Suosiessa koetan antaa läpileikkauksen tapahtumista viimeisten. 12 kuukauden kuluessa. solmituksi oli mieliala Suomessa rauhan raskaudesta huolimatta

Saatuani tehtäväkseni selostaa nykyisiä oloja Suosiessa koetan antaa läpileikkauksen tapahtumista viimeisten 12 kuukauden kuluessa. Suomen ja Neuvostoliiton välisen rauhan tultua solmituksi oli mieliala Suomessa rauhan raskaudesta huolimatta erittäin kypsä välien lähentymiselle Neuvostoliiton kanssa. Ymmärrettiin ettei maamme maantieteelliselle asemalle mitään mahda ja että niin suuren naapurin kanssa olisi välttämätöntä aikaansaada mahdolllsimmat hyvät suhteet. Kalkilla tahoilla koetettiin senvuoksl voittaa sodan aikana syntyneet tunteet Ja vakuuttaa Itselleen, että 1 ähent yxnlnen Neuvostoliiton kanssa oli välttämätöntä. Toiselta puolen ymmärrettiin, että siitä voisi olla etuakin, jos varsinkin taloudelliset suhteet saataisiin normaalisiksi. Tästä johtui, että nllnhyvln sanomalehtl- kirjoltukslssa kuin puheissa jatkuvasti taottiin mieliin tämmöisen lähentymisen Ja ystävällisten suhteiden aikaansaamisen välttämättömyyttä. Tämä mieliala on vähitellen kokonaan m u t k a n i häipynyt ja muuttunut toiseksi. Hyvien suhteiden aikaansaamiseen tarvitaan molemminpuolista hyvää tahtoa Ja sitä ei löytynyt Neuvostoliiton taholla. Päinvastoin voitiin

- 2 - hetl alusta pitäen havaita, että Neuvostoliiton asenne Suomeen nähden el suinkaan ollut yksinomaan ystävällinen sekä ettei Suomen pyrkimykset lähentymiseen saaneet minkäänlaista vastakaikua. Päinvastoin saimme kokea monenlaisia vastoinkäymisiä. Meitä kohtaan harjoitettiin suoranaista kiristystä monessa asiassa, esiinnyttiin pikkumaisesti varsinkin taloudellisissa kysymyksissä, mikä kalkki vähitellen loi aivan uuden atmosfäärin. Nämä valkeudet naapurimaan kanssa esiintyivät aluksi kalkissa niissä tilaisuuksissa. Joissa oli kysymyksessä sopimusten teko rauhan jälkeen. Jo kauppasuhteita valmisteltaessa havaittiin, että siihen haluttiin kytkeä erinäisiä poliittisia kysymyksiä. Sitäpaitsi Neuvostoliitto ei ollut halukas täyttämään pienen Suomen tappeita edes semmoisissa välttämättö- myysartlkkelelssa kuin vilja ja öljy Jne, Joissa se ilmeisesti olisi voinut Suomen tarpeen tyydyttää. Neuvostoliiton taholta ryhdyttiin vaatimaan Suomea palauttamaan kaikki luovutetuilta alueilta evakuolflujen tehtaiden koneet Ja tämä kysymys oli kuukausimääriä jatkuvien neuvottelujen ja pikkumaisten vaatimusten kohteena. Mentilnpä niinkin pitkälle että jopa meijereiden ja elokuvateattereiden koneistoja vaadittiin palautettaviksi. Tämä kysymysryhmä el ole vieläkään selvitetty, sillä lopputiliä el ole vielä tehty

-3 eikä niinollen tiedetä mitä vaatimuksia Neuvostoliitto aiheutetuista tehtaiden hävityksistä ym tulee esittämään» Vaikka Ahvenanmaankysymys rauhanteossa oli jäänyt aivan syrjään ryhtyi Neuvostoliitto vaatimaan sen täydellistä demilitarisoimista sekä oman konsulaatin perustamista Ahvenanmaalle» Tähän vaatimukseen likiiiiitkita suostuttiin» vaikka hyvin ymmärrettiin» että siinä luovutettiin jotakin» jota ei ehkä moniin aikoihin voida saada korjatuksi. Ahvenanmaalla istuu nyt Neuvostoliiton konsulaatti suurine staabeineen ja samanlainen konsulaatti V»* on asetettu Petsamoon valvomaan sikäläistä liikennettä.> Itgc Erittäin valkean kysymyksen muodosti niinikään rauhansopimukseen kuulumaton vaatimus rautatiekuljetuksen järjestämieestä Neuvostoliiton ja Hangon välille. Siinä saatiin neuvottelujen kautta siinä määrin helpotuksia aikaan» ettei ainakaan aseistettuja joukkoja tällä matkalla kuljeteta. Sensijaan Neuvostoliiton omat junat omine hen- kilökuntlneen ovat oikeutettuja kulkemaan kerran vuorokaudessa kumpaankin suuntaan ainoastaan lyhyen ennakkoilmoituksen jälkeen. - Petsamon nikkelikaivosta ja siltä saadun malmin myyntiä koskeva kysymys on yli 10 kuukautta ollut neuvottelujen kohteena eikä ole vieläkään tullut lopullisesti ratkaistuksi. - Tuorein vaatimus on. konsuliviraston perustaminen Rovaniemelle. Siihen tuskin

-4- voltaneen Suonen taholta suostua. Lukuisia multakin erlnle11syyttä aiheuttavia kysymyksiä on ollut vireillä niiden kuukausien aikana, jotka rauhanteosta ovat kuluneet* Kalkissa on esiintynyt suuria valkeuksia ja Suonen taholta on useinnlten ollut myönnyttävä esitettyihin vaatimuksiin. Onkin katsottu viisaimmaksi näin menetellä, varsinkin milloin on kysymys yksinomaan ekonomisista kysymyksistä, jotka eivät rajoita Itsemääräämisoikeutta eivätkä maan vapautta. Mutta vielä pahempaa ja arveluttavampaa oli tulossa. Suomessa el tosin alunpitäenkään katsottu voitavan täydellisesti luottaa solmittuun rauhaan, vaan epäiltiin vastapuolen vilpittömyyttä. Pian llmenlkln, että rauhanteko Heuvostolllton taholta oli vain välietappi, jonka jälkeen se yritti toisia teitä pyrkiä päämääräänsä. Kävi Ilmeiseksi, että Neuvostoliitto alkoi yrittää valloittaa maan sisältäpäin hiljalleen soluttamalla niinkuin se oli Baltian maissa menetellyt* Tämän arveltiin olevan huokeampaa ja nopeammin perille johtavaa kuin saada kalliin sodan kautta hävitetty maa käsiinsä. Tässä tarkoituksessa pantiin Suomessa valtava neuvostoliittolainen propagandakoneisto käyntiin ja tätä työtä tuettiin Neuvostoliiton lähetystöstä käsin* Pro-

paganda-aiheena oli varsinkin arvostelu sen Johdosta, että Suonen hallitus oli taipumattomuutensa kautta aiheuttanut sodan, vainua Neuvostoliitto oli tarjonnut peräti edullisia ehtoja rauhan säilyttämiseksi. Edelleen arvosteltiin sitä, ettei rauhaa oltu nopeammin aikaansaatu Neuvostoliiton kanssa. Myöskin kireämmäksi käyneet olot maassa antoivat tietysti runsaasti aineksia vihamieliseen propagandaan. Kiinteämmän muodon sai tämä propaganda kun viime vuoden toukokuun aikana kommunistien piiriin kuuluvien henkilöiden toimesta perustettiin "Suomen Ja Neuvostoliiton rauhan Ja ystävyyden seura" niminen yhdistys joka otti päätehtäväkseen tämän propagandan hoitamisen. Jo seuran nimi ja varsinkin sen julistukset olivat kaunis naamio, jonka takana oli hyvä tilaisuus työskennellä todellisen päämäärän hyväksi. Kun puhuttiin rauhasta samoin kuin ystävyydestä naapuria kohtaan houkuttell se pahaa aavistamattomia kansalaisia joukot- taln mukaan Ja arkaluontoisen ulkpppllltlsen aseman vuoksi oli viranomaisten valkea ryhtyä tämäntapaista toimintaa vastustamaan. Aluksi tämä yhdistys toimi jonkun verran varovaisesti, mutta vähitellen Ja sikäli kuin se tunsi maa perän lujittuvan allaan ja huomattuaan hallituksen

