Sivistysosaston palveluverkkosuunnitelma / Bildningsavdelningens servicenätsplan

Transkript

1 Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Sivistysosaston palveluverkkosuunnitelma / Bildningsavdelningens servicenätsplan SIVVLK 56 Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Sipoon kunnan "Talousarvio 2015" annettu toimeksianto oli valmistella palveluverkkoselvitys 2015 aikana. Ehdotus "Sivistystoimen palveluverkkosuunnitelma " loppuraportti valmistui kesäkuussa Palveluverkkosuunnitelman laatimistyötä on ohjattu kunnanhallituksen asettaman palveluverkkotyön ohjausryhmän toimesta. Ryhmä, jonka jäseninä toimi Juha Suuronen, Maarit Rope, Antti Skogster sekä Henrik Möller kokoontui kolme kertaa kevään aikana. Palveluverkkotyön operatiivinen ohjausryhmäryhmä on laatinut suunnitelman virkamiestyönä yhdessä Wiltrain Oy:n konsultti Urpo Laakkosen kanssa. Ryhmä kokoontui 12 kertaa kevään aikana. Operatiivisessa ohjausryhmässä on ollut jäseninä SIVI:n lisäksi TEKY:stä ja KEKE:stä. Kulttuuri- ja vapaa-ajalla, varhaiskasvatuksella sekä koulutuspalveluilla on tämän lisäksi ollut virkamiestyöryhmät jotka ovat käsitelleet omien sektorinsa erityispiirteitä, jotta syntyisi mahdollisimman laaja kuva mihin suuntaan palveluverkkoa tulisi kehittää. Kevään aikana on pidetty seminaari sivistystoimen päättäjille (valiokunta sekä jaostot) sekä palveluverkko tutustumiskiertoajelu. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Tavoitteet Tavoitteena on tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista seuraavan 10 vuoden aikavälille siten, että se on vuosittain helposti päivitettävissä. Lisäksi tulisi kehittää sivistysosastolle palveluverkkosuunnitelman kokonaishallintaperiaate

2 ja suunnittelutyökalut palvelutuotannon ja investointitarpeiden määrittämiseksi. Mahdollistaa sivistysosaston palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen ja investointitarpeiden systemaattisen kartoittamisen sekä priorisoinnin kunnan päätöksenteon pohjaksi. Luo paremmat edellytykset kuntastrategiasta lähtevälle ja johdonmukaiselle päätöksenteolle kaikissa johtamis- ja päätöselimissä. Rajaukset Selvityksessä keskitytään palveluverkon kehittämiseen ja investointitarpeiden määrittämiseen Sipoon kuntastrategian mukaisten painopistealueiden näkökulmasta. Suunnitelmassa ei käsitellä pedagogisia eikä palvelutuotantoon liittyviä linjauksia, joilla ei ole varsinaista vaikutusta palveluverkon muutoksille Palveluverkkosuunnitelman ajallisen vaikutuksen painopiste on 3 10 vuoden aikajänteellä. 1 3 vuoden palveluverkkolinjaukset ja päätökset näkyvät jo investointiohjelmassa ja siksi niihin ei ensisijaisesti tässä suunnitelmassa keskitytä. Lukiota ei käsitellä. Palveluverkkosuunnitelman päälinjaukset 1. Muodostetaan Söderkullassa, Nikkilässä ja myöhemmin lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia a) Suunnitellaan kampuksen palvelutilat onitoimisiksi b) Muodostetaan uusista palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia c) Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin d) Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen e) Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon. 2. Haja-asutusalueiden palveluverkkolinjaukset edellyttävät syvällisempää vaihtoehtojen taloudellisen vaikutuksen sekä hyötyjen ja haittojen analyysiä. Esitys em. laajuudessa mahdollista vasta vuoden 2016 päätöksenteossa.

