SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 402/2012 rd Antagningsförfarandet till andra stadiets yrkesutbildning Till riksdagens talman År 2009 gav Utbildningsstyrelsen ett direktiv, som innebar att skolorna fr.o.m. 2010 inte längre under pågående ansökningsprocess skulle kunna nolla sina platser till en viss utbildning, d.v.s. då det redan blivit uppenbart att antalet sökande är så litet att det inte räcker till en acceptabel studerandegrupp. Enligt direktivet bör nollandet ske i februari, ca en vecka innan den gemensamma ansökan till yrkes- och gymnasieutbildning inleds. Direktivet innebär betydligt försämrad flexibilitet och medför lätt olägenheter för såväl läroanstalten som för den ofta minderårige sökanden och dennes föräldrar. Olägenheterna riskerar särskilt drabba svenskspråkiga läroanstalter och sökande, p.g.a. att antalet sökande till en utbildning oftare är t.o.m. mycket lågt, samtidigt som det kan variera rätt kraftigt från år till år. Som exempel kan nämnas Axxell, som år 2008 hade 0 st. förstahands sökande till grundexamen inom skogsbranschen, vilket ledde till att man det året nollade platserna redan under ansökans gång. År 2009 hade samma utbildning 6 förstahands sökande och man lät antagningen fortlöpa i normal ordning. Inom grundexamen inom turismbranschen var läget motsatt; år 2008 hade man 12 förstahands sökande medan man år 2009 hade endast 2, och följaktligen nollades platserna det året. Vardera utbildningen är de enda i sitt slag i hela Svenskfinland. I praktiken betyder direktivet från år 2009, att upprätthållaren först när antagningen avslutats och studerande redan inlett sina studier tvingas meddela att utbildningen dras in. Särskilt på svenskt håll förbättras situationen sällan märkbart under tilläggsansökan, som Utbildningsstyrelsen muntligen hänvisat till. Resultatet blir lätt att man har 2 4 sökande, för vilka det är pedagogiskt och ekonomiskt orimligt att starta en utbildning. Tidigare praxis innebar däremot, att studerandena redan under den normala ansökningsprocessen hade möjlighet att bli antagna till sitt andrahands alternativ. Trots begäran har närmare skriftliga direktiv om förfarandet och möjligheten till fortsatt flexibilitet inte erhållits. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att överallt i landet och inom både svensk- och finskspråkig yrkesutbildning trygga och förtydliga ett flexibelt och resurseffektivt ansökningsförfarande samt en skälig behandling av studerande också i sådana fall, där antalet ansökningar till en utbildning är så lågt att det redan under den egentliga ansökningen är uppenbart att utbildningen inte kan startas? Version 2.0
Helsingfors den 15 maj 2012 Mikaela Nylander /sv 2
Suomennos KK 402/2012 vp Mikaela Nylander /r KIRJALLINEN KYSYMYS 402/2012 vp Valintamenettely toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2009 Opetushallitus antoi ohjeen, jonka mukaan koulut eivät ole enää vuodesta 2010 lähtien saaneet nollata paikkoja tiettyyn koulutukseen meneillään olevan hakuprosessin aikana eli silloin, kun on käynyt jo ilmeiseksi, että hakijoiden määrä on niin pieni, että se ei riitä hyväksyttävään opiskelijaryhmään. Ohjeen mukaan nollaamisen tulee tapahtua helmikuussa noin viikkoa ennen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun alkamista. Ohje merkitsee heikompaa joustavuuden heikentymistä ja aiheuttaa helposti hankaluuksia niin oppilaitokselle kuin usein alaikäiselle hakijallekin ja tämän vanhemmille. Vaarana on, että hankaluudet kohdistuvat erityisesti ruotsinkielisiin oppilaitoksiin ja hakijoihin sen vuoksi, että hakijamäärä