TYÖEHTOSOPIMUS PÄÄKOHDITTAIN

VIESTINNÄN KESKUSLIITON ja TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON välinen JAKAJIA koskeva HUVUDPUNKTERNA i tidningsutdelarnas KOLLEKTIVAVTAL TYÖEHTOSOPIMUS PÄÄKOHDITTAIN mellan MEDIERNAS CENTRALFÖRBUND och TEAM INDUSTRIBRANCHERNAS FACKFÖRBUND Sopimus on voimassa 1.10.2014 31.1.2017 Sopimuskausi jakautuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 1.10.2014 31.7.2016 ja toinen 1.8.2016 31.1.2017 Avtalet gäller för tiden mellan 1.10.2014 31.1.2017 Avtalsperioden delas i två delperioder, varav den första gäller för tiden mellan 1.10.2014 31.7.2016 och den andra mellan 1.8.2016 31.1.2017

2 3 LUKU TYÖAIKA 3.1 TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ 1. Jakajalla on kuusi peräkkäistä työvuoroa, joita seuraa kaksi vapaapäivää (6+2). 2. Paikallisesti voidaan sopia myös muista työaikajärjestelmistä ja niiden käyttöön ottamisesta rinnakkainkin yrityksessä. 3.2 JAKOAIKA Työnantaja ilmoittaa työntekijälle jakelun alkamisajan ja sen ajan mihin mennessä lehdet on normaalioloissa jaettava. Näiden välistä aikaa kutsutaan jakoajaksi. 3.3 PIIRIMITTAUS 1. Palkanmaksun perusteena on piiriaika, joka määritetään ensisijaisesti standardiaikajärjestelmällä. Standardiaikajärjestelmän normeista sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Piirimittauksen perusnormeja ovat piirin pohja-aika ja kappalekohtainen käsittelyaika. 2. Jakeluyritysten on siirryttävä standardiaikajärjestelmän soveltamiseen piirimittauksessa, ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu tai sovita. 3. Jakajalla ja työnantajalla on oikeus vaatia standardiaikajärjestelmällä määritetyn piiriajan tarkastamista kellottamalla. Jos piirin olosuhteisiin ei ole tullut muutoksia, kellotusta voidaan vaatia enintään kerran vuodessa. Kellotus on suoritettava kohtuullisessa ajassa vaatimuksen esittämisestä. Uusi piiriaika ja sen mukainen palkka tulevat voimaan kellotuksen vaatimispäivästä lukien. 4. Jakajalla ja jakajan luottamusmiehellä on oikeus olla mukana lehdenjakoon käytettävän työajan tarkastustilaisuudessa. Luottamusmiehelle korvataan ansionmenetys. Työnantaja ilmoittaa kellotuksesta jakajalle ja jakajan luottamusmiehelle. Soveltamisohje Standardiaikaan siirtymisen perusteena on palkkauksen oikeudenmukaisuuden parantaminen: samasta työstä maksetaan sama palkka. Standardiaikajärjestelmässä mitataan kahta normia: 1) Piirin pohja-aika sisältää kulkemisen piirillä ilman toimenpiteitä. 2) Kappalekohtainen käsittelyaika sisältää lehden ja muiden jaettavien tuotteiden käsittelyyn liittyvät toimenpiteet (kappalekohtaiset aloitustoimenpiteet, jättö sekä lopetustoimenpiteet). Eri työvaiheiden vaatima aika määritetään tutkimus-ja kokemusperäisesti. Yksittäisen tekijän muuttuessa piiriaika voidaan tarkistaa ilman koko piirin mittaamista. Kaikki työhön kuuluvat toimenpiteet sisältyvät joko piirin pohja-aikaan tai kappalekohtaiseen käsittelyaikaan. Aloittamis- ja lopettamistyöt voidaan mitata omana kokonaisuutena, jolloin kappalekohtaista vaikutusta ei ole aloittamis- ja lopettamistyön osalta välttämätöntä selvittää. Paikallisilla sopijapuolilla on sopimisvapaus muistakin käytettävistä normeista. 3.4 VAPAAPÄIVÄT 1. Säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa kaikille päiville lukuun ottamatta uudenvuoden aaton, pääsiäislauantain, juhannusaaton ja jouluaaton jälkeisiä päiviä, joille säännöllisen työvuoron sijoittaminen on mahdollista, jos lehtiyrityksessä on sovittu kyseisen päivän lehden tekemisestä. 2. Arkipyhinä työskentelystä sekä pitkäperjantain jälkeisenä lauantaina työskentelystä maksetaan sunnuntaityökorotus. 3. Joulu- ja juhannusaattona työskentelystä maksetaan sunnuntaityökorotus 1.1.2012 lukien. 3.5 POIKKEUKSELLINEN JAKELU Jakelu voidaan toteuttaa piirejä yhdistämällä, jos kaikki jakelussa olevat lehdet eivät ilmesty. 3.6 JAKAJAN ESTYMINEN Jos jakaja on estynyt tekemästä työtään, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä työnantajalle. Jakajan on toimitettava jakokirja ja avaimet työnantajalle tai ilmoitettava, mistä ne voidaan noutaa. 3.7 LISÄ- JA YLITYÖ 1. Työ, joka tehdään sovitun säännöllisen työvuoron lisäksi, on lisätyötä. Siitä maksetaan palkka piiripalkkana tai henkilökohtaisen tuntipalkan mukaan.

