Tuija Vähäkuopus & Teuvo Herranen, Geologian tutkimuskeskus RAVINTEET KIERTOON Pohjanmaan Ravinneratas-hankkeen Infotilaisuudet

Transkript

1 Turpeista ja happamista sulfaattimaista geotietoa Ravinnerattaalle Om torv och sura sulfatjordar geokunskap för Näringshjulet Tuija Vähäkuopus & Teuvo Herranen, Geologian tutkimuskeskus RAVINTEET KIERTOON Pohjanmaan Ravinneratas-hankkeen Infotilaisuudet

2 Geologian tutkimuskeskus Geologiska forskningscentralen GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työja elinkeinoministeriön TEMkonsernia GTK är ett internationellt inriktat statligt sektorforskningsinstitut och en del av arbets- och näringsministeriets TEMkoncern Tuija Vähäkuopus & Teuvo Herranen 2

3 GTK ja Ravinneratas GTK och Näringshjulet GTK:n geotiedon (turve- ja happamat sulfaattimaat) hyödyntäminen hot spot alueiden määrittämisessä ja kohdealueiden valinnassa Turve- ja happamat sulfaattimaat asiantuntijatyö riskikohteiden määrityksessä ja toimenpidesuositusten laatimisessa Työkalujen ja tietopankkien hyödyntämisen ja yhteistyön edistäminen Utnyttjande av GTK:s geoinformation (torv- och sura sulfatjordar) i definiering av hot spot områden och i väljandet av målområden Torv- och sura sulfatjordar expertarbete i definiering av riskmål och i utarbetning av åtgärdsrekommendationer Utnyttjande av verktyg och databanker och främjande av samarbete 3

4 GTK:n turvetutkimukset - Torvforskningar vid GTK Turvetutkimuksia on GTK:ssa tehty vuodesta 1941 alkaen ja tehostetummin vuodesta 1981 alkaen. Tutkittu on yhteensä lähes 2,3 milj. ha. Tietoa tutkituista soista on Turvevarojen tilinpidossa ( Julkaistut raportit ovat Hakku-tietopalvelussa ( josta löytyy myös uusin raportti Turpeen alkuainemääritykset GTK:ssa ( Det har gjorts torvforskning vid GTK från året 1941 och mera effektiverat från år Det har undersökts nästan 2,3 milj. ha Information om de undersökta myrarna finns i Turvevarojen tilinpito ( De publiceraderapporterna finns i Hakkudataservice ( där förekommer också den senaste rapportenturpeen alkuainemääritykset GTK:ssa ( 4

5 Turvevarojen kartoitus hankealueella Kartläggning av torvresurser i projektområdet GTK on tutkinut lähes kaikki hankealueen yli 20 ha:n suot, sillä tutkimusprosentti suoalasta on Pohjanmaalla 100 % Etelä-Pohjanmaalla 86,3 % Keski-Pohjanmaalla 84,8 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 62,4 % (Kalajoella 61 %). Soiden keskisyvyys on Etelä-Pohjanmaalla 1,6 m, Pohjanmaalla 1,5 m, Keski-Pohjanmaalla 1,4 m ja Pohjois-Pohjanmaalla 1,2 m (Kalajoella 1 m). GTK har undersökt nästan alla myrar över 20 ha i projektområde, för forskningsprocenten är i Österbotten 100 % i Södra Österbotten 86,3 % i Mellersta Österbotten 84,6 % och i Norra Österbotten 62,4 % (i Kalajoki 61 %). Medeldjupet av myrarna i Södra Österbotten är 1,6 m, i Österbotten 1,5 m, i Mellersta Österbotten 1,4 m och i Norra Österbotten 1,2 m (i Kalajoki 1 m). 5

6 Turvevarannot -Torvreserver Suomen turvemaista (9,1 milj. ha) yli puolet (n. 4,7 milj. ha) on metsäojitettua. Suojeluohjelmissa soita on n. 1,2 milj. ha ja maataloudessa n. 0,3 milj. ha. Turvetuotannossa soita on n. 0,07 milj. ha. Suomen soissa on turvetta 69,3 miljardia suom 3 Av Finlands myrmarker (9,1 milj. ha) har över hälften ca. 4,7 milj. ha skogsdikats. I skyddsprogram förekommer ca. 1,2 milj. ha och i lantbruk ca. 0,3 milj. ha. I torvproduktion förekommer myrar ca. 0,07 milj. ha. I Finlands myrar finns det 69,3 miljarder myr-m 3 torv. 6

