Institutet för distansstudier DISTIS Fortsättningskurs i finska

Transkript

1 FORTSÄTTNINGSKURS I FINSKA Målet för denna kurs är att ge kursdeltagaren sådana kunskaper och färdigheter i finska att han/hon klarar sig i vardagliga språksituationer och kan förstå huvudinnehållet i massmedia. Strukturstoffet omfattar grundskolans högstadiekurs, men ordförrådet är rikare och mera krävande. Motivkretsarna är valda med tanke på den vuxna medborgarens viktigaste språksituationer. Efter varje textstycke finns en liten tilläggsordlista med ord från ifrågavarande motivkrets. Kursen är avsedd för personer som behärskar basstrukturerna, dvs. kasusböjningen (talossa, koiralta, isälle), verbböjningen i aktiv (tulemme, he ovat menneet) samt användningen av de viktigaste satsdelarna (subjekt, predikat, objekt, adjektivattribut) och det mest centrala ordförrådet (ca 1000 ord). Dessa krav skall dock inte skrämma någon, den viktigaste basgrammatiken repeteras under kursens gång. Texterna är av tre olika typer: bastexter som skall studeras noggrant, svårare texter (förståelsetexter) och dialoger. Du har kanske ditt eget sätt att läsa och lära dig en text, men nya råd är säkert inte skadliga. Du kan följa dessa om de låter bra för dig. Dialogerna är exempel på hur man kan uttrycka sig i olika vardagliga situationer. De tjänar som modeller, men kan naturligtvis inte omfatta alla tänkbara situationer i ett ämnesområde. Läs dem högt för dig själv flera gånger och försök sätta dig in i situationen. Överdriv och dramatisera! Du kan kanske här få hjälp av en vän eller en familjemedlem. Ordet grammatik låter motbjudande för många. Grammatiken är inget självändamål. Men att lära sig finska, som har en rik formbyggnad, genom naturmetoden, genom att lyssna, läsa och härma, skulle ta mycket lång tid. Speciellt om du är tvungen att skriva finska t.ex. på arbetsplatsen, är det viktigt att alla bokstäver är på sin plats. Här hjälper grammatikreglerna. Grammatikreglerna stöder naturmetoden, stöder inlärningen av strukturstoffet. Grammatiken lämpar sig speciellt bra för en vuxen människa. Kännetecknande för en vuxen människa är ju att hon tänker logiskt och analyserar saker. En lista över de vanliga grammatikaliska begreppen följer med detta studieavsnitt. Insändningsuppgifterna är ganska omfattande och tidskrävande. Om det inte finns plats reserverad på själva uppgiftspappret, använd då DISTIS-blanketten och dessutom vanligt rutigt papper. Frågorna är ofta personliga, men du behöver inte ta dem för allvarligt. Du kan fantisera och ljuga. Ta dem med humor. De är ju språkövningar. Fråga gärna! Läraren är till för att hjälpa dig, att du verk- ligen kan få reda på alla språkets finesser du stöter på! Inga frågor är dumma frågor när det gäller att lära sig ett nytt språk. Om du lever i en miljö där du kan använda finska, gör det! Testa dig själv. Använd de nya formerna och orden. Lyssna och läs! I vardagliga situationer är det inte så farligt att göra lite fel. Det viktigaste är naturligtvis att förstå och bli förstådd. Finskan är inte alls ett så svårt språk som man ibland vill påstå. Alla moderna språk måste uttrycka ungefär samma saker, och måste ha medel att göra det. Dessa medel är i finskan mycket regelbundna och om man behärskar systemet klarar man sig. LYCKA TILL!

