KOULUTUKSEN HAASTEET VAASASSA UTBILDNINGENS UTMANINGAR I VASA

KOULUTUKSEN HAASTEET VAASASSA UTBILDNINGENS UTMANINGAR I VASA 2017-2020 1

2 SISÄLTÖ Varhaiskasvatus 4 Småbarnspedagogik 5 Peruskoulutuksen haasteet 6 Utmaning inom den grundläggande utbildningen 7 Lukiotoimi 8 Gymnasieväsendet 9 Ammatillisen koulutuksen haasteet 10 Utmaningar inom yrkesutbildningen 11 Vamia, EduVakk 12,13 Yrkesakademin i Österbotten 14 Yrkeshögskolan Novia 15 Vaasan ammattikorkeakoulu 16 Vasa yrkeshögskola 17 Vaasan yliopisto 18-19 Vasa universitet 20-21 Kansalaisopisto 22 Kuulaopisto 23 Medborgarinstitutet 24 Kuula-institutet 25 Työsuojelu 26 Arbetarskydd 27

3 JOHDANTO OAJ:n Vaasan paikallisyhdistyksessä on noin 1800 opettajaa. Me edustamme varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen sekä muun aikuiskoulutuksen opettajia. Olemme laatineet sinulle arvoisa kuntapäättäjä Koulutuksen haasteet Vaasassa 2017 2020 -julkaisun, koska kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat kuntien ydintehtäviä. Erityistä painoarvoa toimialueemme saa, kun sote-uudistuksen myötä useimmat kunnan päätettävistä asioista liittyvät kasvatukseen ja koulutukseen. Laadukas koulutustarjonta vahvistaa kunnan vetovoimaisuutta, tukee kunnan elinkeinotoimintaa sekä pitää yllä aikuisväestön osaamista ja terveyttä sekä seniorien toimintakykyä. Koska valtio on rajusti leikannut koulutuksen rahoista, oman koulutustarjonnan turvaaminen Vaasassa edellyttää päättäjiltä entistä voimakkaampaa tahtoa ja päättäväisyyttä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mielestä: -Opetus on koulutuksen ydintehtävä ja sen osuutta koulutuksen kokonaismenoista pitää kasvattaa -Hyvät peruspalvelut tulevat ajan mittaan edullisemmaksi kuin ongelmien korjaaminen. -Opetuksen edellyttämään tietotekniikkaan ja tietoliikenneyhteyksiin on panostettava viimeistään nyt. Hyviä lukuhetkiä koulutuksen parissa! Jyrki Jokinen OAJ:n Vaasan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

4 VARHAISKASVATUS Varhaislapsuus on merkittävä elämänvaihe, jonka kuluessa lapsi elää ja kasvaa osana ja osaksi yhteisöään ja ympäröivää yhteiskuntaa. Varhaiskasvatukseen osallistumisesta on tullut merkittävä osa nykyajan lapsen elämää. Samanaikaisesti on vahvistunut käsitys siitä, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella on myönteisiä vaikutuksia sekä lapsille että yhteiskunnalle. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää henkilöstön korkeaa ja monipuolista osaamista. Ryhmäkoolla ja suhdeluvuilla on eniten merkitystä lasten hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstön osaamisen ja ryhmäkoon yhteisvaikutuksella on olennainen vaikutus laatuun. Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan elokuussa 2015, jossa varhaiskasvatuksella tarkoitetaan kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteisiin liittyy tasa-arvon ja yhdenvertaisuuksien turvaaminen. Laki korostaa lasten sosiaalista kehitystä, vertaissuhteita ja osallisuutta sekä yhteistyötä vanhempien kanssa. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja lasten ja aikuisten suhdelukujen muuttaminen eivät tue näitä tavoitteita. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu pienempi osuus kuin OECD-maissa keskimäärin ja selvästi vähemmän kuin Pohjoismaissa. Muuttamalla varhaiskasvatus osapäiväsesti maksuttomaksi taataan kaikille yli kolmivuotiaille mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Esiopetuksen perusteet tulivat voimaan 1.8.16 ja Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tulevat voimaan 1.8.17, perusteet tulevat määräyksenä ja ensimmäistä kertaan normina osaksi tätä yhtenäistä jatkumona opetussuunnitelmallista jatkumoa. Lastentarhanopettajan rooli ja vastuu päiväkodin kokonaispedagogiikasta korostuu näissä asiakirjoissa huomattavasti aiempaa voimakkaammin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta vastaa lastentarhanopettaja. Kun yli kolme vuotiaiden ryhmissä on kaksi opettajaa, pystytään tähän tavoitteeseen pystytään vastaamaan. Hyvällä johtajuudella taataan opettajille riittävä suunnittelu ja valmisteluaika. Varhaiskasvatushenkilöstön tehtäväkuvista ja vastuista tulee käydä keskustelua muuttuvassa toimintakulttuurissa. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelmatyö on tärkeässä asemassa tavoitteiden käytäntöön siirtymisessä. Uusien tavoitteiden ja toimintakulttuurin muutos vaatii täydennyskoulutusta henkilöstölle ja johtamiselle, johon tulee kunnassa panostaa. Lisääntynyt maahanmuutto luo paineita monikulttuurisuutta koskevien sisältöjen lisäämiseen koulutukseen. Kunnassa tulisi pohtia myös mihin maahanmuuttajalapset sijoitetaan, että varhaiskasvatus pystyy mahdollisimman hyvin ottamaan heidän tarpeensa huomioon ja tarjoamaan riittävästi vertaistukea. Laadukkaan varhaiskasvatuksen tae on turvalliset ja terveet oppimisympäristöt niin sisä- kuin ulkoalueet huomioiden. Varhaiskasvatuksen muutokset ovat tuoneet johtajuuteen lisää työtehtäviä. Johtajuuskokonaisuudet tulee olla sellaisia, että johtaja jaksaa tukea oman työnsä ohella työyhteisöään ja pystyy huolehtimaan omasta ja henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Jatkuvalla yhteistyöllä kunnan päättäjien ja varhaiskasvatushenkilöstön kanssa voimme taata laadukkaan varhaiskasvatuksen kunnassamme! Tervetuloa tutustumaan varhaiskasvatuksen monipuoliseen arkeen!

5 SMÅBARNSPEDAGOGIK Den tidiga barndomen är ett viktigt livsskede där barnet lever och växer som och till en del av sin gemenskap och det omgivande samhället. Att delta i småbarnspedagogiken har blivit en viktig del av livet för dagens barn. Samtidigt har uppfattningen om att småbarnspedagogik av hög kvalitet har positiva effekter både för barnen och samhället blivit starkare. För att småbarnspedagogiken ska vara av hög kvalitet förutsätts att personalen har en omfattande och mångsidig kompetens. Det som påverkar barnens välmående och inlärning mest är gruppstorleken och förhållandet mellan antalet barn och antalet vårdare. Samverkan mellan personalens kompetens och gruppstorleken påverkar starkt kvaliteten. Lagen om småbarnspedagogik trädde i kraft i augusti 2015. I lagen innebär småbarnsfostran en helhet som utgörs av fostran, undervisning och vård och där i synnerhet pedagogiken betonas. Att trygga jämlikhet och jämställdhet ingår i målen för småbarnspedagogiken. I lagen betonas barnens sociala utveckling, kamratförhållanden och delaktighet samt samarbete med föräldrarna. Begränsningen av den subjektiva rätten till dagvård och förändringarna i förhållandet mellan antalet barn och vuxna stöder inte dessa mål. I Finland deltar en mindre andel barn i småbarnspedagogiken än i OECD-länderna i genomsnitt och andelen är även betydligt mindre än i de övriga nordiska länderna. Möjligheten för alla över treåringar att delta i småbarnspedagogiken kunde tryggas genom att erbjuda avgiftsfri småbarnspedagogik en del av dagen. Grunderna för småbarnspedagogik trädde i kraft 1.8.2016 och grunderna för den nationella planen för småbarnspedagogik träder i kraft 1.8.2017. Grunderna presenteras som en bestämmelse och blir för första gången en enhetlig norm i och en kontinuerlig del av läroplanen. Barnträdgårdslärarens roll i och ansvar för daghemmets totala pedagogik betonas betydligt kraftigare än tidigare i dessa dokument. Barnträdgårdsläraren är ansvarig för att utarbeta en småbarnspedagogisk plan för barnet. Detta mål kan uppnås då det finns två lärare i en grupp för över treåringar. Genom gott ledarskap tryggar man lärarnas möjligheter till tillräcklig tid för planering och förberedelser. I en handlingskultur som förändras bör man föra en diskussion om personalens uppgifter och ansvar i småbarnspedagogiken. Det lokala arbetet med planen för småbarnspedagogik har en viktig roll då man övergår till att tillämpa målen i praktiken. Nya mål och en förändrad handlingskultur kräver att personalen får kompletterande utbildning och att man måste satsa på ledarskapet i kommunen. Den ökade invandringen skapar en press på att införa mångkulturella innehåll i utbildningen. I kommunen borde man även fundera på i vilket daghem invandrarbarnen ska placeras för att deras behov ska kunna beaktas så väl som möjligt och så att de får tillräckligt med stöd. Trygga och sunda inlärningsmiljöer både inomhus och utomhus är en garanti för en högklassig småbarnspedagogik. Förändringarna i småbarnspedagogiken har fört med sig fler arbetsuppgifter i ledarskapet. Ledarhelheterna bör vara sådana att ledaren vid sidan av sitt eget arbete även orkar stöda sin arbetsgemenskap och klarar av att ta hand om både sitt eget och sin personals välmående på arbetsplatsen. Genom ett bestående samarbete med kommunens beslutsfattare och personal inom småbarnspedagogiken kan vi trygga en högklassig småbarnspedagogik i vår kommun! Välkommen att bekanta dig med den mångsidiga vardagen i småbarnspedagogiken!