3 KAPITEL ARBETSTID 3.1 ARBETSTIDSSYSTEM 1. Utdelaren har sex arbetsskift i rad som efterföljs av två lediga dagar (6+2). 2. Lokalt kan man avtala också om andra arbetstidssystem och införandet av dessa även parallellt i företaget. 3.2 UTDELNINGSTID Arbetsgivaren meddelar arbetstagaren när utdelningstiden börjar och inom vilken tid tidningarna under normalförhållanden ska utdelas. Detta tidsutrymme kalllas för utdelningstid. 3.3 DISTRIKTSMÄTNING 1. Som grund för löneutbetalning ligger distriktstiden, som främst definieras med standardtidssystem. Normerna för standardtidssystem bestäms enligt lokalt avtal med förtroendemannen. Grundnormer för distriktsmätning är distriktets grundtid och den styckvisa behandlingstiden. 2. Utdelningsföretagen ska gå över till att tillämpa standardtidssystem vid distriktsmätning om man inte lokalt har kommit eller kommer överens om annat med förtroendemannen. 3. Utdelaren och arbetsgivaren har rätt att kräva justering av distriktstiden, som har definierats med standardtidssystemet, genom klockning. Ifall det inte har skett några förändringar i distriktsförhållandena kan klockning krävas endast en gång per år. Klockningen ska genomföras inom rimlig tid efter kravet. Den nya distriktstiden och lönen träder i kraft från och med datumet då klockning krävdes. 4. Utdelaren och hans/hennes förtroendeman har rätt att närvara vid justeringstillfället av utdelningstiden. Förtroendemannen betalas ersättning för förlorad arbetsinkomst. Arbetsgivaren meddelar om klockningen till utdelaren och förtroendemannen. Tillämpningsanvisning Genom övergången till standardtid vill man åstadkomma bättre rättvisa i avlöningssystemet: lika lön för lika arbete. I standardtidssystemet mäter man två normer. 1) Distriktets grundtid omfattar färden inom distriktet utan åtgärder. 2) Den styckvisa behandlingstiden omfattar åtgärder anknutna till tidningens och de övriga produkternas behandling (de styckvisa inledningsåtgärderna, lämnandet och avslutningsåtgärderna). Hur lång tid respektive arbetsmoment kräver bestäms genom studier och erfarenheter. Ifall en enskild faktor ändras kan distriktstiden justeras utan att mäta hela distriktstiden. Alla åtgärder som hör till arbetet ingår antingen i distriktets grundtid eller i den styckvisa behandlingstiden. Inlednings- och avslutningsarbeten kan mätas som en egen helhet och då är det inte nödvändigt att utreda den styckvisa effekten för inlednings- och avslutningsmomenten. De lokala avtalsparterna har fri avtalsrätt gällande andra normer som kan användas. 3.4 LEDIGA DAGAR 1. Ett ordinarie arbetsskift kan förläggas till alla dagar utom till dagarna efter nyårsafton, påsklördag, midsommarafton och julafton, men det är möjligt att förlägga ett ordinarie arbetsskift till dessa dagar om man i tidningsföretaget har kommit överens om att tidningen görs under respektive dag. 2. För arbete på helgdag som infaller på en vardag (sockenhelgdag) samt på lördag efter långfredagen betalas söndagstillägg. 3. För arbete på jul- och midsommarafton betalas söndagstillägg från och med 1.1.2012. 3.5 EXEPTIONELL UTDELNING Utdelning kan genomföras genom att slå ihop distrikt ifall alla utdelningstidningarna inte kommer ut. 3.6 UTDELARENS FÖRHINDER Om utdelaren är förhindrad att arbeta måste han/hon omedelbart meddela arbetsgivaren om detta. Utdelaren ska tillhandahålla utdelningsboken och nycklarna till arbetsgivaren eller meddela varifrån de kan hämtas. 3.7 MERTIDSARBETE OCH ÖVERTID 1. Arbete som utförs utöver det ordinarie arbetsskiftet är mertidsarbete. Lönen för det betalas som distriktslön eller enligt den individuella timlönen. 3

2. Työ on vuorokautista ylityötä, kun päivittäisten todellisten työtuntien määrä ylittää kahdeksan tuntia tai viikoittaista ylityötä silloin kun työskennellään viikkovapaan aikana ja 40 tunnin viikkotyöaika on täyttynyt. 3. Ylityö korvataan työaikalain määräysten mukai sesti. 4 4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU 4.1 VÄHIMMÄISPALKAT JA PALVELUSVUOSILISÄT Vähimmäispalkat ja palvelusvuosilisä määräytyvät seuraavan taulukon mukaisesti: PALKANKOROTUKSET 1.2.2015 Henkilökohtaisia tuntipalkkoja korotetaan 12 sentillä 1.2.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta. Vähimmäispalkat 1.2.2015 Vähimmäispalkkoja korotetaan 12 senttiä kutakin. Jakajien vähimmäistuntipalkat palvelusvuosilisällä korotettuina 1.2.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta. Työsuhteen pituus 0<1v 1v<5v 5v<8v 8v<11v 11v< 7-päiväinen lehti 8,75 9,32 9,57 9,79 10,03 6-päiväinen tai harvemmin ilmestyvä lehti 8,67 9,23 9,47 9,70 9,93 PALKANKOROTUKSET 1.2.2016 Henkilökohtaisia tuntipalkkoja korotetaan 4 sentillä 1.2.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta. Vähimmäispalkat 1.2.2016 Vähimmäispalkkoja korotetaan 4 senttiä kutakin. Jakajien vähimmäistuntipalkat palvelusvuosilisällä korotettuina 1.2.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta. Työsuhteen pituus 0<1v 1v<5v 5v<8v 8v<11v 11v< 7-päiväinen lehti 8,79 9,36 9,61 9,83 10,07 6-päiväinen tai harvemmin ilmestyvä lehti 8,71 9,27 9,51 9,74 9,97 4.2 YÖTYÖLISÄ 1. Yötyölisänä maksetaan kello 00.00-06.00 tehtäviltä tunneilta 65 senttiä. 2. Yötyölisää ei makseta päiväjakelusta, vaikka päiväjakelu alkaisi ennen kello 06.00 välittömästi varhaisjakelukierroksen jälkeen. 3. Yötyölisä maksetaan koko varhaisjakelukierroksen ajalta, vaikka kierros päättyisi kello 06.00 jälkeen. 4.3 JAKELUN LAAJUUS 1. Otettaessa standardiaikajärjestelmä käyttöön sovitaan siitä, mitkä tuotteet sisältyvät sovittuun standardiaikaan. Samalla todetaan, mikä on lehden normaali sivumäärien vaihteluväli sopimushetkellä. 2. Sellaisille lähetyksille, jotka ylittävät standardissa olevan työn, määritellään kappalekohtainen käsittelyaika. Kyseisiä tuotteita varten on mahdollista sopia myös kappalekorvauksesta. 3. Standardiaikaan sisältyvien tuotteiden palkkaperusteet on ilmoitettava jakajalle.