-6- epärölnnln se tull yhä rohkeammaksi. Hallituksen taholla oltllnkln pitkän alkaa sangen epävarmoja siltä millä tavalla tähän toimintaan oli suhtauduttava. Vähitellen tämän yhdistyksen toiminta sai suorastaan väkivaltaisia muotoja Ja siten varsinkin viime vuoden heinäkuu Ja elokuu muodostuivat erittäin kriitillisiksi Suomen poliittisessa elämässä. Uskottiin Jo yleisesti, että Neuvostoliiton pyrkimykset voisivat ennen pitkää toteutua katumlelenosotusten Ja sivullisten sekaantumisen kautta. Kriitillisin päivä oli elokuun 9, Jolloin koko maahan oli suunniteltu suuria mielenosoituksia. Silloin hallitus kuitenkin lopullisesti asettui Jyrkälle kannalle yhdistykseen nähden Ja kielsi kaikki mielenosoitukset onnistuen myöskin ne tukahduttamaan. Seuraavassa syyskuussa yhdistys tuomioistuimen toimesta hajoltettlln. Nyt sen toiminta on hyvin kituvaa Ja tapahtuu tämä yksinomaan maanalaisena, pääasiassa huhujen taxljfcjtämtxkk y.m. levottomuutta herättävien tietojen levittämisen muodossa. Parilla kolmella tehdaspaikkakunnalla maaseudulla tämän yhdistyksen entisillä Jäsenillä on Jon- kunverran vaikutusvaltaa. Neuvostoliiton epäystävällinen asenne Suomea kohtaan kävi myöskin erittäin rälkeällä tavalla ilmi siinä sanomalehti- Ja radiopropagandassa, Jota Suomea vastaan harjoitettiin. Petroskoin, Leningradin Ja Kestin radioasemien

-7- kautta lähetettiin päivittäin suomenkielisiä propagandalähetyksiä', jotka sisälsivät mitä hälkällemät t ömämpiä hyökkäyksiä Suomen valtiojärjestelmää ja sen toimivia poliittisia henkilöitä vastaan* Loppuaikoina tätä radiopropagandaa voitiin lähettää jopa 3 tuntia päivässä. Eräissä piireissä sitä ilmeisellä mlellhyvällä kuunneltiin. Paljosta muustakin voitiin havaita, ettei Neuvostoliitto halunnut aikaansaada mlnkäänlals ta ystävällistä lähestymistä. Niinpä el esimerkiksi Suomessa Nastat tax kulttuuriyhteyden aikaansaamiseksi muodostettua toimikuntaa milloinkaan otettu edes vastaan Neuvostoliiton lähetystössä. Viime viikkoina on tämä jännitys kuitenkin huomattavasti helpottunut. Sitä mukaa kuin sotatapahtumat ovat kääntyneet Saksalle edullisiksi ja ulkopoliittinen tilanne muutenkin on muodostunut toisenlaiseksi kuin viime syksynä, on myöskin Neuvostoliiton asenteessa ollut havaittavissa toinen sävy. Eräänä esimerkkinä voinee pitää sitä, että rauhanteon jälkeen Suomeen lähetetty entinen Riian lähettiläs, Sojtoff, joka oli aivan mahdoton ja töykeä Ihminen, on kutsuttu takaisin Venäjälle ja hänen tilalleen lähetetty uusi, Orloff niminen lähettiläs, jonka kanssa voi ainakin päästä keskusteluun.

-8- Radlon kautta lähetetty suomenkielinen propaganda on jo kuukauden ollut täydellisesti poissa ja edellä mainittu "Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura" on ollut myöskin erittäin hiljainen* On näinollen jonkunverran toiveita siltä, että Neuvostoliiton asenne ainakin toistaiseksi tulee olemaan toinen kuin tähän saakka. Johtuuko se yksinomaan ulkoisista tapahtumista vai olisiko sillä taholla tultu huomaamaan, ettei Suomea voida sisältäpäin valloittaa, se jääköön jokaisen Itsensä ratkaistavaksi. Samanaikaisesti kuin alkuaan harras pyrkimys hyvien suhteiden aikaansaamiseksi Neuvostoliiton kanmsa edellämainituista syistä on jatkuvasti heikentynyt, on toinen ulkopoliittinen virtaus sensijaan samassa suhteessa havvlstunut. Suomen suhde Saksaan on vuoden aikana nimittäin hud mattavasti muuttunut. Suomen sadan aikana oli Saksa maassamme ehkä vielä enemmän vihattu kuin hyökkääjäveltakunta, Neuvostoliitto. Saksan syyksi asetettiin suureksi osaksi tämän sodan syttyminen. Niinpä vallttell Saksan Suomessa oleva lähettiläs, että hänän koko viime vuosien alkan suorittamansa työ hyvien suhteiden aikaansaamiseksi, oli täydellisesti tuhottu. Mutta sitä mukaa kuin neuvotolilttolainen klrlstyspolltllkka

aikaansai maassamme hermostuneisuutta ja jännitystä muuttui myöskin asenne Saksaan nähden. Varsinaisia Saksan Taltioi- I Iisan systeemin ihailijoita maassamme ai ola paljokaan ja virallinen natsiryhmfi on jokseenkin merkityksetön» mutta I väestön suureen enemmistöön vaikuttaa sensijaan lähinnä poliittinen laskelmointi. Kun lähimmän vaaran on nähty olevan uhkaamassa Neuvostoliiton taholta on ainoana vasta- I painona katsottu voitavan pitää Saksaa» koska muut suurvallat» jos niillä harrastusta olisikin maatamme kohtaan» ovat ainakin tällä hetkellä niin kaukana» ettei niillä ole minkäänlaista mahdollisuutta asioihimme vaikuttaa. Voinee niinollen todeta» että tämä kääntyminen Saksaan päin ei johdu niinkään paljo sympatiasta kuin halusta etsiä tukea sieltä mistä sitä mahdollisesti on saatavissa. K Saksa hoitaa tätä lähentymistä ja siihen kuuluvaa propagandaa erittäin taitavasti. Suomessa käy hyvin ahkerasi luennonpitäjiä ja multa vieraita. Täällä pannaan toimeen näyttelyitä ja suomalaisia kutsutaan ahkerasti käymään Saksassa milloin milläkin syyllä. Maahamme on yleensä suhtauduttu verrattain hienotunteisesti ja ainoa poliittinen vaatimus, joka on meille esitetty oli se» joka koski saksalaisten Joukkojen kuljetusta maamme pohjoisosan läpi Kirkenäslln Norjassa. Tämä saksalaisten joukkojen kuljetus on muodostunut tavallaan vastapainoksi Etelä-Suomen lävitse