6 PERUSKOULUTUKSEN HAASTEET 2017 2020 Vaasassa toimivat ala- ja yläkoulujen edellytykset: Kaupungilla on sitoutuneet ja pätevät opettajat peruskouluissa. Uuden opetussuunnitelman jalkauttamiseksi on opettajia koulutettu aktiivisesti ja hyödynnetty virkaehtoihin kuuluvia koulutuspäiviä. Vaasa onkin edelläkävijä uuden opetussuunnitelman toteuttamisessa. Koska oppilaita on sijoitettu tasaisesti lähialueiden kouluihin, ovat tuntiresurssit olleet kohtuulliset opetuksen järjestämiseen. Haasteita: Vaikka opetukseen käytettäviä resursseja on ollut kohtuullisesti, sijaiskustannuksissa on pitänyt säästää. Koulussa työt eivät jää odottamaan työntekijän tervehtymistä. Koulut ovat pyrkineet hoitamaan 1-3-päivän opettajasijaisuudet sisäisin järjestelyin. Tämä on kuormittanut opettajia, jotka ovat hoitaneet välillä kahta luokkaa yhtä aikaa. Tällaisessa tapauksessa vaarantuu oppilaan turvallisuus. Myös koulunkäynninohjaajia on käytetty sijaisina paljon. Ohjaajat on palkattu kouluun tukemaan oppilaita - eivät opettajien sijaisiksi. tejä. Esimerkiksi kaupungin omat koulutukset voivat jäädä toteutumatta, koska opettajat pääsevät niihin harvoin osallistumaan. Tieto- ja viestintätaitojen opetteleminen on uuden opetussuunnitelman kärkihankkeita. Kouluissa ei vielä ole luotettavasti toimivaa ja kattavaa internetverkkoa langattomille laitteille, kuten tableteille. Kaupungin pitää myös investoida uusiin tietokoneisiin, että jokaisella oppilaalla on oma kone. Koulujen remonteissa ja uusia kouluja rakennettaessa on otettava huomioon uuden opetussuunnitelman tavoitteet: koulujen tilat pitää olla monikäyttöisiä ja muunneltavissa. Kaupungin täytyy tukea uuden opetussuunnitelman mukaisia oppilaiden tutustumismatkoja lähiympäristöön ja kulttuurikohteisiin. Varsinkin kaupungin keskustasta kaukana olevat koulut joutuvat käyttämään rahaa kuljetusten järjestämiseen ja tämä rajoittaa kaikkien oppilaiden pääsyä esimerkiksi teattereihin, museoihin ja konsertteihin. Kun opettaja on mennyt koulutukseen, hänen sijaisuutensa on pitänyt hoitaa sisäisin järjestelyin. Tämä on vähentänyt opettajien koulutuksissa käyn-

7 UTMANINGAR INOM DEN GRUNDLÄGGAN- DE UTBILDNINGEN 2017 2020 Förutsättningar för den grundläggande utbildningens lägre och högre årskurser i Vasa: I stadens grundskolor finns engagerade och behöriga lärare. Lärarna har utbildats aktivt för att den nya läroplanen ska kunna etableras och man har utnyttjat de utbildningsdagar som ingår i tjänstevillkoren. Vasa är en föregångare i genomförandet av den nya läroplanen. Eftersom eleverna är jämnt fördelade mellan närområdenas skolor har lektionsresurserna för undervisningen varit rimliga. Utmaningar: Trots att det resurserna till undervisningen är måttliga, har man varit tvungen att spara in på vikariekostnaderna. I skolan får arbetet inte vänta på att den anställda ska bli frisk. Skolorna har strävat efter att sköta 1 3 dagars lärarvikariat genom interna arrangemang. Detta har belastat lärarna som ibland varit tvungna att sköta två klasser samtidigt. I sådana fall ligger elevens säkerhet på spel. Även skolgångsbiträden har använts flitigt som vikarier. Biträdena har anställts i skolorna för att stöda eleverna inte för att vikariera lärarna. Då en lärare har deltagit i någon fortbildning har skolorna varit tvungna att sköta lärarens vikariat genom interna arrangemang. Detta har lett till att lärarnas deltagande i fortbildningar har minskat. Det kan till exempel hända att stadens fortbildningar inte ordnas alls eftersom lärarna sällan har möjlighet att delta i dem. Att lära sig informations- och kommunikationstekniska färdigheter är ett av spetsprojekten i den nya läroplanen. Skolorna har fortfarande inget tillförlitligt och omfattande internet för trådlös utrustning, såsom pekplattor. Staden måste även investera i nya datorer så att varje elev har en egen dator. Då skolor renoveras och nya skolor byggs bör man beakta målen i den nya läroplanen: skolans utrymmen bör vara mångsidiga och omvandlingsbara. Staden bör stöda elevernas utflykter till näromgivningen och kulturmål i enlighet med den nya läroplanen. I synnerhet de skolor som ligger långt borta från centrum är tvungna att använda pengar till transporterna och detta begränsar möjligheterna för att alla elever ska kunna gå på till exempel teater, museer och konserter.

8 LUKIOTOIMI Vaasan perinteisessä, mutta toisaalta modernissa ja dynaamisessa lukiotoimessa (Vaasan lyseon lukio ja Vasa Gymnasium, VG) on kaupungin tukipalvelu- ja muiden rakenteellisten uudistusten tuomien säästöjen sekä taitavan taloudenpidon avulla pystytty pitämään opetusryhmien koot siedettävinä. Valinnaisuus on hyvällä tasolla ja kursseja on voitu jopa lisätä. Runsas kansainvälinen toiminta on innostanut opiskelijoita sekä Lyseossa että VG:ssä. Energiakoulutusohjelman myötä on luotu kontakteja paikalliseen energiaklusteriin. Urheilu- ja kulttuuriakatemia ovat lisänneet opiskelijoiden erikoistumismahdollisuuksia. Erityisen ilahduttavaa on ollut opiskelijoiden itsensä käynnistämä monipuolinen kiltatoiminta Lyseossa (mm. esports, Aasia, Euroopan parlamentti, kristillinen). Merkittävää on ollut myös molempien lukioiden yli kielirajojen tapahtuva kurssitarjonta, tandemyhteistyö sekä yhteiset projektit Suomessa ja ulkomailla, mitkä ovat vahvoja osoituksia kaksikielisyyden mahdollisuuksista. Tyytyväisyyskyselyt näyttävät, että vaasalaiset lukiolaiset viihtyvät ja ovat motivoituneita yhteisellä Lykeion-kampuksella. taloudellisten edellytysten turvaaminen ja opettajien täydennyskoulutus voivat taata lukiolaisillemme muuhun maahan verrattuna tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja jatko-opintoihin valmistautumiseen. Resurssileikkauksia eivät lukiomme kestä ilman huomattavia vaurioita. Lisätukea tarvitsevia opiskelijoita on yhä enemmän. Heidän auttamisensa vaatii panostusta, jotta voidaan välttää opintojen keskeyttämisiä. On myös tärkeää muistaa, että aikuisväestön koulutustason vahvistamiseksi Vaasan kannattaa edelleen ylläpitää kummankin lukion aikuisopetus. Vaasan Lykeion-kampus on kaksikielisyydessä valtakunnallisesti edelläkävijä. Se vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia työelämää varten ja on luonnollinen jatke Vaasan laajalle kielikylpyopetukselle. Päättäjiltä toivotaan tukea jatkossakin, jotta suomen- ja ruotsinkielisten lukio-opiskelijoiden yhteistyön kehittämisen mahdollisuudet voidaan toteuttaa entistä hedelmällisemmin. Lukiotoimi on kokemassa suuria muutoksia opetussuunnitelman uudistuttua sekä sähköisten ylioppilaskirjoitusten ja opetuksessa tapahtuvan digiloikan myötä. Opettajia uhkaa uupuminen, kun samalla tulee jatkuvasti lisää ylimääräisiä tehtäviä. Riittävien