2 INNEHÅLLSFÖRTECKNING BREV 1 LAURI KOIVUMÄKI - 40-VUOTIAS AUTONKULJETTAJA REPETITION AV VERBFORMER KONDITIONALIS HUR UTTRYCKA KÄNSLOR POTENTIALIS BREV 2 PELKKIÄ MURHEITA JA SAIRAUKSIA UNIPERSONELLA UTTRYCK HÄLSOVÅRD INFINITIV I REPETITION: TIDSUTTRYCK BREV 3 LASSE VIREN KAATUI IDROTT, KONDITION REPETITION: KASUS INFINITIV III ABESSIV, KOMITATIV, INSTRUKTIV BREV 4 OLI IHAN HAUSKAA LUONNON JA IHMISEN MAISEMA KOMPARATION ADVERB TEATER, KONST TEST I BREV 5 JUHLARUOKAA ARKI-ILTANA LUOMURUOKA PASSIV TALSPRÅK/DIALEKT MAT, MATLAGNING BREV 6 TRENTINO - ALPPIEN JA JÄRVIEN MAAKUNTA PARTITIV SUBJEKT, OBJEKT, RESOR, TURISM PREDIKATIV BREV 7 UUTISIA PARTICIP PRESSEN, NYHETER MM. BREV 8 VÄLÄHDYKSIÄ SUOMEN HISTORIASTA HENRIK-PIISPA - SUOMEN SUOJELUSPYHIMYS JUHANA TUO PUOLALAISEN PRINSESSAN SUOMEEN ME ALEKSANTERI I

3 HISTORIA, RELIGION RÄKNEORD TEST 2 BREV 9 KÄNNYKKÄ - JUPPINALLE - MATKAPUHELIN INFINITIV II, IV PRONOMINA VUODEN VENE TEKNISK TEXT, INSTRUKTIONER BREV 10 KÖYHÄ TEUVA ELVYTTÄÄ AMERIKKALAISELLA UHOLLA SATSMOTSVARIGHETER FINALKONSTRUKTION EKONOMI, POLITIK POST- OCH PREPO- SITIONER BREV 11 JOKAMIEHEN LAKIKIRJA LAGTEXT SATSMOTSVARIGHETER TEMPORAL- FORMULÄRMODELLER KONSTRUKTION POSSESIVSUFFIX OCHANDRA TILLÄGGSÄNDELSER BREV 12 PAKINA UTDRAG UR PAASILINNA " AUTA ARMIAS" SATSMOTSVARIGHETER PARTICIP- KONSTRUKTION TEST 3 Studieavsnitt 1 TEXT 1 LAURI KOIVUMÄKI, 40-VUOTIAS AUTONKULJETTAJA Lauri Koivumäki on ammatiltaan autonkuljettaja. Hän on viikko sitten täyttänyt neljäkymmentä vuotta. Nyt hänellä on kesäloma, jonka hän viettää isänsä maatilalla Hämeessä. Hän on eronnut kolme vuotta sitten. Hänellä on kaksi tytärtä, jotka asuvat äitinsä luona Lahdessa, mutta nyt he ovat Laurin kanssa maalla. Lauri pitää kovasti tytöistään, ja hänestä on ikävää, että hän tapaa heitä aika harvoin. He eivät nimittäin asu samassa kaupungissa kuin hän. Osan kesälomasta hän kuitenkin voi olla heidän kanssaan. Lauri on viime aikoina miettinyt aika paljon elämäänsä. Ehkä siksi että hän on juuri täyttänyt vuosia. Neljäkymmentä vuotta - se on aika paljon. Ja mitä hän on saanut aikaan? Avioliitto epäonnistui eikä hän oikein ole löytänyt sopivaa naisystävää sen jälkeen. Viime keväänä hän oli Riitan kanssa, mutta ei se sitten sujunutkaan. Häntä harmitti, että Riitta flirttaili kaikkien