3 3. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta 4. Tilojen hallinnointi keskitetään toimitiloille Palveluverkon kehitysskenaariot Palveluverkkojen kehittämisessä on kolme vaihtoehtoista kehitysskenaariota Vahva keskittäminen Rakennetaan uutta keskittäen väestön kasvun mukaisessa rytmissä ja keskitetään vanhaa Keskittäminen Keskitetään uutta rakentamista kasvun mukaan ja nykyistä nykyisen rakennuskannan elinkaaren mukaisesti. Hajautetun palvelun jatkaminen Palvelutuotantoa jatketaan pääsääntöisesti nykyisen palveluverkon rakenteen mukaan sitä saneeraten. Laajennetaan kasvuverkkoa kasvun myötä samalla periaatteella pieniä yksiköitä lisäten. Eri alueilla voidaan noudattaa eri kehitysskenaarioiden periaatteita. Keskittäminen ja kasvu on kaksi eri asiaa. Keskittäminen on helpompaa ja taloudellisempaa, mikäli yhdyskunta kasvaa. Linjaukset palveluverkon kehittämiseksi Muodostetaan kasvun painopistealueilla Nikkilässä ja Söderkullassa sekä myöhemmin Talmassa lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia, jotka mahdollistavat: Dynaamisemman ja tehokkaamman palvelutuotannon sekä yhteistyön eri palvelutuottajien välillä. Palvelutuotantotilojen joustavan rakentamisen, jolloin tiloja voi hyödyntää useampi vastuualue Palvelut ja palvelutuotantotilat pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Erityisesti tämä koskee kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita. Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi, joka mahdollistaa palvelutilojen tehokkaan käytön myös muihin eri tarkoituksiin eri vuorokauden aikoina, kuten aikuiskoulutus, kulttuuri, liikunta, vapaa-aikapalvelut ja kokoontuminen. Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto

4 yhteisiin kampuksiin. Luodaan vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palvelukeskittymiä 1. Tulokset Sivistysosastolle on muodostettu yhteiset palvelutuotannon ja palveluverkon kehittämisen linjaukset Painopistealueille Söderkullaan, Nikkilään ja Talmaan on saatu konkretisoitua yli yksikkörajojen integroidut palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista aikajärjestykseen. Etelä- ja Pohjois-Sipoon haja-asutusalueille on saatu selkeytettyä palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot Palveluverkkosuunnitelman kokonaishallintaperiaate ja suunnittelutyökalut ovat selkeytyneet palvelutuotannon ja investointitarpeiden määrittämiseksi. 2. Haasteet Haja-asutusalueiden palveluverkon kehittämisen vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia sekä hyötyjä ja haittoja ei pystytty tällä aikataululla konkretisoimaan päätöksenteon perustaksi. 3. Jatkotoimenpiteet Projektiryhmä esittää päätettäväksi Palvelutuotannon ja palveluverkon kehittämisen yhteiset päälinjaukset Painopistealueiden Söderkulla, Nikkilä ja Talma palveluverkkosuunnitelmat sekä niiden siirtämisen investointien hallintaprosessiin Haja-asutusalueille tehdään tarkemmat selvitykset vuoden 2016 palveluverkkosuunnitelman päätöksenteon perustaksi. Kuntastrategian reunaehdot ja liikkumavara palveluverkon kehittämiselle - Palveluverkon kehittämisen pääsuunta Palveluverkkoa kehitetään kuntastrategian mukaisilla painopistealueilla. Söderkulla, Nikkilä, Talma sekä muut Pohjois- ja Etelä-Sipoon haja-asutusalueet, jotka luontaisimmin toimivat omina palvelualueinaan Kylien yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta korostetaan. Taloudelliset tavoitteet Talouden tasapaino ylläpidetään siten, että palvelujen tuottaminen ja laatu sekä investoinnit ovat kokonaisuutena kustannustehokkaita Palvelutuotannon kustannukset katetaan valtionosuuksilla ja verotuloilla. Pääoma- ja palvelutuotantokustannukset eivät saa lisätä kunnan