9 GYMNASIEVÄSENDET Inom det traditionella, men samtidigt moderna och dynamiska gymnasieväsendet i Vasa stad (Vaasan lyseon lukio och Vasa gymnasium) har man tack vare stadens stödåtgärder, strukturella reformer samt skicklig ekonomi lyckats hålla storleken på undervisningsgrupperna på en tolerabel nivå. Valbarheten är god och man har till och med kunnat utöka kursutbudet. Den internationella verksamheten har inspirerat studerande både vid Vasan lyseon lukio och Vasa gymnasium. Tack vare Energiklusterstigen har man skapat kontakter till det lokala energiklustret. Idrotts- och kulturakademin har ökat de studerandes specialiseringsmöjligheter. Glädjande är att de studerande själv initierat till mångsidig gillesverksamhet vid Lyseon lukio. (bl.a. esports, Aasia, Euroopan parlamentti, kristillinen). Kursutbudet över språkgränserna, tandemsamarbetet samt gemensamma projekt i Finland och utomlands är goda exempel på vilka möjligheter tvåspråkigheten kan erbjuda. Studerandeenkäterna visar att de gymnasiestuderande trivs och är motiverade på det gemensamma Campus Lykeion. Gymnasieväsendet står inför stora förändringar i och med den nya läroplanen samt digitaliseringen av studentexamen och de utmaningar den innebär för undervisningen. Lärarna riskerar att drabbas av utmattning då det samtidigt tillkommer allt fler uppgifter. För att garantera våra studerande nationellt sett jämlika möjligheter till såväl gymnasiestudier som fortsatta studier krävs tillräckliga ekonomiska resurser och fortbildning för lärarna. Nedskärningar i resurserna klarar våra gymnasier inte av utan märkbar skada. Antalet studerande med behov av särskilt stöd har ökat och för att undvika avbrott i studierna krävs satsningar. Det är också viktigt att komma ihåg att att för att stärka den vuxna befolkningens utbildningsnivå lönar dat sig för Vasa stad att fortsättningsvis upprätthålla vuxenutbildningen vid de båda gymnasierna. Campus Lykeion är nationellt en föregångare vad gäller tvåspråkighet. Det stärker de studerandes färdigheter med tanke på arbetslivet och är en naturlig fortsättning på den omfattande språkbadsverksamheten inom Vasa stad. Även i framtiden önskas stöd av beslutsfattarna så att man på ett framgångsrikt sätt kan fortsätta att utveckla samarbetet för de svensk- och finskspråkiga studerandena.

10 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HAASTEET Yli tuhat työpaikkaa uhkaa kadota Suomen ammatillisesta koulutuksesta hallituksen ensi vuodelle suunnittelemien rahoitusleikkausten takia. Tämä arvio perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjille teettämän kyselyn vastauksiin. Hallitus aikoo leikata ammatillisesta koulutuksesta ensi vuonna 190 miljoonaa euroa, eli noin 12,5 prosenttia rahoituksesta. Kysely ennakoi ammatilliseen koulutukseen irtisanomisia. Ammatillisen koulutuksen sisällön uudistava reformi astunee voimaan vuonna 2018. Siinä opetuksen ja ohjauksen on tarkoitus muuttua entistä yksilöllisemmäksi, ja opiskelijat, sekä nuoret että aikuiset, voivat helpommin valita yksilöllisen opintopolun haluamansa ammattitutkinnon saavuttamiseksi. Ammatillisten koulujen toimintaan tuo haasteellisuutta se, että hallitus aikoo leikata rahoitusta jo vuonna 2017, vaikka koulutuksen uudistussuunnitelmat, jotka tuovat mukanaan säästöjä, aiotaan toteuttaa vasta vuotta myöhemmin. Reformin myötä opiskelijoiden oppimista työpaikoilla on tarkoitus lisätä ja opetusta oppilaitoksissa vähentää. Haasteellista tulee olemaan löytää kaikille opiskelijoille sellainen työssäoppimispaikka, jossa he oppivat ne ammatissaan tarvitsemansa tiedot ja taidot, jotka ennen hankittiin opettajien johdolla oppilaitoksissa. Monella alalla on nytkin vaikeuksia löytää riittävästi hyviä työssäoppimispaikkoja, saati sitten tulevaisuudessa, kun työssäoppimista lisätään. Koulutuksen järjestäjillä on siis tiedossa haasteelliset vuodet. Opetuksen pitäisi olla entistä yksilöllisempää ja tietenkin yhtä laadukasta kuin ennenkin, mutta rahaa on käytettävissä Vaasassakin lähes kolme miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2016. Erityisesti nuoret opiskelijat tarvitsevat opettajan antamaa opetusta ja ohjausta koululla!

UTMANINGAR INOM YRKESUTBILDNINGEN 11 Över tusen arbetsplatser kan försvinna från den finska yrkesutbildningen på grund av de nedskärningar i finansieringen som regeringen planerar för nästa år. Denna uppskattning grundar sig på svaren i undervisnings- och kulturministeriets förfrågan för utbildningsanordnare. Regeringen planerar att skära ned 190 miljoner euro inom yrkesutbildningen nästa år, dvs. 12,5 procent av finansieringen. Svaren i förfrågan förespår uppsägningar inom yrkesutbildningen. Reformen inom yrkesutbildningen som förnyar innehållet i utbildningen är planerad att träda i kraft år 2018. Efter reformen får studerande mer individuell undervisning och handledning och både för unga och vuxna studerande blir det lättare att välja en individuell studiestig för att nå yrkesexamen. Reformen för med sig utmaningar för verksamheten inom yrkesutbildningen, eftersom regeringen tänker skära i finansieringen redan år 2017, men reformen som betyder att besparingar för utbildningsanordnare förverkligas först ett år senare. Efter reformen kommer studerande att ha mera inlärning i arbete och mindre undervisning på läroanstalten. Det kommer att vara en utmaning att hitta en bra plats för inlärning i arbete för alla studerande, en sådan arbetsplats där de har en möjlighet att lära sig de kunskaper som behövs i yrket och som de tidigare fick på skolan. Inom många branscher är det redan nu svårt att hitta tillräckligt med bra arbetsplatser för inlärning i arbete. Ännu svårare blir det när inlärning i arbete ökas. Utbildningsanordnare har utmanande år framför sig. Undervisningen borde vara mer individuell och naturligtvis ska undervisningskvaliteten vara på lika hög nivå som förr, men pengar kommer det att finnas närmare tre miljoner mindre än år 2016 i Vamia. Speciellt unga studerande behöver lärarens undervisning och handledning på läroanstalten!

