsaari (06) 786 3,

20 5, TN :30 TV: 66/04 TONI PELKONEN OCH PETER STRÖMBERG FÖR ETT UNDER BILDNING VA- RANDE BOLAGS RÄKNING: TOMTRESERVERING TN Beredning: T.f. tekniska direktör Anders Blomqvist. Tel Karta: Bilaga 6 A Toni Pelkonen anhåller tillsammans med Peter Strömberg för ett under bildning varande bolags räkning om att få reservera tomten nr 6::, vilken finns på adressen Företagarvägen 8 i Peders. Avsikten är att uppföra en ca.000 vånm stor hallbyggnad på tomten. Byggandet är planerat att ske under åren Ansökandena ställer som specialvillkor att tomten skulle befrias från krav på fjärrvärme. I ansökan anges ingen närmare motivering för detta krav. Enligt detaljplanen, som är godkänd år 008, utgör tomten kvartersområde för affärs-, industri- och lagerbyggnader (KLT). Tomtens areal är m, exploateringstalet är e=0,40 och byggnadens högsta höjd är 0 m. För området har även uppgjorts en kvartersplan, vilken har godkänts av TN Fjärrvärmenätet finns färdigt utbyggt i Företagarvägen. Tekniska nämnden har tidigare beslutit att villkor om anslutning av tomterna till fjärrvärme skall tas in i arrendekontrakten (TN och ). Tomten finns inom priszon III, där årsarrendet för en KLT-tomt idag är ca 68,6 c/m /år. Emedan det inte har getts några specifika motiveringar för undantag från kravet på fjärrvärme, och då staden kan erbjuda företagstomter utan fjärrvärme inom andra områden, så vidhåller staden sin princip om att tomterna vid Företagarvägen skall anslutas till fjärrvärmenätet. Förslag T.f. tekniska direktören: Tekniska nämnden besluter att avslå anhållan gällande tomtens befrielse från fjärrvärme, med hänvisning till nämndens tidigare beslut. I arrendekontraktet skall således intas villkor om anslutning av tomten till fjärrvärmenätet. Tekniska nämnden besluter vidare, förutsatt att förutnämnda villkor accepteras av ansökandena, att reservera tomten nr 6:: åt Toni Pelkonen och Peter Strömberg för ett under bildning varande bolags räkning. Reserveringstiden är ett () år från beslutsdagen. Reserveringsavgiften är.786,90 euro. Arrendekontrakt skall undertecknas inom ett () år räknat från beslutsdagen, för att arrendetagaren skall kunna räkna sig reserveringsavgiften till godo. En verksamhetsbyggnad som beaktar kvartersplanen skall färdigställas på tomten inom tre (3) år från undertecknandet av arrendekontrakt.

21 5, TN :30 TV: 66/04 Beslut Tekniska nämnden: Tekniska nämnden godkände förslaget. TN Ansökan: Bilaga 0 Beredning: tf. stadsgeodet: Christer Tonberg, tel Toni Pelkonen och Peter Strömberg har tidigare anhållit om att få reservera industritomten 6:: i Peders (tekniska nämnden ). Sökande anhöll om befrielse från krav på anslutning till fjärrvärmenätet, men befrielsen avslogs. Sökande anhåller på nytt om befrielse från anslutning till fjärrvärmenätet Motiveringen är att den planerade hallen på ca.000 m i huvudsak skulle användas som kallt lagerutrymme. Endast en del av hallen skulle hållas på en temperatur strax över fryspunkten, värmebehovet i hallen är således i det närmaste obefintligt. T.f. stadsgeodetens förslag: Tekniska nämnden besluter att bevilja anhållan om befrielse från anslutning till fjärrvärmenätet på grund av ringa värmebehov i byggnaden och att planerat uppvärmningssystem ger låga utsläpp och baserar sig på förnybara energikällor. Tekniska nämnden vidhåller sitt tidigare beslut om att reservera tomten nr 6:: åt Toni Pelkonen och Peter Strömberg för ett under bildning varande bolags räkning. Reserveringstiden är ett () år från beslutsdagen. Reserveringsavgiften är.786,90 euro. Arrendekontraktet skall undertecknas inom ett () år räknat från beslutsdagen, för att arrendetagaren skall kunna räkna sig reserveringstiden till godo. En verksamhetsbyggnad som beaktar kvartersplanen skall färdigställas på tomten inom tre (3) år från undertecknandet av arrendekontraktet. Förslag Beslut T.f. tekniska direktören: Tekniska nämnden besluter enligt t.f. stadsgeodetens förslag. Tekniska nämnden: Under diskussionens gång föreslog Eero Luomala, understödd av Mervi Rantala att anhållan avslås. Kristina Lundström-Björk föreslog understödd av Harald Wester att ärendet återremitteras.

22 5, TN :30 TV: 66/04 Ordföranden konstaterade att det måste ske en omröstning mellan ärendets återremittering och fortsatt behandling. Vid förrättad omröstning fick återremitterandet av ärendet 5 röster (Kull, Lundström-Björk, Eriksson, Granholm och Wester) och fortsatt behandling 3 röster (Luomala, Piippolainen och Rantala) varvid ärendet återremitterades. TN Kommunförbundets utlåtande: Bilaga 5 Beredning: Tf. stadsgeodet Christer Tonberg, tel Tekniska nämnden beslöt reservera industritomten 6:: i stadelen Peders åt Toni Pelkonen och Peter Strömberg för ett under bildning varande bolags räkning, samt att ett villkor om anslutningsskyldighet till fjärrvärmenätet medtas i arrendekontraktet. Sökande anhöll i sin ursprungliga ansökan om befrielse från krav på anslutning till fjärrvärmenätet, men befrielsen avslogs upprepades ansökan om befrielse med motiveringen, att uppvärmningsbehovet är så gott som obefintligt och att planerat uppvärmningssystem ger låga utsläpp och baserar sig på förnybara energikällor. Ärendet återremitterades av tekniska nämnden. Staden har begärt ett utlåtande av Kommunförbundet gällande anslutningsskyldighet till fjärrvärme som ett villkor vid tomtöverlåtelser, samt ett ställningstagande till lagligheten i förfaringssättet som tidigare tillämpats och det nu aktuella fallet som ett exempel. Kommunförbundets jurist(er) ger ett omfattande utlåtande. (Fri översättning av sammandraget, hela utlåtandet som bilaga på finska) Efter att MBL 57a trädde i kraft, kan inte kommunen längre bestämma om anslutningsskyldighet som ett överlåtelsevillkor. Anslutningsskyldigheten kan endast bestämmas genom en detaljplanebestämmelse. Avsikten med lagen är att utesluta kommunens möjligheter, att genom andra styrningsmetoder besluta om anslutningsskyldigheten. Avtalsvillkoret är som sådant inte lagstridigt, men förfaringssättet i beslutsförfarandet angående anslutningsskyldigheten är fel. Kommunen bryter mot förvaltningens laglighetsprincip med beslut om anslutningsskyldighet som ett tomtöverlåtelsevillkor. Kommunen bör upphäva villkoren gällande anslutningsskyldighet från i kraft varande arrendekontrakt. Möjligheten att genom en detaljplaneändring ta med skyldigheten bör utredas.

