BILAGA Ruotsin kielen perusrakenteita (1)

Transkript

1 1 BILAGA Ruotsin kielen perusrakenteita (1) Ju mer du övar, desto bättre blir du. Ruotsin perusrakenteiden enemmän yksityiskohtaista kertausta ja tehokasta harjoitusta varten turvaudu kielioppikirjaan ja esim. verkossa oleviin harjoituksiin, esim. HAMK: BUD - Bygg upp din svenska Nätfräsch

2 2 INNEHÅLL BILAGA Ruotsin kielen perusrakenteita (1) Sanajärjestys (ordföljd) ja lauseenrakenne (meningsbyggnad) Päälause (huvudsats) Sivulause (bisats)... 4 Liikkuvia määreitä ovat esim Konjunktiot (konjunktioner) sitovat tekstin yhteen Substantiivi (substantiv) Substantiivin deklinaatiot Substantiivien määräysmuotojen käytöstä Kongruenssi: Adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus (kongruens) Adjektiivi ennen substantiivia (adjektiivi attribuuttina): Adjektiivin ja substantiivin muoto tiettyjen pronomien jälkeen Adjektiivi verbien vara ja bliva yhteydessä (adjektiivi predikatiivina) Persoonapronominit (personliga pronomen) Verbi (verb) Verbin aikamuodot ja konjugaatiot Imperatiivi Epäsäännöllliset verbit (oregelbundna verb) Vahvat verbit (starka verb) Modaaliset apuverbit ( modala hjälpverb) S-passiivi (s-passiv) Partisiipit (particip) Adverbi (adverb) Ajanmääreet (tidsuttryck) Prepositiot (prepositioner) Några skillnader mellan svenskan och andra språk... 40

3 3 1 Sanajärjestys (ordföljd) ja lauseenrakenne (meningsbyggnad) Muistatko lauseenjäsenet? subjekti predikatti lauseadverbiaali objekti adverbiaali_(esim aika, paikka) Kalle studerar tyvärr inte teknik längre/i år/i Otnäs/l Jokaisella lauseenjäsenellä on ruotsin kielessä oma paikkansa. Huomioitava on 1) subjektin ja predikaatin keskeinen sanajärjestys s 2) lauseadverbiaalien (esim. inte) ja muiden lyhyiden adverbiaalien paikka lauseessa. Ruotsin kielessä sanajärjestykseen vaikuttaa se onko kyseessä päälause vai sivulause sekä päälauseen sanajärjestykseen vielä, mikä lauseenjäsen aloittaa virkkeen. 1.1 Päälause (huvudsats) A) Suora sanajärjestys (subjekti on ennen predikaattia) Objekti/ 7. Subjekti.Predikaattiverbi 1 Lauseadv. Predikaattiverbi 2 predikatiivi Adverbialli Jag studerar också matematik i år. Att studera är roligt. Produktionen av bilar har äntligen startat i den nya fabriken. B) Käänteinen sanajärjestys 1. Adverbiaali/ Objekti/Predikatiivi 2. Predikaattiverbi 1 3. Subjekti 4. Lauseadv Förut har han inte studerat matematik. Tidskrifter brukar jag alltid läsa fltigt på kvällarna. Om jag är sen brukar jag inte dricka kaffe på morgonen. Jos lause alkaa subjektilla, on kyseessä suora sanajärjestys (subjekti + predikaatti). Jos lause alkaa jollain muulla lauseenjäsenellä tai jos päälausetta edeltää sivulause, on päälauseen sanajärjestys käänteinen (predikaatti + subjekti). Päälauseessa ensimmäinen predikaattiverbi on aina sarakkeessa kaksi ja liikkuva määre tulee ensimmäisen predikaattiverbin jälkeen. Jos lauseen lopussa on useita määreitä, järjestys on usein tapa- paikka- aika. Virkkeen alussa ei voi olla kuin yksi määre (useampia sanoja tietenkin).

4 1.2 Sivulause (bisats) 1. Alistuskonjunktio 2. Subjekti 3.Lauseadverbiaali 4.Predikaattiverbi 1 5 Predikaattiverbi 2. 6.Objekti /predikatiivi 7. Adverbiaali(t) (Han säger) att han inte brukar dricka te på morgonen (Det var) jag aldrig har sett förut. något som (Jag vet inte) det verkligen stämmer. om (Jag undrar) du egentligen menar. vem (Vet du) han egentligen har gjort där. vad Sivulauseessa on aina suora sanajärjestys (subjekti on ennen predikaattia) liikkuva määre/lauseadverbiaali tulee ennen koko predikaattia (subjektin ja predikaatin väliin). Epäsuorat kysymykset (indirekta frågesatser) Epäsuorat kysymykset ovat sivulauseita, joten niiden sanajärjestys on aina suora. Epäsuoran kysymyksen muodostaminen suorasta kysymyksestä voi tapahtua kolmella eri tavalla riippuen suoran kysymyksen rakenteesta: 1. Jos suora kysymys alkaa kysymyssanalla, suoristetaan vastaavassa sivulauseessa vain sanajärjestys: När kommer han? -> Jag vet inte när han kommer. 2. Jos kysymyssanaa ei ole, eli suora kysymys alkaa verbillä, lisätään om-sana (vastaa suomen - ko/kö päätettä) ja suoristetaan sanajärjestys: Kommer han? -> Jag vet inte om han kommer. 3. Jos kysymyssana on lauseen subjektina, lisätään som-sana kysymyssanan jälkeen ja suoristetaan sanajärjestys: Vad har hänt? -> Kan någon berätta mig vad som har hänt? (Mutta: Vad menar du? Jag vet inte vad du menar) Liikkuvia määreitä ovat esim. 1. Erityyppiset kieltosanat: inte, aldrig, ingenstans/ inte någonstans, knappast (tuskin) ingalunda (ei todellakaan), 2. Erilaiset lauseadverbit: kanske/eventuellt (ehkä), möjligen (mahdollisesti), förhoppningsvis (toivottavasti), verkligen (todella), egentligen (oikeastaan), tyvärr (valitettavasti), trots allt (kaikesta huolimatta) 3. Epämääräistä aikaa ilmaisevat adverbit: s sällan (harvoin), ibland (joskus), ofta (usein), alltid, genast (heti), vanligen (yleensä), äntligen (vihdoinkin) 4. Tapaa ilmaisevat adverbit (Miten?): gärna, hellre, helst (mielellään mielummin, mieluten), snabbt, lätt, lugnt (rauhallisesti), sakta (hitaasti), bra (hyvin), noga (tarkasti), 4

5 Konjunktiot (konjunktioner) sitovat tekstin yhteen. 5 Rinnastuskonjunktiot (Samordnande konjunktioner) och/samt (ja / sekä)) men (mutta) för (sillä) eller (tai) utan (vaan) samt (sekä) antingen eller (joko tai) både och; såväl - som (sekä että) varken eller (ei eikä) Alistuskonjunktiot (Underordnande konjunktioner) aloittavat sivulauseen, esim. att (että) för att (jotta) eftersom; då (koska) därför att (siksi että; koska) när (kun, milloin) medan (sillä aikaa kun; kun taas) samtidigt som (samanaikaisesti kun) så länge som (niin kauan kuin) tills (kunnes) innan (ennen kuin) inte förrän (ei ennenkuin) om/ifall (jos, mikäli) fast(än) (vaikka) även om (vaikkakin) trots att (huolimatta siitä että) Relatiivilauseet: a) Relatiivipronominit (Relativa pronomen) aloittavat sivulauseen som joka, ruotsin tavallisin relatiivipronomini vars jonka, som-pronominin genetiivi något som/vilket viittaa koko edelliseen lauseeseen vad käytetään vain, kun edellä on allt (vrt. suomen kaikki, mitä ); Esim: Mannen som står där är min kusin. (mannen = som = sivulauseen subjekti/tekijä). Kun som on sivulauseen objekti, sen voi jättää pois: Tyckte du om mobilen (som) vi gav dig? Jag bodde på ett hotell vars namn jag har glömt. Jag glömde ringa till min mormor, något som/vilket hon blev ledsen över. Jag hörde allt vad han sade. b) Relatiiviadverbit (Relativa adverb) aloittavat sivulauseen där (jossa, missä) dit (jonne, minne) då (jolloin) Esim. Universitetet där jag studerar är ett av landets främsta. Jag blev försenad från mötet, dit alla andra hade kommit i tid. (MUTTA... där alla andra var på plats från början).