12 VAMIA, EDUVAKK Isommat, pienemmät ja jatkuvat organisatiiviset muutokset häiritsevät sekä opiskelua että opetustyötä ja tuovat mukanaan sekä turvattomuuden että sekavuuden tunnetta. Opetustyössä on jatkuvuudella ja järjestelmällisyydellä hyvin iso rooli, vaikka nykyään sitä sanotaan stagnaatioksi ja pysähtyneisyydeksi. Sosiaali- ja terveysalalla on jo nyt haasteita saada työssäoppimispaikkoja. Entä sitten kun oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti työpaikalla. Mistä saamme riittävästi paikkoja opiskelijoille. Koulutuksen määrärahojen roima supistaminen tuo paljon uusia haasteita. Säästöjää yritetään saada aikaiseksi niin, että pyritään siirtämään oppiminen ja opiskelijat työpaikalle mahdollisimman pitkäksi aikaa. Mm. sähköalan työnantajilta tulee moitteita siitä, että uusien asentajien ammattitaito on jo nyt huonontunut. Syynä on se ettei ehditä harjoitella opiskeltavaa tietoa. Tuotanto kärsii, koska uudet työntekijät sitovat vanhempien työntekijöiden työaikaa ja siten hidastaa tuotantoa. Työnantajat ovat kommentoineet asiaa mm. alalla erittäin hyvin tunnetussa Sähköala- lehdessä. Hallituksen säästöjen vaikutus aikuiskoulutukseen. - koulutuksen laatu - suuren maahanmuuttajajoukon nopea koulutus työelämään - mistä resurssit ja osaaminen - VAMIA:n tuomat ylimääräiset lisähaasteet tässä erittäin haastavassa tilanteessa - voidaanko tilanteesta ylipäätään selvitä kuivin jaloin? - kaikkien näiden paineiden alla, onko tämä työ enää mielekästä?

13 VAMIA, EDUVAKK Större, mindre och fortgående förändringar i organisationen stör både studierna och undervisningen och medför känslor av otrygghet och förvirring. Kontinuitet och planmässighet spelar en stor roll i undervisningsarbetet trots att detta numera även kallas stagnation och passivitet. Inom social- och hälsoområdet är det redan nu svårt att få praktikplatser. Vad händer då inlärningen i regel sker på arbetsplatsen? Varifrån får vi tillräckligt med praktikplatser till de studerande? Jag anser att de enorma nedskärningarna i utbildningsanslagen skapar många nya utmaningar. Man försöker uppnå inbesparingar genom att försöka flytta inlärningen och de studerande till en arbetsplats under en så lång tid som möjligt. tidningen Sähköala, som är mycket välkänd inom branschen.effekterna av regeringens inbesparingar på vuxenutbildningen - utbildningens kvalitet - snabb utbildning till arbetslivet för stora grupper av invandrare - varifrån får man resurser och kompetens? - VAMIA:s tilläggsutmaningar i denna mycket svora situation - kan man över huvud taget klara situationen med torra fötter? - är detta arbete fortfarande meningsfullt under all denna press? Åtminstone arbetsgivarna inom elbranschen klagar på att de nya montörernas yrkeskunskap har försämrats redan nu. Orsaken är att man inte hinner öva på den kunskap man studerar. Produktionen lider då nya anställda tar upp arbetstid av de äldre anställda och på så sätt gör produktionen långsammare. Arbetsgivarna har kommenterat frågan bland annat i

14 YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN Yrkesakademin i Österbotten har upprepade gånger placerat sig bland de bästa i mätningen av resultatfinansieringen för grundläggande yrkesutbildning. I likhet med andra yrkesinstitut lider emellertid även Yrkesakademin av de ogenomtänkta och omfattande nedskärningar som landets regering riktar till yrkesutbildningen. Inom den närmaste framtiden kommer även den nya lagen om yrkesutbildning att skapa utmaningar. Då de nya läroplanerna tas i bruk ligger betoningen kraftigt på rätten till undervisning som är anpassad till branschen, men detta har försvårats märkbart efter att man börjat erbjuda gemensam undervisning för studerande inom olika branscher. För att trygga utbildningens kvalitet borde detta absolut undvikas. Stora undervisningsgrupper försvårar märkbart undervisningspersonalens möjligheter att uppnå målen i läroplanerna. För att uppnå målen i läroplanerna borde resurserna för närundervisningen ökas och överdriven inlärning i arbetet undvikas. De administrativa stödåtgärdernas andel av skolornas sammanlagda budget hotar att växa allt mer. Detta leder till att det finns mindre resurser kvar till skolornas kärnverksamhet. För att yrkesutbildningen ska fortsätta vara en attraktiv utbildning även i framtiden, förutsätts att elevernas individuella behov beaktas mer än i nuläget och att utbildningsenheterna har tillgång till moderna och ändamålsenliga verktyg för att träna eleverna till arbetslivet. Detta innebär även att utbildningspersonalen bör ges en möjlighet till nödvändig och fortsatt utbildning i hur den nya utrustningen ska användas. Arbetsgivarna förutsätter att eleverna har nödvändig grundkompetens för perioderna av inlärning i arbetet. Yrkesakademin i Österbotten on toistuvasti sijoittunut kärkipäähän ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen mittauksessa. Yrkesakademin kuitenkin kärsii muiden ammattiopistojen tavoin maamme hallituksen ammatilliseen koulutukseen suuntaamista harkitsemattomista ja valtavista leikkauksista. Samoin uusi ammattikoulutuslaki luo haasteita lähitulevaisuudessa. Uusien opintosuunnitelmien käyttöönotossa painotetaan voimakkaasti opiskelijoiden oikeutta alalle sovellettuun opetukseen, mutta tämä on vaikeutunut huomattavasti sen myötä, kun opiskelijoita on säästösyistä yhdistetty eri aloilta. Koulutuksen laadun takaamiseksi tätä pitäisi ehdottomasti välttää. Suuret opetusryhmät vaikeuttavat huomattavasti opetushenkilökunnan mahdollisuuksia toteuttaa opetussuunnitelmien päämääriä. Opetus-suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi lähiopetuksen tuntiresursseja pitäisi lisätä ja liiallista työssä oppimista välttää. Hallinnollisten tukitoimien osuus koulujen kokonaisbudjetista uhkaa kasvaa yhä enemmän, mikä johtaa siihen, että koulujen ydintoiminnalle jaetaan vähemmän resursseja. Jotta ammattikoulutus pysyisi vetovoimaisena koulutuksena myös jatkossa, se edellyttää, että opiskelijoiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon nykyistä enemmän ja että koulutusyksiköillä on käytössään nykyaikaiset ja tarkoituksenmukaiset välineet, joiden avulla opiskelijoita voidaan valmentaa työelämään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koulutushenkilökunnalle täytyy antaa mahdollisuus tarvittavaan ja jatkokoulutukseen uuden varustuksen käytössä. Työnantajat edellyttävät, että opiskelijoilla olisi tarpeelliset perustaidot työssä oppimisen jaksoja varten.

15 YRKESHÖGSKOLAN NOVIA Yrkeshögskolan Novia är Finlands största svenskspråkiga yrkeshögskola med ca 4000 studerande och en personal på ca 300 personer. Yrkeshögskolan Novia utbildar i Vasa, Åbo, Raseborg och Jakobstad. Aktiebolaget Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi är upprätthållare av Yrkeshögskolan Novia. Novias största campus, Campus Vasa, finns på Brändö, Wolffskavägen 31 och 33. Här studerar ca 2000 studerande inom social- och hälsovård, skönhet, teknik och företagsekonomi. Utbildningarna inom social- och hälsovård och skönhet vid Yrkeshögskolan Novia och Vaasan ammattikorkeakoulu verkar i gemensamma utrymmen från och med januari 2017. Högskolorna erbjuder de studerande en god utbildning i en tvåspråkig miljö. Samarbetet mellan högskolorna ska gynna de studerande med tanke på den flerspråkiga arbetsmarknaden i Vasaregionen. Vid Novia i Vasa kan studerande erhålla följande YH-examina (Bachelorexamen): Barnmorska (YH), Bioanalytiker (YH), Estenom (YH), Hälsovårdare (YH), Ingenjör (YH), Röntgenskötare (YH), Sjuk-skötare (YH), Socionom (YH), Tradenom (YH) och Bachelor of health care, Nursing (YH). De enda svenskspråkiga utbildningarna till bioanalytiker eller röntgenskötare i Finland finns vid Yrkeshögskolan Novia. Novia erbjuder också utbildningar som leder till högre YH-examen (HYH). Fastigheten Alere i november 2016 Utbildningarna inom social- och hälsovård och skönhet vid Yrkeshögskolan Novia och Vaasan ammattikorkeakoulu verkar i gemensamma utrymmen från och med januari 2017.