23 5, TN :30 TV: 66/04 I detaljplanebestämmelserna för Peders industriområde ingår inte bestämmelse om anslutningsskyldighet till fjärrvärmenätet. Tf. stadsgeodetens förslag: Tekniska nämnden vidhåller sitt tidigare beslut om att reservera tomten 6:: åt Toni Pelkonen och Peter Strömberg för ett under bildning varande bolags räkning, samt besluter att villkoret om anslutningsskyldighet till fjärrvärmenätet inte inskrivs som ett villkor i arrendekontraktet. Förslag Tf. tekniska direktören: Tekniska nämnden besluter i enlighet med tf. stadsgeodetens förslag.

24 5, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 5/TN Lausunto [Pvm] Dnro Pietarsaaren kaupunki Vt. Kaupungingeodeetti Christer Tonberg Mittausosasto Strengberginkatu PIETARSAARI Lausuntopyyntönne Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus tontinluovutusehtona Taustaa Pietarsaaren kaupunki pyytää Kuntaliiton lausuntoa kaukolämpöön liittymisvelvollisuudesta yleensä tontinluovutusehtona sekä kannanottoa heidän tähänastisen menettelyn lainmukaisuudesta ja vireillä olevasta hakemuksesta. Kaupungilla on ollut periaatteena, että uudet rakennukset liitetään kaukolämpöverkkoon alueilla, joilla verkko on valmiiksi rakennettu. Vireillä on parhaillaan hakemus kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuudesta poikkeamiseksi. Kyseinen tontti sijaitsee Pedersin teollisuusalueella, jonka asemakaava on vahvistettu Asemakaava ei sisällä määräystä lämmitysjärjestelmästä. Kaukolämpöverkko on toteutettu valmiiksi alueelle silloisen Pietarsaaren Energialaitoksen (Kaupungin liikelaitos) toimesta ja omistukseen. Nyt..05 alkaen verkko on siirtynyt Oy Herrfors Ab:n omistukseen. Tekninen lautakunta päätti.5.0 ja 3..0, että Pedersin teollisuusalueelle rakennettavat rakennukset liitetään kaukolämpöverkkoon. Liittymisvelvollisuus päätettiin kirjata vuokrasopimukseen. Viime vuonna teollisuustontista kiinnostunut tuleva vuokralainen pyysi varaamaan itselleen tontin ja samalla pyysi vapautusta kaukolämpöön liittymisvelvollisuudesta. Tontti varattiin mutta vapautus kaukolämpövaatimuksesta hylättiin. Nyt sama henkilö hakee vapautusta kaukolämpöön liittymisvelvollisuudesta uudelleen. Hän perustelee vaatimustaan sillä, että noin 000 m suuruista hallia käytettäisiin pääasiassa kylmänä varastotilana. Vain osaa hallista tultaisiin käyttämään lämpötilassa, joka juuri ylittää jäätymispisteen, joten hallin lämmöntarve on näin ollen lähes olematon. Suunniteltu lämpöjärjestelmä perustuisi uudistuviin energianlähteisiin, kuten ilmalämpöpumppuun, aurinkoenergiaan tai vastaavaan. Kaukolämpöön liittymisvelvollisuudesta Lähtökohta on se, että asemakaavalla voidaan määrätä MRL57 a :n mukaisesti kaukolämpöön liittymisvelvollisuudesta. Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun taikka asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta. Lisäksi edellytetään, että annettua määräystä soveltaessa (rakennuslupaa haettaessa) kaukolämpöverkko on toteutettu rakennuspaikan välittömään läheisyyteen. Muussa tapauksessa kaavassa asetettu määräys ei tule sovellettavaksi. Mahdollisuus liittymisvelvollisuutta koskevan kaavamääräyksen ottamiseen on tullut voimaan..009 maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä. Velvoittavan kaavamääräyksen taustaa Maankäyttö- ja rakennuslain muutosta ja uutta MRL 57 a :ta valmisteltaessa tarkoitus oli selventää epäselvää oikeustilaa kaukolämpöön liittymisvelvoitteen suhteen. Kilpailuvirasto ja oikeusasiamies olivat aiemmin todenneet useaan kertaan, ettei kyseinen määräys ollut Suomen Kuntaliitto Toinen linja 4,00530 Helsinki PL 00, 000 Helsinki Puh ,faksi etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Finlands Kommunförbund Andra linjen 4,00530 Helsingfors PB 00, 000 Helsingfors Tfn 09 77, fax fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi

25 5, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 5/TN sallittu tontinluovutusehdoissa, koska sen katsottiin sellaisenaan rajoittavan kilpailua. Ajatuksena pykälää säädettäessä oli, että kunnan tarve velvoittaa liittymään kaukolämpöön harkitaan asemakaavoituksen yhteydessä koko tulevan kaava-alueen osalta. Näin saataisiin luotettavammin arvioitua, onko määräyksen asettaminen tarpeen kaavan tavoitteiden kannalta (kuten energian tehokas ja kestävä käyttö tai tavoiteltava ilman laatu). Eduskunnan ympäristövaliokunta totesi lakimuutoksen valmistelutöihin kuuluvassa mietinnössään (3/008), että asemakaavan laatimiseen liittyvät osallistumiskeinot antavat osallisille mahdollisuuden tuoda prosessin aikana mielipiteensä esiin myös liittymisvelvollisuutta koskevan määräyksen osalta. Valiokunnan mukaan liittymisvelvollisuudesta tulee päättää asemakaavan yhteydessä. Lakimuutoksen hallituksen esityksessä (HE 0/008) todetaan, että kaukolämpöverkostoa ja sen toteuttamista voidaan pitää sellaisena alueen käyttöön liittyvänä kysymyksenä, johon liittymisestä määräämisen voidaan katsoa soveltuvan asemakaavaan, kunhan määräykselle on maankäyttö- ja rakennuslaista lähtevät perusteet. Kaavamääräyksen suhde muihin maankäytön ohjauksen keinoihin Menettelytavan merkitys Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n mukaisesti asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. Asemakaavamääräys ei saa olla ristiriidassa lain, asetuksen tai muun ylemmän asteisen säännöksen kanssa. Kaavassa ei voida muuttaa, selittää tai tulkita ylemmän asteisia säännöksiä. Lakimuutoksen tarkoituksena on ollut sulkea pois muut maankäytön keinot liittymisvelvollisuuden asettamisen osalta. Kaavamääräystä koskevan lakimuutoksen vaikutusta vapaan sopimusoikeuden rajoittajana ei kuitenkaan ole lainvalmistelutyön aikana pohdittu, eikä asiaan ole otettu lain esitöissä enemmälti kantaa. Ennen MRL:n muutosta, kilpailuvirasto oli ottanut kantaa liittymisvelvollisuuden asettamiseen tontinluovutusehdolla ja todennut ehdon olevan kilpailua rajoittava. Tilanne siis ennen MRL:n muutosta oli, ettei kunta voinut tällaista ehtoa kauppakirjoissaan tai maanvuokrasopimuksissaan käyttää, ilman että kilpailua olisi haitallisesti rajoitettu. Lakimuutos toi kunnalle mahdollisuuden asettaa kaukolämpöön liittymisvelvollisuus kaavalla nimenomaan ilmastonmuutosta silmällä pitäen. Liittymisvelvollisuuden asettamistapaa kuitenkin samalla rajattiin lailla. Kaukolämpöön liittymisvelvollisuuden voi määrätä lakimuutoksen jälkeen vain kunta, ja vain kaavamääräyksellä, siten että asia voidaan käsitellä osana vuorovaikutteista ja osallistavaa kaavaprosessia. Lain valmistelutyön yhteydessä katsottiin, että MRL:n liittymisvelvollisuutta koskeva muutos erityislakina syrjäyttää ehdon kilpailua rajoittavan vaikutuksen. Tilanne muuttui lakimuutoksen myötä niin, että ehto, joka aiemmin oli ollut kilpailua rajoittavana kielletty, oli nyt lakimuutoksen (kaikkine poikkeuksineen) tultua voimaan sallittu, mutta vain jos se asetettiin kaavamääräyksellä. Tässä tilanteessa kaavamääräys tai sen antamatta jättäminen poikkeuksellisesti poistaa kunnalta mahdollisuuden käyttää muita maankäytön ohjauskeinoja. Yleensä kaavamääräyksillä ei tämänkaltaisia sopimusoikeutta rajaavia oikeusvaikutuksia ole. Mahdollisuus liittymisvelvollisuuden määräämiseen on annettu vain kunnalle sen kaavoitusmonopoliasemansa vuoksi. Asemakaavan sisältövaatimuksia ja tavoitteita koskevat maankäyttö- ja rakennuslain säännökset ovat luonteeltaan joustavia normeja, eikä niiden perusteella useinkaan voida argumentoida juridisesti. Niihin voidaan viitata ja käyttää lisäperusteluina oikeusperiaatteiden tapaan. MRL:n menettelytapaa koskevat normit ovat kuitenkin sitovia, eikä kunta voi liittymisvelvollisuuden asettamisen suhteen ohittaa lainmukaista menettelytapaa. Sitovuus voidaan kaavoitusmenettelyn ja vuorovaikutuksen osalta johtaa aina perustuslain 0 momenttiin, jonka mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