-10- tapahtuvalle venäläisten Hankoon kuljetukselle eikä senvuoksl ole herättänyt maassa erikoisempaa huomiota. Maamme rajojen ulkopuolella nämä joukkokuljetukset I sensijaan ovat herättäneet suurempaa huömiota. Varsinkin Englannin taholta protestoitiin aluksi voimakkaasti niitä vastaan ja aiheuttivat ne Englannin taholta erinäisiä vaikeuksia tavarain kuljetukselle Petsamon kautta. Blime viikkoina näkyy jälleen ulkomaisissa sanomalehdissä esiintyneen runsaasti hälyyttäviä uutisia niiden johdosta ja Suomi on tahdottu leimata Jopa suorastaan Saksan vaikutuspiiriin kuuluvaksi ellei suorastaan sen alaiseksi vasallivaltuoksi. On vältetty täällä olevan runsaasti saksalaista sotaväkeä jopa nähty niiden marsiivan pääkaupungin kaduilla joukko-osastoina. Kenen intressissä tämäntapaisten uutisten levittäminen on, siltä meillä el ole täyttä selvyyttä. Kun tämä asia on näinkin suuren huomion kohteena on kenties syytä mainita, minkälainen Juttu todellisuudessa on. Viime vuoden syyskuussa esitti Saksa toivomuksen, saada kuljettaa joukkoja ja sotamateriaalis Suomen lävitse, koska kuljetus Norjan rannikkoa pitkin oli vaaranalaista ja Ruoyaln läpi kuljetus Narvlklln myöskin hankalaa. Nämä esitykset johtivat sopimukseen, jonka mukaan

-11- Sakaalla oli oikeus kuljettaa Suomen lävitse 5200 miestä sekä tarpeellinen määrä sotamateriaalia. Sen jälkeen olisi joukkojen kuljetus rajoittuva vain siihen, että lomalle lähtevät ja lomalta palaavat saisivat kulkea maamme lävitse. Nämä kuljetukset tapahtuivat saksalaisilla laivoilla Pohjois-Suomen satamiin Vaasaan ja Ouluun, josta kuljetus jatkui rautateitse Rovaniemelle ja slelä saksalaisten omilla autoilla maanteitse Petsamoon, jossa kuljettiin rajan ylitse Kirkenäeiln. Btappimlehlnä oli Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä aluksi 1.600 miestä, jotka huolehtivat purkauksista Ja lastauksista. Tämä joukko on nyttemmin supistunut niin, että niitä lienee maassa noin 600. Viimeinen tätä asiaa koskeva uutinen oli Moskovan radion lähettämä ja kerrotaan siinä, että huhtikuun lopussa olisi Turkuun tuotu neljällä laivalla yhteensä 12.000 miestä jotka kiireesti kuljetettiin Tampereelle. Tässä uutisessa on sen verran perää, että Turkuun saapui yhteensä 1.400 sotilasta, jotka tavallisessa järjestyksessä kuljetettiin suoraan Klrkenäslln. Se että Turku talvisalkana on ollut saapunls-satamana johtui siitä, että Pohjanlahden satamat ovat olleet jääesteiden vuoksi mahdottomat käyttää.

-12- Silrryn tämän jälkeen käsittelemään toista puolta maamme sisäisissä oloissa. Kykyinen aika pakolttaa pienet kansat olemaan varuillaan voidakseen suojella Itsenäisyyttään ja vapauttaan. Varsinkaan emme me Suomessa laisinkaan luota rauhan pysyvälsyyteen hyvin tuntien, minkälaisen naapurin vierellä elämme. Tästä aiheutuu, että puolustuksemme hyväksi on sodan jälkeenkin tehty voimakasta työtä. He olemme ottaneet kontaaksemme sen rasituksen, että entinen 1 vuoden asevelvollisuusalka on pidennetty S kaksinkertaiseksi, uusia varusteita on hankittu niin paljon kuin niitä olemme jaksaneet kotona tehdä ja muualta ostaa. Linnoitustöitä uudella rajallamme, joka on paljon valkeammin puolustettavissa kuin entinen, on tehty töitä useamman kymmenentuhannen miehen voimalla koko ajan. Tässä suhteessa on tunnustuksella mainittava se apu, mikä Ruotsin taholta erään linjan varustamisissa on saatu. Puolustuksen lujittamisesta aiheutunut rasitus on täten muodostunut verrattain raskaaksi kantaa. Toisen suuren probleeman meidän maassamme muodost taa n.s. siirtoväki, Joka joutui sodan päätyttyä muuttamaan entisiltä asuinsijoiltaan nykyiseen Suomeen ja

-13- ja jonka lukumäärä nousse n. 450.000 henkeen. Se oli aluksi Jokseenkin kokonaan valtion toimesta huollettava ja vieläkin n. 150.000 henkeä on yksinomaan valtion huollon varassa. Tälle Joukolle on ollut ryhdyttävä hankkimaan uutta maata. Tässä tarkoituksessa ovat n.s. pika-asutuslautakunnat jo vuoden ajan olleet uutterassa toiminnassa. Omnisuutensa menettäneille on luvattu korvata ainakin osa näistä menetyksistä ja siltä aiheutuva korvaussumma tulee nousemaan n. 15 miljardiin markkaan, vaikka lopullista summaa ei ole täsmälleen vielä tiedossa. Varain saamiseksi näiden korvausten suorittamiseen kerätään Suomen kansalaisilta verrattain raskas omaisuuden luovutusvero, Joka ylimmissä omaisuusluokissa voi nousta 20 %:lln saakka. Tämän lasketaan tuottavan n. 9 miljardia markkaa, joten korvaussummiin lisäksi tarvittava rahamäärä on valtion yleisittä varoista hankittava. Kun valtiolla lisäksi on useita multakin suuria probleemeja hoidettavanaan on ymmärrettävää, että kaikki tämä nielee runsaasti varoja. Taloudellinen asemamme on sen Johdosta verrattain kireä, varsinkin kun emme voi harjoittaa vientiä kuin sangen vähäisessä määrässä emmekä sen johdosta suorittaa tuottavaa työtä entisessä laajuu-

-14- dessa. Jonkinlaisen kuvan menojen kasvamisesta antaa se seikka, että valtion budjetti nousee 18 miljardiin markkaan oltuaan normaaliaikoina 5 miljardin paikkeilla ja kuitenkin on otettava huomioon, että valtion budjetti on fiktiivinen, koska varsinkin puolustusmenot tulevat nousemaan paljo yli sen, mitä budjettiin on otettu. Näinollen syntyy valtion budjetissa suuri vajaus, Jota yritetään täyttää uusilla ja korotetuilla veroilla sekä emittoimalla meidän oloissamme harvinaisen suuria valtion lainoja. Kaikki ovat kuitenkin tietoisia siitä, ettei edes näillä keinoilla budjetin vajausta saada peittoon. Siltä aiheutuu vissejä vaaroja markkamme pysyväisyydelle, joskin vielä toivotaan, että tnflatio voitaisiin lopulta välttää. Eräs mieluisa toteaminen on kalkkien näiden valkeuksien ohella voitu tehdä. Suomen kansa on voinut suhtautua niiden voittamista tarkoittaviin toimenpiteisiin täysin yksimielisenä. Entiset ristiriidat on koetettu, mikäli mahdollista haudata tai ainakin jättää tulevaisuuden varaan. Kaikki ovat ymmärtäneet, että suurissa pääkysymyksissä tarvitaan nyt kalkki apu ja sitä ovat kalkki olleet valmiit antamaan. Viime aikoina on kuitenkin esiintynyt muutamia