16 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Vaasan ammattikorkeakoulu on pyrkinyt rakentamaan yhteistyötä niin alueen toisten ammattikorkeakoulujen kuin Vaasan yliopiston kanssa sekä avaamalla opiskeluväylän VAO:n kanssa. Lisäksi tarkoituksena on kaikkien toimintojen keskittäminen Palosaaren kampukselle. Siitä esimerkkinä voidaan mainita Alere, johon ovat muuttaneet tammi-helmikuun aikana 2017 Novian ja Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusalat. Vaasan ammattikorkeakoulu Oy on joutunut toiminnan vakauttamiseksi lomauttamaan opetushenkilökuntaa kolmeksi viikoksi syksyllä 2016. Myös tänä vuonna 2017 on aloitettu yt-neuvottelut. Järjestely on aiheuttanut ja aiheuttaa epävarmuutta koulumme opetushenkilökunnassa, johon kuuluu niin opetuksen suunnittelu kuin muutkin opetukseen liittyvät toiminnot. Kaikilla koulutusaloilla haasteena voidaan pitää ryhmäkokojen kasvua ja siitä seurauksena olevan opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen vähenemistä. Esimerkkinä voidaan mainita matemaattiset aineet, harjoittelun ohjaus ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiaineet, joissa pienryhmätyöskentely on oppimisen ja ammattitaidon kehittymisen tae ja edellytys. Ohjauksen väheneminen vaikuttaa opiskelijan motivaatioon ja sitä kautta opinnoissa etenemisen hidastumiseen, joka vaikuttaa valmistumiseen pitkittymiseen. Opetukseen annettujen resurssien määrän väheneminen vaikuttaa opetushenkilökunnan jaksamiseen ja työkuorman lisääntymiseen. Opiskelijoilta kysyttäessä vaatimuksena on kuitenkin lähituntien määrän pitäminen ennallaan ja jopa lisääminen. Kaikkia opintoja ei voi verkko-opetuksena toteuttaa. Haasteena on laadukas opetus, jota ohjaavat eri tulospaineet. Lisäksi muiden erinäisten ei-opetuksellisten tehtävien lisääntyminen vähentää opetukseen ja sen suunnitteluun varattavaa aikaa. Voidaan esittää kysymys: Missä määrin eri tasoisten yhteistyökuvioiden suunnittelu ja toteuttaminen mahdollistaa ammattikorkeakoulutuksen pysymisen alueella, jolla on omat erityispiirteensä? Tärkeää on taata alueellemme vetovoimainen koulutus, joka turvaa ammattitaitoisen asiantuntijuuden ja työvoiman.

17 VASA YRKESHÖGSKOLA Hösten 2016 har Vasa yrkeshögskola Ab varit tvungen att permittera undervisningspersonalen i tre veckor för att stabilisera sin verksamhet. Samarbetsförhandlingarna har dessutom lett till att en del lärare har sagts upp och att tidsbegränsade arbetsavtal har avslutats. Vasa yrkeshögskola har strävat efter att bygga upp ett samarbete både med andra yrkeshögskolor i regionen och med Vasa universitet och har öppnat en utbildningskanal tillsammans med Vasa yrkesinstitut. Avsikten är dessutom att koncentrera all verksamhet till Brändö campus. Som ett exempel på detta kan man nämna Alere som snart blir färdigt. I början av januari 2017 flyttar Novia samt social- och hälsovårdsområdena vid Vasa yrkeshögskola till utrymmen i Alere. De växande gruppstorlekarna kan anses vara en utmaning inom alla utbildningsområden. En följd av detta är att de studerande får mindre individuell handledning. Som ett exempel kan man nämna matematiska ämnen, handledning i praktik samt yrkesämnen inom social- och hälsovården. Inom dessa områden är arbete i små grupper en garanti och förutsättning för yrkeskunskapen. Den minskade handledningen påverkar de studerandes motivation och leder till att de framskrider långsammare i sina studier. Detta leder i sin tur till att studietiden blir längre. De minskade resurserna för undervisningen påverkar undervisningspersonalens ork och ökar de anställdas arbetsbörda. Enligt studerandena själva är kravet att antalet närlektioner förblir oförändrat eller till och med ökas. Alla studier kan inte genomföras som webbundervisning. En utmaning är att erbjuda en högklassig undervisning som styrs av olika resultatkrav. De ökande icke-undervisningsrelaterade uppgifterna innebär även att den tid som kan användas för undervisning och planering av den minskar. Man kan ställa sig frågan: I vilken mån tryggar planeringen och förverkligandet av olika slags samarbetsformer yrkeshögskoleutbildningen i en region med egna särdrag? Det är viktigt att trygga en attraktiv utbildning i vår region. Det garanterar tillgången till yrkeskunnig expertis och arbetskraft i regionen.

18 VAASAN YLIOPISTO Koko suomalainen yliopistomaailma elää tällä hetkellä monien muutosten ja myllerrysten keskellä. Niin myös Vaasan yliopisto. Vuoden 2010 yliopistouudistuksesta alkaen yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön asema on heikentynyt. Eikä tulevaisuus näytä muuttavan kehityksen suuntaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaamana on viime vuosina yliopistoissa yleensä ja myös Vaasan yliopistossa pyritty jatkuvasti kehittämään strategiaa, hallintoa ja toimintaa monin eri tavoin. Juuri ennen joulua 2015 henkilöstölle kerrottiin, että yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK) ovat kesällä 2015 sopineet käynnistävänsä tekniikan alan koulutusyhteistyön syksystä 2016 alkaen. Koulutusyhteistyö suunniteltiin puolessa vuodessa. Tulevat vuodet näyttävät, mitä tämä kovalla kiireellä muun työn ohessa suunniteltu ja käynnistetty osin yhteinen koulutus tuo tullessaan: millaisia koulutus- ja henkilöstövaikutuksia siitä seuraa. Vuonna 2016 Vaasan yliopiston strategiasta jätettiin pois monikielisyys. Syksyllä 2016 Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen hallitukset vahvistivat sopimuksen, jonka mukaan Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus (ml. kielikylpy) ja tutkimus siirretään 1.8.2017 alkaen Jyväskylän yliopistoon. Muutos toteutetaan liikkeen luovutuksena. Jatkossa Vaasan yliopisto erikoistuu yhä vahvemmin kauppatieteisiin, tekniikkaan, viestintään ja hallintotieteisiin kehittääkseen kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyään. Vaasassa liikkeen luovutuksen piiriin kuuluu noin 700 opiskelijaa ja 30 henkilöstön edustajaa, mutta vaikutukset ulottuvat laajemmin henkilöstöön. Kielten henkilöstö siirtyy Jyväskylän yliopistoon ns. vanhoina työntekijöinä. Jyväskylän yliopisto tarjoaa Vaasan yliopiston kielten opiskelijoille mahdollisuuden siirtyä Jyväskylän yliopistoon lukuvuodesta 2017 alkaen. Opiskelijat voivat

19 suorittaa tutkintonsa loppuun siirtymäkauden aikana myös Vaasassa. Muutoksia perustellaan yliopistojen rakenneuudistuksella, profiloitumistavoitteilla ja kilpailukyvyn vahvistamisen tarpeella. Varsinkin kielten opetuksen henkilöstölle muutos ja sen valmistelu on raskasta. Valtakunnallisesti on käyty keskustelua vuonna 1.1.2010 voimaan tulleesta yliopistouudistuksesta, joka mahdollistaa suurtenkin muutosten tekemisen ilman, että henkilöstö pääsee vaikuttamaan päätöksentekoon. Vaasan yliopistossa sekä VAMK-yhteistyö että kielten siirto Jyväskylään valmisteltiin siten, että henkilöstölle tai edes kyseisistä koulutusaloista vastaaville ei kerrottu mitään. Nykyisen yliopistolain mukaisena itsenäisenä julkisoikeudellisena laitoksena Vaasan yliopiston johtaminen ja taloudenpito onkin muuttunut yritysmäisemmäksi ja henkilökunnan virkasuhteet ovat muuttuneet työsopimussuhteiksi. Vuonna 2017 uudistuu myös yliopistojen rahoitusmalli, jolla jaetaan valtion perusrahoitus yliopistoille. Oleellisin muutos mallissa on harkinnanvaraisen strategisen rahoituksen osuuden kasvattaminen 10 prosentista 12 prosenttiin. Suuren kysymysmerkin muodostaa yliopisto- ja koko korkeakoulurakenteen tuleva kehittäminen. Mikä tulee olemaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rooli tulevaisuudessa? Tällä hetkellä monilla paikkakunnilla on käynnistymässä tai suunnitteilla erilaisia yhteistyöhön ja myös omistuspohjaan liittyviä hankkeita. Mihin nämä hankkeet tulevat jatkossa johtamaan ja mikä tulee olemaan korkeakoulusektorin tulevaisuus: nykyinen tai muuttuva duaalimalli vai jotakin muuta? Miten nämä väistämättä tulossa olevat muutokset tulevat vaikuttamaan henkilöstön asemaan? Yliopistollisen koulutuksen peruspilari on ollut tutkimukseen perustuva opetus. Mitä se on tulevaisuudessa? Edellä mainittujen lisäksi Vaasan yliopistossa valmistellaan lukuisia muita muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi tutkimustoiminnan tai opetuksen kehittämiseen. AMK-yhteistyötä ollaan laajentamassa muillekin kuin tekniikan aloille. Kehittämistyötä tehdään myös Kielipalveluissa, joka vastaa muiden kuin kielten alojen tutkintoihin kuuluvasta kieltenopetuksesta. Tänä vuonna vahvistettu lakimuutos mahdollistaa kielipalvelutoiminnan erilaiset yhteistyökuviot muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Tulevina vuosina näemme, mihin kehitystyö johtaa. Nuorten kielitaidon yksipuolistuminen ja kielivalikoiman kaventuminen (peruskouluissa ja lukioissa luetaan vain toinen kotimainen ja yleensä englanti) vaikuttavat myös yliopistojen kieliopintoihin: muuttuuko se pelkkien alkeis- ja peruskurssien järjestämiseksi? Miten vastata kansainvälistyvän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja haasteisiin?