6 6 1.1.A.a Öva omvänd ordföljd o Läs först igenom texten, så att du förstår den. o Märk därefter ut huvudsatsernas (päälauseiden) subjekt och predikat. o Vilka meningar har omvänd ordföljd och varför? o Strecka under de rörliga bestämningarna i både huvud- och bisatserna (liikkuvat määreet, esim. inte) Hur är det att studera teknik? Jag har länge varit intresserad av elektroniska apparater, och då jag samtidigt ville ha en bred grund att stå på, fick det bli en diplomingenjörsutbildning*. Studier i matematik, fysik, programmering och datateknik ger studenterna en stabil grund. Under föreläsningarna behandlas olika metoder som tillämpas i laboratoriet och i olika övnings- och projektarbeten. I slutskedet av studierna kan studenterna fördjupa sig i t.ex. automatiseringen av olika intelligenta maskiner. I studierna ingår teknik och metoder som används vid industriautomation, signalbehandling, mikrosystemteknik och elektronik samt teknik inom olika tillämpningsområden. Jag tror att jag vill jobba som planerare efter att jag har tagit examen. Men det finns mycket att välja på inom programmet och man kan inrikta sig på det man är intresserad av. Innan jag är klar, har jag kanske hunnit ändra mig.* diplomingenjör i Finland = civilingenjör i Sverige en apparat 3 laite industriautomation, -en teollisuusautomaatio samtidigt samanaikaisesti ingå i oregelbundet sisältyä en grund 3 perusta använda I käyttää behandla I käsitellä en signalbehandling, -en signaalikäsittely en metod 3 menetelmä samt sekä ett laboratori/um, -et, -er, -erna 3 laboratorio en planerare 5 suunnittelija ett övningsarbete 4 harjoitustyö ett slutskede 4 loppuvaihe inrikta sig på suuntautua att fördjupa I sig i syventyä att hinna IV ehtiä en intelligent maskin 3 älykas kone att ändra sig muuttaa mieltään

7 7 1.1.A.b Öva omvänd ordföljd Bilda meningar av följande ord och fraser. Börja med det understrukna ordet/uttrycket. a. i två år jag vid har vid Aalto-universitetet redan studerat b. söka jag till velat hade - tidigare - universitetet egentligen. c. om studera tyckte du att telekommunikation? d. miljöproblemen allvarligare tycker blivit - under de senaste åren - har - jag e. ha avlagt verkligen - hon - sina grundstudier - nästa vår borde f. biogas inte miljön enligt skribenten tyvärr räddar etanolbil - och

8 8 1.2.a Öva bisatsordföljd: Fortsätt satserna med satsen inom parentes. a. Min kompis säger (että aina ei tarvitse olla myöhässä) b. Några av mina uppgifter var så svåra (että en tiennyt osaanko tehdä niitä). c. Jag stannade hemma (koska olin valitettavasti sairas) d. Han kan inte komma i morgon (koska hänellä on todennäköisesti paljon töitä) e. Visste du (ettei hänkään tiennyt asiasta) f. Jag är jätteglad (kun viimeinkin valmistun) g. Känner du Kalle (joka oli pitkään ulkomailla opiskelemassa) h. Många studerande är intresserade av den fördjupade kursen, (jonka luennot alkavat ensi viikolla) i. Jag jobbade vid sidan av studierna (mikä oli joskus raskasta) j. Jag trivs i Otnäs, (jonne muutin viime vuonna) k. Jag går varje dag förbi huset och parken (jonne rakennetaan uusi päärakennus) l. Jag väntar på den dag, (jolloin metro Otaniemeen on valmis).

9 9 Exempel på direkta frågor: Vad har han studerat? När börjar du senast söka sommarjobb? Varför har Finland inte satsat mera på vindkraft? Hur byggs dessa hus? Kan du ta hand om/sköta de här arbetsuppgifterna? 1.2.b. Öva ordföljd i indirekta frågesatser. Kombinera huvudsatserna med frågorna nedan så att frågorna blir indirekta frågesatser (= bisatser). a. Vet du Hur många studiepoäng får man egentligen för den här kursen? b. Du, kan du säga Vad ska vi göra? c. Hon undrar Kan du faktiskt använda den nya maskinen? d. Hörde du Fungerar den nya maskinen? e. Har ni hört Vilka planer har godkänts? f. Man kan fråga sig När satsar Finland på bostadsbyggande i högre grad? g. Kan jag fråga dig Varför har produktionen inte kommit igång än? h. Ingen tycks veta Ska tillverkningen av bilar alls börja vid den här fabriken. i. Vi har ingen aning Kommer kunderna på besök i morgon. Fyll i konjunktionerna utan att, för att, efter att eller genom att: a. Jag flyttade till huvudstadsregionen studera vid Aalto-universitetet. (opiskellakseni) b. Jag når mitt mål bara studera. (opiskelemalla) c. studera blir jag inte diplomingenjör. (opiskelematta) d. Jag tänker åka utomlands jag har studerat två år. (opiskeltuani)

10 10 2 Substantiivi (substantiv) 2.1 Substantiivin deklinaatiot Substantiivit jaetaan 5 eri deklinaatioon, joilla jokaisella on oma päätetunnuksensa. Jokaisella substantiivilla on 4 eri taivutusmuotoa: yksiköllä on 2 taivutusmuotoa (epämääräinen + määräinen) ja monikolla on myös 2 taivutusmuotoa (epämääräinen ja määräinen). Monikon epämääräisen muodon pääte määrittelee deklinaation. Deklinaatio Yksikön epämääräinen Yksikön määräinen Monikon epämääräinen Monikon määräinen Päätetunnus 1 en lampa lampan lampor lamporna -OR 2 en belysning en bil en kille en robot en sonder 3 en lön en student en antenn en apparat en maskin en satellit en motor en byggnad en hastighet en konstruktion en ingenjör ett laboratorium ett bryggeri ett kafé 4 ett stycke ett arbete ett meddelande 5 ett ljus ett lån ett system en programmerare en studerande en tekniker belysningen bilen killen roboten sondern lönen studenten antennen apparaten maskinen satelliten motorn byggnaden hastigheten konstruktionen ingenjören laboratoriet bryggeriet kaféet stycket arbetet meddelandet ljuset lånet systemet programmeraren studeranden teknikern 1. deklinaatioon kuuluvat en-sukuiset a-loppuiset sanat. belysningar bilar killar robotar sondrar löner studenter antenner apparater maskiner satelliter motorer byggnader hastigheter konstruktioner ingenjörer laboratorier bryggerier kaféer stycken arbeten meddelanden ljus lån system programmerare studerande tekniker belysningarna bilarna killarna robotarna sondrarna lönerna studenterna antennerna apparaterna maskinerna satelliterna motorerna byggnaderna hastigheterna konstruktionerna ingenjörerna laboratorierna bryggerierna kaféerna styckena arbetena meddelandena ljusen lånen systemen programmerarna studerandena teknikerna 2. deklinaatioon kuuluvat kaikki ing-loppuiset sanat sekä monet yksi- ja kaksitavuiset konsonanttiloppuiset sanat sekä e-loppuiset, en-sukuiset sanat. 3. deklinaatioon kuuluvat monet pitkät ja yksitavuiset en-sukuiset sanat, monet sanat, joilla on paino viimeisellä tavulla (eli monet vierasperäiset sanat = monet modernit, tekniikan ja kaupan alan sanat) sekä ett-sukuiset, ium-, um-, ja eri-päätteiset sekä painolliseen vokaaliin loppuvat lainasanat. 4. deklinaatioon kuuluvat useimmat ett-sukuiset vokaaliloppuiset sanat (vertaa 3.dekl.) sekä -ande/-ende-loppuiset ei henkilöä tarkoittavat sanat. 5. deklinaatioon kuuluvat ett-sukuiset konsonanttiloppuiset sanat sekä en-sukuiset are-loppuiset, ja ande-/endeloppuiset, henkilöä merkitsevät sanat sekä er-loppuiset sanat. (Tähänkin ryhmään kuuluvat monet vieraat sanat, eli monet modernit, tekniikan ja kaupan alan sanat). -AR -ER -N -