-15- sibäpoliittisia pulmakysymykslä, jotka ovat nostattaneet hölyä. Erää tämmöinen kysymys on hallituksen vaatimus saada käytettäväkseen laajennetut valtuudet voidakseen hoitaa ellntarvepolltilkkaan y.m. kuuluvia asioita. Näiden valtuuksien antamista ryhdyttiin kuitenkin kahdelta taholta, nimittäin maalaisliiton Ja ruotsalaisen kansanpuolueen taholta, vastustamaan. Tämä vastustus el Johtunut niinkään paljon Itse valtuuksista kuin siltä, että tämä asia kytkettiin eräisiin toisiin asioihin, joista heti tulee puhe. Kysymys valtuuksien antamisesta on kuitenkin nyt poistunut päiväjärjestyksestä, kun valtalaki Joku päivä takaperin on hyväksytty ja saanut présidentin vahvistuksen. Sensijaan on yhä edelleen avoinna eräs toinen kysymys, joka on herättänyt paljon keskusteluja maassamme. Se on kysymys, joka liittyy siirtoväen pika-asuttamiseen. Ruotsalaisen kan sanpuolueen taholta on esitetty vaatimus, että tilanomistajilla, joiden maista halutaan lohkaista viljelysalueita uusille sllrtolalsasukkallle, olisi oikeus hankkia vastikkeeksi maata muualta ja tarjota sitä tähän asutustarkoitukseen. Ruotsalai t n ikansanpuoluggh harrastus tätä kysymystä kohtaan johtuu siltä, \ m i että aa' haluaisi suojella n.s. ruotsalaista maata suomalaiselta uutlsasutukselta ja haluaisi ohjata heidät suomenkielisille seuduille.

-16- Tätä vaatimusta on kuitenkin voimakkaasti vastustettu varsinkin maalaisliiton taholla Ja myöskin toiset porvarilliset puolueet ovat yhtyneet tähän vastustukseen katsoen että tämmöinen järjestelmän muutos tulisi aiheuttamaan vuoden viivytyksen pika-asutustoiminnassa. Molemmilla äärimmäisillä tahoilla on asiasta tehty niin suuri poliittinen kysymys, että uhataan yhteisen hallitusrintaman rikkomisella. ellei oma kanta tule hyväksytyksi. Kuten sanottu tämä kysymys on vielä ratkaisematta eikä niinollen ole selvyyttä siltä minkälaisiin johtopäätöksiin se voi viedä. On syytä vielä lyhyesti kosketella asemaa sos. dem. puolueen sisällä. Suomen sodan sikana el tietysti ollut mahdollista esittää mitään eroavia mielipiteitä ja tuskin niitä suuremmassa määrässä oli olemassakaan, sillä voitiin todeta, että kansa kokonaisuudessaan, kommunisteja myöten, oli mukana siinä, että sotaa oli käytävä niin voimakkaasti kuin mahdollista. Mutta rauhan palattua alkoivat entiset vastakohtaisuudet puolueen sisällä nostaa päätään. Puolueessa on I Jo vuosikausia työskennellyt ryhmä > joka e.l ole ollut tyytyväinen puolueen yleiseen suuntaan eikä varsinkaan sen johtaviin henkilöihin. Tämä suunta, jonka huomattavin edustaja on entinen puoluesihteeri Wiik, alkoi viime vuo-

-17- den keväällä eaiintjä arvoatelevastl ei vain valtakunnan yleistä politiikkaa vaan lähinnä sos.dem. S puolueen asennol- tumista vastaan. Tämä arvosteleva asenne tuli yhä terävalkeudet vämmäksi sitä mukaa kuin poliittiset ankkaa* maassa lisääntyivät ja varsinkin sitä mukaa kuin edellä mainitun "Rauhan ja ystävyyden seuran" vaikutus kasvol. Kesällä tämä ryhmäkunta alkoi järjestyä ja perusti itselleen oman sanomalehdonkin, jonka päätehtävänä oli halventaa sos.dem. puoluetta ja sen toimihenkilöltä. Tämä antoi aiheen heinäkuussa pidetylle puolueneuvoston kokoukselle varoittaa tähän ryhmään kuuluvia henkilöltä sekä samalla antaa val- puoluetuudet toimikumalle ryhtyä jyrkempilnkin toimenpiteisiin, ellei varoitus auta. Mitään tuloksia näistä varotuksista ei ollut ja tämän Johdosta oli puoluetoimikunnan ikävä velvollisuus viime vuoden syyskuussa erottaa 5 eduskuntaryhmään kuuluvaa edustajaa puolueen jäsenyydestä sekä tämän jälkeen enimmin esiintyneitä toimihenkilöitä eri osissa maata. Tämä toimenpide, jota puolueen jäsenistö yleisesti vaati, näytti tulleen yllätyksenä ryhmän jäsenille, jotka eivät uskoneet puolueen uskaltavan mennä näin pitkälle. Alussa siitä aiheutui jonkin varman hämminkiä, mutta myöhemmin on asema täydellisesti selvinnyt. Epäröivät ainekset

-18- puolueeasa ovat löytäneet paikkansa ja linjat ovat tulleet selviksi. Jälelle on jäänyt varsin vähäinen joukko, Joka mahdollisesti kuvittelee olevanaa suurempikin sen Johdosta, että se luulee mukanaan juoksevia kommunisteja kannattajikseen. Kun tällä ryhmällä el ole sanomalehdistöä eikä se voi käyttää puolueen järjestöjä eikä puolueen taloja toimintansa apuna, el sillä myöskään ole ollut minkäänlaista menestystä. Tuntuu täysin selvältä, ettei maamme sos.dem. puolueen ja kommunististen ainesten välille sovi tämäntapaista ryhmää, vaan tulee se tässä välissä murskaantumaan. Sen ryhmän Jäsenet Itsekin ymmärtänevät eivätkä senvuoksl ryhdykään uutta puoluetta perustamaan, koska kommunistit sen jokatapauksessa heti valtal sivat. Olen edellä yrittänyt antaa yleispiirteisen kuvan asemasta nykyisessä Suomessa koskettelemalla muutamia tärkeimpiä nykyhetken probleemeja. Kuten tästä kuvauksesta näkyy el elämämme tätänylcyä ole yksinomaan ruusuilla tanssimista, vaan on meillä voitettavana runsaasti valkeuksia. Hiistä on melkoinen osa omasta sodastamme Johtuneita, mutta suurin osa kuitenkin jatkuvan suursodan Ja ennenkaikkea sen aiheuttamien liikenneyhteyksien katkeamisen ja siltä johtuvan elintarvikkeiden niukkuuden aiheuttamia

-19- Tästä huolimatta on mieliala maassa erittäin luottavainen ja uskomme vaikouksista selviytyvämme, jos vain rauha maassa säilyy. Mutta tuleeko se säilymään siitä el kukaan voi mennä takuuseen ja siinä onkin tämän hetken suurin probleema. Levltetäänhän pareillaan propaganda- mielessä monenlaisia huhuja ja paljo ennusteluja saamme kuulla siltä, mitä lähiaikoina tulee tapahtumaan. Ennenkaikkea kiinnitetään massamme runsaasti huomiota kaikkiin niihin tietoihin, jotka koskevat mahdollisen skisman syntymistä Saksan ja neuvostoliiton välillä. Ilmahan on suorastaan sakeana tätä koskeavla tiedonantoja ja huhuja. Otaksutaan, että tämmäinen yhteenotto on sangen mahdollinen ja että Saksa juuri sitä varten kerää joukkoja pohjoiseen ja varustaa mm. Sorjan rannikkoa. Tähtäimessä lienee täl- Neuvostoliiton löin Pohjoisen Jäämeren rannalla oleva Murmanskl samoinkuin Murmanin rata. Neuvostoliiton muuttuieen suhtautumien Suomeen nähden otaksutaan myöskin johtuvan näistä selkoista, sillä ilmeisesti sielläkin ymmärretään situation vakavuus. Tämmöisissä oloissa olisi lujempi yhteys Pohjoismaiden kesken erittäin tärkeä. Onkin vahinko, ettei siinä monista keskusteluista ja alotteista huolimatta ole päästy eteenpäin. Sikäli kuin maassamme ollaan tietävinään suhtauduttaisiin Neuvostoliitossa nyttemmin suopeasti siihen ajatukseen.