20 VASA UNIVERSITET Hela den finländska universitetsvärlden befinner sig för tillfället i en härva av förändringar. Så även Vasa universitet. Från och med universitetsreformen år 2010 har lärarnas och forskarnas ställning inom universiteten för-svagats. Det verkar inte heller som om utvecklingen kommer att ändra riktning i framtiden. Under ledning av undervisnings- och kulturministeriet har man under de senaste åren på univer-siteten i allmänhet, och även på Vasa universitet strävat efter att ständigt utveckla strategin, administrationen och verksamheten på många olika sätt. Precis innan julen 2015 fick personalen veta att universitetet och Vasa yrkeshögskola (VAMK) under sommaren 2015 avtalat om att inleda utbildningssamarbete inom det tekniska området från och med hösten 2016. Utbildningssamarbetet planerades under ett halvt år. Åren framöver kommer att visa hur den delvis gemensamma utbildningen, som planerats och påbörjats med väldig brådska och vid sidan av annat arbete kommer att föra med sig, dvs. hurudana följder detta har på utbildningen och personalen. År 2016 fanns inte flerspråkig-het längre med i strategin för Vasa universitet. Under hösten 2016 befäste styrelserna för universiteten i Vasa och Jyväskylä ett avtal om att de examensinriktade språkutbildningarna vid Vasa universitet ska överföras till Jyväskylä universitet från och med 1.8.2017. Denna förändring kommer att verkställas genom överlåtelse av rörelse. I fortsättningen kommer Vasa universitet allt mer att specialisera sig på handelsvetenskap, teknik, kommunikationsvetenskap och förvaltningsvetenskap för att utveckla sin nationella och internationella konkurrenskraft. I Vasa berör överlåtelsen ca 700 studenter och 30 anställda, men följderna når

21 även övrig personal. Personalen inom språkutbildningarna övertas av Jyväskylä universitet. Jyväskylä universitet erbjuder språkstudenterna vid Vasa universitet en möjlighet till att flytta över till Jyväskylä universitet från och med början av läsåret 2017. Studenterna kan göra klart sin examen under övergångstiden även i Vasa. Ändringarna motiveras med universitetens strukturomvandling, mål vad gäller profilering, och behovet av att förstärka konkurrenskraften. I synnerhet språkutbildningarnas personal upplever att förändringen och förberedelserna inför den är betungande. Diskussioner kring universitets-reformen som trädde i kraft 1.1.2010 har förts på riksnivå. Reformen möjliggör att man kan bestämma om även stora förändringar utan att personalen kan inverka på beslutsfattandet. På Vasa universitet har både VAMK-samarbetet och överlåtelsen av språken förberetts så att personalen inte fått veta något, inte ens de som ansvarar för utbildningsområdena i fråga. I enlighet med den gällande universitetslagen har ledningen och skötseln av ekonomi inom Vasa universitet som en självständig offentligrättslig inrättning därmed förändrats och blivit mer företagslik, och personalens tjänsteförhållanden har blivit arbetsavtalsförhållanden. engelska) inverkar också på språkstudierna inom universiteten: kommer man i framtiden att ordna endast nybörjar- och grundkurser? Hur ska man svara mot behovet och utmaningarna som det allt mer internationella samhället och näringslivet för med sig? År 2017 förnyas även universitetens finanserings-modell med vilken man delar ut statens grund-finansiering till universiteten. Den mest väsentliga förnyelsen i modellen är att man kommer att utöka andelen i den strategiska finansieringen beroende av prövning från 10 till 12 procent. Ett stort frågetecken är den kommande utvecklingen av universitets- och hela högskolestrukturen. Vilken roll kommer universiteten och yrkeshögskolorna ha i framtiden? För tillfället satsar flertalet orter på att påbörja eller planera olika projekt vad gäller samarbete och även ägarunderlag. Vart kommer dessa projekt att leda i fortsättningen och hur kommer universitetssektorn att se ut: som den gällande eller förändrade dualmodellen eller något annat? Hur kommer dessa förändringar som utan tvekan är på kommande att inverka på personalens ställning? Grunden för universitetsutbildningen har varit undervisning som baserar sig på forskning. Hur kommer undervisningen att se ut i framtiden? Utöver ovan nämnda förbereds åtskilliga andra förändringar på Vasa universitet, som hänger samman med exempelvis forsk-ningsverksamhet eller utvecklingen av undervisning. Samarbetet med yrkeshögskolan ska utvidgas även till andra områden förutom det tekniska. Utvecklingsarbete sker även i Enheterna för språktjänst, som ansvarar för andra än examensinriktade språk-utbildningar. Lagändringen som befästs i år möjliggör olika slags samarbetssätt mellan språktjänsterna och verksamheten där samt andra utbildningsorganisationer. Under de kommande åren får vi veta vad utvecklingsarbetet kommer att leda till. Att ungdomarnas språkkunskaper blir begränsade och det språkliga urvalet förminskas (i grundskolorna och gymnasierna läses endast det andra inhemska språket och i allmänhet

22 KANSALAISOPISTO PITÄÄ KUNTALAISET KUNNOSSA KOKONAISVALTAISESTI Vastuu ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveystoiminnasta säilyy kunnilla, kun varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntatasolle. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansalaisopistossa on monipuolista ja tehokasta. Vaasan kaupunki ylläpitää kahta vapaan sivistystyön oppilaitosta, Vaasa-opistoa ja Vasa arbista. Lisäksi kaupungissa toimii Vaasan kesäyliopisto sekä kaksi kansanopistoa. Vaasa-opisto tuottaa kansalaisopistopalvelut myyntipalveluna myös Laihialle ja Isoonkyröön. Työväenopistojen toimintamalli ja hallintorakenteen uudistaminen ovat olleet työn alla vuoden 2016 alusta alkaen. Keskeisiä kysymyksiä ovat miten taata opistopalvelut toiminta-alueiden asukkaille taloudellisesti, tehokkaasti kielellinen tasa-arvo huomioon ottaen ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen. Opistojen toiminta rahoitetaan suurelta osin valtionosuuksin: opetustuntikohtainen valtionosuus on 57 % laskennallisesta opetustunnin hinnasta, ja valtionosuustuntien määrä vahvistetaan vuosittain. Kaupunki osallistuu toiminnan rahoittamiseen tarjoamalla opistoille toimitilat. Kurssimaksuilla katetaan opistojen toimintakustannuksista n. 15 %. Laki edellyttää, että kurssimaksujen on pysyttävä kohtuullisina. Valtion taholta on vapaaseen sivistystyöhön kohdistunut leikkauksia vuodesta 2011 alkaen. Vuoden 2016 alusta voimaan astunut valtionosuusuudistus pienensi Vaasan osalta opetustunnin laskennallista hintaa. Myös valtionosuustuntien määrä pienenee. Samaan aikaan kaupunki on säästänyt toimintamenoissaan. Kuitenkin kansalaisopisto saavuttaa selvityksissä ja arvioinneissa hyvät tulokset: se on kansalaisten arvostama palvelu, se tuottaa huomattavasti hyvinvointia (Tutkimus: Jyri Manninen: Suomi nousuun sivistystyöllä?: http://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2016/02/2015_ kansalaisopisto-opiskelun_hyodyt.pdf). Vaasa-opiston osalta toiminta-alueen laajeneminen naapurikuntiin on avannut uusia näkökulmia ja tarjonnut laveamman taloudellisen perustan toiminnalle. Saman kehityksen on oltava tavoitteena opistojen toiminnan kehittämisessä tulevalla vaalikaudellakin: miten taata elinvoimainen, dynaaminen ja uudistumiskykyinen, turvallinen vapaan sivistystyön palvelu eri kieli- ja käyttäjäryhmille. Tärkeä, kehittyvä toiminta on maahanmuuttajaopetus, erityisesti yli 17-vuotiaiden perusopetus. TARKISTA NÄMÄ: - kunnan rahoitusosuus kunnossa - yhteistyöverkostot ja työnjako eri oppilaitosmuotojen ja hallintokuntien välillä mahdollistetaan ja resursoidaan - kansalaisopisto nähdään elinvoima ja vetovoimatekijänä - oikeat ihmiset oikeassa paikassa oppilaitosten organisaatiomalli kuntoon - taiteen perusopetukseen kaksi suunnittelijaopettajan vakanssia lisää