4 miesten kanssa työpaikalla, tai ainakin nauroi ja jutteli kaikkien kanssa. Lauri myöntää, että hän oli ehkä vähän liian mustasukkainen. Hän ei myöskään ole ollenkaan tyytyväinen työhönsä. Hän on bussinkuljettajana Helsingissä ja työ on todella raskasta. Hänestä tuntuu, että hän koko ajan tulee vihaisemmaksi ja ärtyneemmäksi. Hänellä on vakinainen työsuhde ja hänen pitäisi olla iloinen siitä, varsinkin nykyään kun on niin paljon työttömiä. Mutta kuitenkin hän tuntee, että hänen pitäisi jollakin tavalla muuttaa elämäänsä. Lauri ja hänen isänsä istuvat puutarhakeinussa. On kaunis kesäilta. Isä: Sinähän aina valitat työstäsi. Etkö nyt voisi vielä kerran miettiä. Täällä olisi peltoa ja hyväkuntoiset rakennukset ja kyllä maanviljelijänkin ammatissa hyviä puolia on. Lauri: Tästä ei nyt enää kannata puhua. Minä en enää tänne sopeutuisi. Olen kyllä ajatellut ammatin vaihtamista. Mutta yritän ehkä päästä jonnekin opiskelemaan. Olen jo kysellyt vähän työvoimatoimistosta erilaisia aikuiskoulutuspaikkoja. Tiedät että olen aina halunnut tehdä jotakin, josta näkyy työn tulos, haluaisin esimerkiksi rakentaa jotakin. Studieavsnitt 1 Isä: Mutta eikö tämä maanviljelijän työ juuri olisi sellaista. Ja kuinka tämän tilan sitten käy kun minä tästä kuolla kupsahdan. Lauri: Sinähän olet vielä aika nuori ja onhan tuo Timo. Hänhän taitaa olla kiinnostunut näistä töistä. Ainakin touhuaa tuolla naapurin pelloilla aamusta iltaan. Isä: Minä vähän epäilen, että se johtuu jostakin muusta. Taitaa olla pihkassa naapurin Tiinaan, niin kuin ennen muinoin sanottiin. Mutta eihän sitä tiedä, Liisa sanoi, että ei hänestä ainakaan lukumieheksi ole. Laiska kuuluu olevan koulussa, mutta tuolla pellolla kyllä paiskii töitä. Olisihan hyvä jos joku lastenlapsista tämän ottaisi hoitaakseen, ettei aivan vieraille menisi, vanha sukutalo. Lauri: Minä olen muuten jo ilmoittautunut iltalukioon. Yritän kahdessa vuodessa saada ylioppilastutkinnon valmiiksi ja sitten aion jatkaa teknillisessä opistossa tai vaikkapa korkeakoulussa, jos hyvin menee. Työtäni en ainakaan vielä jätä. Täytyy nyt ensin katsoa miten onnistun. Isä: No onpa hyvä että sinulla on suunnitelmia. Olin jo vähän huolestunut sinusta, kun olet jo pitkään ollut niin masentunut. Ja täällä on tietenkin aina tämä talo, jos satut muuttamaan mieltäsi. Sinun ja Liisanhan tämä on ja teidän lastenne, kun aika minusta jättää.

5 SANASTO ammatti ammatin ammattia ammatteja autonkuljettaja -n -a -kuljettajia viettää vietän vietti viettänyt maatila -n -a maatiloja Häme Hämeen Hämettä erota eroan erosi eronnut tytär tyttären tytärtä tyttäriä pitää pidän piti pitänyt jostakin tavata tapaan tapasi tavannut harvoin nimittäin miettiä mietin mietti miettinyt elämä elämän elämää saada aikaan avioliitto avioliiton avioliittoa avioliittoja sopiva sopivan sopivaa sopivia naisystävä -ystävän -ystävää -ystäviä sujua sujuu sujui sujunut se ei sujunut yrke Tavastland väninna bilchaufför tillbringa, fira lantgård skilja sig dotter tycka om träffa ngn, träffas sällan nämligen fundera tänka liv få till stånd äktenskap lämplig, passlig gå undan, framskrida det gick inte bra VIKTIGA GRAMMATIKALISKA BEGREPP SOM ANVÄNDS I STUDIEAVSNITTEN ORDKLASSER SUBSTANTIV är benämningar på personer, djur, växter och föremål flicka, hund, ros, bok PRONOMEN används i stället för substantiv jag, han, den, det ADJEKTIV anger hurudant ett substantiv är vacker, gammal, ljus RÄKNEORD anger antal eller ordningsföljd två, elva, den femte VERB berättar det som görs eller sker i satsen sjunger, kommer, har varit ADVERB anger rummet, tiden eller sättet för ett skeende här, nu, bra PREPOSITION bildar tillsammans med ett annat ord en bestämning bland,på, framför SATSDELAR SUBJEKT är ett ord som säger vem det är som gör något han i satsen Han kommer hem. PREDIKAT är ett ord som säger vad någon gör kommer i satsen Han kommer hem. OBJEKTär föremålet för handlingen. Objektet svarar på frågan vem, vad, vilka + predikatet + subjektet en bok i satsen Jag läser en bok.