-20- että Ruotsi ja Suomi yhdessä harkitsisivat yhteistä puolustautumista. Ilmoitetaan, ettei tämä ajatus myöskään Saksassa herättäisi suurempaa vastustusta. Joka tapauksessa Suomessa odotamme mitä suurimmalla mielenkiinnolla jopa jännityksellä vastaisten maailmanpoliittisten tapahtumain kehitystä. Niillä tulee olemaan ratkaiseva merkitys Suomen, tulevaisuudelle ja arvattavasti koko Pohjolan tulevaisuudelle.

ltk L 'Ui, y )<L-4- Man bar anmodat vig att redogöra för det nuvarande läget 1 Finland» Jag skall sålunda försöka ge ett tvärsnitt av bändeiserna under de senaste tolv månaderna. selan fred blivit sluten aellan Finland ooh Rådaunionen var den allmänna opinionen 1 Finland, trots ds tunga fredsvlll- koren, synnerligen mottaglig för ett Astadkömmande av närmare relationer mellan Finland ooh Rådaunionen. Man insåg, att ingenting kunde göras åt vårt lands geografiska läge och att det var nödvändigt att skapa så goda relationer som möjligt till den stora grannen. På alla håll tss&j. bemödade man sig därför om att bemästra sina genom kriget upprörda känslor och Intala sig själv, att ett närmande till Rådsunionen var nödvändigt. Å andra sidan insåg man även, att det kunde vara till nytta, enkannerligen normala ekonomiska förbindelser kunde skapas. Pfi grund härav Inskärptes både 1 tidningsartiklar och offentliga tal nödvändigheten av ett sådant närmande samt upprättandet av vänskapliga förbindelsar. Denna opinion har dock så småningom helt ooh hållet förflyktigats och förbytts 1 någonting helt annat. Till att ekapa goda relationer krävts ömsesidig god vilja och denna goda vilja har loke funnits hos Rådsunionen. Tvärtom kunde man frän första början lägga märke till, att Rådsunionens hållning till Finland Icke var odelat vänskaplig ävensom att Finlands försök till närmanden icke mötte någon som helst resonnans. vl måste tvärtom uppleva mångahanda motgångar. Gentemot oss bedrevs i mänga frågor direkt utpressning och man uppträdde småaktigt särskilt 1 ekonomiska frågor, vilket allt så småningom skapade en helt ny atmosfär. cs9sa svårigheter med avseendet å relationerna till vårt grannland framträdde särskilt 1 samband med alla ds frågor, i vilka det gällde att upprätta avtal efter fredsslutet. Redan 1 samband med de förberedande förhandlingarna rörands handelsförbindelserna kunde man lägga märke till en stark benägenhet att sammankoppla dem med vissa politiska frågor. Dessutom befanns Rådsunionen icke alls hågad att fylla dst lilla Finlands behov

2) av sådaba nödvändighetsartiklar som spannaål, olja m.m., vilket dook hord# ha kunnat genomföras med lätthet. - Åberopande en godtycklig tolkning av fredsfördraget uppfordrade Rådsunionen Finland att återställa alla från fabriker på det avträdda området evakuerade maskiner* Denna fråga har 1 månadtal varit föremål för ständiga förhandlingar ooh Ideliga småaktiga krav. Man glok t.o. m. så långt, att man krävde återställandet av maskiner till mejerier och biografteatrar. Detta frågekompiex är Icke ens ännu fullt utrett» ty någon slutlig avräkning har ännu loke verkställts och sålunda kan man loke med bestämdhet veta vilka krav Rådsunionen kommer att framställa för åverkan å fabriker m.m. khuru Ilande-frågan loke berördes med ett enda ord vid fredsförhandlingarna framställde Rådsunionen krav på ögruppens totala demftlltarlserlng samt rätt att upprätta ett eget konsulat på Åland* Dessa krav bifölls» oaktat man därvid mycket väl insåg» att man avstod från någonting, som måhända Icke kunde gottgöras på länga tider* På Åland reslderar nu ett rådsryskt konsulat med en stor stab* - att likadant konsulat har upprättats 1 Petsamo för att övervagm trafiken längs denna väg. Ett synnerligen svårt problem bildade aven kravet på att organisera JklkYägllfeX transporter per Järnväg As lian RÖdsunlonen onh Haneö, vilket krav saknade stöd 1 fredsfördraget. I detta aren* de neadee efter flera månaders förhandlingar det resultatet, att väpnade trupper åtminstone Icke komme att transporteras lanes denna st meka. Rå flsunionens eana tåg med egen bemanning ä g ^ dook rätt att trafikera denna sträoka en gång 1 dygnet 1 vardera riktningen efter kort varsel. Frågan om nickelgruvorna 1 Petsamo ooh försäljningen av den utvunna malmen har även varit föremål för förhandlingar 1 över tio månaders tid» men någon slutgiltig lösning av densamma har ännu Icke kunnat uppnås. Det nyaste kravet går ut på rått för Rådsunionen att upprätta ett konsulat 1 Rovaniemi. Från finländsk sida lårer man knappast kunna gå ln på detta krav. Talrika andra frågor» som vållat slitningar» har stått på dagordningen. 7 samband med dem alla har stora svårigheter yppat sig och Finland har oftatt nödgats acceptera de från ryskt håll framställda kraven* Denna metod har även ansetts vara klokast»

3) 1 synnerhet då det gällt rent ekonomiska frågor, son Icke inne» burit något Intrång på sjäivbe a täsananaerät t en och l U l i l H t l t M t l X landets frihet» Men vl måste stå ut med ännu värre ooh betänkligare saker» Från första början rar nan 1 Finland skeptiskt Inställd till det avslutade ncilsfk fredsfördraget.man tvivlade på motpartens uppriktighet» nom kort franglok det även, att fredsslutet för Rådsunionens vidkommande endast Innebar en etapp, som efterföljdes av försök att nå det eftersträvade målet på andra vägar»det framstod klart, att Rådsunionen efter?trävade en erövring av vårt auooeasly/ land Inifrån genom en/ce5lbtidningsverksamhet txiitxxfitl f t m på samma sätt son den lagt under sig de baltiska staterna. Man ansåg tydligen detta vara ett billigare ooh säkrare sätt att nå målet än att genom ett dyrt krig sätta sig 1 besittning av ett förhärjat land. I detta syfte igångsattes 1 Finland en väldig rådsrysk propaganda-apparat och denna verksamhet stöddes genom Rådsunionens legation. I propagandan utnyttjades främst en mot Finlands regering riktad beskyllning för att den genon sin oböjlighet varit vållande till kriget, ehuru Rådsunionen hade erbjudit synnerligen förmånliga villkor för fredens bevarande, vidare anklagade man Finland* regering för att freden Icke alntits tialgae* än vad som skedde. Det tlllstvarnade'xiäget Inom landet gav även rikligt stoff för den fientliga propagandan. Kn fastare form fick denna propagandaverksamhet 1 maj senaste år då vissa till komninletkretsarna hörande personer tog Initiativ till grundandet av en ttliltlfll förening Sällskapet för fred ooh vänskap mellan Finland ooh Rådaunionen* ( Suomen Ja neuvostoliiton rauhan Ja ystävyyden seura), som $111 sin huvudsakliga uppgift tog handhavan det av denna propaganda» Sällskapets namn och 1 synnerhet dess offentliga förkunnelser utgjorde blott en vacker mask, under vilken tillfälle ooh möjligheter erbjöds att bedriva verksamhet för att fränja de verkliga syftemålen. Talet om fred ocn vänskapliga förbindelser mgd grannen verkade lockande och tilldragande på stora skaror av intet ont anande medborgare» Till följd av det ömtåliga utrikespolitiska läget ställde det sftg evårt för myndigheterna att Ingripa mot en verksamhet av detta slag. Till en början glok denna förening fram med en viss försiktighet, men så småningom, efterhand som den kände på sig, att