26 5, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 5/TN Hallinnon lainalaisuusperiaatteen mukaisesti viranomaistoiminta ilman laillista perustetta tai vastoin lakia, on kiellettyä. Perustuslain 80 :n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Tontinluovutusehdon lainvastaisuus Arvioitaessa liittymisvelvollisuuden asettamista ylipäätään, on erotettava toisistaan lainmukainen menettelytapa liittymisvelvollisuuden asettamiseen ja sopimusehdon sisällön laillisuus. Tontinluovutusehdon sisällön lainmukaisuus ei ratkea kaavamääräyksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella. Myöskään kaukolämpöverkon rakentaminen ei ole riippuvainen tämän määräyksen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä. Kiinteistönkaupan osalta tontinluovutusehdon laillisuutta arvioidaan maakaaren pohjalta ja maanvuokrasopimuksissa maanvuokralain pohjalta. Niin vuokrauksessa kuin kiinteistökaupassakin pääsääntönä on sopimusvapaus ehtojen sisällön suhteen. Kiinteistön kaupan kohdalla Maakaaren mukaan on erikseen todettu, ettei ehto kuitenkaan saa olla kohtuuton, eikä se saa tarpeettomasti rajata ostajan henkilökohtaista vapautta. Tätä voitaneen soveltaa analogisesti ja sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti myös maanvuokrasopimuksen ehtoihin. Kaukolämpöön liittymisvelvollisuuden asettaminen kauppakirjan tai maanvuokrasopimuksen ehdolla sellaisenaan on todettu kilpailua rajoittavaksi, eikä sellaista ehtoa voida kuntien kauppakirjoihin tai maanvuokrasopimuksiin ottaa. Tulkittaessa yksittäistä sopimusta ja sen sopimusehtoa, ei voida suoraan tulkita, että MRL 57 :n sisältöinen tontinluovutusehto, kaikkine lain sisältämine poikkeuksineen, olisi kilpailua rajoittavana lainvastainen sopimusehto. Menettelytapana liittymisvelvollisuuden ottaminen ylipäätään tontinluovutusehdoksi ei kuitenkaan ole laillinen. Kilpailuviraston kannanottoja tontinluovutusehdon lainvastaisuuteen Kilpailuvirasto on ottanut asiaan kantaa useissa ratkaisuissaan. Viimeisen kaukolämmön liittymisvelvollisuutta koskeva ratkaisu on vuodelta 0 Oulusta. Huomio kiinnittyi tuolloin Oulun kaupungin tontinluovutusehtoihin, jossa edellytettiin, että tontin vastaanottaja sopii rakennettavan rakennuksen lämmitysmuodosta kaupungin liikelaitoksen Oulun Energian kanssa. Oulun Energia oli tulkinnut ehtoa niin, että se oikeuttaisi lämmitysmuodosta huolimatta perimään kaikilta tontinostajilta kaukolämpöverkon liittymismaksun. Kilpailuvirasto katsoi, että menettelyllä oli kilpailun vastaisia vaikutuksia, koska yhtiön aseman katsottiin vahvistuvan markkinoilla ja samalla heikentävän oleellisesti vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kilpailumahdollisuuksia. Vastaavanlaisia ratkaisuja on myös Lahdesta v. 009 ja Kempeleestä v Vanhemmissa ratkaisuissa todetaan että samankaltaista tontinluovutusehtoa oli pidettävä tuolloin voimassa olleen kilpailurajoituslain 9 :n tarkoittaman vahingollisena kilpailunrajoituksena, joka on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinotoiminnan piirissä. Kilpailurajoituslain on nyttemmin korvannut kilpailulaki. Kilpailuvirasto on perustellut useita samansisältöisiä päätöksiään seuraavasti: Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen voimaantulosta..009 lähtien kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuudesta on siis säädetty erityislaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnilla on jatkossa erityislakiin perustuva oikeus määrätä liittymisvelvoitteesta asemakaavassa. Kilpailuviraston ratkaisukäytännön perusteella ei Kuntaliitto suosittele kaukolämmön liittymisvelvollisuusehtoa käytettäväksi tontinluovutusehdoissa lainkaan. Kunnan käytäntö ja vireillä oleva asia Liittymisvelvollisuus tulee määrätä asemakaavassa, mikäli lain mukaiset edellytykset täyttyvät. Tässä tapauksessa voimassa oleva asemakaava on peräisin ajalta, jolloin tällaista mahdollisuutta ei kunnalla ollut. Alkuperäiseen, nyt voimassa olevaan kaavaan, ei siis olisi voinut kyseistä määräystä ottaa.

27 5, TN :30 / :s bilaga: Bilaga 5/TN Kunnalla on ollut mahdollisuus kaavan muuttamiseen, ja kaukolämpöön liittymiseen velvoittavan kaavamääräyksen ottamiseen vuoden 009 alusta lähtien. Käytännössä liittymisvelvollisuuden ottaminen sellaiseen alueeseen, jolla osa rakennuksista on jo toteutettu, saattaa muodostua hankalaksi. Määräystä sovellettaisiin ainoastaan uusiin rakennuksiin, jonka välittömään läheisyyteen (vrt. vesihuoltoverkko - n. 0 metriä) kaukolämpöverkko on toteutettu. Kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus liittyä verkkoon (HE 0:008). Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuudella ei ole tarkoitus muuttaa kaavoitettavalla alueella jo olevien rakennusten lämmitysjärjestelmiä. Liittymismääräystä ei ole tässä kaavassa alun perin ollut, eikä sitä ole sinne kaavamuutoksella otettu, joten lakimuutoksen voimaantulon jälkeen liittymisvelvollisuutta koskevat ehdot olisi pitänyt poistaa tontinluovutusehdoista kokonaan. Teknisen lautakunnan päätöksiä.5.0 ja 3..0 tulisi muuttaa päättämällä asiasta uudelleen siten, että kaukolämpöön liittymistä koskevat ehdot poistetaan maanvuokrasopimuksista. Päätöksen perusteella tulisi muutos kirjata myös vuokrasopimuksiin. Annetuista tiedoista ei käy ilmi, onko kyseisen, teollisuusalueesta kiinnostuneen vuokralaisen kanssa jo allekirjoitettu vuokrasopimus, johon tämä ehto olisi kirjattu. Pelkkä tontin varaaminen tällä ehdolla ei vielä aiheuta syytä toimenpiteisiin. Kunnan käytäntöä on kuitenkin syytä kokonaisuudessaan muuttaa. Mahdollisuus kaavamuutokseen ja sen myötä liittymisvelvollisuuden asettamiseen, on syytä selvittää. Nyt, jos tontti on jo vuokrattu, ja sama vuokralainen hakee nyt vapautusta kaukolämpöön, voi vuokralainen halutessaan hakea kilpailuvirastosta edellä mainitun sisältöisen päätöksen. Esitetyt perustelut (suunniteltu lämpöjärjestelmä perustuisi uudistuviin energianlähteisiin, kuten ilmalämpöpumppuun, aurinkoenergiaan tai vastaavaan) ovat sellaisia, joiden kohdalla poikkeus kaavamääräyksellä asetetusta liittymisvelvollisuudesta tulisi Kuntaliiton käsityksen mukaan kyseeseen. Vuokralainen voi halutessaan viedä asian kilpailuviraston ratkaistavaksi, ja on varsin todennäköistä, että kilpailuviraston kanta asiaan on ennallaan. Tässäkin tilanteessa ehto tulee poistaa käytöstä sellaisena, kuin sitä nyt on käytetty. Yhteenveto MRL 57 a :n voimaatulon jälkeen kunta ei enää voi määrätä liittymisvelvollisuudesta tontinluovutusehdolla lainkaan. Liittymisvelvollisuudesta voidaan määrätä ainoastaan kaavamääräyksellä. Lailla on tarkoitettu poissulkea kunnan käytöstä muut maankäytön ohjauskeinot, liittymisvelvollisuutta määrättäessä. Sopimusehto ei sellaisenaan ole laiton, mutta menettelytapa liittymisvelvollisuudesta määräämiseen on väärä. Kunta rikkoo hallinnon lainalaisuusperiaatetta määrätessään liittymisvelvollisuudesta tontinluovutusehdolla. Kunnan tulee poistaa voimassaolevista maanvuokrasopimuksista liittymisvelvollisuutta koskeva ehto. Mahdollisuus kaavamuutoksella otettavaan velvoitteeseen tulee selvittää. SUOMEN KUNTALIITTO Arto Sulonen johtaja Lakiasiat Susanna Ijäs lakimies