johonkin koulutukseen on usein jopa hyvin alhainen, samalla kun se voi vaihdella varsin voimakkaasti eri vuosina. Esimerkkinä voidaan mainita Axxell, jolla ei vuonna 2008 ollut yhtään ensisijaista hakijaa metsätalouden perustutkintoon, mikä johti paikkojen nollaamiseen jo valinnan ollessa meneillään. Vuonna 2009 samaan koulutukseen oli kuusi ensisijaishakijaa, ja valinnan annettiin jatkua normaalissa järjestyksessä. Matkailualan perustutkinnossa tilanne oli päinvastaine: vuonna 2008 ensisijaisia hakijoita oli 12, kun taas vuonna 2009 ainoastaan kaksi, ja näin ollen paikat nollattiin sinä vuonna. Kumpikin koulutus on ainoa lajissaan koko Suomen ruotsinkielisellä alueella. Käytännössä vuoden 2009 ohje merkitsee, että ylläpitäjä joutuu vasta valinnan päätyttyä ja opiskelijoiden jo aloitettua opintonsa ilmoittamaan koulutuksen peruuttamisesta. Erityisesti ruotsinkielisellä taholla tilannetta parannetaan harvoin merkittävästi lisähaulla, johon Opetushallitus on suullisesti viitannut. Lopputuloksena on helposti 2 4 hakijaa, joiden osalta on pedagogisesti ja taloudellisesti kohtuutonta aloittaa koulutusta. Aiempi käytäntö merkitsi sen sijaan, että opiskelijoilla oli jo normaalin hakuprosessin aikana mahdollisuus tulla hyväksytyiksi toissijaiseen vaihtoehtoon. Pyynnöstä huolimatta menettelystä ja mahdollisuudesta jatkaa joustavaa käytäntöä ei ole saatu tarkempia kirjallisia ohjeita. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä joustavan ja resurssitehokkaan valintamenettelyn turvaamiseksi ja selkeyttämiseksi koko maassa sekä niin ruotsin- kuin suomenkielisessä ammatillisessa koulutuksessa ja opiskelijoiden kohtuullisen kohtelun turvaamiseksi myös sellaisissa tapauksissa, joissa koulutukseen hakeneiden määrä on niin alhainen, että jo varsinaisen haun aikana on ilmeistä, että koulutusta ei voida käynnistää? 3
Helsingissä 15 toukokuuta 2012 Mikaela Nylander /r 4
Ministerin vastaus KK 402/2012 vp Mikaela Nylander /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikaela Nylanderin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 402/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä joustavan ja kustannustehokkaan valintamenettelyn turvaamiseksi ja selkeyttämiseksi koko maassa sekä niin ruotsin- kuin suomenkielisessä ammatillisessa koulutuksessa ja opiskelijoiden kohtuullisen kohtelun turvaamiseksi myös sellaisissa tapauksissa, joissa koulutukseen hakeneiden määrä on niin alhainen, että jo varsinaisen haun aikana on ilmeisestä, että koulutusta ei voida käynnistää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta tapahtuu pääsääntöisesti yhteishaun avulla ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteriä käyttäen. Yhteishaussa ja siihen liittyvässä täydennyshaussa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamia opiskelijaksi ottamisen perusteita sekä aikatauluja. Hakeutuminen yhteishakuun kuuluvaan koulutukseen tapahtuu yhdellä hakemuksella. Hakija voi esittää yhteishaussa enintään viisi hakutoivetta. Hakijan hakutoiveet otetaan huomioon opiskelijavalinnassa hänen esittämässään hakutoivejärjestyksessä. Hakija voi muuttaa hakutoiveitaan vain hakuaikana. Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa otettiin käyttöön sähköinen hakujärjestelmä kevään 2008 yhteishaussa. Hakujärjestelmän uudistaminen paransi koulutustarjontaan, opiskelijaksi ottamisen perusteisiin ja hakeutumiseen liittyvää tiedotusta sekä tehosti opiskelupaikkojen täyttöä ja edisti ohjausta etenkin perusopetuksen yhteydessä. Sähköisessä haussa on etuna myös hakujärjestelmän läpinäkyvyys. Koulutuksen järjestäjien hakuprosessin etenemistä ja toimintatapoja voidaan seurata aikaisempaan verrattuna huomattavasti paremmin. Vuonna 2009 hakuaikana peruttiin noin 63 koulutusta, joihin oli yli 400 hakijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hakijoiden oikeusturvaa parantaakseen asettanut yhteishaun aikataulua koskevassa päätöksessään takarajan koulutusten peruuttamiselle. Hakija tekee päätöksen koulutukseen hakeutumisestaan sen tiedon perusteella, joka hänellä on käytettävissään koulutustarjonnasta ennen hakuaikaa. Hakijan kannalta olisi kohtuutonta, että sellainen koulutus, johon hakija on hakeutunut, peruutettaisiin myöhemmin. Tällöin on mahdollista, että peruttu koulutus olisi hakijan ainoa hakutoive, jolloin hän jäisi ilman koulutuspaikkaa. Koulutuksen järjestäjältä edellytetään tämän vuoksi hyvää koulutussuunnittelua, jotta koulutustarjonta vastaisi työvoimatarpeita ja jotta koulutuksen käynnistämiselle on riittävät edellytykset. Koulutusten peruminen hakuajan alettua voi aiheuttaa myös pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin kutsumisen kannalta ongelmallisen tilanteen hakijalle. Jos hakijan ensimmäinen hakutoive perutaan, hän jää ilman ensimmäisestä hakutoiveesta annettavia valintapisteitä, jotka perumisen jälkeen kuuluisivat hakijan toiselle hakutoiveelle. Ongelman välttämiseksi opetushallituksessa joudutaan tällaisissa tilanteissa käymään hakemukset lävitse ja pisteyttämään ne uudelleen. Hakija saa hakutoivepisteet mahdollisesti vasta siinä vaiheessa kun esivalinnat pääsy- ja soveltuvuus- 5
Ministerin vastaus kokeisiin liittyen on jo tehty ja kokeisiin kutsuttavat hakijat on valittu. Tällöin hakija on voinut jäädä ilman kutsua pääsykokeisiin toiselle hakutoiveelle. Hakija voi koulutuksen peruuttamisen johdosta jäädä ilman opiskelupaikkaa myös muista hakutoiveista. Jos koulutuksen järjestäjän tarjolle asettamaan koulutukseen ei saada kevään yhteishaussa riittävästi aloittajia, siihen voidaan hakea uusia hakijoita kesällä järjestettävällä täydennyshaulla. Jos täydennyshaunkaan kautta ei saada riittävästi aloittajia, koulutuksen järjestäjä voi järjestää täydennyshaun päätyttyä oman lisähaun ja pyrkiä näin saamaan lisää aloittajia kyseiseen koulutukseen. Pelkästään ensisijaisten hakijoiden lukumäärä ei ole olennainen tekijä koulutusten peruuttamisen kannalta, koska myös muilta hakutoivesijoilta on mahdollista tulla valituksi koulutukseen. Vaikka ensisijaisten hakijoiden määrä olisi pieni, ryhmä voidaan saada täyteen muilta hakusijoilta valituilla hakijoilla. Koulutuksen peruminen hakuaikana aiheuttaa ongelmia myös yhteishakuprosessin aikataululle. Koulutusten poistaminen yhteishausta edellyttää jokaisen kyseiseen peruttuun koulutukseen hakeneen hakijan hakemuksen läpikäymistä ja esimerkiksi hakijoiden pisteiden uudelleenlaskemista jokaiselle hakutoiveelle. Jos koulutuksia voisi peruuttaa vielä hakuaikana, rekisterinpitäjän eli opetushallituksen olisi käytävä läpi jokaisen perutun koulutuksen kaikki hakijat ja heidän kaikki hakutoiveensa. Tällaisia hakijoita voisi olla useita satoja. Yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi jokaiselle hakijalle tulisi voida antaa kohtuullinen aika harkita perutun hakutoiveen tilalle uutta hakutoivetta. Tämä edellyttäisi, että hakijat voitaisiin tavoittaa lyhyessä ajassa, jotta heille voitaisiin antaa riittävästi aikaa pohtia uutta hakutoivetta. Hakutoiveen pohdinnassa opinto-ohjauksella ja vanhempien kuulemisella olisi keskeinen merkitys. Hakijoiden oikeusturvan huomioon ottaen opetus- ja kulttuuriministeriö on katsonut, että koulutustarjontaa ei tule voida muuttaa enää