5 velkaantumista - Kun laajennusinvestoinnit katetaan uusien asiakkaiden tontinmyyntituloilla, asiakasmäärän kasvu ei aiheuta olemassa oleville asukkaille lisäkustannuksia. Laajennusinvestointi on lapsi-/oppilasmäärän kasvun vaatima lisätilainvestointi. - Uudelleen investoinnit ja peruskorjaukset katetaan verovaroin. Tällöin investointien taloudellisuus tutkitaan kannattavuuslaskelmien avulla, joissa otetaan huomioon palvelun tuotantokustannukset (opetus) ja pääomakustannukset. Uudelleen investointi ja peruskorjaukset korvaavat olemassa olevia tiloja. I Sibbo kommuns "Budget 2015" gavs uppdraget att bereda en servicenätutredning under år Slutrapporten till förslaget "Bildningsväsendets servicenätplan " blev färdig i juni Arbetet att uppgöra en servicenätplan leddes av en styrgrupp för servicenätarbetet, som hade utnämnts av kommunstyrelsen. Medlemmarna i gruppen var Juha Suuronen, Maarit Rope, Antti Skogster samt Henrik Möller, och den sammanträdde tre gånger under våren. Den operativa styrgruppen för servicenätarbetet har som tjänstemannaarbete utarbetat planen tillsammans med konsult Urpo Laakkonen från Wiltrain Oy. Gruppen sammanträdde 12 gånger under våren. I den operativa styrgruppen har ingått medlemmar från såväl Bildningsavdelningen som från Avdelningen för teknik och miljö och Utvecklings- och planläggningscentralen. Kultur och fritid, småbarnsfostran och utbildningstjänsterna har dessutom haft tjänstemannaarbetsgrupper som har behandlat sina egna sektorers särdrag i syfte att skapa en så omfattande bild som möjligt av i vilken riktning servicenätet ska utvecklas. På våren höll man ett seminarium för bildningsväsendets beslutsfattare (utskottet och sektionerna) samt en rundtur i syfte att lära känna servicenätet. Målen för utredningen av servicenätet Mål Målet är att producera servicenätplaner och förslag till nödvändiga investeringar under den följande 10-årsperioden, så att dessa årligen kan uppdateras på ett lätt sätt. Dessutom bör man för bildningsavdelningen utveckla en övergripande hanteringsprincip för

6 servicenätplanen och planeringsredskap i syfte att fastställa investeringsbehoven. Utvecklingsalternativen för bildningsavdelningens servicenät och investeringsbehoven ska kartläggas systematiskt och prioriteras som grund för beslutsfattandet i kommunen. Bättre förutsättningar ska skapas för ett beslutsfattande som är konsekvent och utgår från kommunens strategi i alla lednings- och beslutsfattarorgan. Gränsdragningar I utredningen ligger fokus på utvecklandet av servicenätet och fastställandet av investeringsbehoven utgående från de prioritetsområden som definierats i Sibbo kommuns strategi. I planen behandlas inte några pedagogiska eller till serviceproduktionen hörande linjedragningar, eftersom dessa inte egentligen inverkar på ändringarna i servicenätet. Servicenätplanens tidsmässiga tyngdpunkt ligger 3 10 år fram i tiden. Linjedragningarna och beslutsfattandet för servicenätet på 1 3 år syns redan i investeringsprogrammet och därför koncentrerar man sig inte på dessa i planen. Gymnasiet behandlas inte. De viktigaste riktlinjerna i servicenätplanen 1. Campus-områden bildas i Söderkulla, Nickby och i ett senare skede av byggnader som ligger nära varandra eller som ska byggas a) Servicelokalerna på campus-områdena planeras så att de är mångfunktionella b) Av de nya lokalerna för serviceproduktion bildas byggnader som är anpassningsbara och som kan byggas ut enligt tillväxten c) Serviceproduktionen för låg- och högstadiet, småbarnsfostran samt merparten av idrottens, fritidens och kulturens service slås samman till gemensamma campus d) Den finsk- och svenskspråkiga språkgrupperna organiseras i huvudsak till ett gemensamt campus (består av flera byggnader) e) Inom småbarnsfostran strävar man efter att bygga de kommunala daghemmen i samband med campus-områdena. Förskoleundervisningen förverkligas i samband med skolorna och den omfattar kompletterande dagvård.