grunden blev fastare och sedan den funnit* att regeringen var tssrmmsrv blev den allt djärvare. I regeringskretsar var man åven 1 långa tider xåtfxiix tämligen osäker på vad man egentligen skulle taga sig till mot en verksamnet av detta vslag. så småningom övergick denna förening 1 sin verksamnet t.o.m. till direkta våldsmetoder oon sålunda blev särskilt Juli och augusti 1 fjol kritiska månader 1 Finlands politiska liv.allmänt befarades* att Rådsunionens strävanden kunde förverkligas Inom kort genom gatu- kravalierna och genom *X«aittlftllxIx«KixilxXX att utomstående kretsar Indrogs 1 dessa uppträden. Krisens kulmen nåddes den 9 augusti* då stora demonstrationer planerats Över hela landet» Då lnttkg regeringen omsider an klar ooh bestämd Hållning M d avseende å sällskapets verksamhet. XIIstiffst Alla demonstrationer förbjöds och det lyokades åven myndig heterna att undertryoka dem. jt/evt danufi* E septomoef upplöstes föreningen på åtgårdl av domstol. Därefter har den bedrivit en tynande verksamhet, enbart av underjordisk art, huvudsakligen genom att utsprida rykten o.a. oroväokande uppgifter» På ett par tre bruksorter 1 landsorten har de förutvarande medlemmarna av denna förening fortfarande ett visst Inflytande» Rådsunionens ovänliga hållning gentemot Finland har även framträtt på ett synnerligen skriande sått 1 den tidnings- ooh radiopropaganda* som bedrivits mot Finland. Genom radiostationerna 1 Petroskoi»Leningrad och Bstiadd förekom dagligen finskspråkiga propagandautsändningar» som Innehöll de mest hänsynslösa angrepp mot Finlands statsförfattning och dess aktivt verk- samma politiska personer, somäköiletffär"denna propaganda ixitix SteBMmm&=msa med förkärlek de 1 Sverige utkommande kommunist tidningarnas notiser och artiklar. Mot slutet kunde finskspråkiga propagandautsändningar förekomma ända till 3 timmar dagligen. I vissa kretsar avlyssnades dessa utsändningar med tydligt välbehag. a v mycket annat kunde man sluta sig tillf att Rådsunionen Icke var hågad för något som helst vänskapligt närmande» sålunda blev exempelvis den för upprättande av kulturella förbindelser grundade bestyrelserf11 Finland ej ens mottagen på Rådsunlönens legation»

Under de senaste yeokorna nar en betydande avspänning Kunnat Iakttagas 1 detta avseende. Efterhand son krigshändelserna ritt ett för Tyskland gynnsamt förlöpp och det utrlkespolltlaka läget även 1 andra aveeenden blivit annorlunda ån vad det var senaste höst, har ett annat tonfall kunnat föntårkas 1 Rådstbilonene hållning, såsom ett teoken härpå lärer aan även få tyda den omständigheten* att Rådsunionens förutvarande sändebud 1 Riga. Zotov, en komplett onöjlig ooh frånstötande människa, som efter fredsslutet förflyttades till Finland, har bortkallats ooh ersatts med en ny minister, Orlov, en man, som man åtminstone lårer kunna komma till tals med. - Den finskspråkiga radiopropagandan har redan varit Inställd fullständigt 1 en månads tid ooh förenämnda "sällskap för fred ooh vänskap mellan Finland ooh Rådsunionen" har även förhållit sig mycket tyst.sålunda kan man hysa vissa fftllkjmtf förhoppningar om att Rådsunionens hållning åtmlnstom» tills vidare kommer att vara annorlunda än hittills. Huruvida detta enbart hårleder sig av yttre händelser eller om man på det hållet Insett, att Finland icke kan erövras Inifrån, utgör en fråga, som envar må besvara själv efter bästa förmåga. Samtidigt som det ursprungligen varma ooh starka Intresset för att upprätta goda relationer med Rådsunionen av ovan anförda skäl Stadigt avtagit har en annan utrlkesplltlsk strömning förstärkts 1 motsvarande grad. Finlands ställning till Tyskland har nämligen på ett år undergått en betydande förändring.medan kriget päglok var tyskland 1 vårt land föremål för stt måhända starkare hat än angrlparstaten, Rådsunionen. Ansvaret för krigsutbrottet fftfx påbördades 1 sista hand Tyskland, sålunda beklagade sig Tysklands minister 1 Finland över att resultaten av hans under fem års tid utförda arbets på att skapa goda förbindelser blivit helt förintat. Men efterhand som den rådsryska utpreannlngspolltlken framkallade nervositet txxältxitmi ooh pånning 1 vårt land ändrades även hållningen till Tyskland. Beundrare i egentlig mening av Tysklands politiska system finns det icke många 1 vårt land ooh den officiella nazistgruppen är tärllgen betydelselös» men den stora majoriteten av befolkningen påverkas 1 stället KS närmast av politiska beräkningar. När man en gång funnit, att den största faran notar från Rådaunionens sida, så har man ansett sig böra betrakta Tyskland såsom den enda motvikten härtill, eftersom de övriga stormakterna, även om ett

6) visat intresse för vårt land kunde påräknas från deras sida, åt- minstone för närvarande befinner elit så lånst borta, att de saknar alla möjligbeter att utöva något som helst Inflytande pé vår ställning* ^ M a n kan sålunda konstatera, att denna orientering mot Tyskland loke så mycket förestavas av sympati för detta land utan fastmer av en önskan att söka stöd på det håll,, där detta tror. den» att Rådsunion stöd möjligen står att få* Tyskland sköter detta närmande ooh den därtill anknutna propakanaan synnerligen skickligt* Föredragare och andra gåster från Tyskland besöker flitigt vårt land.här anordnas utställningar och finländare inbjudas titt ooh tätt till besök 1 Tyskland under olika förevändningar* vårt land har 1 allmänhet behandlats tämligen finkänsligt» Det enda politiska krav, aom fvmoiuxxlffvxilikx framställts till oss har gällt transporten av tyska trupper genaa våft lands nordliga delar till Klrkenäs 1 Norge* Dessa tyska trupptransporter har på sätt ooh vis blivit ett slags i i t U U motvikt till de ryska trupptransporterna genom södra Finland till Hangö, och därför har de ej heller väckt nämnvärd uppmärksamhet inom landet* Utanför vårt lands gränser har dessa trupptransporter däremot tilldragit sig ett större Intresse. Från engelskt hålls anfördes till en början energiska protester, varjämte de föranledde England att ställa vissa svårigheter för varutransporten över Petsamo» Under de senaste veckorna synes ariijk alarmerande notiser röranda dessa trupptransporter åter ha cirkulerat livligt 1 den utländska tidningspressen och 1 stöl av dem har man varit benägen att framställa Finland såsom stående under tyskt Inflytande, när man Inte rent av stämplat Finland sam en vaeallstat under Tyskland* uan har gjort gällande, att manstarka tyska trupper fprlagta till Finland och t.o.m. givit spridning åt ett1 påstående, att de marsoherat på huvudstadens gator 1 slutna format lon ar. Vi har loke fullt klart för ossj/l vems Intresse det kan ligga att ge spridning åt notiser av detta slag» Eftersom denna ixuxhxllxxltx sak väokt så stor uppståndelse, kan aet måhända vara skål att nämna, vad det aga l verki1gheten är fråga om. I september senaste år framställde Tyskland en förhoppning om att få transportera trupper och krlgsförnödenheter genom Finland, emedan transporten längs den norska kustan var farofylld ooh