hakuaikana. Opinto-ohjaajan tulee korostaa hakijoille sitä, että koulutukseen pääsyn edistämiseksi on tärkeää, että hakija ei jättäydy yhden hakutoiveen varaan, vaan miettii useampia koulutusvaihtoehtoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on parhaillaan uudistamassa toisen asteen koulutuksen sähköistä hakujärjestelmää osana SADe -ohjelman Oppijan palvelukokonaisuutta. Tässä yhteydessä on tarkoitus kehittää järjestelmää siten, että sen puitteissa voitaisiin tehostaa koulutuspaikkojen täyttämistä ja joustavoittaa hakeutumista toisen asteen koulutukseen mm. yhteishaun ulkopuolisten sähköisten hakupalvelujen avulla. Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 6
Ministerns svar KK 402/2012 vp Mikaela Nylander /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 402/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikaela Nylander /sv: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att överallt i landet och inom både svensk- och finskspråkig yrkesutbildning trygga och förtydliga ett flexibelt och resurseffektivt ansökningsförfarande samt en skälig behandling av studerande också i sådana fall, där antalet ansökningar till en utbildning är så lågt att det redan under den egentliga ansökningen är uppenbart att utbildningen inte kan startas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Antagningen av studerande till yrkesutbildning sker i regel med hjälp av gemensam ansökan och ansökningsregistret för yrkesutbildning och gymnasieutbildning. I den gemensamma ansökan och en anknytande kompletterande ansökan följer man de grunder och tidtabeller som undervisnings- och kulturministeriet fastställt för antagningen av studerande. Till utbildning som går via gemensam ansökan söker man med en enda ansökan. Den sökande kan i den gemensamma ansökan lägga fram högst fem ansökningsönskemål. Den sökandes ansökningsönskemål beaktas vid antagningen i den prioritetsordning som han eller hon har uppgett. Den sökande kan ändra sina ansökningsönskemål endast under ansökningstiden. Inom yrkesutbildningen och gymnasieutbildningen togs ett elektroniskt ansökningssystem i bruk i den gemensamma ansökan våren 2008. Förnyandet av ansökningssystemet förbättrade informationen om utbildningsutbudet, grunderna för antagning av studerande och ansökning till studier samt effektiviserade besättandet av studieplatserna och främjade handledningen i synnerhet i samband med den grundläggande utbildningen. Fördelen med elektronisk ansökan är också ansökningssystemets genomskinlighet. Jämfört med tidigare kan man nu mycket bättre följa utbildningsanordnarnas ansökningsprocess och tillvägagångssätt. Under ansökningstiden 2009 lade man ner cirka 63 utbildningar med över 400 sökande. Undervisnings- och kulturministeriet har i syfte att förbättra sökandenas rättsskydd i sitt beslut om tidtabellen för den gemensamma ansökan ställt en tidsgräns för nedläggningen av utbildningar. Den sökande fattar beslut om att söka till en utbildning utifrån den information som han eller hon har om utbildningsutbudet före ansökningstiden. Det skulle vara oskäligt för den sökande om den utbildning han eller hon sökt sig till senare skulle läggas ned. Det är möjligt att den nedlagda utbildningen då är sökandens enda ansökningsönskemål, vilket betyder att han eller hon blir utan utbildningsplats. Av utbildningsanordnaren förutsätts därför god utbildningsplanering för att utbildningsutbudet ska motsvara arbetskraftsbehoven och för att det ska finnas tillräckliga förutsättningar för att starta utbildningen. Utbildningar som läggs ned sedan ansökningstiden börjat kan även försätta sökandena i en problematisk situation när det gäller inträdes- och lämplighetsprov. Om den sökandes första ansökningsönskemål läggs ned, blir han eller hon utan de antagningspoäng för det första ansökningsönskemålet som efter en nedläggning borde höra till 7