6 ATTRIBUT anger hurudant huvudordet är ny i satsen Jag läser en ny bok. PREDIKATIV anger hurudant eller vad subjektet är vacker i satsen Flickan är vacker. ADVERBIAL anger var, när och hur handlingen i satsen sker hemma, nu i satsen Han är nu hemma. SINGULARISental PLURALIS flertal AKTIV (VERB) I finskan en sats eller en verbform med subjekt, subjektet känt. PASSIV (VERB) En sats eller en verbform utan grammatikaliskt subjekt, dvs. subjektet är obestämt, icke känt. TIDSFORMER (VERB) PRESENS nutid kommer, talar IMPERFEKT förfluten tid kom, talade PERFEKT anger att någonting har skett har kommit, har talat PLUSKVAMPERFEKT anger att någonting hade skett hade kommit, hade talat MODUS (VERB) anger sättet på vilket handlingen i satsen sker. INDIKATIV anger verklighet (de vanliga verbformerna). KONDITIONALISanger en villkorlig handling. Laulaisin, jos osaisin. IMPERATIV anger en befallning. Laula! Laulakaa! POTENTIALIS anger en möjlig handling. Laulanen huomenna. KASUSböjningsformer av substantiv, adjektiv, pronomen och räkneord STADIEVÄXLINGen växling av konsonanterna k, p, t i stammen av två- och flerstaviga ord när ändelser tillfogas. VOKALHARMONIen ändelse med främre vokalerna ä, ö, y kan inte fogas till en stam som innehåller bakre vokaler (a, o, u). (Då väljer man motsvarande ändelse med a, o, u.) POSSESSIVSUFFIXÄndelser som anger ägaren och motsvarar bl.a. svenskans possessiva pronomina: min = -ni, din = -si osv. INSÄNDNINGSUPPGIFTER 1 1. VASTAA KYSYMYKSIIN OMIN SANOIN TEKSTIN MUKAAN: 1. Millainen perhe Laurilla on? 2. Kuka on Riitta? 3. Millainen työ Laurilla on ja mitä hän pitää työstään? 4. Mitä isä haluaisi, että Lauri tekisi? 5. Millaisia suunnitelmia Laurilla on? 6. Miksi isä on ollut huolestunut Laurista? 7. Kuka on Liisa ja kuka Timo? Saitko selvää?

7 2. KIRJOITA LYHYT AINE (n sanaa) aiheesta A Minun ammattini TAI B Ihanneammatti 3. VERBIMUOTOJA - KERTAUS Täydennä seuraava kertomus! Käännä ja/tai taivuta suluissa olevat sanat! Lauri (fyller) tänään neljäkymmentä vuotta. (Han har bjudit in) paljon sukulaisia ja ystäviä. (Han firar) juhlan maalla, vaarin talossa. Talo (är belägen) järven rannalla. Matti ja Lauri (har målat) sen punaiseksi tänä keväänä. Lapset (har städat) koko pihan. Jo viime viikolla Liisa (började) valmistaa ruokia. Lauri on itse (pyydystää) kaikki kalat, joista (vi har gjort) maukkaita kalaruokia. Lauri (har varit) koko viikon jännittynyt, eikä hän viime yönä (kunde inte) nukkua. Nyt kaikki on valmista ja (vi väntar) vain vieraita. Ensin Lauri (tarjota) kuohuviiniä ja kaikki (lyckönskar) häntä. Vaari, siis Laurin isä, pitää puheen ja (berättar) Laurin lapsuudesta. Kaikki vieraat (är) iloisia ja (skrattar) vaarin kertomuksille. Puheen jälkeen Lauri (öppnar) paketteja, joita hän (har fått). Hetken kuluttua me (käydä) pöytään. (Vi har dukat) juhlapöydän pihamaalle. Nyt kaikki (har funnit) paikkansa ja ateria (kan) alkaa. 4. KIRJOITA SEURAAVIEN VERBIEN KONDITIONAALIMUODOT MALLIN MUKAAN MALLI SANOISIMME OLISIT SANONUT Olla saada tulla antaa

8 tehdä käyttää alkaa jäädä tuntea tarvita