11 2.2 Substantiivien määräysmuotojen käytöstä 11 Substantiivin määräysmuotojen käyttöön vaikuttaa mm. onko substantiivi 1. tietty tarkoite (eli tietty, todellisuudessa olemassa oleva asia tai esine) vai yleistarkoite 2. tietyn tarkoitteen kohdalla artikkelin valintaan vaikuttaa myös onko asia tuttu (sekä lähettäjälle että vastaanottajalle) vai tuntematon. Artikkelin valintaa kuvaa hyvin yleistäen seuraavat kaaviot: Tuntematon Tuttu Mieti tekeekö jokin asian tutuksi! Tietty tarkoite Kun kyseessä on tietty tarkoite, artikkelin valinta riippuu siitä onko kyse tuntemattomasta vai tutusta asiasta. Epämääräinen muoto (yksikkö ja monikko). Tietty tuntematon ei yleensä aloita lausetta, vaan asia esitellään ensin epämääräisessä muodossa 1. Det finns ett nytt utbildningsprogram. Det här är en ny modell. 2. Här i vårt land produceras mycket cellulosa. Lause alkaa jollain adverbiaalilla joka määrittelee tilanteen + seuraavanlaisia verbejä: finnas, vara, bli, bygga, skapa, tillverka, ha, förekomma, existera, tillverka, exportera Määräinen muoto (yksikkö ja monikko): o Asia on aikaisemmin mainittu: Högskolan har ett nytt utbildningsprogram. Utbildningsprogrammet tycks bli mycket populärt. o Asia voi olla meille tuttu ja siksi määräisessä muodossa, vaikka sitä ei ole aikaisemmin mainittu, kun a) Se on osa puheena olevaa asiaa, vaikka sana ei sellaisenaan ole aikaisemmin mainittu. Jag har köpt en ny lägenhet. Lägenheten ligger på översta våningen. b) Se on tilanteesta tuttu. Glassen är god. Tekniken (i den här maskinen) är intressant. c) Se määritellään attribuutein yksiselitteisesti: Budgeten för 2012 lades fram för styrelsen. d) Se on yleisesti tunnettu (tietyssä piirissä): Ska vi gå till huvudbyggnaden? e) Tietyt n.s. komparatiiviset verbit antavat olettaa että se on tuttu: höja, sänka priset; minska, öka, sjunka, förstora, förbättra, fördubbla f) Puhuessamme kokonaisuudesta, josta otamme tietyn osan, oletamme sen olevan meille tuttu. Ex. en liten bit av kakan; en stor del av/ 20 % av studerandena. Epämääräinen muoto: Vaikka asia olisi tuttu, se on epämääräisessä muodossa o omistusmuodon jälkeen: Aalto-universitetets huvudbyggnad o tiettyjen pronomien jälkeen: min, din, hans, hennes, dess, sin, vår, er, deras, denna/detta/dessa,samma, nästa bok Yleinen tarkoite Kun kyseessä on yleistarkoite, eli ei tietty konkreettisesti olemassa oleva, vaan esim. laji tai ryhmä, käyvät usein kaikki muodot, kuitenkaan ei aina. Merkityseroja syntyy sekä määräisen ja epämääräisen muodon että yksikön ja monikon muotojen välillä. Vaikka kaikki muodot kävisivätkin, niissä on usein vivahde-eroja: Yksikkö Epämääräinen muoto En ros har taggar Epämääräinen yksikkö käytetään jos lause koskee lajinsa jokaista edustajaa. Abstraktit, ei-laskettavat substantiivit ja ainesanat ovat aina yksikössä, ja yleisesti epämääräisessä muodossa: Teknik är roligt. Glass är gott (Määräinen muoto tekee joskus helposti asiasta tietyn, ei enää yleisen: Tekniken är intressant/glassen är god). Mutta: Oljan är mycket efterfrågad (käy hyvin). Strindberg: Människan är god men människorna är onda. Monikko Epämääräinen muoto Rosor har taggar. Epämääräinen muoto lauseen alussa käy yleensä hyvin. Lause kuvaa silloin usein jotain yleispätevää. Määräinen muoto. Rosen har taggar. Skarven har kommit till Finland. Vem uppfann datorn? Sanottu pätee lajille kokonaisuutena (käsite, idea). Tällöin epäm.muoto ei käy: *Vem uppfann en bil? *En lunnefågel har försvunnit från Sverige. Määritelmissä on yleensä yksikön määräinen: Cirkeln är rund. Määräinen muoto. Rosorna har taggar. Laskettavat substantiivit ovat usein yleismerkityksessä tässä muodossa, esim. kansallisuudet: Finländarna har varit aktiva i EU.

12 3 Kongruenssi: Adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus (kongruens) Kertaa itse ensin adjektiivin taivutus ja tee tehtävä a ja b. 12 a Ange motsatser till följande adjektiv. Böj orden enligt mallen dyr billig billigt billiga snabb låg kort tunn smal svag lätt >< >< >< >< >< >< >< >< lik >< intressant >< vanlig ovan effektiv nöjd >< >< >< >< b Komparera adjektiven (ny nyare nyast) snabb viktig stor liten hög låg gammal ung nöjd praktisk

13 3.1 Adjektiivi ennen substantiivia (adjektiivi attribuuttina): Tutki taulukkoa: a. Alleviivaa yksikön määräisen muodon tunnusmerkit (vertaa yksikön epämääräisen muotoon). Kerro omin sanoin miten yksikön epämääräinen ja määräinen muoto eroaa toisistaan: b. Mikä on yhteistä monikon molemmille muodoille? c. Alleviiva monikon määräisen muodon tunnusmerkit. Kerro omin sanoin miten monikon epämääräinen ja määräinen muoto eroaa toisistaan: d. Mikä on ominaista vain yksikön epämääräiselle muodolla? Yksikkö (singularis) Monikko (pluralis) hieno korkeakoulu uusi auto Epämääräinen (obestämd) Määräinen (bestämd) Epämääräinen (obestämd) Määräinen (bestämd) en fin högskola den fina högskolan fina högskolor de fina högskolorna en ny bil den nya bilen nya bilar de nya bilarna huono ratkaisu en dålig lösning den dåliga lösningen dåliga lösningar de dåliga lösningarna nopea en snabb dator den snabba datorn snabba datorer de snabba datorerna tietokone korkea en hög hastighet den höga hastigheten höga hastigheter de höga hastigheterna nopeus hidas muisti ett långsamt minne det långsamma minnet långsamma minnen de långsamma minnena uusi järjestelmä taitava ohjelmoija ett nytt system det nya systemet nya system de nya systemen en skicklig programmerare den skickliga programmeraren skickliga programmerare de skickliga programmerarna