Ministerns svar den sökandes andra ansökningsönskemål. För att undvika problemet måste man vid Utbildningsstyrelsen i sådana situationer gå igenom ansökningarna och poängsätta dem på nytt. Den sökande får eventuellt poäng för ansökningsönskemålen först i det skedet då förvalen till inträdes- och lämplighetsproven redan har gjorts och de sökande som ska kallas till proven har valts. Då har den sökande kunnat bli utan kallelse till inträdesprov till sitt andra ansökningsönskemål. Den sökande kan med anledning av att en utbildning läggs ned bli utan studieplats även i de övriga ansökningsönskemålen. Om det inte kommer tillräckligt många sökande i vårens gemensamma ansökan till en utbildning som utbildningsanordnaren erbjuder, kan nya sökande till utbildningen sökas genom en kompletterande ansökan på sommaren. Om man inte heller genom den kompletterande ansökan får tillräckligt många sökande, kan utbildningsanordnaren sedan den kompletterande ansökan avslutats ordna en egen tilläggsansökan och på så vis försöka få fler sökande till utbildningen. Enbart antalet förstahandssökande är inte en viktig faktor med avseende på nedläggningen av utbildningar, eftersom studerande kan antas till utbildningen också från andra ansökningsönskemålsplatser. Även om antalet förstahandssökande är litet, kan gruppen bli full med sökande som antas från andra ansökningsplatser. Att lägga ned en utbildning under ansökningstiden medför problem även för tidtabellen för den gemensamma ansökan. Att dra tillbaka utbildningar från den gemensamma ansökan förutsätter att man går igenom alla ansökningar av sökande till den nedlagda utbildningen och att t.ex. de sökandes poäng räknas om för varje ansökningsönskemål. Om utbildningar kunde läggas ned ännu under ansökningstiden, skulle den registeransvarige, dvs. Utbildningsstyrelsen vara tvungen att gå igenom alla sökande till varje nedlagd utbildning och alla deras ansökningsönskemål. Det kan handla om flera hundra sökande. För att trygga ett likvärdigt bemötande kan varje sökande ges en skälig betänketid för ett nytt ansökningsönskemål i stället för ett annullerat ansökningsönskemål. Detta förutsätter att sökandena kan nås på kort tid för att de ska kunna ges tillräckligt med tid att fundera över ett nytt ansökningsönskemål. När de funderar på ansökningsönskemålet har studiehandledningen och hörandet av föräldrarna en central betydelse. Med hänsyn till sökandenas rättsskydd har undervisnings- och kulturministeriet ansett att utbildningsutbudet inte ska kunna ändras mera under ansökningstiden. Studiehandledaren bör framhålla för sökandena att det för att främja möjligheten att komma in till en utbildning är viktigt att den sökande inte har bara ett ansökningsönskemål utan funderar på flera utbildningsalternativ. Undervisnings- och kulturministeriet håller som bäst på att förnya systemet med elektronisk ansökan till utbildning på andra stadiet som en del av webbtjänsten för inlärare inom SADe-programmet. I det sammanhanget är avsikten att systemet ska utvecklas så att man inom ramen för det kan effektivisera besättandet av studieplatser och göra ansökningen till utbildning på andra stadiet smidigare, bl.a. med hjälp av elektroniska ansökningstjänster utanför den gemensamma ansökan. Helsingfors den 6 juni 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 8