KIRJALLINEN KYSYMYS 650/2012 vp Ammattiopintojen keskeyttämisen yleistyminen Eduskunnan puhemiehelle Ammattiopintojen keskeyttäminen on julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan yleistynyt. Opinnot voivat keskeytyä esimerkiksi alan vaihdon vuoksi, mutta suuri osa keskeyttäneistä jää täysin tyhjän päälle. Opintojen keskeyttämisen taustalla on usein mielenterveysongelmia ja elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Olisi todella tärkeää, että ammattiopintojen keskittämisen taustalla oleviin syihin voitaisiin puuttua ja näin ennaltaehkäistä myös opintojen keskeyttämisestä mahdollisesti seuraavaa syrjäytymistä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten ammattiopintojen keskeyttämisen taustalla oleviin syihin voidaan nykyistä tehokkaammin puuttua ja keskeyttämisten määrä kääntää laskuun ja mikä on tällä hetkellä tilanne lukiokoulutuksen keskeyttämisen suhteen ja onko sen keskeyttämisen taustalla nähtävissä samoja ongelmia? Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2012 Hanna Mäntylä /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Mäntylän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 650/2012 vp: Miten ammattiopintojen keskeyttämisen taustalla oleviin syihin voidaan nykyistä tehokkaammin puuttua ja keskeyttämisen määrä kääntää laskuun ja mikä on tällä hetkellä tilanne lukiokoulutuksen keskeyttämisen suhteen ja onko sen keskeyttämisen taustalla nähtävissä samoja ongelmia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt tasaisesti 2000-luvulla. Lukuvuonna 2009/2010 Tilastokeskuksen keräämien tilastotietojen mukaan tapahtui kuitenkin pieni kasvu opintojen keskeyttämisessä. Kokonaan tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisprosentti oli tuolloin koko maassa 8,1 % (2008/2009 7,6 %). Samaan aikaan peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen tutkintoon johtaviin jatko-opintoihin on heikentynyt. Vuonna 2005 peruskoulunsa päättäneistä 63 297 nuoresta ei jatkanut opintojaan 7,4 % (4 666 nuorta). Vuonna 2010 vastaavasti 64 215 nuoresta 8,9 % (5 710 nuorta) ei jatkanut tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Suuri osa näistä nuorista on kuitenkin sijoittunut opiskelemaan 10-luokille, valmentaviin ja valmistaviin koulutuksiin, kuten ammattistartti, tai kansanopistojen pitkille linjoille. Kansainvälisessä vertailussa tilanteemme on kuitenkin heikentynyt nuorten jatko-opintoihin sijoittumisen osalta. Perusopetuksen päättävien jatko-opintoihin siirtymisen varmistamiseen, keskeyttämisen ennaltaehkäisyyn ja ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseen tuleekin kiinnittää aiempaa suurempaa huomiota niin, että nuoren polku johtaa perusopetuksesta jatko-opintoihin ja työllistymiseen. Tehtävä on haasteellinen, koska koko ikäluokan koulutustavoitteen myötä opiskelijakunta on entistä heterogeenisempaa ja vaativampaa opetuksen ja myös opiskeluun liittyvien tukipalveluiden suhteen. Vaikka ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäminen on pysynyt melko samana viime vuodet, itse keskeyttämisen syihin puuttuminen on tullut entistä vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi. Entistä suurempi haaste on, että jatkoopintoihin siirtyminen tapahtuu välittömästi perusopetuksen jälkeen ilman välivuosia. Keskeyttämisen vähentäminen on tärkeää myös siksi, että sillä parannetaan juuri perusopetuksensa päättäneiden sijoittumista ammatilliseen koulutukseen. Perusopetuksensa juuri päättäneiden mahdollisuudet sijoittua toisen asteen ammatilliseen peruskoulutukseen paranevat lisäksi käynnissä olevan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistamisen myötä. Ammatillisten opintojen keskeyttämiseen vaikuttavat useat tekijät. Keskeyttämisen taustalla saattavat olla mm. epäonnistunut opiskelualan valinta, puutteellinen opinto-ohjaus, puutteelliset opiskeluvalmiudet, terveydellisiä syitä, henkilökohtaista elämää kohdanneita vaikeuksia, motivaatio-ongelmia, sopivien koulutusmahdollisuuksien puute, alan työllisyysnäkymät kuin myös kesken opintojen työelämään siirtyminen jne. Keskeyttäminen voi olla yksi syy syrjäyty- 2