7 2. Riktlinjerna för glesbygdens servicenät kräver en djupare analys av de olika alternativens ekonomiska konsekvenser samt fördelar och nackdelar. En framställning som omfattar glesbygden är möjlig först i beslutsfattandet år Inom småbarnsfostran och utbildningen förbättras serviceproduktionens kostnadseffektivitet 4. Administrationen av lokaler koncentreras till Lokalitetsförvaltning Utvecklingsscenarier för servicenätet För utvecklandet av servicenäten finns tre alternativa utvecklingsscenarier Stark centralisering Nybyggnationen är centraliserad och sker i takt med befolkningstillväxten, gammalt centraliseras Centralisering Nybyggnationen är centraliserad och sker i takt med befolkningstillväxten och existerande byggnader centraliseras enligt byggnadsbeståndets livscykel. Den decentraliserade servicen fortsätter Serviceproduktionen fortsätter i huvudsak enligt det nuvarande servicenätets struktur och nätet saneras. Tillväxtnätet utvidgas i takt med tillväxten enligt samma princip så att antalet små enheter ökas. I olika områden kan utvecklingsscenarierna följa olika principer. Centralisering och tillväxt är två olika saker. Det är lättare och mer ekonomiskt att centralisera när samhället växer. Riktlinjer för utvecklandet av servicenätet Man bildar campus-områden i prioriteringsområdena Nickby och Söderkulla samt senare i Tallmo av byggnader som ligger nära varandra eller som byggs. Campus-områdena möjliggör: En mer dynamisk och effektiv serviceproduktion samt samarbete mellan olika serviceproducenter. Lokalerna där servicen produceras kan byggas på ett flexibelt sätt, varvid dessa kan utnyttjas av fler ansvarsområden. Man strävar efter att i mån av möjligt förverkliga servicen och lokalerna där den produceras i samarbete med den privata och tredje sektorn. Det här gäller särskilt kultur- och fritidstjänsterna.

8 Campusområdenas servicelokaler planeras så att det är mångfunktionella och möjliggör effektiv användning även för andra syften under olika tider av dygnet, till exempel för vuxenutbildningen, kulturen, idrotten, fritidstjänsterna och för sammankomster. Serviceproduktionen för låg- och högstadiet, småbarnsfostran samt merparten av idrottens, fritidens och kulturens service slås samman till gemensamma campus-områden. Centraliserade servicepunkter som är effektivare och mer kostnadseffektiva skapas 1. Resultat Bildningsavdelningen har fått gemensamma riktlinjer för utvecklandet av serviceproduktionen och servicenätet För prioriteringsområdena i Söderkulla, Nickby och Tallmo har man utarbetat konkreta servicenätplaner som integrerats på ett sätt som överskrider enhetsgränserna samt förslag över nödvändiga investeringar och deras tidpunkter. För glesbygdsområdena i södra och norra Sibbo har man klargjort alternativen för utvecklandet av servicenätet Den övergripande principen för administreringen av servicenätplanen och planeringsredskapen har förtydligats i syfte att fastställa serviceproduktionen och investeringsbehoven. 2. Utmaningar Det var inte möjligt att inom den givna tidtabellen konkretisera de ekonomiska konsekvenserna eller fördelarna och nackdelarna som är förknippade med de olika alternativen till utvecklande av glesbygdsområdenas servicenät. 3. Åtgärder som ska vidtas Projektgruppen föreslår att följande beslutas om Gemensamma riktlinjer för utvecklandet av serviceproduktionen och servicenätet Servicenätplaner för prioritetsområdena Söderkulla, Nickby och Tallmo samt överföring av dessa till hanteringsprocessen för investeringar

9 Över glesbygdsområdena görs noggrannare utredningar som grund för beslutsfattandet år Kommunstrategins ramvillkor och spelrum för utvecklandet av servicenätet Huvudriktningen för utvecklandet av servicenät Servicenätet utvecklas på de områden som i kommunstrategin utsetts till prioritetsområden. Söderkulla, Nickby, Tallmo och de övriga glesbygdsområdena i norra och södra Sibbo som mest naturligt fungerar som egna serviceområden. Den sociala gemenskapen och aktiviteten i byarna betonas. De ekonomiska målen Ekonomin hålls i balans genom att helheten, som omfattar serviceproduktionen och dess kvalitet samt investeringarna, är så kostnadseffektiv som möjligt Kostnaderna för serviceproduktionen täcks med statsandelar och skatteintäkter. Kapitalkostnaderna och kostnaderna av serviceproduktionen får inte öka kommunens skuldsatthet - Då utvidgningsinvesteringarna täcks med intäkterna av tomtförsäljning till nya invånare, orsakar inte det ökade invånarantalet extra kostnader för de nuvarande invånarna. Utvidgningsinvesteringarna är investeringar i fler lokaler för det ökade antalet barn/elever. - Återinvesteringar och saneringar täcks med skatteintäkter. I detta fall granskas investeringarnas ekonomiska konsekvenser med hjälp av lönsamhetskalkyler som beaktar servicens produktionskostnader (undervisning) och kapitalkostnader. Återinvesteringar och saneringar ersätter befintliga lokaler. Sivistysvaliokunnan jaostot ovat antaneet lausuntonsa sivistysosaston palveluverkkosuunnitelmasta. Bildningsutskottets sektioner har gett sina utlåtanden om bildnignsavdelningens servicenätsplan. Liite/Bilaga 1/ 56, sivvk/bildn.utsk. esitys sivistysosaston palveluverkkosuunnitelmaksi / Presentation av bildningsavdelningens servicenätsplan