14 Alleviivaa adjektiivin oikea muoto Spetsforskningsenheten för smart/smart/smarta och trådlös/trådlöst/trådlösa teknik fokuserar på forskning och internationellt högklassisk, högklassiskt/högklassiska undervisning i radiovetenskap och radioteknik samt trådlös/trådlöst/trådlösa datakommunikation. Till forskningsområdena hör högfrekvensteknik, mikrovågs- och millimetervågsteknik, flerantennsystem, multistandardradio, planering av integrerad/integrerat/integrerade kretsar för datakommunikation och signalbehandling för trådlös datakommunikation. Forskningen gäller allt från elektromagnetisk/elektromagnetiskt/elektromagnetiska modellering av artificiell/artificiellt/artificiella material och teorin för datakommunikation till signalbehandlingsalgoritmer, antenn- och kretsplanering, utveckling av radiomätteknik och konstruktion av prototyper för radiosystem. Intelligent/intelligent/intelligenta flerantennsystem leder till effektiv/effektivt/effektiva användning av radiospektret: intelligent/intelligent/intelligenta radiogivare och millimetervågskameror kan t.ex. bidra till att person- och godstrafiken löper bättre.

15 3.3 Adjektiivin ja substantiivin muoto tiettyjen pronomien jälkeen 15 Adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus. A) Adjektiivi ja substantiivi epämääräisessä muodossa Pronomen Adjektiv Substantiv en ny maskin ett nytt hus flera nya maskiner/hus någon/ingen/varje/mången/ en ny maskin sådan något/inget/varje/månget/ nytt hus ett sådant några/inga/många/sådana/ nya maskinrer/program alla/flera/de flesta/få/färre varannan/varenda/varje ny maskin vartannat/vartenda/varje nytt hus I obestämd form singularis böjs adjektivet enligt sitt huvudord. B) Adjektiivi määräisessä, substantiivi epämääräisessä muodossa Pronomen Adjektiv Substantiv denna nya maskin detta nya hus dessa nya maskiner/hus min/din/hans/ hennes/sin vår/er/deras nya maskin mitt/ditt/hans/hennes/sitt vårt/ert/deras/ mina/dina/hans/hennes/sina våra/era/deras nya nya hus maskiner/hus samma nya maskin/hus samma nya maskiner/hus nästa/följande nya maskin/hus följande nya maskiner/hus Bokstaven -a i nya betyder många eller bestämd C) Adjektiivi ja substantiivi määräisessä muodossa Pronomen Adjektiv Substantiv den (här) nya maskinen det (här) nya huset de (här) nya maskinerna/husen

16 Harjoitus: pronomien vaikutus adjektiivin ja substantiivin muotoon. Käännä: a. samalla tavalla b. tällä tavalla c. useimmat uudet puhelimet d. harvat järjestelmät e. jokainen kallis tietokone f. sellaiset huonot rakennelmat g. nämä pienet koneet h. meidän pienet koneet i. teidän uusi ohjelma j. sinun tulevaisuuden ammattisi k. monta teknistä laitetta l. jotkut virheelliset tiedot Kapitel 2-3 Välj det rätta alternativet, motivera ditt val. a. Över hälften av finländare/över hälften av finländarna använder internet. b. Många finländare/många finländarna är väldigt skickliga på teknik. c. De är Europas mest uppkopplade människor/europas mest uppkopplade människorna. d. Han är diplomingenjör/en diplomingenjör. e. Han är ingenjör/en ingenjör som alltid är tillgänglig på nätet. f. Vi har olika apparater/olika apparaterna för att komma ut på nätet. g. Samma apparat/samma apparaten kan ha olika funktioner. h. De olika apparater/de olika apparaterna är tekniskt avancerade. i. Hans forskning/hans forskningen gäller internet..

17 3.4 Adjektiivi verbien vara ja bliva yhteydessä (adjektiivi predikatiivina) Valitse adjektiivin oikea muoto, kun: a) pääsana on substantiivi yksikössä. o Hastigheten är snabb/snabbt/snabba. o Problemet är ny/nytt/nya. b) pääsana on substantiivi monikossa. o Många program/ De nya programmen är säker/säkert/säkra. c) pääsana on pronomiini. o Jag är intresserad/intresserat/intresserade av byggnader. o Det är viktig/viktigt/viktiga. o Vi är säker/säkert/säkra på vårt val. d) pääsana on abstrakti, ei laskettava substantiivi epämääräisessä muodossa. o Matematik är rolig/roligt/roliga. e) pääsana on verbin perusmuoto. o Att räkna är ibland jobbig/jobbigt/jobbiga Fyll i svår, svårt eller svåra/god eller gott: Datorn är Det är Datorerna/De är Teknik är Tekniken är Att använda datorn är Glass är Glassen är att använda att använda den. att använda att förstå sig på Tolka till svenska. 1. Laite, joka tuli eilen, on helppo käyttää ja ohjeet ovat selkeät. 2. Olemme todella tyytyväisiä vanhoihin laitteisiimme. Ne ovat osoittautuneet kestäviksi ja toimiviksi. 3. Tuotekehitys on tärkeää yrityksille, jotta ne menestyisivät kilpailussa; mitä kehittyneempi tuote on, sen parempi. 4. Olen varma, että pitkällä tähtäimellä panostaminen tuotekehitykseen tulee kannattavaa. 5. Laitteiden käyttö ei saa olla liian vaikeaa.

18 4 Persoonapronominit (personliga pronomen) 18 Subjekti Objekti Refleksiivi Omistaja jag mig minua(minu/lle, -lta, -un jne) mig itseni min, mitt, mina du dig dig din, ditt, dina han honom häntä sig itsensä sin, sitt, sina hans hon henne häntä sig itsensä sin, sitt, sina hennes den, det se den, det sitä sig itsensä sin, sitt, sina dess vi oss meitä oss vår, vårt.våra ni er teitä er er, ert, era de dem heitä sig sin, sitt, sina deras o Vaikka puhekielessä yleisesti käytetään muotoa di/dom kirjakielen de sijaan ja muotoa dom kirjakielen dem sijaan, näitä ei pidä käyttää asiallisessa kirjakielessä. o sin, sitt sina käytetään vain viitattaessa saman lauseen subjektiin, muuten käytetään hans/henns/dess/deras (Jos sivulauseessa viittaat päälauseen subjektiin, käytät hans/hennes/dess/deras) o Det-pronomini viittaa paitsi ett-sukuiseen substantiiviin myös mihin tahansa korrelaattiin, joka ei nimenomaan edellytä pronomia den tai de, esim. lauseeseen. o Det on myös muodollinen subjekti (ruotsin kielessä joka lauseessa pitää olla subjekti; jos muuta ei ole, käytetään muodollista subjektia det): Finns det för många universitet och högskolor i Finland? Det är säkert att antalet studerande ökar. Det sägs att flera utbildningsprogram kommer att slås ihop. Det regnar. 4.1 Käännä: a. Ole hyvä ja istu! Olkaa hyvä ja istukaa! b. Oletteko jo ilmoittaneet hänelle muutoksesta aikataulussa? c. Oletteko jo muuttaneet uuteen asuntoonne? d. Milloin tulette meille käymään? e. Saimme uuden automme eilen. f. Oletko jo hoitanut kaikki sinun tehtäväsi? g. Kalle on hoitanut kaikki tehtävänsä. h. Kalle on hoitanut kaikki hänen (Annan) tehtävät. i. Professori ja hänen tiiminsä saavat projektinsa valmiiksi. j. Olemme kiinnostuneita tästä yliopistosta ja sen opiskelijoista. k. On mukavaa, että täällä on niin paljon tekemistä.