23 Taiteen perusopetukseen riittävä määrä päätoimisia opettajia Taiteen perusopetus nähdään osana kuntien peruspalveluita. Se nojaa lakiin taiteen perusopetuksesta ja joka noudattaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita, joiden perusteella on tehty paikalliset opetussuunnitelmat. Opetushenkilöstön kelpoisuus perustuu asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta (986/1998). Vaasa-opiston ja Vasa Arbiksen alaisuudessa järjestetään taiteen perusopetusta kuvataiteessa, käsityössä, teatteritaiteessa, tanssissa, av-taiteessa ja sirkuksessa. Opetustyön hoitavat ammattitaitoiset ja kelpoisuusvaatimukset täyttävät opettajat. Haasteena on opetushenkilöstön määräaikaisuus. Opettajilta vaaditaan edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti pitkäjännitteistä suunnittelua (oppimäärä koostuu 10 vuodesta taideopintoja), mutta työsuhteet ovat lyhytjänteisiä. Tämä on hyvin kuormittavaa opettajille ja se tekee myös taiteen perusopetuksen hyvin haavoittuvaksi opetuksen pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden näkökulmasta. Se asettaa oppilaamme epätasa-arvoiseen asemaan. KUULA-OPISTO Valtionapua saava, yli 60-vuotias, laajan oppimäärän opetusta antava taidelaitoksemme toimii sekä Vaasassa että sivutoimipisteissä Isossakyrössä ja Laihialla. Kaksikielisen opinahjomme käytävillä voi kuulla muiden vieraiden kielien lisäksi klassista musiikkia, rytmimusiikkia, varhaiskasvatuksen laulua ja rytmiikkaa, tai nähdä balettiballeriinojen liihottelua. Kuula-opistossa opiskelee n. 1350 oppilasta, ikäryhmässä vauvasta vaariin! Valtakunnallisesti oppilaitoksemme on arvostettu musiikkipiireissä; olemme saaneet useita palkintoja eri kilpailuissa ja lisäksi Opetushallitus on antanut vuosien varrella apurahoja erilaisiin uusiin kokeiluihimme. VAHVUUDET: dynaaminen, ajan hermolla oleva oppilaitos pätevät, innostuneet opettajat modernit, hyvin hyödynnetyt tilat hyvät yhteistyökumppanit laajin ilmaiskonserttien tarjoaja alueellamme HAASTEET: uusien paikallisesti laadittavien opetussuunnitelmien tekeminen ja niiden käyttöönotto kasvavien oppilasmäärien sijoittaminen nykyisiin resursseihin tulos- ja tulovaatimusten puristuksessa mahdollistaa ajatus taideharrastuksen kuulumisesta jokaiselle lapselle ja nuorelle oikean maksupolitiikan avulla Kuula-opistosta saaduilla laajan oppimäärän opinnoilla on sijoituttu erinomaisesti alan ammatillisiin opintoihin niin Suomeen kuin ulkomaillekin.

24 MEDBORGARINSTITUTET BJUDER PÅ ÖVERGRIPANDE VÄLMÅENDE FÖR KOMMUNINVÅNARNA Ansvaret för förebyggande social- och hälsovård kvarstår hos kommunerna då de egentliga social- och hälsovårdstjänsterna övergår till landskapen. Att främja medborgarnas välmående och hälsa på medborgarinstitut är mångsidigt och effektivt. Vasa stad upprätthåller två läroinrättningar för fritt bildningsarbete, Vaasa-opisto och Vasa Arbis. I staden finns dessutom Vasa sommaruniversitet samt två folkhögskolor. Vaasa-opisto erbjuder medborgarinstitutstjänster som köptjänster även till Laihela och Storkyro. Arbetarinstitutens verksamhetsmodell och en ny administrativ struktur har bearbetats sedan början av 2016. Viktiga frågor är hur man kan trygga institutens tjänster för invånarna i verksamhetsområdet på ett ekonomiskt och effektivt sätt med beaktande av jämlikhet och med respekt för likvärdighet. Institutens verksamhet finansieras till stor del genom statsandelar: statsandelen per undervisningstimme är 57 procent av det kalkylerade priset för en undervisningstimme, och antalet statsandelstimmar fastställs för varje år. Staden deltar i att finansiera verksamheten genom att erbjuda utrymmen för instituten. Med kursavgifterna täcks cirka 15 procent av institutens verksamhetskostnader. Lagen förutsätter att kursavgifterna hålls inom rimliga gränser. Från och med 2011 har staten riktat nedskärningar till det fria bildningsarbetet. Från och med början av 2016 trädde statsandelsreformen i kraft. Detta sänkte det kalkylerade priset för en undervisningstimme för Vasas del. Även antalet statsandelstimmar minskar. Samtidigt har även staden dragit ner på sina verksamhetsutgifter. I utredningar och bedömningar uppnår medborgarinstitutet trots allt goda resultat: Institutet erbjuder tjänster som uppskattas av medborgarna och skapar mycket välmående (Undersökning: Jyri Manninen: Suomi nousuun sivistystyöllä?: http://kansalaiso- pistojenliitto.fi/wp-content/ uploads/2016/02/2015_ kansalaisopisto-opiskelun_ hyodyt.pdf). För Vaasa-opistos del har verksamheten i grannkommunerna öppnat nya perspektiv och erbjudit en bredare ekonomisk bas för verksamheten. En likadan utveckling bör ställas upp som mål för utvecklingen av institutens verksamhet även under den kommande valperioden: hur ska man trygga en livskraftig, dynamisk och förnybar och trygg fri bildningstjänst för olika språk- och användargrupper? Undervisning för invandrare och i synnerhet grundläggande undervisning för över 17-åringar är en viktig verksamhet som håller på att utvecklas. KONTROLLERA: - är kommunens finansieringsandel i skick - samarbetsnätverk och arbetsfördelning mellan olika läroinrättningsformer och förvaltningskommuner möjliggörs och resurser allokeras - medborgarinstitutet ses som en livskrafts- och attraktionsfaktor - rätt personer på rätt plats ordning på läroinrättningarnas organisations modell - ytterligare två planerarlärare till den grundläggande konstundervisningen