10 Liite/Bilaga 2/ 56 sivvk/bildn.utsk. Sivistysvaliokunnan jaostojen lausunnot/bildningsutskottets sektioners utlåtanden Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta merkitsee jaostoilta saadut lausunnot tiedoksi. Sivistysvaliokunta toteaa yhtyvänsä palveluverkkosuunnitelman ehdotettuihin päälinjauksiin jonka mukaisesti palveluverkkoa voidaan kehittää sekä kytkeä osaksi investointisuunnitelmaa. Päälinjaukset: 1. Muodostetaan Söderkullassa, Nikkilässä ja myöhemmin lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia a) Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi b) Muodostetaan uusista palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia c) Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin d) Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen e) Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon. 2. Haja-asutusalueiden palveluverkkolinjaukset edellyttävät syvällisempää vaihtoehtojen taloudellisen vaikutuksen sekä hyötyjen ja haittojen analyysiä. Esitys em. laajuudessa mahdollista vasta vuoden 2016 päätöksenteossa. 3. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa parannetaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta 4. Tilojen hallinnointi keskitetään toimitiloille. Pääkäyttäjänä sivistysosato päättää tilojen hallinnoinnin puitteet ja tavoitteet ja toimitilat toteuttaa periaatteiden mukaisen hallinnoinnin ja vuokralaskutuksen. 5. Varhaiskasvatuksen osalta sivistysvaliokunta toteaa, että ehdotetut linjaukset ovat kannatettavia mutta toteaa lisäksi, että riippuen miten kunta tulevaisuudessa linjaa eri yksityisten päivähoitovaihtoehtojen käyttämisen kunnassa, tulisi tämä päätös huomioida palveluverkon suunnitteluvaiheessa,kaavoituksessa sekä että kunnan omissa varhaiskasvatuksen toimitilaratkaisuissa.

11 Jatkotoimeenpiteiksi sivistysvaliokunta ehdottaa seuraavaa: Lukioiden tilat kytketään osaksi Nikkilän kampusalueen kehittämistä. Koska haja-asutusalueiden palveluverkon kehittämisen vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia sekä hyötyjä ja haittoja ei pystytty tällä aikataululla konkretisoimaan päätöksenteon perustaksi, sekä myös ruotsinkielisen koulutusjaoston lausunnon selvittämiseksi tehdään tarkemmat selvitykset vuoden 2016 palveluverkkosuunnitelman päätöksenteon perustaksi. Sivistysosasto selvittää tämän lisäksi jaostojen antamien lausuntojen toteuttamismahdollisuuksia tarkemmin, sekä kustannus- että muita vaikutuksia ja tuo ne päätöksentekoon. Sivistysvaliokunta esittää kunnanhallitukselle liitteen mukaisen palveluverkkoselvityksen ja yllä olevien päälinjausten hyväksymistä. Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet antecknar sektionernas utlåtanden för kännedom. Bildningsutskottet konstaterar att man godkänner de föreslagna huvudriktlinjerna för servicenätsplanen enligt vilka servicenätet kan utvecklas och kopplas ihop med investeringsplanen. Huvudriktlinjer: 1. Campusområden bildas i Söderkulla, Nickby och i ett senare skede av byggnader som ligger nära varandra eller som ska byggas. a) Servicelokalerna på campusområdena planeras så att de är mångfunktionella. b) Av de nya lokalerna för serviceproduktion bildas byggnader som är anpassningsbara och som kan byggas ut enligt tillväxten. c) Serviceproduktionen för låg- och högstadiet, småbarnsfostran samt merparten av idrottens, fritidens och kulturens service slås samman till gemensamma campus. d) De finsk- och svenskspråkiga språkgrupperna organiseras i huvudsak till ett gemensamt campus (består av flera byggnader). e) Inom småbarnsfostran strävar man efter att bygga de kommunala daghemmen i samband med campusområdena. Förskoleundervisningen förverkligas i samband med skolorna och den omfattar även kompletterande dagvård. 2. Riktlinjerna för glesbygdens servicenät kräver en djupare analys av de olika alternativens ekonomiska konsekvenser samt för- och