19 5 Verbi (verb) Verbin aikamuodot ja konjugaatiot Verbin konjugaatio määrittyy verbin preesensmuodon mukaan KONJUGATION INFINITIV PRESENS IMPERFEKT SUPINUM 1 I börja börjar började börjat koppla kopplar kopplade kopplat använda använder använde använt II köra kör 2 körde kört mäta mäter mätte mätt köpa köper köpte köpt III IV nå når nådde nått ansluta ansluter anslöt anslutit driva driver drev drivit hålla håller höll hållit o r e g e l b u n d e t ta tar tog tagit avgöra avgöra avgjorde avgjort gå går gick gått få får fick fått välja väljer valde valt 1) Supiini on verbin viimeinen taivutusmuoto, joka ruotsissa päättyy aina t- kirjaimeen. Supiinista muodostetaan perfekti ja pluskvamperfekti har/hade avulla: har/hade börjat, byggt, kört, nått, köpt, anslutit, gjort (on/oli aloittanut jne) 2) Jos verbin vartalo päättyy preesensissä l tai -r, pääte jää pois (kör, jämför)

20 20 3) Fyll i rätt verbform a) Jag (tulin) hit till Otnäs i höstas. b) Mina studiekamrater har (sanonut) att de gärna (opiskelevat) här. c) Jag (tulin) intresserad av teknik när jag började på gymnaiset.. d) Jag (ole) ingen bil så jag åker buss. e) Jag (oli) först lite svårt att vänja mig vid studierna för de (oli) ganska utmanande i början.. f) Jag ska (tulla) en skicklig diplomingenjör.

21 5.2 Imperatiivi 21 I ja III konjugaation verbeillä imperatiivi on infinitiivin kaltainen: rita I Rita ett hus! Piirrä talo! sy III Sy gardinerna! Ompele verhot! ge Ge pappret! Anna paperi! II ja IV konjugaation verbeiltä poistetaan infinitiivin a-pääte: ringa II Ring mig i morgon! Soita minulle huomenna! skriva IV Skriv referatet igen! Kirjoita referaatti uudestaan! Översätt till svenska. a) Valitse itsellesi sopivin vaihtoehto! b) Käytä viimeisintä ohjeistusta! c) Lähettäkää tarjous ennen ensi viikkoa, jotta voimme antaa teille edullisemman hinnan! d) Soita tähän numeroon vielä tällä viikolla! e) Arvioi kustannukset etukäteen! f) Vertaa näitä numeroita! g) Ohjaa toimintaa huolella! h) Ratkaise tämä ongelma! i) Aja varovasti! j) Ota rauhallisesti! k) Ole hyvä ja istu! Valitse muutama yllä olevista käskyistä ja sano ne kohteliaammin:

22 5.3 Epäsäännöllliset verbit (oregelbundna verb) 22 Infinitiv Presens Preteritum Supinum be ber bad bett pyytää - bör borde bort pitäisi dö dör dog dött kuolla dölja döljer dolde dolt piilottaa få får fick fått saada förstå förstår förstod förstått ymmärtää missförstå = ymmärtää väärin ge ger gav gett antaa glädja gläder gladde glatt gå går gick gått mennä ingå ett avtal, begå ett brott göra gör gjorde gjort tehdä avgöra ha har hade haft heta heter hette hetat olla nimeltään kunna kan kunde kunnat osata, voida, pystyä le ler log lett hymyillä leva lever levde levt elää ligga ligger låg legat lägga lägger la lagt förlägga = tappa, framlägga vara tvungen måste var tvungen, varit tvungen se ser såg sett nähdä anse = tycka, avse = mena, inse = förstå, förutse skilja skiljer skilde skilt erota, erottaa - ska skulle - stå står stod stått seistä avstå, bestå, framstå stödja stöder stödde stött tukea svälja sväljer svalde svalt niellä säga säger sa sagt sanoa sälja säljer sålde sålt myydä sätta sätter satte satt töras törs tordes torts uskaltaa umgås umgås umgicks umgåtts seuustella veta vet visste vetat tietää vika viker vek vikt taittaa vilja vill ville velat haluta välja väljer valde valt valita ersätta fortsätta förutsätta smaksätta tillsätta översätta = korvata = jatkaa = edellyttää = maustaa = lisätä (konkreettisesti jotain) = kääntää

23 vänja vänjer vande vant tottua växa växer växte växt kasvaa Vahvat verbit (starka verb) binda binder, band, bundit sitoa bita, biter, bet, bitit purra bjuda, bjuder, bjöd, bjudit tarjota bli, blir, blev, blivit tulla jksn förbli = jääda joksikin brinna, brinner, brann, brunnit palaa brista, brister, brast, brustit murtua, särkyä bryta, bryter, bröt, brutit murtua, katkaista avbryta = katkaista bära, bär, bar, burit kantaa innebära = betyda = tarkoittaa dra, drar, drog, dragit vetää dricka, dricker, drack, druckit juoda driva, driver, drev, drivit viedä, ajaa, käyttää bedriva en verksamhet = harjoittaa duga, duger, dög, dugit kelvata dyka, dyker, dök, dykit sukeltaa dö, dör, dog, dött kuolla falla, faller, föll, fallit pudota fara, far, for, farit mennä, matkustaa finna, finner, fann, funnit löytää anhålla om byggnadslov = pytää finnas, finns, fanns, funnits olla olemassa rakennuslupaa flyga, flyger, flög, flugit lentää flyta, flyter, flöt, flutit virrata, kellua behålla = säilyttää frysa, fryser, frös, frusit palella, jäätyä försvinna, försvinner, försvann, försvunnit kadota erhålla = saada glida, glider, gled, glidit liukua framhålla = painottaa gripa, griper, grep, gripit tarttua begripa gråta, gråter, grät, gråtit itkeä innehålla = sisältää hinna, hinner, hann, hunnit ehtiä underhålla = ylläpitää; viihdyttää hugga, hugger, högg, huggit hakata, iskeä hålla, håller, höll, hållit pitää, pidellä knyta, knyter, knöt, knutit solmia anknyta = kytkeä; återknyta kontakternakomma, kommer, kom, kommit tulla ankomma = saapua, framkomma = ilmetä krypa, kryper, kröp, krupit ryömiä kunna, kan, kunde, kunnat osata, voida lida, lider, led, lidit kärsiä ljuga, ljuger, ljög, ljugit valehdella låta, låter, lät, låtit kuulostaa, sallia njuta, njuter, njöt, njutit nauttia rida, rider, red, ridit ratsastaa rinna, rinner, rann, runnit virrata, valua avrinna =valua pois riva, river, rev, rivit repiä ryta, ryter, röt, rutit karjua sitta, sitter, satt, suttit istua sjunga, sjunger, sjöng, sjungit laulaa sjunka, sjunker, sjönk, sjunkit laskea, upota