25 Tillräckligt med heltidsanställda lärare till den grundläggande konstundervisningen Den grundläggande konstundervisningen ses som en del av kommunernas primärservice. Undervisningen stöder sig på lagen om grundläggande konstundervisning och följer grunderna för den nationella läroplanen, som de lokala läroplanerna baserar sig på. Undervisningspersonalens behörighet grundar sig på förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom utbildningsväsendet (986/1998). Inom ramen för Vaasa-opistos och Vasa Arbis verksamhet ordnas grundläggande konstundervisning i bildkonst, hantverk, teaterkonst, dans, av-konst och cirkus. Undervisningen sköts av professionella lära- re som uppfyller behörighetsvillkoren. En utmaning är att undervisningspersonalen har tidsbestämd anställning. Enligt de ovan nämnda kraven förutsätts att lärarna utför långsiktig planering (lärokursen består av 10 års konststudier), men arbetsförhållandena är kortsiktiga. Detta är väldigt betungande för lärarna och gör även den grundläggande undervisningen väldigt sårbar när det gäller långsiktig undervisning och planmässighet. Detta placerar våra elever i en ojämlik ställning. Det bör beaktas att Kuula-institutet har flera tiotals heltidsanställda lärare, men den grundläggande konstundervisningen har endast en ledande lärare. KUULA-INSTITUTET Kuula-institutet är en över 60-årig konstinrättning som får statsbidrag och som erbjuder fördjupad undervisning. Kuula-institutet verkar både i Vasa och i sina filialer i Storkyro och Laihela. I korridorerna i vår tvåspråkiga läroinrättning får man utöver andra främmande språk även höra klassisk musik och rytmmusik samt sång och rytmik från grupper inom småbarnspedagogiken eller se balettballerinor sväva omkring. I Kuula-institutet studerar cirka 1 350 elever i alla åldrar, från bebisar till pensionärer! Vår läroanstalt är nationellt uppskattad i musikkretsar: vi har tilldelats flera priser i olika tävlingar och Undervisningsstyrelsen har under årens lopp gett bidrag för våra olika nya projekt. STARKA SIDOR: dynamisk och modern läroinrättning behöriga och entusiastiska lärare moderna, välutnyttjade utrymmen goda samarbetspartner erbjuder flest gratiskonserter i regionen UTMANINGAR: att utarbeta nya lokala läroplaner och ta dem i bruk att placera det växande antalet elever inom ramen för de nuvarande resurserna med sina resultats- och intäktskrav att möjliggöra tanken om att varje barn och ung person har rätt till en konsthobby med hjälp av rätt betalningspolitik Tack vare de fördjupade studier som kan avläggas på Kuula-institutet har många kommit vidare till yrkesstudier inom området, både i Finland och utomlands.

26 TYÖSUOJELU Työsuojelun tavoitteena on, että jokainen työpäivä toteutuu turvallisesti, terveellisesti ja tuottavasti. Näin turvataan pitkä työura ja toive päästä hyvinvoivana ja terveenä eläkkeelle. Haasteena on, miten edistetään työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Painopisteen tulisi olla ehkäisevässä toiminnassa, eikä jo syntyneiden ongelmien korjaavassa toiminnassa. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan, että työpaikalla kehitetään työoloja ja -tapoja sekä työyhteisön toimintaa arkityössä. Työurien pidentämiseen vaikuttaa myös työn kuormittavuus ja jaksamiseen liittyvät kysymykset. Opettajan toimenkuva ei ole enää pelkästään opettamista, vaan huomattava osa siitä on työrauhan takaamista ja kurinpidollisia toimia ja suuret ryhmäkoot tekevät sen haasteellisemmaksi. Suuret ryhmäkoot voivat olla myös turvallisuusriski esimerkiksi ammatillisen koulutuksen puolella, jossa tarvitaan töiden valvontaa. Työnantajan on siis otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työolosuhteiden fyysiset ja henkiset kuormitustekijät ja vaarat on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi. Työsuojelun toimintaohjelma ja sen sisältämä riskinarviointi sekä toiminnan suunnittelu on väline, millä työpaikan työsuojelutoimintaa ja työhyvinvointia parhaiten edistetään ja valvotaan. Epäasiallista kohtelua ja häirintää esiintyy myös opetusalalla. Häirinnän lopettaminen on työnantajan velvollisuus ja asiaan puuttuminen on työnantajan vastuulla sen jälkeen, kun häirintä on saatettu esimiesten tietoon. Työnantajan on edistettävä sekä suhteitaan työntekijöihin, että työntekijäin keskinäisiä suhteita. Tämä tarkoittaa hyvää työilmapiiriä edistäviä toimenpiteitä, joihin kuuluvat mm. perehdyttäminen työn tavoitteita palvelevaan käyttäytymiseen, asialliseen ja avoimeen vuorovaikutukseen sekä yhteistyöhön. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti ja jatkuva vuorovaikutus henkilöstön kanssa, henkilöstön tarpeiden ja odotusten määrittäminen on kaiken perusta. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sisäilma puhuttaa Vaasassakin. Sisäilmaongelmat ovat pääasiallisin työpaikkakäynnin syy. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava, että työskentelyolosuhteet ovat laadukkaat ja työympäristö on terveellinen ja turvallinen. Työnantajalla on siis päävastuu, kun havainto sisäilmaongelmasta saadaan. Yhteistyöhön tarvitaan työterveyshuoltoa ja kiinteistön omistajaa, jotta voidaan arvioida toimenpiteitä ja tehdä selvityksiä. Työnantajan avoin tiedottaminen ennaltaehkäisee ja torjuu huhujen leviämistä ja epäluulon ilmapiiriä työpaikalla. Tiedotus on tärkeä osa sisäilmaongelman ratkaisuprosessissa, jotta henkilökunta ymmärtää, että asia on otettu vakavasti ja sen eteen tehdään töitä.

27 ARBETARSKYDD Avsikten med arbetsskyddet är att varje arbetsdag ska vara trygg, hälsosam och produktiv. På så sätt kan man trygga en lång arbetskarriär och uppfylla en önskan om att övergå i pension som en välmående och frisk person. Utmaningen är hur man ska främja arbetssäkerheten och välmående på arbetsplatsen. Betoningen borde ligga på förebyggande verksamhet och inte på korrigerande åtgärder efter att problem redan har uppstått. Arbetsgivaren är skyldig att se till att man utvecklar arbetsförhållandena och arbetssätten samt arbetsgemenskapens verksamhet i det dagliga arbetet. Möjligheterna att förlänga arbetskarriärerna påverkas även av hur belastande och tungt arbetet är. Lärarens uppgift består inte längre endast av undervisning, utan en betydande del av tiden går ut på att trygga arbetsro och hålla ordning. Även de stora gruppstorlekarna försvårar arbetet. Stora grupper kan även utgöra en säkerhetsrisk till exempel inom yrkesutbildningen där arbetet måste övervakas. Arbetsgivaren måste med andra ord beakta frågor både i anslutning till arbetet, arbetsförhållandena och den övriga arbetsmiljön samt arbetstagarnas individuella förutsättningar. Arbetsförhållandenas fysiska och psykiska belastningsfaktorer och faror bör utredas och åtgärder bör vidtas för att avlägsna bristerna. Verksamhetsprogrammet för arbetsskyddet och dess riskbedömning och planering av verksamheten är det verktyg som passar bäst för att främja och övervaka arbetsskyddet och välmåendet på arbetsplatsen. Diskriminering och trakasserier förekommer även inom undervisningen. Det är arbetsgivarens plikt att få ett slut på trakasserierna, och arbetsgivaren svarar även för att ingripa efter att förmännen fått kännedom om trakasserierna. Arbetsgivaren bör både främja sina egna relationer till arbetstagarna och relationerna mellan arbetstagarna. Detta innebär åtgärder som främjar en god arbetsatmosfär och omfattar bland annat en introduktion i hur man beter sig för att betjäna arbetets syften, korrekt och öppen växelverkan och samarbete. Arbetsgivaren bör behandla arbetstagarna jämlikt, och att samarbeta med personalen på ett fortlöpande sätt och att definiera personalens behov och förväntningar utgör grunden för allt. Inomhusluften i daghemmen, skolorna och läroinrättningarna är ett aktuellt ämne även i Vasa. Problem med inomhusluften är den vanligaste orsaken till besök hos arbetshälsovården. Utbildningsanordnaren bör se till att arbetsförhållandena är goda och att arbetsmiljön är sund och säker. Det är med andra ord arbetsgivaren som bär huvudansvaret då det framkommer problem med inomhusluften. Samarbetet bör omfatta även arbetshälsovården och fastighetsägaren för att åtgärder ska kunna planeras och utredningar göras. Att arbetsgivaren informerar öppet om frågan förebygger och förhindrar spridningen av rykten och en misstänksam atmosfär på arbetsplatsen. Information är en viktig del av processen då problem med inomhusluften ska lösas och för att de anställda ska förstå att frågan tas på allvar och att åtgärder vidtas.

28 KOULUTUKSEN HAASTEET VAASASSA UTBILDNINGENS UTMANINGAR I VASA 2017-2020