Ministerin vastaus KK 650/2012 vp Hanna Mäntylä /ps miseen tai se voi olla seurausta jo alkaneesta syrjäytymiskehityksestä. Alueelliseen keskeyttämisen vaihteluun vaikuttavat mm. alueen elinkeinorakenne ja nuorten työllistymismahdollisuudet, joissa on suuriakin eroja. Koulutusalakohtaiset erot keskeyttämisessä liittyvät myös työllisyysnäkymiin, mutta myös alan työtehtävien vetovoimaisuuteen sekä toisaalta nuoren omiin mahdollisuuksiin ja tietopohjaan tehdä perusopetuksen viimeisellä luokalla oikeaan osuneita valintoja. Opintonsa keskeyttäneitä on myös toivomalleen koulutusalalle opiskelemaan päässeissä opiskelijoissa, jolloin perusopetuksen tarjoama opinto-ohjaus ja tuki koulutusvalinnassa nousee merkittävään rooliin. Ammatillisten opintojen keskeyttämisessä on eroja eri maakuntien välillä, esim. Kymenlaaksossa keskeytti kokonaan opintonsa 12,2 % ammatillisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista lukuvuonna 2009/2010. Vähiten keskeytettiin Keski-Pohjanmaalla (5,3 %). Myös koulutusalojen välillä on eroja. Yleisintä keskeyttäminen on luonnontieteiden ja luonnonvara- ja ympäristöalalla. Koulutuksen järjestäjien väliset erot vaihtelevat noin 2 % keskeyttämisluvuista jopa 18 % lukuihin. Koulutuksen järjestäjän omalla toiminnalla on merkittävä vaikutus keskeyttämisiin. Koulutuksen järjestäjät seuraavatkin keskeyttämistä tiiviisti ja keskeyttämisen syitä seurataan ja analysoidaan myös Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmassa. Lukiokoulutuksen keskeyttäminen on perusasteen jälkeisistä koulumuodoista kaikkein vähäisintä. Lukio-opinnot keskeyttää vuosittain vain noin neljä prosenttia opiskelijoista, heistä noin puolet eli kaksi prosenttia jatkaa suoraan kuitenkin jossain muussa koulutuksessa. Kokemuksen mukaan suurimmat syyt lukion keskeyttämisessä liittyvät opiskelumotivaation puutteeseen, heikkoon opintomenestykseen ja elämänhallinnan vaikeuksiin. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi on toimeenpantu useita kehittämishankkeita. Niiden avulla koulutuksen keskeyttämistä on saatu vähennettyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman vuonna 2011. Tehostamisohjelma kestää 2011 2014 ja siihen kohdennetaan kaikkiaan 16 miljoonaa euroa. Pitkäjänteistä läpäisyn tehostamisohjelmaa tarvitaan uusien ja aikaisempaa spesifimpien tarkastelukulmien löytämiseen läpäisy- ja keskeyttämisproblematiikkaan. Tehostamisohjelman tavoitteena on, että 2011 aloittavista uusista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa ja kokonaan keskeyttäneiden osuus laskee 6 % vuonna 2014. Läpäisyn tehostamisohjelmassa on tällä hetkellä mukana 23 hankeverkostoa eri puolilla Suomea. Läpäisyn tehostamisohjelma pyrkii tavoittamaan erityisesti ne opiskelijat, joiden keskeyttämisalttius arvioidaan tavallista suuremmaksi ja jotka ovat sen vuoksi vaarassa syrjäytyä koulutusjärjestelmästä ja siten koko yhteiskunnasta, opiskelijat, joiden opinnot ovat jo pitkittyneet sekä opiskelijat, jotka ovat jättämässä opiskelun työelämään siirtymisen takia. Läpäisyn tehostamisohjelmassa kehitetään opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivia ja yksilöllisiä toimintamalleja, joustavoitetaan opetusjärjestelyjä, luodaan malleja opiskeluun työn ohella ja kehitetään käytäntöjä tutkinnon suorittamiseen tutkinnon osa kerrallaan. Asuntola- ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen on myös yksi osa tehostamisohjelmaa ja aiemmin mainittu keskeyttämisen syiden seuranta ja analysointi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toteuttanut laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeita vuodesta 2008 lukien. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu on ollut onnistunut ja sen avulla on saatu kasvamaan kiinnostusta ammatillista koulutusta kohtaan, mutta sen lisäksi on saatu opiskelijat kiinnittymään aikaisempaa paremmin opinkäytännönläheisen koulutuksen avulla. Pedagoginen kehittäminen tai koulutusjärjestelmän muuttaminen yksistään eivät ratkaise kaikkien nuorien keskeyttämiseen liittyviä ongelmia. Nuoren kohdalla voi olla kyse myös sosiaalisista ja terveydellisistä syistä, jotka estävät opiskelun ja joihin tarvitaan laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toimivat ja riittävät opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijahuollon 3