2. Arbete är dygnsövertidsarbete när de faktiska dagliga arbetstimmarna är fler än 8 timmar eller veckoövertidsarbete när man arbetar under veckoledigheten och 40-timmars veckoarbetstid redan är fullgjord. 3. Övertid ersätts enligt arbetstidslagens bestämmelser. 4 KAPITEL LÖNER OCH LÖNEUTBETALNING 4.1 MINIMILÖNER OCH TJÄNSTEÅRSTILLÄGG Minimilönerna och tjänsteårstilläggen bestäms enligt följande tabell: LÖNEFÖRHÖJNINGARNA 1.2.2015 De individuella timlönerna höjs med 12 cent 1.2.2015 eller från början av den avlöningsperiod som inleds närmast därefter. Minimilönerna 1.2.2015 Minimilönerna höjs med 12 cent per nivå. Utdelarnas minimitimlöner med tjänsteårstillägget 1.2.2015 eller från början av den avlöningsperiod som inleds närmast därefter. Anställningens varaktighet 0<1år 1<5år 5<8år 8<11år 11år< 7-dagars tidning 8,75 9,32 9,57 9,79 10,03 6-dagars tidning eller tidning som utkommer mera sällan 8,67 9,23 9,47 9,70 9,93 LÖNEFÖRHÖJNINGARNA 1.2.2016 De individuella timlönerna höjs med 4 cent 1.2.2016 eller från början av den avlöningsperiod som inleds närmast därefter. Minimilönerna 1.2.2016 Minimilönerna höjs med 4 cent per nivå. Utdelarnas minimitimlöner med tjänsteårstillägget 1.2.2016 eller från början av den avlöningsperiod som inleds närmast därefter. Anställningens varaktighet 0<1år 1<5år 5<8år 8<11år 11år< 7-dagars tidning 8,79 9,36 9,61 9,83 10,07 6-dagars tidning eller tidning som utkommer mera sällan 8,71 9,27 9,51 9,74 9,97 4.2 NATTILLÄGG 1. För timmarna mellan kl. 00.00-06.00 betalas nattillägg på 65 cent per timme. 2. Nattillägg betalas inte för dagutdelning även om dagutdelningen skulle börja före kl. 06.00 omedelbart efter morgondistributionsrundan. 3. Nattillägg betalas för hela morgondistributionstiden även om rundan skulle avslutas efter kl. 06.00. 4.3 UTDELNINGENS OMFATTNING 1. När standardtidssystemet tas i bruk kommer man överens om vilka produkter som ingår i den överenskomna standardtiden. Samtidigt kommer man överens om den normala variationsbredden för antalet sidor vid avtalstidpunkten. 2. För sådana sändningar som överstiger standardarbetet bestäms en styckvis behandlingstid. Gällande dessa sändningar kan man också komma överens om en styckvis ersättning. 5

6 4. Lisäjakeluista on ilmoitettava jakajalle viimeistään edellisenä päivänä ennen lisäjakelua. 5. Liite-, peittojakelu- ja viikonlopputilausten korvaamisesta sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Soveltamisohje Standardin ulkopuolinen jakelutyö arvioidaan sen mukaan, mikä sen vaikutus on jakamiseen kuluvaan aikaan. Tällöin esimerkiksi painotyön materiaali tai sen muoto saattaa hidastaa jakelua vaikean käsiteltävyytensä vuoksi ja on sen vuoksi erikseen korvattava. Kun jotakin tuotetta varten on sovittu kappalekohtainen aika, samaa kappalekohtaista aikaa voidaan noudattaa samanlaisten tuotteiden osalta. Jos kappalekohtaista aikaa ei saada sovittua, se määritetään mittauksella. 4.4 HARJAANTUMISLISÄ Uudessa työsuhteessa aloittavalla jakajalla, joka työskentelee ensimmäistä kertaa yksin omalla piirillään, on oikeus saada ensimmäisenä päivänä 20 %:n suuruinen lisä, joka lasketaan vähimmäistuntipalkasta. Lisä voidaan jakaa yhdelle tai useammalle päivälle työnantajan päätöksellä. Korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin. 4.5 VIERAALLA PIIRILLÄ TYÖSKENTELY 4.5.1 Vieraan piirin lisä Jakajalla, joka työskentelee vieraalla piirillä, on oikeus saada ensimmäisenä päivänä 40 % suuruinen vieraan piirin lisä, joka lasketaan jakajan henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Piiriä pidetään vieraana, jos jakaja ei ole työskennellyt sillä vuoden sisällä. Paikallisesti voidaan sopia korvauksen jakamisesta useammalle päivälle. Soveltamisohje Jakaja ja työnantaja selvittävät yhdessä milloin on kyse vieraalla piirillä työskentelystä. Palkanmaksun oikea-aikaisuuden varmistamiseksi jakajan on ilmoitettava palkanlaskentaan oikeudestaan vieraan piirin lisään. Paikallisesti voidaan sopia, että vieraan piirin lisä maksetaan jälkikäteen työilmoituksen tai vastaavan perusteella. Vieraan piirin lisä maksetaan jakajalle siitä riippumatta, missä roolissa hän työskentelee piirillä (vapaapäivänvuorottaja, varajakaja, sijainen tai ns. heittopiirin jakaja). 4.5.2 Ansiotakuu 1. Vakituisena vapaapäivänvuorottajana 13.11.2007 työskentelevän jakajan ansiotaso ei saa laskea sen johdosta, että erillisestä vapaapäivänvuorottajan lisästä luovutaan (ansiotakuu). Jakajalla on oikeus joko vieraan piirin lisään tai ansiotakuuseen. 2. Ellei toisin paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovita, ansiotakuu toteutetaan muuttamalla vakiintunut vapaapäivänvuorottajanlisä piirikohtaisesti laskettavaksi euromääräiseksi eräksi, jota maksetaan niin kauan kuin olosuhteet (=vakituisen vapaapäivänvuorottamisen työmäärä) pysyvät ennallaan. 3. Jakajalla on oikeus halutessaan siirtyä ansiotakuusta vieraan piirin lisän soveltamisen piiriin. Ansiotakuun piirissä olevaan jakajaan sovelletaan vieraan piirin lisää koskevaa määräystä vasta sitten kun hän on siirtynyt kokonaan pois ansiotakuun soveltamisesta. 4.6 VARALLAOLO 1. Varajakaja päivystää sovittavalla tavalla satunnaisten poissaolojen varalta ja jakaa poissaolevan jakajan piirit. 2. Varajakajalle maksetaan yrityskohtaisesti sovittava korvaus varallaolosta. 3. Jos varajakaja joutuu hakemaan avaimet ja jakokirjan vakinaiselta jakajalta, jakajalle korvataan käytetty aika ja kustannukset. 4.7 PEREHDYTTÄMISLISÄ 1. Jakajalle, joka perehdyttää yrityksen palveluksessa aloittavaa uutta jakajaa tehtäväänsä, maksetaan enintään kahden päivän perehdyttämisjaksolta perehdyttämislisää 168 senttiä tunnilta. 4.8 JAKOKIRJAN KUNNOSSAPITO 1. Jakokirjaan tehtävät päivitykset otetaan huomioon standardiaikajärjestelmän mukaisesti päivittäisessä työajassa. 2. Työajan ulkopuolella tapahtuvasta jakokirjan kunnostamisesta maksetaan työhön käytettyä aikaa vastaava palkka. Työ tehdään työnantajan määräyksestä tai yhteisestä sopimuksesta. 4.9 TYÖNANTAJAN OMAISUUDEN SÄILYTTÄMINEN Jakajalle, joka on velvollinen säilyttämään työnantajal-