28 5, TN :30 TV: 303/05 UTLÅTANDE ÖVER FÖRSLAGET TILL UTVIDGNING OCH ÄNDRING AV DETALJ- PLANEN FÖR KYRKOBY, SANDSUND I I PEDERSÖRE Utdrag ur Kyrkoby delgeneralplan, Jakobstads generalplan och detaljplan: Bilagor 5 Beredning: Stadsplanearkitekt Pekka Elomaa, tel Begäran om utlåtande: Planläggaren i Pedersöre kommun inbegär ett utlåtande av staden Jakobstad över förslaget till utvidgning och ändring av detaljplanen för Kyrkoby, Sandsund I. Utlåtandet emotses jämte planehandlingar senast den 7 mars 05. Utlåtande: Staden Jakobstad tackar för begäran om utlåtande. Området som planläggningen berör är beläget i Sandsund mellan Nya Bennäsvägen och landsvägen 749 / Jakobstads Omfartsväg, på gränsen till staden Jakobstad. Motsvarande område i Jakobstads generalplan kring vägkorsningen har hittills sparats för eventuella framtida trafikarrangemang, området har inte ansetts vara en alltför lämplig plats för småhus. Planläggningsavdelningen på centralen för tekniska tjänster har bekantat sig med planförslaget och konstaterar i sitt utlåtande: I Kyrkoby delgeneralplanen ( ) är aktuellt planeringsområde en del av ett område angivet som dels jord- och skogsbruksområde (M) samt område för offentlig service och förvaltning (PY). Ändå man kan anse att innehållet i delgeneralplanen är logisk fastän den inte har rättsverkan. M Jord- och skogsbruksdominerat område. Med beteckningen anvisas områden som huvudsakligen är avsedda för jord- och skogsbruket och som i allmänhet också kan användas för glesbygdsliknande bebyggelse samt friluftsliv och rekreation utan störningar beträffande områdets huvudsakliga användningsändamål. Stora produktionsenheter inom jordbruket har en egen beteckning, ME. För att åstadkomma stränder fria från byggande kan kalkylerad byggrätt för fritidsbyggnader överföras till andra områden på stomlägenheten. M-områden från vilka byggrätten har överförts anges med beteckningarna M, MA, MU eller MY, och i en bestämmelse omtalas att byggrätten har överförts till ett annat område. I planbeskrivningen presenteras vart byggrätten har överförts, och på plankartan hänvisas till respektive punkt i beskrivningen.

29 5, TN :30 TV: 303/05 Exempel på byggbestämmelser: På området tillåts byggande som hänför sig till jord- och skogsbruket samt glesbygdsliknande byggande. Byggandet skall i fråga om läget ansluta sig till befintliga gårdscentra så att strandområdena och åkrarna bevaras fria från byggande. Byggande tillåts inte på strandzonen på M-området (MBL 43. ). Byggrätten för fritidsbyggnader har överförts till andra områden på stomlägenheten. Den gröna triangeln mellan två stora trafikleder och ellinjen på 0 kv är kanske inte den mest attraktiva boplatsen. Troligen kunde man ha hittat en lämpligare lösning ifall det aktuella planeringsområdet skulle ha varit lite större och om det hade varit möjligt att inkludera området mellan gällande detaljplan (AP) och utvidgningen. Karta över förslaget till utvidgning och ändring av delgeneralplanen för Kyrkoby, Sandsund I är till påseende på Pedersöre kommuns hemsidan. Planbeskrivningen är en viktig del av detaljplanen och borde också vara synlig där. Staden Jakobstad har inte något annat att anmärka på förslaget till utvidgning och ändring av detaljplanen för Kyrkoby, Sandsund I. Stadsplanearkitekten: Tekniska nämnden föreslår för stadsstyrelsen att denna godkänner bifogat utlåtande som Stadens officiella utlåtande. Tekniska nämnden skickar beslutet till planläggaren i Pedersöre kommun inom ovannämnda tidsram. Förslag Tf. tekniska direktören: Tekniska nämnden besluter i enlighet med stadsplanearkitektens förslag.