Ministerin vastaus palvelut sekä riittävä opinto-ohjaus ovat merkittävässä asemassa onnistuneissa jatko-opintovalinnoissa ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyssä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa uutta opiskeluhuoltolakia. Laki tulee voimaan vuoden 2014 alusta lukien ja se kokoaa tällä hetkellä oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat hajallaan olevat säädökset ja tiivistää opiskeluhuollon kokonaisuutta sekä lisää yhteistyötä kuntatasolla. Uusi laki tuo myös kuraattori- ja psykologipalvelut toiselle asteelle, jolta ne ovat tähän asti puuttuneet. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2011 2016 edellytetään, että opintoohjaukselle peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit niin, että voidaan ottaa käyttöön syyslukukaudella 2014. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on useita merkittäviä ammatillisen koulutuksen kehittämistavoitteita, joiden toteuttaminen auttaa osaltaan vähentämään koulutuksen keskeyttämistä. Tällaisia ovat mm. ammatillisten tutkintojen kehittäminen, työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen sekä joustavien koulutuspolkujen kehittäminen. Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4
Ministerns svar KK 650/2012 vp Hanna Mäntylä /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 650/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna Mäntylä /saf: Hur kan man på ett effektivare sätt än för närvarande ingripa mot de orsaker som ligger bakom avbrutna yrkesstudier och hur kan man få antalet avbrott i studierna att bli färre och hur ser situationen ut i fråga om avbrutna gymnasiestudier för närvarande och är det liknande problem som ligger bakom de här avbrotten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Antalet avbrott i yrkesstudierna har sjunkit i en jämn takt på 2000-talet. Av de statistiska uppgifter som Statistikcentralen samlade in under läsåret 2009/2010 framgick att antalet avbrott i studierna hade ökat en aning. Andelen studerande som helt och hållet hade avbrutit en grundläggande yrkesutbildning med en examensinriktning uppgick vid den tidpunkten till 8,1 procent (2008/2009 7,6 procent) i hela landet. På samma gång har den omedelbara placeringen av unga personer som går ut årskurs nio inom den grundläggande utbildningen i examensinriktade fortsatta studier försvagats. År 2005 uppgick antalet unga personer som gick ut grundskolan till 63 297 varav 7,4 procent (4 666 unga personer) inte fortsatte att studera. De motsvarande siffrorna för 2010 uppgick till 64 215 unga personer varav 8,9 procent (5 710 ungdomar) inte inledde en examensinriktad utbildning. En stor del av de här unga personerna har dock fått en plats i en tionde klass, inom träningsutbildning och förberedande utbildning, såsom systemet med yrkesstart, eller vid de långvarigare utbildningslinjerna som olika folkhögskolor erbjuder. Vid en internationell jämförelse av unga personers placering i fortsatta studier har vår situation emellertid försämrats. Man bör därför fästa större uppmärksamhet än tidigare vid att säkerställa att de som slutför den grundläggande utbildningen fortsätter att studera och vid att förebygga avbrott i studierna samt vid att effektivisera slutförandet av yrkesutbildningen. På så vis kan man se till att unga personer efter den grundläggande utbildningen hittar en väg som leder till fortsatta studier och till att de får ett arbete. Uppgiften medför utmaningar eftersom utbildningsmålet omfattar hela åldersklassen vilket innebär att studerandekåren är mera heterogen än förr och mera krävande såväl i förhållande till undervisningen som i förhållande till stödtjänsterna i anslutning till studierna. Trots att antalet avbrott i studierna inom den grundläggande yrkesutbildningen