3. Man ska meddela utdelaren om lönegrunderna för produkter som ingår i standardtiden. 4. Man ska meddela utdelaren om extra utdelning senast dagen före extrautdelningen. 5. Om ersättning gällande bilagor, täckutdelning och veckoslutsprenumerationer avtalas lokalt med förtroendemannen. Tillämpningsanvisning Utdelning utanför standarden utvärderas efter hur det påverkar distributionstiden. Då kan till exempel trycksakens material eller form bromsa utdelningen på grund av att den är svårbehandlad och ska därför ersättas separat. När man har kommit överens om en stycktid för någon produkt kan samma stycktid tillämpas vid likadana produkter. Om man inte kan komma överens om en styckvis tid, bestäms den med mätning. 4.4 INTRÄNINGSTILLÄGG En tidningsutdelare som är nyanställd och som för första gången arbetar ensam inom sitt distrikt har rätt att få för första dagen ett tillägg på 20 % som beräknas av minimitimlönen. Tillägget kan delas upp för en eller flera dagar med arbetsgivarens beslut. Man kan lokalt komma överens om ersättning på annat sätt. 4.5 ARBETE INOM FRÅMMANDE DISTRIKT 4.5.1 Tillägg för arbete inom främmande distrikt Utdelaren som arbetar inom ett främmande distrikt har rätt att få för första dagen ett tillägg på 40 % som beräknas av utdelarens individuella timlön. Distriktet anses främmande om utdelaren inte har arbetat där under ett års tid. Lokalt kan man komma överens om att dela ersättningen på flera dagar. Tillämpningsanvisning Utdelaren och arbetsgivaren reder ut tillsammans när det är fråga om arbete inom främmande distrikt. För att säkerställa korrekt löneutbetalning ska utdelaren meddela löneräknaren om sin rätt till detta tillägg. Lokalt kan man komma överens om att tillägget för främmande distrikt betalas ut i efterskott på basis av arbetsrapport eller motsvarande. Tillägget för främmande distrikt betalas till utdelaren oberoende i vilken roll han/hon arbetar i distriktet (ledighetsavlösare, reservutdelare, ersättare eller utdelare i sk.kastdistrikt). 4.5.2 Inkomstgaranti 1. Inkomstnivån 13.11.2007 hos en ordinarie ledighetsavlösare får inte minska på grund av att man slopar det separata avlösaretillägget (inkomstgaranti). Utdelaren har rätt till antingen tillägg för främmande distrikt eller till inkomstgaranti. 2. Om man inte lokalt har kommit överens om annat mellan arbetsgivaren och förtroendemannen införs inkomstgarantin genom att omräkna det fasta tillägget för ledighetsavlösare till ett distriktsvist eurobelopp som betalas så länge som förhållandena är oförändrade (=avlösarens arbetsinsats). 3. Utdelaren har rätt att om han/hon så önskar övergå från att tillämpa inkomstgaranti till att tillämpa tillägg för främmande distrikt. Detta tillägg börjar tillämpas hos utdelaren som omfattas av inkomstgarantin först när utdelaren helt och hållet har övergått från att tilllämpa inkomstgaranti. 4.6 BEREDSKAPSTID 1. Reservutdelaren har beredskapstid på ett överenskommet sätt i händelse av tillfällig frånvaro och han/ hon utför utdelningen i den frånvarandes distrikt. 2. Reservutdelaren får ersättning för beredskapstid som avtalas inom företaget. 3. Om reservutdelaren måste hämta nycklar och utdelningsboken hos den ordinarie utdelaren, ersätts han/ hon för använd tid och kostnad. 4.7 INTRODUKTIONSTILLÄGG 1. Utdelaren som introducerar en nyanställd utdelare i arbetsuppgiften i företaget betalas introduktionstillägg på 168 cent per timme för en introduktionsperiod på högst två dagar. 4.8 UNDERHÅLL AV UTDELNINGSBOKEN 1. Uppdateringar i utdelningsboken beaktas enligt standardtidssystemet i den dagliga arbetstiden. 2. För underhåll av utdelningsboken utanför arbetstid betalas lön som motsvarar den använda tiden. Arbete utförs på arbetsgivarens beslut eller genom en gemensam överenskommelse. 4.9 FÖRVARING AV ARBETSGIVARENS EGENDOM Utdelaren som förpliktigas att förvara arbetsgivarens 7