leras sida* åt- ta, att de sajcnar mde pé vår. orientering för detta land!< där detta "Jag tror, att tankegången nos en mängd människor 1 Finland är den, att om det Para finne två alternativ - Tyskland eller Rådsuriionen - så är det Pättre, att för tillfället välja Tyskland. 1 anknutna prodra gäster från ställningar och kland under oildiets tånii- IXXZXSffVXXlIlX b trupper genom es3a tyska truppsntli motvikt id till Hangö, samhet inom isporter däremot t hålls anför-» föranledde >orten över nue rande notl- *at livligt 1 man varit I i tyskt infly-

7) transporten genom Sverige till Narvik tämligen besvärlig» Dessa framställningar utmynnade 1 ett avtal, enligt vilket Tyskland tillerkändes rätt att genom Finland transportera 5.200 man MJUl Jämte en nödig mängd krigsmateriel» Därefter skulle rätten till genomfart Inskränkas till att endast gälla resor fram och åter genom värt land för permltterade soldater» Dessa transporter utfördes på tyska kölar till de nordfinska namnarna Vasa ooh Ulefiborg och därlfr&n per Järnväg till Rovaniemi och vidare på tyska biler till Petsamo och slutligen över gränsen till Klrkenäs.Som etappmanskap hade man 1 vasa,uieåborg ooh Rovaniemi till en början 1.800 man. Denna styrka har efterhand minskats, så att den för närvarande torde uppgå till ungefär 800 man. senaste nytt 1 denna fråga är en notis, som tniixllxgeaaixi blivit utspridd genom Moskva-radlon.i denna notis omtalades, att fyra tyska transportfartyg 1 slutet av april skulle transporterat till Abo sammanlagt 12.000 man, som skyndsamt förts vidare till Tammerfors.Denna notis Innehåller såtillvida en kärna av sanning, att till Åbo verkligen anlänt sammanlagt l.äoo tyska soldater, som 1 vanlig ordning transporterats via Tammerfors dtrskt till Klrkenäs. D^n omständigheten, att Åbo vintertid anlitats som ankomsthamn beror helt enkelt på att hamnarna vid Bottniska viken varit otraflkabla till följd av Ishinder» Jag övergår härefter till att behandla andra sidor av läget 1 vårt land. Det nuvaranue världsläget tvingar de små staterna att ständigt vara på sin vakt för att kunna upprätthålla sin oavhängigdiet ooh frihet» xnkannerllgen är vl 1 Finland synnerligen skeptiskt Inställda med avseende å möjligheterna att upprätthålla en varaktig fred, vliket Ju är begripligt med tanke på vilken granne vl har» Till följd härav har vl även efter kriget utfört ett betydande arbete för att stärka vår försvarsberelskap» Vl har sålunda påtagit oss den börda som värnpliktens föqflätignlng från ett till två år Innebär ooh utrustning har anskaffats så iqyoket vl blott' förmått framställa själva ooh Inköpa från utlandet» Befästningsarbeten vid vår pya gräns, som ur försvarssynpunkt erbjuder vida större svårigheter än den förra gränsen, har utförts med en ständig arbetsstyrka på flera tiotal tusen man hela tiden. 1 detta sammanhang bör med erkännande nämnas det bistånd, som erhållits från Sverige, för utrustning av en av dessa försvarsllnjer»befästandet

8) ooh utbyggandet ay värt lands försvarsberedskap medför sålunda en tämligen stor börda för värt folk. Ett annat stort problem för v&rt land utgör den s.k. förflyttade befolkningen t som efter krigets slut måste överge sina forna boplatser ooh flytta ln över de n y a gränserna. Den förlyttade befolkningen räknar sammanlagt ungefär >t50.000 personer. Till en början måste näranog hela denna folkmängd underhållas av staten och fortfarande är oa 150.000 personer för sin utkomst helt beroende av statens bistånd.det har gällt att anskaffa bostäder ooh Jord åt hela denna folkmängd.för anskaffning av Jord har de s.k. snabbkolonisatlonsnämnderna redan varit 1 verksamhet 1 ett års tid. De som förlorat sin egendom skall få ersättning åtminstone för en betydande del av sina förlusja? ooh det totala ersättningsbeloppet utgör oa 15 miljarder mark.?ör att få medel till dessa ersättningar uppbäres av alla finländska medborgare en tämligen tung s.k. förmögenhetsöver- låtelseskatt» som 1 de högsta förmögenhetskategorierna stiger ända till 20 f. Denna skatt beräknas avkasta ca 9 miljarder mark» vadan den återstående till ersättningarna behövliga summan måste tagas av statens allmänna tillgångar. Emedan staten därutöver har många andra stora problem att brottas med» bland annat det tillstramade livsmedelslaget» är det helt naturligt» att statens penningbehov är stort, vår ekonomiska ställning år till fö jd härav tämligen ansträngd» enkan kannerllgen då vl Icke * «bedriva någon nämnvärd export och förty ej heller kan utföra produktivt arbete 1 samma utsträokntog som förut, En föreställning om hur utgifterna ökats får man av den omständigheten» att statens budget för Innevarande år balanserar på 18 miljoner mark» medan den under normala tider rört sig omkring 5 miljarder mark. Dessutom bör det observeras» att statens budget är fiktiv» efterscm särskilt försvarsutglfterna kommer att txixixtgi betydligt överstiga det 1 budgeten för detta ändamål anteoknade beloppet. En betydande bråst komrer sålunda att uppstå 1 statens budget ooh denna brist försöker man täoka medels nya nixxll ooh höjda skatter samt genom att emittera en rad för våra förhållanden sällsynt stora statslån. Alla är dock pä det klara med» att bristen 1 statsbudgeten» Icke kommer att kunna fyllas ens med dessa medel. Detta Innebär självfallet vissa risker