har hållits kvar på en ganska likadan nivå under de senaste åren har det blivit värre och mera komplicerat än tidigare att ingripa mot själva orsakerna till avbrotten. En allt större utmaning är att se till att de som slutför den grundläggande utbildningen omedelbart inleder fortsatta studier utan några mellanår. Det är viktigt att få avbrotten i studierna att bli färre även av den orsaken att man på så vis kan förbättra placeringen i yrkesutbildning för dem som nyss slutfört den grundläggande utbildningen. Möjligheterna för dem som har slutfört den grundläggande utbildningen att få en studieplats inom den grundläggande yrkesutbildningen på andra stadiet förbättras dessutom tack vare en re- 5
Ministerns svar form av grunderna för antagningen av studerande till den grundläggande yrkesutbildningen. Det är många faktorer som bidrar till att yrkesinriktade studier avbryts. I bakgrunden till avbrotten kan finnas t.ex. misslyckade val av utbildningsbransch, bristfällig studiehandledning, bristfälliga studiefärdigheter, hälsorelaterade skäl, personliga svårigheter i livet, motivationsproblem, brist på lämpliga utbildningsmöjligheter, branschspecifika sysselsättningsutsikter och övergång till arbetslivet under pågående studier. Avbrott i studierna kan utgöra en orsak till marginalisering. Avbrotten kan emellertid också vara en konsekvens av en marginaliseringsutveckling som redan har initierats. De regionala variationerna i antalet studerande som avbryter sina studier påverkas av bl.a. områdets näringsstruktur och sysselsättningsmöjligheterna för ungdomarna i vilka det kan finnas stora skillnader. De utbildningsbranschspecifika skillnaderna i fråga om avbrotten är relaterade till sysselsättningsutsikterna men också till dragningskraften hos arbetsuppgifterna inom en viss bransch. De är även relaterade till den unga personens möjligheter och kunskapsgrund att på den sista årskursen inom den grundläggande utbildningen göra studieval som träffar rätt. Det finns studerande som avbryter studierna trots att de har fått en plats inom en önskad utbildningsbransch vilket innebär att den studiehandledning och det stöd som den grundläggande utbildningen erbjuder får en accentuerad roll. Det finns variationer i antalet studerande som avbryter sina studier mellan de olika landskapen, i t.ex. landskapet Kymmenedalen avbröt 12,2 procent av de studerande inom en examensinriktad yrkesutbildning sina studier under läsåret 2009/2010. Det lägsta antalet avbrott påträffades i landskapet Mellersta Österbotten (5,3 procent). Det finns också skillnader mellan de olika utbildningsbranscherna. Flest avbrott i studierna påträffades inom det naturvetenskapliga området och naturbruk och miljöområdet. Skillnaderna mellan olika utbildningsanordnare varierar och siffror som anger andelen studerande som har avbrutit studierna rör sig från cirka två procent till 18 procent. Utbildningsanordnarna kan med sin egen verksamhet på ett markant sätt inverka på avbrotten i studierna. Utbildningsanordnarna följer därför intensivt med avbrotten. Orsakerna till avbrotten i studierna följs och analyseras också i ett program som har gjorts upp för att effektivisera slutförandet av yrkesutbildningen. I fråga om olika slags studier efter det grundläggande stadiet är antalet avbrott i studierna lägst i fråga om gymnasiestudier. Endast cirka fyra procent av gymnasisterna avbryter sina gymnasiestudier och av dem fortsätter emellertid cirka hälften, d.v.s. två procent, direkt med någon annan utbildning. Enligt erfarenheterna är de främsta orsakerna till avbrott i gymnasiestudierna relaterade till bristande studiemotivation, dålig studieframgång och svårigheter med livskontrollen. För att minska antalet studerande som avbryter sina yrkesinriktade studier har man verkställts ett flertal utvecklingsprojekt. Med hjälp av dem har man lyckats minska andelen avbrott i studierna. År 2011 inledde undervisnings- och kulturministeriet ett effektiviseringsprogram för att förkorta studietiden inom yrkesutbildningen. Effektiviseringsprogrammet pågår