8 le kuuluvaa omaisuutta kodissaan, maksetaan kerran puolessa vuodessa puolen päivän palkka. 4.10 KULJETUSVÄLINEKORVAUS Jakajalle maksetaan korvauksena 12 senttiä työtunnilta silloin, kun jakaja joutuu käyttämään omaa kuljetusvälinettään työssään. 4.11 LEHTIEN PUUTTUMISESTA AIHEUTUVA KORVAUS Jakajalle korvataan erikseen lehtien puuttumisesta aiheutunut lisätyöaika ja -kustannukset. 4.12 RAPORTOINTI Jakaja on velvollinen käyttämään työnantajan raportointimenetelmiä. Otettaessa käyttöön uusia raportointimenetelmiä niistä on etukäteen paikallisesti neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan luottamusmiehen kanssa. 4.13 PALKANMAKSU 1. Palkkakausi on kaksi viikkoa sunnuntaista lauantaihin. Palkanlaskentaa varten varataan työnantajalle enintään viisi työpäivää. 2. Palkkakautta ja palkanlaskenta-aikaa koskevista määräyksistä voidaan poiketa paikallisella sopimuksella tai työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. 3. Työntekijälle maksettavaan palkkaan liitetään palkkaselvitys, josta käy ilmi palkan koostumus. Tarkempi selvitys annetaan tarvittaessa palkkakirjanpidon perusteella erikseen sitä vaadittaessa. 4.14 JAKELUN ESTYMINEN 1. Jakelun estymisellä tarkoitetaan sitä, että lehdet eivät ole jakajan käytettävissä jakoajan alkaessa. 2. Jakelun estyessä jakajalle maksetaan odotusajan korvausta kultakin alkavalta kuuden minuutin jaksolta sovitun tuntipalkan mukaan. Jakajan on pyrittävä suorittamaan jakelu loppuun jakelun estymistilanteessakin. Jakajalle maksetaan tällöin odotusajan korvaus ja kyseisen päivän palkka. 3. Jos jakaja joutuu keskeyttämään jakelun painavasta syystä (esimerkiksi toisen työn alkaminen), jakajalla on oikeus saada päiväpalkka ilman odotusajan korvausta. Jakajalla on työnantajan pyynnöstä velvollisuus esittää syyn olemassaolo. 4. Jos jakelua ei ole voitu esteen vuoksi lainkaan aloittaa jakoaikana, eikä jakaja voi sitä painavasta syystä aloittaa myöhemmin, jakajalla on oikeus päiväpalkkaan ilman odotusajan korvausta. 5. Työnantajalla on oikeus teettää muutakin kuin jakotyötä odotusaikana. 4.15 YLIVOIMAINEN ESTE 1. Milloin työntekijä työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman esteen (esimerkiksi työsulku) takia ei ole voinut suorittaa työtään, työntekijällä on oikeus saada esteen aikana palkkansa enintään kahdelta viikolta. 2. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä. 3. Ylivoimaista esteestä johtuvan lomautuksen sattuessa työntekijällä on halutessaan oikeus pitää eri perusteella määräytyviä palkallisia vapaapäiviä, kuten esimerkiksi vuosi- ja talvilomapäiviä, ylityön vaihtovapaita tai työajan lyhennysvapaita. 4.16 PALKALLISET POISSAOLOT 1. Avioliittoon vihkimispäivä, parisuhteen rekisteröintipäivä, 50- ja 60-vuotispäivät, läheisen omaisen kuolinja hautauspäivä sekä asevelvollisuuskutsuntaan osallistumiseksi tarpeellinen aika annetaan työntekijälle vapaaksi palkkaa vähentämättä. 2. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- tai avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia sekä vanhempia silloin, kun on kysymys kuolinpäivästä. Isovanhemmat, veljet ja sisaret sekä aviopuolison vanhemmat katsotaan myös läheisiksi omaisiksi silloin, kun on kysymys hautauspäivästä. 3. Työntekijällä on halutessaan oikeus pitää vaihtoehtoisesti vapaana yllä olevien päivien jälkeinen päivä. 4.17 SUNNUNTAITYÖ 1. Työaikalain mukaisesti sunnuntaina tai arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan kullekin työtunnille sunnuntaityökorotuksena 100 prosentilla korotettu palkka. 2. Säännöllistä sunnuntaityötä suorittavalle työnte-

egendom i sitt eget hem betalas en halv dagslön varje halvår. 4.10 ERSÄTTNING FÖR TRANSPORTMEDEL Utdelaren betalas en ersättning på 12 cent per arbetstimme när utdelaren måste använda sitt eget transportmedel i sitt arbete. 4.11 ERSÄTTNING FÖR TIDNINGAR SOM FATTAS Utdelaren får separat ersättning för extra arbetstid och extra kostnader som orsakas av att tidningar fattas. 4.12 RAPPORTERING Utdelaren är skyldig att använda arbetsgivarens rapporteringssystem. När nya rapporteringssystem införs ska man på förhand föra lokala förhandlingar och försöka komma överens med förtroendemannen om dessa. 4.13 LÖNEUTBETALNING 1. Löneperioden är två veckor från söndag till lördag. För löneräkning reserveras högst fem arbetsdagar till arbetsgivaren. 2. När det gäller bestämmelserna för löneperioden och löneräkningstiden kan man göra avvikelser genom lokala överenskommelser eller genom avtal mellan arbetsgivaren och arbetstagaren. 3. Arbetstagaren får i samband med lönen en lönespecifikation där lönens sammansättning framgår. Vid behov lämnas en mer precis specifikation ur lönebokföringen separat om så krävs. 4.14 UTDELNINGEN BLIR FÖRHINDRAD 1. När utdelningen blir förhindrad betyder det att tidningarna inte finns till utdelarens förfogande när utdelningstiden inleds. 2. När utdelningen blir förhindrad får utdelaren ersättning för varje påbörjad sexminuters period enligt den avtalade timlönen. Utdelaren bör sträva efter att slutföra distributionen även när utdelningen har blivit förhindrad. Utdelaren får då ersättning för väntetiden och lön för respektive dag. 3. Om utdelaren måste avbryta distributionen av tungt vägande skäl (till exempel att ett annat arbete börjar), har utdelaren rätt att få dagslön utan väntetidsersättning. Utdelaren är skyldig att på arbetsgivarens begäran presentera skälet i fråga. 4. Ifall utdelning inte på grund av förhinder har alls kunnat påbörjas under utdelningstiden och utdelaren inte av tungt vägande skäl kan påbörja den senare, har utdelaren rätt till dagslön utan väntetidsersättning. 5. Arbetsgivaren har rätt att kräva att även annat arbete än utdelning utförs under väntetiden. 4.15 ÖVERMÄKTIGT FÖRHINDER 1. Ifall arbetstagaren inte har kunnat utföra sitt arbete på grund av en brand på arbetsplatsen eller exceptionellt naturfenomen eller dylikt förhinder som är oberoende av honom eller arbetsgivaren (t ex lockout) har arbetstagaren rätt att under förhindret få sin lön för högst två veckors tid. 2. Ifall arbetet har blivit förhindrat oberoende av avtalsparterna på grund av andra anställdas stridsåtgärd som inte har beroendeförhållande till hans/hennes arbetsvillkor eller arbetsförhållanden, har arbetstagaren rätt att få ut sin lön dock för högst sju dagar. 3. Vid en permittering på grund av övermäktigt förhinder har arbetstagaren rätt att at ut olika betalda lediga dagar såsom till exempel semester- och vintersemesterdagar, utbytesdagar för övertid eller ledighet baserad på förkortad arbetstid. 4.16 BETALD FRÅNVARO 1. Vigseldagen, registreringsdagen för registrerat parförhållande, 50- och 60-årsdagen, döds- och begravningsdagen av en nära anhörig samt tiden för att delta i uppbådstillfället är lediga dagar utan löneavdrag för arbetstagaren. 2. Arbetstagarens maka/make eller sambo, barn och adoptivbarn samt föräldrar anses vara nära anhöriga när det är fråga om dödsdag. Mor- och farföräldrar, bröder och systrar samt makes/makas föräldrar anses också vara nära anhöriga när det är fråga om begravningsdag. 3. Arbetstagaren har rätt om han/hon så önskar att alternativt vara ledig dagen efter de ovannämnda dagarna. 4.17 SÖNDAGSARBETE 1. Enligt arbetstidslagen betalas för arbete på söndag eller helgdag som infaller på en vardag (sockenhelg) för varje arbetstimme söndagstillägg med 100 procents höjning av lönen. 9