12 nackdelar. En framställning som omfattar glesbygden är möjlig först i samband med beslutsfattandet år Inom småbarnsfostran och utbildningen förbättras serviceproduktionens kostnadseffektivitet. 4. Administrationen av lokaler koncentreras till Lokalitetsförvaltningen. Bildningsavdelningen beslutar som huvudanvändare om lokalernas administrativa förhållanden och målsättning och Lokalitetsförvaltningen förverkligar administrationen och hyresfaktureringen i enlighet med principerna. 5. Beträffande småbarnsfostran konstaterar bildningsutskottet att de föreslagna riktlinjerna kan understödas. Utskottet konstaterar dessutom att beroende på hur kommunen i framtiden drar upp riktlinjer för hur olika privata dagvårdsalternativ anlitas av kommunen, bör detta beslut beaktas vid planeringen av servicenätet, planläggningen samt i samband med beslut om kommunens egna verksamhetslokaler för småbarnsfostran. Bildningsutskottets förslag till fortsatta åtgärder: Gymnasiernas lokaler anknyts som en del av utvecklandet av Nickby campusområde. Eftersom man inom ramen för denna tidtabell som grund för beslutfattandet inte kunnat konkretisera de ekonomiska konsekvenserna samt för- och nackdelarna med de olika alternativen för utvecklandet av glesbygdens servicenät samt för att klargöra svenska utbildningssektionens utlåtande, görs noggrannare utredningar som grund för bestlutfattandet om servicenätsplanen för år Bildningsavdelningen utreder dessutom noggrannare möjligheten att verkställa sektionernas utlåtanden både beträffande kostnader och andra konsekvenser och lägger fram dem för beslut. Bildningsutskottet föreslår för kommunstyrelsen att bilagans servicenätsutredning och ovan nämnda huvudriktlinjer godkänns. Päätös Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Föredragandens ändrade förslag godkändes enhälligt.

13 KH 239 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite/Bilaga 1/ 239 KH: Esitys palveluverkkosuunnitelmaksi / Förslag till servicenätsplan Liite/Bilaga 2/ 239 KH: Sivistysvaliokunnan jaostojen lausunnot/bildningsutskottets sektioners utlåtanden Talous- ja hallintojohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy palveluverkkosuunnitelman liitteen mukaisesti sivistysvaliokunnan yllä mainitut päälinjaukset ja ehdotukset jatkotoimenpiteisiin. Ekonomi- och förvaltningsdirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner servicenätsutredningen enligt bilagan och ovan nämnda av bildningsutskottet föreslagna huvudriktlinjer samt förslag till fortsatta åtgärder. Marja Manninen-Ollberg ehdotti asian jättämistä pöydälle, kunnes selviää, onko Talman koulu korjattavissa, vai onko rakennettava uusi koulu. Kicka Lindroos kannatti Manninen-Ollbergin ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, voiko kunnanhallitus hyväksyä asian jättämistä pöydälle. Kukaan ei vastustanut asian jättämistä pöydälle. Marja Manninen-Ollberg föreslog att ärendet bordläggs tills klarhet finns huruvida Talman koulu kan renoveras eller om en ny skola måste byggas. Kicka Lindroos understödde Manninen-Ollbergs förslag. Ordföranden frågade om kommunstyrelsen kan omfatta att ärendet bordläggs. Ingen motsatte sig en bordläggning. Päätös Kommunstyrelsen beslutade enhälligt bordlägga ärendet.

14 Beslut Kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.