24 skina, skiner, sken, skinit paistaa, loistaa skjuta, skjuter, sköt, skjutit ampua, työntää skrika, skriker, skrek, skrikit huutaa, kirkua skriva, skriver, skrev, skrivit kirjoittaa skryta, skryter, skröt, skrutit kerskua skära, skär, skar, skurit leikata slippa, slipper, slapp, sluppit päästä tekemästä slita, sliter, slet, slitit kuluttaa, raataa, kiskoa sluta, sluter, slöt, slutit sulkea; tehdä sopimus ansluta till nätet= liittää, besluta = päättää slå, slår, slog, slagit lyödä slåss, slåss, slogs, slagits tapella smita, smiter, smet, smitit livahtaa, livistää smyga, smyger, smög, smugit hiipiä sova, sover, sov, sovit nukkua spricka, spricker, sprack, spruckit haljeta sprida, sprider, spred, spridit levittää springa, springer, sprang, sprungit juosta sticka, sticker, stack, stuckit pistää stiga, stiger, steg, stigit nousta bestiga ett berg stjäla, stjäl, stjäl, stulit varastaa strida, strider, stred, stridit taistella, riidellä stryka, stryker, strök, strukit silittää suga, suger, sög, sugit imeä supa, super, söp, supit juoda, juopotella svika, sviker, svek, svikit pettää ta, tar, tog, tagit ottaa avta (hastigheten avtar) tiga, tiger, teg, tigit vaieta tjuta, tjuter, tjöt, tjutit ulvoa vara, är, var, varit olla vika, viker, vek, vikit taittaa, kääntää, kääntyä (vika av) vinna, vinner, vann, vunnit voittaa, saavuttaa vrida, vrider, vred, vridit vääntää, kääntää äta, äter, åt, ätit syödä 24

25 5.4 Modaaliset apuverbit ( modala hjälpverb) 25 Jan Berglin, svensk tecknare som kommenterar samtiden och vardagslivet i tecknade serier. Du kan läsa hans senaste serier i t.ex. Svenska Dagbladet _ svd ett ljud 5 = ääni, deprimerande = masentava utmärkt = erinomainen, mätare = mittari, ugga = pureskella, jauhaa, pohtia; kom igen nu = Se t.ex.: olycksbådande = pahaenteinen, guld = kulta, skål = kulho, förresten = muuten en regulator 3 = : en kolv 2 = mänta, ett slag 5 = isku, lyönti ; en mjälte = haima Modaaliset apuverbit eivät vain totea tapahtunutta, vaan tuovat myös ilmi lähettäjän asenteen tai varmuusasteen. Modaaliset verbit esiintyvät melkein aina toisen verbin, pääverbin, kanssa. Pääverbi on perusmuodossa: Vi ska åka utomlands. ska skulle måste bör borde = pitäisi få = saada vill = tahtoa lär = kuluu; lienee; råka = sattua Jotkut verbit, esim. behöva, bruka, försöka, voivat toimia itsenäisesti tai kuten apuverbit

26 26 Fyll i a) Maskinen (sattui) gå sönder samtidigt som produktionen (piti alkaa). b) Maskinen (sanotaan voivan ohjata) automatiskt. c) Maskinen (olisi pitänyt käyttää) dygnet runt. d) Anläggningen (ei tule olemaan) i bruk länge. e) Driftstopp (tulee olla) bara vid underhåll. f) Vi (on tapana esitellä) våra produkter i detalj. g) Vi (pitäisi sopia =komma överens) om ett datum för nästa möte. h) Företaget (on reagoitava ) på responsen. i) Innehållet (ei pidä/tarvitse suunnitella.) j) Det (kuuluu olevan) nya planer på gång om hur produktionen ska utvecklas. k) Du (et satu tietämään) när förslaget (tulee olla) inlämnat.

27 S-passiivi (s-passiv) Kaikissa aikamuodoissa paitsi preesensissä s-passiivi muodostetaan lisäämällä vastaavaan aktiivimuotoon s. Näin infinitiivissä, imperfektissä ja supiinissa aktiivimuotoon lisätään s -kirjain perään: Effektiva läkemedel ska behövas i framtiden. Effektiva läkemedel har kunnat tillverkas. Effektiva läkemedel behövdes. Effektiva läkemedel har behövts. Preesensissä s lisätään verbin vartaloon, eli ensin poistetaan preesensin pääte -er/-r. Preesensissä katoaa siis r-pääte (I konjugaatio) tai er-pääte (II ja IV konjugaatio): Sjukdomen botas. (bota I -> botar) Effektiva läkemedel behövs. (behöva II -> behöver) Nya instruktioner skrivs regelbundet. (skriva IV -> skriver) Huom! 1. Päätteestä er voi passiiviin jäädä e, jos ääntäminen niin vaatii (esim. läses). 2. Verbeistä joiden vartalo päättyy r tai -l ei preesens passiivissa poisteta mitään. Näihin verbeihin, joilla ei siis ole preesensissä erityistä päätettä (verbit, joiden vartaloon r - tai l -kirjain kuuluu esim. kör/a, gör/a, hyr/a, jämför/a, styr/a; tål/a, stjäl/a) lisätään s- verbin preesensmuodon perään: Lägenheterna hyrs. Roboten styrs automatiskt. Sådant beteende tåls inte här. 3. III konjugaatioon kuuluvissa verbeissä preesensissä katoaa r-pääte: Kläderna sys i Asien. (sy -> syr) 4. Jos lauseessa on useampia verbejä, liitetään passiivin -s vain yhteen verbiin, yleensä pääverbiin, eli viimeiseen verbiin. Min dator behöver inte uppdateras. 5. Jokaisessa virkkeessä tulee olla subjekti. Jos muuta ei ole, lisätään muodollinen subjekti det. Esim. Det sägs.att... Aktiivi Passiivi Infinitiivi Infinitiivi Preesens Imperfekti Supiini I öka ökas ökas ökades ökats II använda användas används användes använts jämföra jämföras jämförs jämfördes jämförts styra styras styrs styrdes styrts läsa läsas läses lästes lästs III nå nås nås nåddes nåtts IV sprida spridas sprids spreds spridits oregelb. avgöra avgöras avgörs avgjordes avgjorts

28 Vertaa: 28 Aktiv: subjekti predikaatti objekti Företaget tillverkar maskiner Passiivi: subjekti predikaatti agentti Maskiner tillverkas (av företaget). Passivilauseessa subjekti on passiivinen. Ruotsin kielessä jokaisessa lauseessa pitää olla (kieliopillinen) subjekti. Passiivilauseessa pääverbi passivoidaan: Den här datorn behöver inte uppdateras 1) Ändra man-satserna till satser med s-passiv. a. Man utnyttjar/använder gps för att reglera trafiken. b. Med hjälp av satellitnavigering kan man registrera bilen i realtid i rörelse. c. Man behöver pengar för både underhållet av befintlig struktur och installeringen av nya program. d. Man skulle kunna tillämpa samma system inom medicin. e. Man bygger satelliter, utforskar solsystemet eller utvecklar nya satellitinstrument. 2) Ändra följande aktiva satser till passiva a. Hjulets rörelse driver generatorn b. Hur mycket el har kraftverket alstrat i år? 3) Fyll i rätt verbform (aktiv eller passiv; tempus) Visste du att Finlands Akademi har a (utse) vissa enheter vid Aaltouniversitetet till spetsenheter på internationell toppnivå inom sina respektive områden? Utöver hög kvalitet och internationalitet b (representera) dessa forskningsgrupper etisk, fri och innovativ forskning. En sådan enhet är Spetsenheten för intelligenta maskiner. Vid denna spetsenhet c (studera) metoder och teknik som d (behöva) vid utvecklandet av rörliga intelligenta maskiner. Maskinerna e (kan + vara) moderna existerande arbetsmaskiner eller robotar som f (kan + använda) för olika uppgifter i framtiden.