kijälle maksetaan sunnuntaityökorotus yhtä monelta sunnuntaivuorolta kuin niitä sisältyy palkalliseen sairausaikaan. 4.18 KORVAUSTEN TAANNEHTIVUUS maksettava. Sama vanhentumisaika koske lomapalkankorotusta. Työsuhteen päättyessä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Korvausten taannehtivuudesta on liittojen välillä yksittäistapauksissa todettu seuraavaa: 1. Selvissä työehtosopimuksen tai lakien minimiehtojen alituksissa virhe on korjattava lakien mukaisten vanhentumisaikojen puitteissa niin pitkältä ajalta kuin se on sattunut. 2. Tulkinnanvaraisissa asioissa virhe on korjattava siitä ajankohdasta lukien, kun asia on esitetty työnantajalle, elleivät liitot toisin sovi. 3. Jos asia on niin tulkinnanvarainen, etteivät liitot ole voineet välittömästi antaa ohjetta oikeasta menettelytavasta, liitot ovat sopineet erikseen, mistä lukien oikaisu suoritetaan. Käytännössä tällaiset tapaukset ovat harvoin esiintyviä erikoistapauksia. 10 Palkkasaatavien vanhentumisajat erillisten lakien mukaan: Työsopimuslaki (55/2001) Työsopimuslain (13 luvun 9 ) mukaan palkkasaatava vanhenee työsuhteen kestäessä viidessä vuodessa saatavan erääntymisestä. Työsuhteen päättyessä saatava raukeaa, ellei kannetta nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu kuten työsuhteen kestäessä. Työaikalaki (605/1996) Työaikalain (38 ) mukaan oikeus sunnuntai-, yli- ja viikkolepokorvaukseen vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus ko. palkkasaatavaan syntyi. Työsuhteen päättyessä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Vuosilomalaki (62/2005) Vuosilomalain (34 ) mukaan oikeus vuosilomapalkkaan tai -korvaukseen vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, joka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus

2. Arbetstagaren som utför ordinarie söndagsarbete får söndagstillägg för lika många söndagsskift som ingår i den betalda sjuktiden. 4.18 ERSÄTTNINGARS RETROAKTIVITET När det gäller ersättningars retroaktivitet har man i enskilda fall mellan förbunden konstaterat följande: av det kalenderår under vilket semestern borde ha getts eller semesterersättningen betalats. Samma preskriberingstid gäller för semesterlöneförhöjning. När ett anställningsförhållande har upphört ska talan väckas inom två år från det att anställningsförhållandet upphörde. 1. Om det är fråga om att man klart har understigit minimivillkoren i kollektivavtalet eller lagen ska felet rättas till inom ramen av lagens preskriptionstid för så lång tid som detta har pågått. 2. Vid oklara tillfällen ska felet rättas till från och med den tidpunkten då saken fördes fram till arbetsgivaren om inte förbunden kommer överens om annat. 3. Om saken är så oklar att förbunden inte omedelbart har kunnat ge anvisning om rätt förfarande, har förbunden kommit särskilt överens om från och med vilken tid tillrättaläggningen ska ske. I praktiken är sådana fall specialfall som förekommer sällan. Preskriberingstiden för lönefordran enligt särskilda lagar: Arbetsavtalslagen (55/2001) 11 Enligt arbetsavtalslagen (13 kapitel 9 ) preskriberas lönefordran fem år från förfallodagen under anställningen. När ett anställningsförhållande har upphört förfaller rätten till fordran, om talan inte väcks inom två år från det att anställningsförhållandet upphörde. Om de bestämmelser i ett kollektivavtal som ligger till grund för arbetstagarens fordran dock måste anses som uppenbart tolkbara, preskriberas fordran på samma sätt som under en anställning. Arbetstidslagen (605/1996) Enligt arbetstidslagen (38 ) preskriberas rätten till söndags-, övertids- och veckoviloersättning inom två år från utgången av det kalenderår under vilket rätten till ifrågavarande lönefordran uppstod. När ett anställningsförhållande har upphört ska talan väckas inom två år från det att anställningsförhållandet upphörde. Semesterlagen (62/2005) Enligt semesterlagen (34 ) rätten till semesterlön eller -ersättning preskriberas inom två år från utgången

12 5 LUKU VUOSILOMA JA TALVILOMA 5.1 VUOSILOMA 5.1.1 Vuosiloman määräytyminen Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4. 31.3. välisenä aikana (lomanmääräytymisvuosi). Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vähintään vuoden, työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylöspäin. Työsuhteen vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta maksettaessa ennen työsuhteen päättymistä. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jona aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 35 tunnin sääntö on toissijainen 14 päivän sääntöön verrattuna. Se, kumman ansaintasäännön piiriin työntekijä kuuluu, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen perusteella. Ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken lomanmääräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työsopimuksen muutos koskee. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosilomalain 7 :n mukaan. 5.1.2 Vuosiloman antaminen 1. Vuosiloman antamisessa noudatetaan vuosilomalakia, ellei jäljempänä toisin mainita. Vuosiloma annetaan 2.5. 30.9. välisenä aikana (vuosilomakausi). Vuosiloma on haluttaessa annettava ensisijaisesti yhdenjaksoisena. Vuosilomien ajankohtaa työpaikalla määriteltäessä on otettava huomioon työtilanteen edellytykset sekä henkilökunnan mielipiteet. Vuosilomaa ei tule määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä eikä sijoittumaan päällekkäin tiedossa olevan kertausharjoituksen kanssa. Vuosilomaa ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä annettavaksi työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Vuosiloman ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti mikäli mahdollista kuukautta, mutta kuitenkin vähintään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Vain keskinäisellä sopimuksella voidaan loman ajankohtaa muuttaa kahden viikon ilmoitusajan jälkeen. Lomaan sisältyviksi vuosilomapäiviksi luetaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapyhät, itsenäisyyspäivä, joulu-, juhannus- ja uudenvuoden aatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Muut vapaapäivät, esimerkiksi arkilauantait, luetaan lomapäiviksi. Täysi lomaviikko on siten yleensä 6-päiväinen. Vuosilomien ajankohtaa määriteltäessä työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti. On vältettävä tilannetta, jossa loma toistuvasti määrätään samaan ajankohtaan vastoin työntekijän tahtoa. 2. Työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuksella vuosiloma voidaan antaa muunakin aikana kuin vuosilomakautena, jakaa osiin sekä antaa säästövapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta. Lakisääteisen vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyystilanteissa Lakisääteisen vuosiloman siirtämisessä noudatetaan työkyvyttömyystilanteissa vuosilomalakia. (Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa)