9) för den fineka santana värda, ivan oa aan fortfaranda hyser förhoppningar on att en Inflation skall kunna avvärjas slutgiltigt. Mitt i alla dessa svårigheter har an uppmuntrande iakttagelse kunnat göras. Finlands folk har förnått omfatta alla åtgärder» som vidtagits i syfte att övervinna svårigheterna, ne > fullständig enighet»så vitt nöj ligt har nan iiiiii försökt gräva nad gaala notsättningar allar åtminstona ställa dan på frantidan»i alla kratsar har nan insatt» att alla hör hjälpas åt för att löea da stora gsnsnsanna prohlenan ooh alla är ävsn rado att hidra till dsras lösning» På sistona har dook förekonmlt några kritiska lnrlkespolitiska frågor, son rört upp nyoket damn» En sådan fråga gäller regeringens krav på utvidgade fullnakter för att kunna bemästra livsnede ispolitiken n.fl» svåra pnoblen»från två håll» agrarpartiet ooh dat svenska folkpartiet, rastas emellertid notstånd not dessa fullnakter» Detta notstånd föranleddas emellertid loka av jilva fullmakternas vidd utan därav, att denna fråga sammankopplades nad vissa andra frågor, son strax skall tagas till tals» Frågan on beviljandet av fullmakterna nar nuns ra blivit avförd från dagordningen, sedan naktlagan för lågdak. några dagar sedan blivit godkänd 1 riksdagen ooh stadfäst av presidenten» öppen är därenot fortfarande en annan fråga, son väokt nyoken diskussion»denna fråga gäller den förflyttade befolkningensatta* snabbkoldnisation»från svenska folkpartiets sida har nan ställt det kravet, att de lägenhstsinnehavare» från vilkas ägor nan vill utbryta od lingslägenhater för de nya kolonisterna, nåtte få rätt att anskaffa s»k. vederlagsjord på annat håll ooh ställa denna till förfogande för kolonlsationen»8venska folkpartiets intresse för denna fråga grundar sig på dess åstundan att värna den s.k» svenska Jorden not finsk inflyttning. Man vill 1 stället dlfllgera de finska koianisterna till finskspräkiga bosättningsonråden» Kravet på rätt att anskaffa vederlagsjord har väokt starkt notstånd, särskilt bland agrarerna. De övriga borgerliga partierna har även motsatt sig den utsträokta rätten att anskaffa vederlagsjord, fränst emedan de ansett, att en onläggjqiag av hela systenet konne att nedföra ett helt års dröjsnål med snabpkolonlsationsverksanhetenvytterllghetsflyglama 1 denna eak har blåst upp den till en så betydelsefull politiskt fråga, att nan hotar spranga deit gemensamma regerings

loi underlaget* därest den egna ståndpunkten ej accepteras. Denna fråga år son sagt tills vidare olöst ooh sålunda kan det ej heller förutses ned hestämdhet vad den kan leda till* Slutligen är det skäl att 1 korthet beröra ställningen inom det socialdemokratiska partiet* Medan det finska kriget pågiok var det givetvis icke nöj ligt att hävda såraeningar av nigot slag och sådana lärer knappast heller ha förekommit 1 nämnvärd utsträokning, ty det kunde konstateras, JUU 111 att folket i sin helhet, kommunisterna inberäknade, var ense om att kriget måste föras med så stor kraft som möjligt» Sedan freden återställts började motsättningarna inom partiet emellertid resa sitt huv ut ånyo» Redan i åratal har inom partiet verkat en grupp, som varit missnöjd med partiets allmänna riktning ooh 1 synnerhet med partlete ledande personer* Denna riktning, vars mest betydande företrädare är förutvarande partisekreteraren Wiik, började senaste vår uppträda kritiskt ej blott mot den allmänna rikspoil ti ken utan även mot socialdemokratiska partiets hållning» Denna kritiska inställning skärptes efterhand som de politiska svårigheterna inom landet ökades och särskilt efterhand som det förut berörda "sällskapet för fred och vänskap mellan Finland och Sjfcx Rådsunionen" vann ökat inflytande*på sommaren organiserade elg denna riktning sam en särgrupp oon startade en egen tidning, vars huvudsakliga uppgift blev attftuéukéx misskreditera det socialdemokratiska pastlet ooh dees funktlonirer» Detta föranledde partlrådsmötet i Juli att rikta en varning kring till de personer, som fylkat sig W denna grupp ooh ge partistyrelsen fullmakt att vidtaga radikalare åtgärder, därest varningar icke hjälpte* Varningarna ledde emellertid ioke till något resultat ooh till följd härav måste juumuumjtxaism, partistyrelsen 1 september fullgöra den tunga plikten att ur partiet utesluta 5 medlemmar av riksdagsgruppen ooh därefter en rad av den fronderande gruppens mest framträdande funktionärer 1 olika delar av landet» Denna åtgärd, vartill partistyrelsen direkt uppfordrats av en U U i U i U i l i t i i U u l l i i i U vitt utstråokt allmän opinion bland partimedlemmarna, synes ha kommit såsom en överraskning för de uteslutna själva, som l U U tydligen ioke kunnat tro, att partiet skulle våga gå så långt» Till en början väokte uteslut-

11) nlngarna «n vise förvirring, men senare nar läget klarnat fullo ständigt. De tveksamma elementen inom partiet har funnit sin plats ooh linjerna har klarnat. av den fronderande gruppen Återstår en obetydlig skara, son möjligen inbillar sig själv, att den är större än vad den l verkligheten är på grind av att den betraktar vissa nedlöpande kommunistolenent som sina anhängare* Så denna grupp loke har någon tidningspress ooh då den saknar U J l A i l U U U U i möjligheter att utnyttja partiets organisationer eller hus för sina syften, har den ej heller haft någon t u a i som helst framgång. Det syn >8 vara fullständigt klart, att det loke finns rum för någon som helst grupp av denna art méllan det soolaidemokrati ska partiet ooh de kommunistiska elementen 1 vårt land. Den måste bli sönderkrossad. Gruppens egna medlemmar synes ävea ha Insett detta ooh därför har de ej heller vågat grunda ett nytt parti* eftersom kommunisterna omedelbart skulle ryoka till sig makten inom ett sådant parti. Jag har försökt ge en fragmentarisk konturteokning av läget i Vinland genom att beröra några av de viktigaste aktuella problemen.såsom av denna framstå ilning framgår är vårt liv för närvarande ingalunda enbart en dans på rosor. VI har många svårigheter att övervinna. En betydande del av dessa svårigheter har framkallats genom vårt eget krig. men den största delen av dem härrör dook av det fortfarande pågående kriget mellan stormakterna ooh främst av det avbrott i trafikförbindelserna krkget vållat ooh den därav 1 sin tur framkallade knappheten på livsförnödenheter. Trott detta bär stämningen 1 landet en prägel av tillförsikt ooh vi tror. att vi skall reda oss med våra svårigheter, om blott freden 1 landet kan upprätthållas. Ingen kan dook gå 1 borgen för fredens fortsatta upprätthållande ooh Just däri har vi att söka stundens största problem. För närvarande sprldes Ju 1 propagandasyfte mångahanda rykten ooh vi får höra mångahanda förut*» sågelser om hur det kommer att gå inom den närmaste framtiden. Främst riktas uppmärksamheten l vårt land på alla de uppgifter, eom tyder på uppkomsten av en eventuellt skism mellan Tyskland ooh Rådsunionen.Luften år formligen tjook av uppgifter ooh rykten i den vägen. Man förmodar, att en sådan sammanstötning är tämligen sannolik ooh att Tyskland ilimilm iinil ITIllf sammandra-

12) ger trupper 1 Horden för detta ändamål ooh befäster Dl.a. den norska kusten*härvid tordf Tyskland å U X ta sikte på staden Mur- ftkl&z mansk vid Rådsunionens Ishavskuet samt på vurmam-banaa* Rådsunionens ändrade Hållning till Finland förmodas Härrcra av samma omständigheter, ty uppenbarligen inser aan även där situationens allvar* 1 en sådan situation vore en fastare sammanhållning nelian Hordens länder av yttereta vikt*det är beklagligt* att denna fråga icke avancerat, trots talrika initiativ ooh långvariga diskussioner i ärendet* såvitt nan ****** tros sig veta i vårt land, skulle man i Rådsunionen numera förhålla sig gynnsamt till den tarkem, att Sverige ooh Finland tillsammans skulle överväga frågan om ett gemensant försvar. Det M I M I K uppges även* att denna tanke ej heller skulle väcka nämnvärt motstånd 1 Tyskland* I varje fall avvaktar vi 1 Finland med éet största intresse för att icke säga den största spänning det världspolitiska händelseförloppets framtida utveckling*de kommande händelserna kommer att ha en avgörande betydelse fffl»**1* 1*** för Finlands oon '*' f, säkerligen i i U i U I M l för hela lordens framtid.