29 29 Ett gemensamt drag för sådana robotar är en grundstruktur som g (bygga på) delsystem och som är oberoende av tillämpningen i fråga. I denna grundstruktur h (kombinera) mekaniska funktioner med den intelligens som i (skapa) av elektronik och It-teknik. Forskningsenheten har som mål att skapa och testa sådana nya metoder och nanotekniska lösningar varigenom effektiviteten i olika delsystem j (öka I) deras förmåga att anpassa sig efter olika förhållanden k (förbättra I) och den allmänna graden av autonomi l (höja II). Spetsenheten är ett samprojekt mellan laboratoriet för automationsteknik vid Aalto universitetet och institutionen för hydraulik och automation vid Tammerfors tekniska universitet.

30 5.6 Partisiipit (particip) 30 I dag ska man vara inkopplad, påkopplad och uppkopplad och ändå kunna vara avkopplad! 1. Hitta participformer i följande tidningsrubriker. Vilket verb har man utgått från? Bilda alla former. Klimatkommissionen utsedd Atomers fingeravtryck avslöjade Nytillverkade motorer Fullständigt utrustad bil Fortsatt ned på börsen Mall: Högskola kritiserad kritiserad (kritisera I) kritiserad kritiserat kritiserade

31 Partisiipin preesens (Presens particip) Partisiipin preesens muodostetaan lisäämällä infinitiiviin pääte ANDE, jos verbi loppuu a-kirjaimeen. Jos infinitiivi loppuu johonkin muuhun vokaaliin kuin -a, tulee päätteeksi -ENDE. smälta smältande sulava sitta sittande istuva gå gående kävelevä, kävellen le leende hymyilevä 31 Jos verbi koostuu kahdesta osasta, siirretään jälkimmäinen osa etuliitteeksi. fungera väl välfungerande hyvin toimiva Partsiipin preesensiä käytetään samalla tavalla kuin adjektiivia, mutta se ei taivu. en smältande tråd ett smältande isflak smältande trådar/isflak en gående kvinna ett gående barn gående kvinnor/barn Huomaa seuraavien verbien partisiipin preesens. bli blivande tuleva ge givande antoisa Jotkut partisiipin preesens -muodot ovat vakiintuneet substantiiveiksi. studera en studerande opiskelija meddela ett meddelande viesti, ilmoitus bo ett boende asukas, asuminen Partisiipin perfekti (Perfekt particip) Heikkojen verbien (taivutusluokat I, II ja III) ja vahvojen verbien (taivutusluokka IV) partisiipin perfekti muodostetaan verbin viimeisestä muodosta eli supiinista. Partisiipin perfekti muodostetaan poistamalla supiinista taivutuspääte ja lisäämällä siihen tarvittavat päätteet. Partisiipin perfekti taipuu kuin adjektiivi. I rita ritat > ritad, ritat, ritade IIa) bygga byggt > byggd, byggt, byggda IIb) undersöka undersökt > undersökt, undersökt, undersökta III sy sytt > sydd, sytt, sydda IV skriva skrivit > skriven, skrivet, skrivna epäsäännölliset verbit: sälja sålt > såld, sålt, sålda göra gjort > gjord, gjort, gjorda Jos verbi koostuu kahdesta osasta, jälkimmäinen osa siirtyy verbin eteen etuliitteeksi. stänga av stängde av > AVstängD, AVstängT, AVstängDA Partisiipin perfektiä käytetään: a) attribuuttina (ennen substantiivia): epämääräinen määräinen yksikkö en målad tavla den måladetavlan maalattu taulu yksikkö ett målat hus det målade huset maalattu talo monikko målade väggar/hus de målade väggarna/husen maalatut seinät/talot b) predikatiivina (vara- ja bli-verbien kanssa passiivirakenteissa): Tavlan är målad. Taulu on maalattu. Huset har blivit målat. Talo on maalattu. Väggarna/husen är målade Autot/talot ovat maalattuja. 3. Bilda presens och perfekt particip av följande verb och översätt till finska. a. visa I

32 b. göra IV oreg. c. uträtta I d. anta IV e. använda II f. tillverka I g. överföra II h. bli IV i. styra II j. driva IV k. fortsätta (ep.) 4. Översätt och fyll i rätt form: 32 a. De (vähentyneet) kostnaderna b. De (alennetut) hinnat c. De (laskevat, vajoavat) hinnat d. Den (nouseva/kasvava) trenden e. Det (parantunut) resultatet 2. 5 Preesenspartisiippi, partisiipin perfekti tai supiini? 1. Man har ofta a) (säga) att samhället tidigare var homogent. Då hade reklammakarna lättare att definiera målgrupper. De hade länge b) (gruppera) människorna utgående från ålder, men nu är situationen c) (förändra). I dag skryter några pensionärer med sina d) (ny + köpa) rullskridskor och somliga 12-åringar anser sig vara e) (växa). Nuförtiden finns det ett f) (öka) antal människor som har g) (konsumera) i hela sitt liv. De ser h) (shoppa) som en upplevelse. En och samma person kan å ena sidan vara i) (informera väl) konsument, å andra sidan en j) (slösa) dagdrömmare. De stora affärerna arrangerar stora kampanjer för att få sina k) (kielto + sälja) produkter ur huset. Kan internet bli lösningen? Efter ett lyckas uppköp får kunden sina l) (betala) livsmedel m) (bära hem) utan att besvära sig med att vandra i timtal i en affär.

33 6 Adverbi (adverb) Adverbit ovat taipumattomia sanoja ja ne määrittävät joko yksittäisiä sanoja tai kokonaisia lauseita. Adverbit eivät siis taivu kuten adjektiivit. Adverbit voivat ilmaista tapaa tai vahvistaa lauseen muita sanoja, esim.: snabbt, lugnt, tråkigt, enkelt, väldigt, ytterst, mycket, ganska, Adjektiivistä muodostettu adverbi päättyy useimmiten T. Muita päätteitä ovat mm. -vis, -ligen: vanligtvis, möjligen. Adverbit vastaavat paisti kysymyksiin Millä tavalla/miten? Miten paljon? muun muassa kysymyksiin: Kuinka usein? Milloin? Missä? Miksi? ibland, ofta, aldrig, då, nu, efteråt, i morse, i somras, under semestern; där, dit, därifrån, här, hit, härifrån, hemma, hem, hemifrån, borta, bort, bortifrån, framme, fram, framifrån, inne, in, inifrån, uppe, upp, uppifrån, nere, ner/ned, nerifrån, utomlands; därför 1. Strecka under rätt form Tänk först efter om det är fråga om adjektiv = Hurdan?/Millainen? eller adverb = Hur?/Miten?, När?/Milloin?, Var/Missä jne: a. Min nya dator är mycket snabb/snabbt b. Jag kan logga in mig mycket snabb/snabbt. c. Min nya dator fungerar långsam/långsamt. d. Hon är ovanligt vacker/vackert.. e. Jag studerar flitig/flitigt. f. Han var sen/sent igen. g. Han kom sen/sent igen. 2. Återge på svenska. Olen jo kauan halunnut ostaa uuden tietokoneen. En löytänyt avaimiani mistään. Kollegani sanoi, että hänkin oli ehkä kadottanut avaimensa. Miten opiskelijoita voisi kannustaa lähtemään ulkomaille? Lähetin hänelle meilin juuri äskettäin. Hän kertoi, ettei kokous ollut kovin antoisa. Kokous ei siis ollut kovin antoisa hänen mielestään. 33 Märk skillnaden i användningen av pronominella adverb i finskan och svenskan vid vissa verb: Ostin uuden puhelimen sieltä. Jag köpte en ny mobil där. Jag gick dit- Rakensin talon tuonne/sinne. Jag byggde huset där. Jag flyttade dit.