7 Soiden luonnontilaisuusluokitus GTK:ssa Naturtillståndsklassifikation av myrar vid GTK Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) linjaa soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua Suomessa Luonnontilaisuusasteikko 0-5, määräytyy suon kuivatustilanteen ja kasvillisuuden sekä vedenpinnan muutosten mukaan Soiden ojitusprosentti Pohjanmaalla on yleensä yli 60 %. Valtaosa Pohjanmaan soista on täysin tai lähes täysin ojitettua (punaiset ja oranssit alueet luonnontilaisuusluokka 0 ja 1 kartalla). Statsrådets principbeslut ( ) linjerar myrars och torvmarkers hållbar och ansvarsfull användning samt skyddande i Finland Naturtillståndsklass 0-5, avgörs enligt myrens dräneringsläge och vegetation samt ändringar av vattennivå Myrarnas dikningsprocent i Österboten är vanligen över 60 %. Merparten av myrarna i Österbotten är helt eller nästan helt dikade (röda och orange områden naturtillståndsklass 0 och 1 på kartan). 7

8 Mitä happamat sulfaattimaat ovat Vad är sura sulfatjordar Sulfidirikkipitoinen maaperä, joka happamoituu voimakkaasti hapettuessaan (kuivatus) ympäristöongelmat, rakentamiseen liittyvät ongelmat the nastiest soils in the world (Dent & Pons 1995) Suomen suurin ympäristöongelma Teollisuus (sininen viiva) Industri (blå linje) Sulfaattimaat (punainen viiva) Sulfatjordar (röd linje) Aluminium Mangan Zink Kobolt Nickel Kadmium Sundström, Åström & Österholm, 2002 Sulfidsvavelhaltig jord, vilkens surhet ökar kraftigt när den oxideras (dränering) miljöproblem, problem med byggande Finlands största miljöproblem Kari Saari Robert Sundsröm 8

9 Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus GTK:ssa Översiktskartläggning av sura sulfatjordar vid GTK 2009 alkaen useissa eri EU-projekteissa ja GTK:n rahoituksella Rannikkoalue Litorina-rajaan saakka 1: (noin km2) Kartoitustilanne 2018: Kairauspisteitä noin Kartoitettu alue km2 (82 %) Valmistuu 2021 Sedan år 2009 genom många olika Eu-projekter samt genom GTK:s finansiering Kustområdet ända till Litorina-gränsen 1: (ca km2) Kartläggningsläge 2018 Borrningspunkter ca Kartlagt område km2 (82 %) Blir färdigt 2021 Tuija Vähäkuopus & Teuvo Herranen

10 Yleiskartoitus GTK:ssa Översiktskartläggning vid GTK Happamien sulfaattimaiden todennäköisyyskartat ja pistekortit GTK:n karttapalvelussa Sannolikhetskartor och punktkort av sura sulfatjordar i GTK:s kartservice 11

11 Happamuuden hallinnan ohjauskeinot Styrmedel av försurningkontroll Laajat kalakuolemat 2006 herättivät huomiota EU:n vesipuitedirektiivi ja vesienhoitosuunnitelmat Tavoitteena pintavesien hyvä tila 2015 (2021) mennessä Ei tulla saavuttamaan HS-maiden takia 2027 De omfattande fiskdödarna 2006 ökade medvetenheten EU:s ramdirektiv för vatten och vattenvårdsplanerna Målet är bra tillstånd av ytvatten före år 2015 (2021) Kommer inte att nås pga. sura sulfatjordar

12 Kansallinen strategia 2011 (MMM ja YM) - Nationell strategi 2011 (JSM och MM) Tavoitteena vähentää happamista sulfaattimaista johtuvia haittoja sekä edistää vesienhoitosuunnitelmien toteuttamista. HS-maat otetaan huomioon kaikessa maankäytössä Kaavoitus ja valtakunnalliset ohjelmat ohjauskeinoina Maankäyttö tapauskohtaisesti luvanvaraista viranomaisten vaatimukset Maankäytön suunnittelu perustuu riittävään tietoon happamien sulfaattimaiden sijainnista ja laadusta sekä niiden aiheuttamasta riskistä valtakunnallinen kartoitus, kohteelliset selvitykset ja ohjeistukset Vastuu ensisijaisesti GTK:lla Målet är att minska olägenheter förorsakade av sura sulfatjordar samt främja förverkligande av vattenvårdplanerna Sura sulfatjordar beaktas i all markanvändning Planläggning och riksomfattande program som styrmedel Markanvändning ställvis tillståndspliktigt kraven från myndigheterna Planeringen av markanvändning grundar sig på tillräckligt information om läget och kvalitet av sura sulfatjordar samt om risken de för med sig riksomfattande kartläggning, riktande klarläggningar och regler Huvudansvar hos GTK 13

13 Kiitos mielenkiinnostanne! Tack för ert intresse! Lisätietoja mer information: 14