under 2011 2014 och för programmet anvisas totalt 16 miljoner euro. Ett långsiktigt effektiviseringsprogram för att förkorta studietiden behövs för att hitta nya och mera specificerade infallsvinklar i fråga om problematiken som gäller slutförandet av och avbrotten i studierna. Inom effektiviseringsprogrammet har som mål satts att av de nya studerande som inleder sina studier 2011 ska 65 procent avlägga examen inom den tid som motsvarar examensomfattningen. Till målet hör också att andelen studerande som helt och hållet avbryter sina studier ska sjunka till sex procent 2014. I effektiviseringsprogrammet för att förkorta studietiden deltar för närvarande 23 projektnätverk på olika håll i landet. Genom effektiviseringsprogrammet för att förkorta studietiden strävar man efter att framför allt nå de studerande som bedöms ha en större benägenhet än i allmänhet för att avbryta studier, och som därför riskerar att bli marginaliserade 6
Ministerns svar KK 650/2012 vp Hanna Mäntylä /ps från utbildningssystemet och således från hela samhället, studerande vars studier redan har förlängts och studerande som håller på att avbryta studierna för att i stället gå ut i arbetslivet. Genom effektiviseringsprogrammet för att förkorta studietiden utvecklas föregripande och individuella handlingsmodeller för studiehandledning och studerandevård. Till programmet hör också att göra undervisningsarrangemangen flexiblare, skapa modeller för studier parallellt med arbete och utveckla praxis för att avlägga examen genom att avlägga en examensdel åt gången. I effektiviseringsprogrammet ingår också att utveckla internats- och fritidsverksamheten och att följa och analysera orsakerna till avbrotten i studierna, vilket nämndes ovan. Undervisnings- och kulturministeriet har sedan 2008 genomfört projekt för försöksverksamhet med en utvidgad inlärning i arbetet. Försöksverksamheten med en utvidgad inlärning i arbetet har lett till goda resultat och tack vare den har intresset för yrkesutbildningen ökat. Man har dessutom lyckats med att få studerande att på ett bättre sätt an tidigare hållas kvar inom utbildningen genom att satsa på inlärning som sker i en nära kontakt med arbetslivet. Man kan inte enbart genom en pedagogisk utveckling eller en reform av utbildningssystemet lösa de problem som är relaterade till det faktum att studeranden avbryter sina studier. För en ung person kan det även vara fråga om sociala och hälsorelaterade orsaker som utgör ett hinder för att bedriva studier och för vilka det behövs ett breddat samarbete mellan olika aktörer. Fungerande och tillräckliga tjänster inom studerandehälsovården och studerandevården och tillräcklig studiehandledning har en betydande ställning vid valet av studieplats för fortsatta studier och vid förebyggandet av avbrott i studierna. Undervisnings- och kulturministeriet bereder i samråd med social- och hälsovårdsministeriet en ny lag om studerandevården. Lagen, som träder i kraft vid ingången av 2014, samlar författningarna om elev- och studerandehälsovården, vilka för närvarande är splittrade, sammanställer studerandevården som en helhet och ökar samarbetet på den kommunala nivån. Med stöd av den nya lagen kommer det att inrättas kurators- och psykologtjänster även på det andra stadiet där de hittills således har saknats. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning för 2011 2016 förutsätts det att det för studiehandledningen i grundskolorna och gymnasierna och inom yrkesutbildningen görs upp kriterier för en god studiehandledning. Avsikten är att kriterierna införs under höstterminen 2014. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning finns ett flertal betydande utvecklingsmål för yrkesutbildningen. Genom att nå de här målen medverkar man för sin del till att minska på antalet avbrott i studierna. Som exempel på mål av detta slag kan nämnas utvecklingen av yrkesexamina, utvecklingen av inlärningen på en arbetsplats och utvecklingen av flexibla studievägar. Helsingfors den 2 oktober 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 7