30 5, TN :30 / :s bilaga: Bilagor 5/TN

31 5, TN :30 / :s bilaga: Bilagor 5/TN

32 5, TN :30 / :s bilaga: Bilagor 5/TN

33 53, TN :30 TV: 304/05 UPPGÖRANDE AV DETALJPLAN FÖR STADSDEL 7 KITTHOLMEN, INNEHÅL- LANDE CAMPINGOMRÅDE, SMÅBÅTSHAMN, OMRÅDE FÖR BAD- STRAND OCH -REKREATION SAMT VATTEN- OCH GATUOMRÅDEN Detaljplanekarta: Bilaga 53 A Detaljplanebeskrivning: Bilaga 53 B Beredning: Stadsplanearkitekt Pekka Elomaa, Planläggningsavdelningen har uppgjort ett förslag till detaljplan i stadsdel 7 Kittholmen, innehållande campingområde (RL), småbåtshamn (LV), badstrand (VV), rekreationsområden (VL), vatten- (W) samt gatuområden. Med planen möjliggörs en utveckling av nöjesparken och campingområdet och verksamheten för området nordväst om Pavisvägen, samt även Rummelgrundet i sin helhet. Via en godkänd detaljplan med bestämmelser kan området exploateras utifrån en grundlig bedömning av områdets utbyggningskapacitet. Staden Jakobstad äger all mark på området. Stadsplanearkitekten: Tekniska nämnden framlägger förslaget till påseende under tiden , samt begär utlåtanden av: - Malmska hälso- och sjukvårdsområdets hälsoinspektionsbyrå - Räddningsdirektören - Jakobstads Vatten - Miljö- och byggnadsnämnden - Södra Österbottens NTM-central - Museiverket Förslag Tf. tekniska direktören: Tekniska nämnden besluter i enlighet med stadsplanearkitektens förslag.