5 KAPITEL SEMESTER OCH VINTERSEMESTER 5.1 SEMESTER 5.1.1 Bestämmande av semester Semestertiden bestäms enligt semesterlagen. Enligt lagen sker intjäning av semester under tiden 1.4. 31.3. (kvalifikationsår). En arbetstagare intjänar två (2) semesterdagar för varje full kvalifikationsmånad. Om anställningsförhållandet före utgången av kvalifikationsåret (31.3.) har fortgått minst ett år, har arbetstagaren dock rätt till två och en halv (2,5) semesterdagar för varje full kvalifikationsmånad. Vid beräknandet av semesterns längd avrundas en del av en dag uppåt. Ett års anställningsförhållande ska uppnås före utgången av varje kvalifikationsår som föregår semesterperioden eller om det betalas semesterersättning, före anställningsförhållandet har upphört. Som full kvalifikationsmånad anses en sådan kalendermånad för vilken arbetstagaren kan räkna sig till godo minst 14 arbetade dagar eller dagar är likställda med arbetade dagar. Om en deltidsarbetande arbetstagare enligt avtal är i arbete så få dagar att han eller hon inte kan räkna sig till godo en enda kvalifikationsmånad som innefattar 14 arbetade dagar, eller om endast en del av kalendermånaderna innefattar 14 arbetade dagar, anses som en full kvalifikationsmånad en kalendermånad för vilken arbetstagaren kan räkna sig till godo minst 35 arbetade timmar eller timmar som är likställda med arbetade timmar. 35 timmars regel är sekundär jämfört med 14 dagars regel. Vilken intjäningsregel som gäller avgörs främst på basis av kollektivavtalet. Intjäningsgrunder tillämpas inte parallellt. Ifall anställningsvillkoren ändras permanent mitt under kvalifikationsåret, tillämpas det nya systemet för den del av kvalifikationsåret som förändringen gäller. Dagar som är likställda med arbetade dagar bestäms enligt semesterlagens paragraf 7. 5.1.2 Hur semester ges 1. Arbetstagaren ges semester enligt semesterlagen om inte annat nämns. Semester ges under tiden mellan 2.5. 30.9. (semesterperiod). Semester ska vid önskemål främst ges oavbruten. När man bestämmer semestertidpunkten på arbetsplatsen ska förutsättningar för arbetssituationen samt personalens åsikter beaktas. Semester ska inte förläggas under arbetstagarens ledig dag eller samtidigt som den kända kommande repetitionsövningen äger rum. Semester ska inte heller förläggas utan arbetstagarens samtycke så att den infaller under arbetstagarens moderskaps- eller faderskapsledighet. Arbetsgivaren ska skriftligen meddela arbetstagaren om semesterns tidpunkt om möjligt senast en månad men minst två veckor innan semestern börjar. Om detta inte är möjligt, får tidpunkten för semestern meddelas senare, dock senast två veckor innan semestern eller en del av semestern börjar. Endast med ett ömsesidigt avtal kan semestertidpunkten förändras efter två veckors anmälningstid. Semesterdagar som ingår i semestern är alla dagar utom söndagar, kyrkliga helgdagar, självständighetsdagen, jul-, midsommar- och nyårsafton, påsklördag och första maj. Övriga lediga dagar, t ex lördagar, räknas som semesterdagar. En full semestervecka omfattar således vanligen 6 dagar. Vid bestämmande av tidpunkten för semestern bör arbetstagare behandlas opartiskt. Man ska undvika situationer då semester upprepade gånger förläggs till samma tidpunkt mot arbetstagarens vilja. 2. Med arbetstagarens och arbetsgivarens ömsesidiga avtal kan semester ges under annan tid än semesterperioden delas upp i delar samt ges ut som sparad ledighet en större del av semestern än vad lagen förespråkar Att flytta fram den lagstadgade semestern på grund av arbetsoförmåga Vid framflyttandet av den lagstadgade semestern på grund av arbetsoförmåga håller man sig till semesterlagen. (Den här bestämmelsen ingår inte i kollektivavtalet) 13

14 5.1.3 Vuosilomapalkka 1. Vuosilomapalkka on yhdeksän (9) prosenttia vuosilomapalkan perusteena olevasta ansiosta, kun työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt alle vuoden ja 11,5 prosenttia kun työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden. 5.1.4 Lomapalkan korotus 1. Työntekijällä on oikeus vuosilomapalkan yhteydessä maksettavaan lomapalkan korotukseen, joka on 50 % loma-ajan palkasta. 2. Paikallisesti voidaan sopia lomapalkan korotuksen maksamisajankohdan siirtämisestä, maksamisen tasaamisesta sekä vaihtamisesta vapaaseen. 3. Mikäli yrityksessä on irtisanomissuojasopimuksen mukainen peruste työvoiman vähentämiselle, paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkan korotusta ei makseta. 5.2 TALVILOMA 5.2.1 Talviloman määräytyminen Yötyötä tekevä jakaja ansaitsee yhden (1) ja päivätyötä tekevä jakaja puoli (1/2) talvilomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteensa alusta lukien. 5.2.2 Talviloman antaminen 1. Talviloma annetaan 1.10.-30.4. välisenä aikana (talvilomakausi). Loman ansaitsemiskausi ja antamiskausi menevät osin päällekkäin, joten talviloma annetaan usein etukäteen olettaen, että työsuhde jatkuu 31.3. saakka. 2. Talviloma annetaan yhdenjaksoisena, ellei jakamisesta sovita työnantajan ja työntekijän välillä. Ennen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle tai hänen edustajalleen on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Talvilomasta ilmoitetaan työntekijälle kuten vuosilomasta. 3. Talviloma voidaan paikallisesti sopien antaa muunakin kuin työehtosopimuksessa sovittuna aikana, jakaa osiin ja vaihtaa vastaavaan rahakorvaukseen. 5.2.3 Talvilomapalkka 1. Yötyötä tekevän jakajan talvilomapalkka on neljä ja puoli (4,5) prosenttia edellisen lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkasta. Päivätyötä tekevän jakajan talvilomapalkka on kaksi ja yksi neljäsosa (2,25) prosenttia edellisen lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkasta. Soveltamisohje Palkkapohja määräytyy kohdan 5.1.3 soveltamisohjeen mukaisesti. 2. Työsuhteen ensimmäiseltä ja toiselta talvilomalta talviloma-ajan palkka lasketaan käyttäen lomaa edeltävien 13 täyden palkanmaksukauden palkkaa tai jos työsuhde on kestänyt lyhyemmän ajan, koko työsuhteen täysien palkanmaksukausien palkkaa. 5.2.4 Muut määräykset 1. Talviloman osalta noudatetaan soveltuvin osin vuosilomaa koskevia määräyksiä. Talvilomapalkalle ei kuitenkaan makseta lomapalkan korotusta. 5.3.2 Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 1. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vuosilomakorvaukseen ja lomapalkan korotukseen. Korvaus maksetaan siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta. 2. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus pitämättömän talviloman korvaukseen. Mikäli työntekijälle on annettu talvilomaa etukäteen, lopputilistä voidaan vähentää se osuus talvilomapalkasta, jota hän ei vielä ollut työsuhteensa perusteella ehtinyt ansaita.