34 34 7 Ajanmääreet (tidsuttryck) tänään i dag eilen i går huomenna i morgon ylihuomenna i övermorgon tänä iltana i kväll tänä yönä i natt tänä vuonna i år viime vuonna i fjol/förra året viime kesänä i somras viime syksynä i höstas viime talvena i vintras viime keväänä i våras 90-luvun alussa i början av 90-talet 80- luvun lopussa i slutet av 80-talet kesäkuun puolessa välissä i mitten av juni lokakuussa i oktober tänä (tulevna) kesänä i sommar tänä aamuna i morse huomenaamulla i morgon bitti eilen aamulla i går morse tulevana torstaina på torsdag torstaina (yleensä tai mennyt) på torsdagen aamulla (yleensä tai mennyt) på morgonen Jag var i Stockholm 2014, men jag har inte varit där i år. Ajanilmausten käytöstä Förfluten tid/mennyt aika Pågående tid Nu Kommande tid/tuleva aika År Förra året I fjol I år Nästa år Nästa år Årstid Förra I somras I sommar I sommar Nästa sommar sommaren Helg Förra julen I julas I jul I jul Nästa jul Vecka Förra veckan Förra månaden Denna Nästa vecka Nästa månad vecka/månad Veckodag Förra tisdagen I tisdags I dag *På tisdag *Nästa tisdag Tid på dygnet I går kväll/ I morse I förmiddags (nu) på morgonen/ I kväll I kväll I morgon bitti (Ur Mikael Reuter: Översättning och språkriktighet) *Huomaa ensi ei aina ole yhtä kuin nästa!

35 från kl. 14 till 16; mellan kl. 14 och 15; kl ; från (den) 31 september till 12 oktober 2011; 35 Ajanilmaukset 1. Missä ajassa? Du kan studera till kandidat på tre år 2. Miten pitkäksi aikaa? Han åkte till England på/för en vecka 3. Miten pitkään aikaan? Jag har studerat i Otnäs (i) tre år Jag har inte åkt skidor på tre år 4. Kuinka usein? i sekunden, minuten, veckan, månaden om dagen, dygnet, året* 5. Milloin? Minä aikana: under semestern/under 1900-talet/ under resan/ under besöket Jokin aika sitten: a) från denna tidpunkt sett: för två veckor sedan b) om tidigare tidpunkt: två veckor tidigare Jonkin ajan kuluttua : a) från denna tidpunkt sett : Jag reser om två veckor b ) om tid som har gått: Min syster kom från Tyskland förra veckan och reste hem efter tre dagar. Milloin yleensä: på (om) + substantiivin määräinen muoto på söndagen/söndagarna, på hösten, på vintrarna Mutta: i augusti Tänä... a) i + obestämd form i dag, i kväll, i morgon bitti, i höst, i jul b) den här fredagen, den här söndagen, denna söndag, detta år Ensi... Viime Välj rätt alternativ och motivera ditt val. a) på + obestämd form/veckodagar ensi keskiviikkona på onsdag a) juuri edeltävä keskiviikko, kesä, joulu: i + substantiivi + (a)s i onsdags, i somras, i julas b) förra onsdagen, förra sommaren, förra året, förra gången, i går, i förrgår, i fjol a. Det var ganska varmt i sommaren/i somras/på sommar. Jag var i Lappland där solen sken i natt/på natten/på natt. b. Jag avlade min examen nästa vår/i vår/i våras. Jag var tvungen att delta i omtenter som hölls en gång i månaden/om månaden/av månaden, vanligen på måndag/på måndagen/i måndags. c. Jag har inte besökt mina föräldrar för tre månader/på tre månader/till tre månader men jag ska resa hem till dem efter två veckor/i två veckor/om två veckor. d. Min rapport är äntligen färdig! Jag skrev den på två timmar/i två timmar/för två timmar. e. I Finland brukar det alltid finnas ganska mycket snö i vintras/på vintrarna/nästa vinter men nästa vinter/i vintras/på vintern fanns det nästan ingen snö. f. Jag brukar alltid vakna vid sjutiden i morse/i morgon/på morgonen. 2. Återge på svenska. a. Olen työskennellyt täällä jo kaksi ja puoli vuotta. b. Muutin Helsinkiin neljä kuukautta sitten. c. Lähden kotiin parin tunnin kuluttua. d. Bussi oli tänä aamuna myöhässä 10 minuuttia. e. Huomenaamulla joudun heräämään tosi aikaisin.

36 36 f. Eilen meillä oli tärkeä kokous. g. Uusi toimistomme avattiin viime vuoden elokuussa. h. Kesälomallani kirjoitin kandidaatintyötäni. i. Meillä on kokous Ruotsissa kolme kertaa vuodessa. j. Viime viikolla kävin uudella tehtaallamme. 3 Komplettera på svenska. a) Tekniken kommer att utvecklas enormt (seitsemän vuoden sisällä). (seitsemässä vuodessa). (seitsemän vuoden aikana). b) De här datorerna fungerar alltså (vielä 10 vuotta) c) Vi behöver alltså inte köpa en ny dator (10 vuoteen) d) Vindkraftsproduktionen ökar med flera terrawattimmar. (ensi vuosikymmenennen loppuun) e) (Kymmenen vuotta sitten) kunde vi aldrig förvänta oss det. f) Vi kommer att använda samma teknik (kymmenen vuotta). g) Genom att utnyttja nya trender inom elektroniken kan vi förlänga produktionen vid fabriken i hemlandet (usealla vuodella). h) För att trygga vår framgång har vi (viime aikoina) mycket noggrant valt de områden vi satsar på. i) Dagens modernaste tekniska tillämpningar kan bli bulkvara.(muutamassa vuodessa) j) (Viime vuonna) ökade produktionen märkbart.

37 8 Prepositiot (prepositioner) 37 Några viktiga prepositionsuttryck. Översätt till svenska a. syy johonkin b. edellytys jollekin c. seuraus jostakin d. vaihtoehto jollekin e. verrattuna johonkin f. jonkun etu/haitta g. yhdistettynä johonkin h. kustannus jostakin i. asettaa vaatimuksia j. antaa pääsyn jonnekin/saatavuuden Vanliga lokalprepositioner De vanligaste: i/på, från till, vid, ut (ur) alapuolella alla edessä joukossa keskellä luona lähellä pitkin sisäpuolella takana ulkopuolella vastapäätä vieressä vinosti vastapäätä välissä, välillä yllä yläpuolella ympärillä nedanför under framför bland mitt i/mitt på/i mitten av hos nära längs (med) inom bakom utanför mittemot bredvid snett emot mellan över ovanför, ovanpå runt, (om)kring Om man inte kan lösa problemen, kan man alltid sopa dem under mattan, eller hur?