34 , TN :30 / :s bilaga: Bilaga 53 A/TN JAKOBSTAD PIETARSAARI VL VV RL LV W OMRÅDE FÖR NÄRREKREATION. Lähivirkistysalue. OMRÅDE FÖR BADSTRAND. Uimaranta-alue. CAMPINGOMRÅDE. Leirintäalue. SMÅBÅTSHAMN. Venesatama. VATTENOMRÅDE. Vesialue Rummelgrundet :8 KITTHOLMEN KITTHOLMA LV 400 ra W W- VATTENOMRÅDE. INOM VATTENOMRÅDET FÅR BYGGAS BRYGGOR, SAMT BROAR I LÄTT KONSTRUKTION. Vesialue. Vesialueelle saa rakentaa laitureita sekä kevytrakenteisia siltoja. :8 36 India K Equatorn 37 4 K3 L 37 K K Equatorn 33 K P 57 5 M50 India P3 K K P6 334 P P P 6 06 RISTIKARI 4 Equatorn 3 Ekop. Alholmin India 3 Europa Australia Orient P KORSGRUNDET LINJE 3 M UTANFÖR PLANEOMRÅDETS GRÄNS. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. STADSDELSGRÄNS. Kaupunginosan raja. KVARTERS- KVARTERSDELS- OCH OMRÅDESGRÄNS. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. Osa-alueen raja P P Alholmsvägen Europa K : STADSDELSNUMMER. Kaupunginosan numero. KITT PAVIS STADSDELS NAMN. Kaupunginosan nimi. NAMN PÅ GATA, VÄG, ÖPPEN PLATS, TORG, PARK ELLER ANNAT ALLMÄNT OMRÅDE. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 800 BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. sr+500 ra- ra- ra-3 BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA, SOM FÅR ANVÄNDAS UTÖVER DEN TOTALA VÅNINGSYTAN SOM DEN SKYDDADE BYGGNADEN BILDAR. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetrein, joka saadaan käyttää suojellun rakennuksen kerrosalan lisäksi. BETECKNINGEN ANGER BYGGNADSYTA DÄR MAN FÅR UPPFÖRA BYGGNADER SOM HARMONIERAR MED DEN EXISTERANDE MILJÖN OCH DEN SKYDDADE BYGGNADEN. BYGGNADERNA PÅ OMRÅDET FÅR ANVÄNDAS FÖR, UTÖVER DET SOM LV-BETECKNINGEN TILLÅTER, RESTAURANGVERKSAMHET, SOM SAMLINGSUTRYMME SAMT FÖR FRITID OCH TURISM. BYGGNADSNÄMNDEN KAN TILLÅTA ÄVEN ANDRA ANVÄNDNINGSÄNDAMÅL FÖRUTSATT ATT DESSA INTE ÄVENTYRAR OMRÅDETS HELHETSMILJÖ. BYGGNADER SOM DIREKT HÖR TILL LV-VERKSAMHETEN, SÅ SOM BÅTSKJUL OCH ANDRA TILL BÅTTRAFIKEN TILLHÖRANDE SERVICEBYGGNADER, SKALL I FÖRSTA HAND PLACERAS PÅ BYGGNADSYTORNA ra - OCH ra - 3. Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saa rakentaa veneilyä palvelevien rakennusten lisäksi ravintolatoimintaa, kokoustoimintaa sekä loma- ja matkailutoimintaa palvelevia rakennuksia, näiden tulee sointua ympäristöön ja suojeltuun rakennukseen. Rakennuslautakunta voi sallia rakennukselle myös muita käyttötarkoituksia, kunhan ne eivät vaaranna alueen ympäristön yleiskuvaa. LV-käyttötarkoituksenmukaiset rakennukset kuten venevajat ja muut veneilyä palvelevat rakennukset on sijoitettava ensisijaisesti ra- ja ra-3 rakennusalaoille. BETECKNINGEN ANGER BYGGNADSYTA DÄR MAN FÅR UPPFÖRA BYGGNADER SOM LV-BETECKNINGEN TILLÅTER, SÅ SOM BÅTSKJUL OCH ANDRA TILL BÅTTRAFIKEN TILLHÖRANDE SERVICEBYGGNADER. Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saa rakentaa LV-käyttötarkoituksenmukaisia rakennuksia kuten venevajoja ja muita veneilyä palvelevia rakennuksia. BETECKNINGEN ANGER BYGGNADSYTA DÄR MAN FÅR UPPFÖRA BYGGNADER SOM LV-BETECKNINGEN TILLÅTER, SÅ SOM BÅTSKJUL OCH ANDRA TILL BÅTTRAFIKEN TILLHÖRANDE SERVICEBYGGNADER. DEN STÖRSTA TILLÅTNA VÅNINGSYTAN FÖR EN ENSKILD BYGGNAD ÄR 600 KVADRATMETER. Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saa rakentaa LV-käyttötarkoituksenmukaisia rakennuksia kuten venevajoja ja muita veneilyä palvelevia rakennuksia. Suurin yksittäisen rakennuksen kerrosala on 600 neliömetriä. r- BETECKNINGEN ANGER BYGGNADSYTA DÄR MAN FÅR UPPFÖRA BYGGNADER SOM BETJÄNAR TURISM OCH FRITID. PÅ BYGGNADDSYTAN FÅR PLACERAS SPA- ANLÄGGNINGAR OCH FÖR DEN VERKSAMHETEN TILLHÖRANDE BYGGNADER FÖR BASTU, BOENDE, RESTAURANG- OCH CAFEBYGGNADER I HÖGST II / VÅNINGAR. BYGGNADSNÄMNDEN KAN TILLÅTA BYGGNADER ÄVEN FÖR ANDRA ANVÄNDNINGSÄNDAMÅL FÖRUTSATT ATT DESSA INTE ÄVENTYRAR KITTHOLMENS HELHETSMILJÖ, SAMT MED BEAKTANDE AV KITTHOLMENS EGENART ELLER STADSBILD INTE FÖRDÄRVAS. Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saa rakentaa loma- ja matkailutoimintaa ja kylpylätoimintaa palvelevia rakennuksia kuten saunoja, asuntoja, ravintola- ja kahvilarakennuksia. Rakennusten kerrosluku saa olla enintään II/ kerrosta. Rakennuslautakunta voi sallia rakennettavaksi myös muihin käyttötarkoituksiin tarkoitettuja rakennuksia, kunhan ne eivät tärvele Kittholman ympäristön yleiskuvaa, omaleimaisuutta tai kaupunkikuvaa. r- BETECKNINGEN ANGER BYGGNADSYTA DÄR MAN FÅR PLACERA SEMESTERSTUGOR OCH FÖR TURISMVERKSAMHETEN TILLHÖRANDE SERVICEBYGGNADER. ENSKILDA SEMESTERSTUGOR FÅR HA EN TOTAL AREAL PÅ HÖGST 40 KVADRATMETER VÅNINGSYTA. BYGGNADERNA FÅR BYGGAS I HÖGST EN VÅNING. sr BYGGNAD SOM SKALL SKYDDAS. KULTURHISTORISKT OCH ARKITEKTONISKT VÄRDEFULL BYGGNAD VARS SÄRDRAG BÖR BEVARAS OCH EFTERFÖLJAS VID RENOVERINGS-, OMBYGGNADS- OCH TILLBYGGNADSARBETEN. I SYNNERHET VID FASADRENOVERINGAR BÖR ANVÄNDAS URSPRUNGLIGA ELLER MOTSVARANDE MATERIAL. BYGGNADEN FÅR ANVÄNDAS FÖR RESTAURANGVERKSAMHET, SOM SAMLINGSUTRYMME SAMT FÖR FRITID OCH TURISM. BYGGNADSNÄMNDEN KAN TILLÅTA ÄVEN ANDRA ANVÄNDNINGSÄNDAMÅL FÖRUTSATT ATT DESSA INTE ÄVENTYRAR BYGGNADENS KULTURHISTORISKA OCH ARKITEKTONISKA SÄRDRAG. Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtuuriltaan arvokas rakennus jonka ominaispiirteet tulee korjaus- muutos- ja lisärakennustöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennusta saa käyttää ravintolatoimintaan, kokoustilana sekä loma- ja matkailutarkoituksiin. Rakennuslautakunta voi sallia rakennukselle myös muita käyttötarkoituksia, sillä ehdolla ettei nämä vaaranna rakennuksen kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteelisia ominaispiirteitä. SPECIALBESTÄMMELSER: ERITYISMÄÄRÄYKSET: VID ÅTGÄRDER SOM KRÄVER - BYGGNADSLOV - RIVNINGSTILLSTÅND - ÅTGÄRDSTILLSTÅND - ANMÄLNINGSFÖRFARANDE BÖR SÄRSKILD UPPMÄRKSAMHET FÄSTAS VID ATT ÅTGÄRDEN HARMONIERAR MED KITTHOLMENS HELHETSMILJÖ, SAMT MED BEAKTANDE AV KITTHOLMENS EGENART ELLER STADSBILD INTE FÖRDÄRVAS. Toimenpiteissä jotka vaativat: - rakennuslupaa - purkulupaa - toimenpidelupaa - Ilmoitusmenettelyä tulee erityisesti ottaa huomioon että tomenpide sointuu Kittholman ympäristöön eikä turmele Kittholman omaperäisyyttä eikä kaupunkikuvaa. BILPLATSBESTÄMMELSER AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET MINIMIANTAL BILPLATSER SOM BEHÖVER RESERVERAS FÖR OLIKA FUNKTIONER OCH OLIKA OMRÅDEN PER KVADRATMETER VÅNINGSYTA: - LV OMRÅDES CAFE-, RESTAURANG OCH SAMLINGSUTRYMMEN BILPLATS/ 75 M. - RL OMRÅDE BILPLATS/ 85 M. FÖR BILPLATSER SOM KAN ANVISAS TILL ALLMÄNT PARKERINGSOMRÅDE KAN KRAVET PÅ BILPLATSERNAS ANTAL MINSKAS MED EN TREDJEDEL. Autopaikkojen minimi vaatimukset eri toiminnoille ja alueille per kerrosalaneliömetri: - LV-alueella kahvila-, ravintola- ja kokuoustilat ap / 75 m - RL-alueella autopaikka/85 m /3 autopaikkamäärästä voidaan osoittaa yleiseltä pysäköintialueelta. wu ra Segelpaviljongen0 95 Purjehdus paviljonki LV :8 3 s-3 3 sr sr ra pp VL KOSRGRUNDSTIGEN RISTIKARINPOLKU L L U Andersinintie K K Andersinsvägen K : Ristika 66 rlv- wu- Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saa rakentaa lomarakennuksia ja matkailutoimintaa palvelevia huoltorakennuksia. Yksittäisen lomarakennuksen enimmäiskerrosala saa olla korkeintaan 40 neliömetriä. Rakennuskset saavat olla enintään I kerroksisia. BETECKNINGEN ANGER BYGGNADSYTA DÄR MAN FÅR PLACERA SEMESTERSTUGOR, BÅTBRYGGOR OCH BASTUBYGGNADER MED TILLHÖRANDE UTRYMMEN. ENSKILDA SEMESTERSTUGOR FÅR BYGGAS I EN VÅNING OCH HA EN TOTAL AREAL PÅ HÖGST 40 KVADRATMETER VÅNINGSYTA. HÖGST /3-DEL AV BYGGNADSYTAN FÅR UTGÖRAS AV BYGGNADER. Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saa rakentaa lomarakennuksia, laiturirakennelmia ja saunarakennuksia niihin kuuluvine tiloineen. Yksittäisen rakennettavan lomarakennuksen kerrosluku on I ja enimmäiskerrosala on 40 neliömetriä. Korkeintaan /3 rakennusalasta voidaan käyttää rakennusten rakentamiseen. DEL AV VATTENOMRÅDE DÄR MAN FÅR UTÖVA OLIKA FORMER AV ICKE STÖRANDE VATTENSPORTER. PÅ OMRÅDET FÅR UPPFÖRAS TILL SPORTEN TILLHÖRANDE KONSTRUKTIONER SÅ SOM EXV. BOJAR, PELARE OCH MOTSVARANDE. GODKÄND AV STADSFULLMÄKTIGE I JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ JAKOBSTAD PIETARSAARI ANNE EKSTRAND tf. stadsdirektör / vt. kaupunginjohtaja MILLA KALLIOINEN stadssekreterare / kaupunginsihteeri 6 7P W K Vanhanhaminantie vv- VV s- 8 0 tel. puh PAVISVÄGEN PAVIKSENTIE r Huvipuisto 39 Nöjespark : RL r rlv- 5 lv- W :8 VL s- : Andersinsvägen K Tändsticksvägen 3 Tulitikkutie :8 K5 4 Alholmsvägen 8K Tsasouna Stigen 8P P5 0 5 vv- lv- pp pp Vesiurheiluun varattu vesialueen osa, jolla häiritsevä vesiurheilu on kielletty. Alueelle saa rakentaa urheiluun tarvittavia rakenteita kuten pojuja, pilareita ynnä muuta vastaavaa. DEL AV BADSTRANDSOMRÅDE DÄR MAN FÅR UTÖVA OLIKA FORMER AV ICKE STÖRANDE VATTENSPORTER. PÅ OMRÅDET FÅR UPPFÖRAS TILL SPORTEN TILLHÖRANDE KONSTRUKTIONER SÅ SOM EXV. PELARE OCH MINDRE BYGGNADER FÖR MASKINUTRYMMEN OCH MOTSVARANDE. Vesiurheiluun varattu uimarannan osa, jolla häiriötä aiheuttamattomien vesiurheilu rakenteiden rakentaminen on sallittu. Rakenteet voivat olla esimerkiksi pilareita, pieniä rakennuksia konehuoneita ja vastaavia rakennuksia varten. DEL AV VATTENOMRÅDE DÄR BÅTBRYGGOR FÅR PLACERAS. Alueen osa, jolle saa sijoittaa laitureita. DEL AV OMRÅDE SOM BÖR PLANTERAS. Istutettava alueen osa. TRÄDRAD SOM BÖR PLANTERAS Istutettava puurivi. FÖR GÅNG- OCH CYKELTRAFIK RESERVERAD GATA. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. INSTRUKTIV PLACERING FÖR ALLMÄN GÅNG- OCH CYKELTRAFIK RESERVERAD DEL AV OMRÅDE. Sijainniltaan ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. s- DEL AV OMRÅDE DÄR DET FINNS FÖRÖKNINGS- ELLER RASTPLATSER FÖR FLYGEKORRAR SOM ÄR SKYDDADE MED STÖD AV 49 NATURVÅRDSLAGEN Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liitooravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. s- DEL AV OMRÅDE DÄR DET FINNS FÖRÖKNINGS- ELLER RASTPLATSER FÖR FLYGEKORRAR SOM ÄR SKYDDADE MED STÖD AV 49 NATURVÅRDSLAGEN OCH SOM HYSER MYCKET STORA NATURVÄRDEN. DETALJPLANENS BASKARTA UPPFYLLER DE KRAV SOM STÄLLS PÅ DEN ASEMAKAAVAN POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ SILLE ASETETUT VAATIMUKSET JAKOBSTAD PIETARSAARI JAKOBSTAD DETALJPLAN BERÖR: FASTIGHET GENOM DETALJPLANEN BILDAS: ASEMAKAAVA KOSKEE: ANDERS BLOMQVIST fastighetsingenjör / kiinteistöinsinööri PIETARSAARI STADSDEL 7 KITTHOLMEN CAMPING-, BADSTRAND-, NÄRREKREATIONS- SMÅBÅTSHAMN-, VATTEN- OCH GATUOMRÅDEN. KIINTEISTÖÄ ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU: KAUPUNGINOSAN 7 KITTHOLMAN LEIRINTÄ-, UIMARANTA-, LÄHIVIRKISTYS-, VENESATAMA-, VESI- JA KATUALUEET. SKALA / MITTAKAAVA RITARE / PIIRTÄJÄ PLANERARE / SUUNNITTELIJA :000 J. KARJALAINEN S. ÖHBERG a Gamla Hamnvägen Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liitooravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ja jolla on erittäin suuret luontoarvot s-3 DEL AV OMRÅDE VARS NATURMILJÖ BEVARAS, OCH DÄR SPECIELLT OMRÅDET FRAMFÖR DEN SKYDDADE BYGGNADEN BÖR BEVARAS ÖPPEN. JAKOBSTAD PIETARSAARI PEKKA ELOMAA stadsplanearkitekt/asemakaava-arkkitehti nvägen : K4 3 6 Alueen osa, jolla ympäristö säilytetään ja jolla erityisesti suojeltavan rakennuksen etupiha säilytetään avoimena. STADEN JAKOBSTADS PLANLÄGGNINGSAVDELNING PIETARSAAREN KAUPUNGIN KAAVOITUSOSASTO