5.1.3 Semesterlön 1. Semesterlönen är nio (9) procent av den inkomst som ligger som grund för semesterlönen om anställningsförhållandet har fortgått mindre än ett år före utgången av kvalifikationsåret (31.3.) och 11,5 procent när anställningsförhållandet före utgången av kvalifikationsåret har fortgått minst ett år. 5.1.4 Förhöjning av semesterlön 1. Arbetstagaren har rätt till en semesterlöneförhöjning som utbetalas i samband med semesterlönen, den är 50 % av lönen under semestern. 2. Lokalt kan man komma överens om när det gäller semesterlöneförhöjning att flytta på utbetalningstidpunkten att utjämna utbetalningen samt att byta ut mot lediga dagar. 3. Ifall företaget har grund till att minska på arbetskraften enligt uppsägningsavtalet, kan man lokalt komma överens om att förhöjning av semesterlönen inte utbetalas. 5.2 VINTERSEMESTER 5.2.1 Bestämmande av vintersemester En nattarbetande utdelare intjänar en (1) och en dagarbetande utdelare en halv (1/2) vintersemesterdag för varje full kvalifikationsmånad från och med början av anställningsförhållandet. 5.2.2 Hur vintersemester ges 1. Vintersemester ges under tiden mellan 1.10.-30.4. (vintersemesterperiod). Semester intjänas och ges delvis på varandra, därför ges vintersemester ofta med antagandet att anställningsförhållandet fortgår fram till 31.3. 2. Vintersemester ska ges oavbruten om man inte kommer överens mellan arbetsgivaren och arbetstagaren om att dela upp den. Innan tidpunkten för vintersemester bestäms ska arbetstagaren eller hans/hennes representant ges möjlighet att yttra sig om tidpunkten. Om vintersemester meddelas på samma sätt som övrig semester. 3. Med lokal överenskommelse kan vintersemester ges vid annan tidpunkt än vad som regleras i kollektivavtalet, delas upp i delar eller bytas ut mot lediga dagar. 5.2.3 Vintersemesterlön 1. Utdelaren som arbetar nattid får vintersemesterlön som är fyra och en halv (4,5) procent av lönen för anställningstiden under det föregående kvalifikationsåret. Utdelaren som arbetar dagtid får vintersemesterlön som är två och en fjärdedels (2,25) procent av lönen för anställningstiden under det föregående kvalifikationsåret. Tillämpningsanvisning Lönegrunden bestäms enligt tillämpningsanvisningen i punkt 5.1.3. 2. Vintersemesterlönen för anställningens första och andra vintersemester räknas på basis av lönen för 13 fulla löneutbetalningsperioder före semestern eller om anställningsförhållandet har varat en kortare tid, på basis av lönen för hela anställningsförhållandets fulla löneutbetalningsperioder. 5.2.4 Övriga bestämmelser 1. För vintersemester gäller de övriga bestämmelserna för semester i lämpliga delar. När det gäller vintersemesterlön utbetalas dock inte någon förhöjning av semesterlönen. 5.3.2 Semesterersättning när anställningsförhållandet upphör 1. När anställningsförhållandet upphör har arbetstagare rätt till semesterersättning och förhöjning av semesterlön. Ersättningen betalas för den tid då han/hon inte har fått semester eller semesterersättning. 2. När anställningsförhållandet upphör har arbetstagaren rätt till ersättning för outtagen vintersemester. Ifall arbetstagaren har getts vintersemester på förhand kan man från slutlönen dra av den del av vintersemesterlönen som han/hon ännu inte hade hunnit intjäna under sitt anställningsförhållande. 15

6 LUKU SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT 6.3 SAIRAUSAJAN PALKKA 1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sellaisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajalta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palkkaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraavasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palveluksessa seuraavat ajat: Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti 1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden Täysi palkka 40 pv:n ajanjaksolta 1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta Täysi palkka 75 pv:n ajanjaksolta 16 5 vuotta tai kauemmin Täysi palkka 105 päivän ajanjaksolta. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. 2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausaika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta. Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. 3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartuntatautilain (583/86) säännösten perusteella saapumasta työhön.

6 KAPITEL SJUK- OCH FAMILJELEDIGHETER 6.3 LÖN FÖR SJUKDOMSTID 1. En arbetstagare som är förhindrad att utföra sitt arbete på grund av sjukdom eller olycksfall under en tid då han/hon enligt arbetsavtalslag är berättigad till lön, har rätt till lön efter att kontinuerligt ha arbetat hos en arbetsgivare under följande tider: Anställningsförhållandet har fortgått kontinuerligt 1 månad men mindre än ett år Full lön 40 dagars tidsperiod 1 år men mindre än 5 år Full lön 75 dagars tidsperiod 5 år eller längre Full lön 105 dagars tidsperiod 1. Om anställningsförhållandet har varat mindre än en månad har arbetstagaren rätt till hälften av den fulla lönen fram till den nionde vardagen efter insjuknandedagen, dock högst fram till den tidpunkt då hans/ hennes rätt till sjukpenning enligt sjukförsäkringslagen börjar. 17 2. Om arbetstagaren blir arbetsoförmögen på nytt ska man betrakta hur lång är sjuklönetiden enligt det dåvarande anställningsförhållandet. Från den tiden dras av de sjukdomstider för vilka arbetsgivaren har betalat lön under de föregående sex månaderna. Arbetstagaren har rätt till lön endast för tidsperioden som utgör skillnaden mellan dessa. Även om det inte finns kvar någon sjuklöneperiod, betalas lön alltid fram till slutet av den nionde vardagen efter insjuknandedagen, dock högst fram till den tidpunkt då hans/hennes rätt till sjukpenning enligt sjukförsäkringslagen börjar. 3. På samma sätt betalas lön när myndigheten har förbjudit arbetstagaren att komma till arbetsplatsen på grund av bestämmelserna i lagen om smittsamma sjukdomar (583/86).