Tätä hyvää tapaa noudattaen pyydän keskustelun aluksi. laisten edustajain puolesta kuvata millaisiksi Suomen olot

Transkript

1 O uujjuk ^. /(U ^ u c < ^ U ^ i 4 L y t * v ( t VD Näissä meidän lcokouks i s samme on ollut tavapa antaa tietoja kunkin raaajk'oloista ja siten informoida toisiamme. Tätä hyvää tapaa noudattaen pyydän keskustelun aluksi suoma laisten edustajain puolesta kuvata millaisiksi Suomen olot ovat muodostuneet sen jälkeen kun viimeksi joulukuun 14 päivänä 1941 olimme koolla. Tämä selostus tulee pakostakin olemaan verrattain ylimalkainen* minkä lisäksi se kiireessä laadittuna ehkä ei voi olla aivan täydellinen. Suomen ja Neuvostoliiton sota. Se uusi sota* johon Suomi on joutunut Neuvostoliiton kanssa* vaikuttaa ratkaisevalla tavalla oloihin kalkilla aloilla Suomessa. Mitä tapahtumiin itse rintamalla tulee, ei niihin nähden ole suuriakaan muutoksia tapahtunut sen jälkeen kun suomalaiset joukot joulukuun 6 päivänä 1941 valtasivat Karhumäen. Sil- '- loin oli Suomen armeija^ oeairtsr- saavutettu verrattain edulliset strategiset puolustuslinjat ja niille oli tarkoitus pysähtyä. Siitä lähtien ei ole myöekään tehty yrityksiä edetä pitemmälle. Ellei ota lukuun kahta suurempaa j V, (hyökkäysyrltystä /venäläisten taholta'j kevättalvella 1942*.. toinen niistä Syvärillä toinen Kiestingissä/ el myöskään Neuvostoliiton joukkojen taholta ole suurempiin sotatoimiin ryhdytty. Rintamilla on tämän johdosta vallinnut kutakuinkin tasainen tilanne. Menetyksiä on tietenkin edelleen ollut* mutta ne ovat olleet hyvin alhaisia siihen verrattuna, mitä hyökkäystoiminta syksyllä 1941 m&ll e maksoi.

2 -2- 'y J Suomen sota on tietenkin / suurassa määrin riippu vainer dytty siihen toivoon, että Pietari olisi voinut tulla vallatuksi viime vuoden aikana, jolloin myöskin Suomen joukkojen asema olisi huomattavasti helpottunut. Jos niin olisi käynyt olisi fcoitu vapauttaa suuret joukot väkeä tärkeämplin tehtäviin. Tämä odotuksemme el ole kuitenkaan täyttynyt. Päinvastoin näyttävät viime tiedot erikoisesti Pietarin 4/ t/ tr*-,0l*/<u4& V ' Rintamalla vilttaavan siihen, että Neuvostoliitto pya^yy hankkimaan vapaamman pääsyn Pietariin. Jos näin tapahtuu, merkitsee se tilienkin sitä, että vahdin pidon meidän taholtamme täytyy edelleen jatkua, ehkä entistä tehostetumminmin. h koko Itä-rintama11a käydyistä taisteluista. ( Olikin jo eläyr t OCtsUaJCt^ ItvLfr-, - Tämä on luonnollisesti herättänyt melkoista huomiota maassammikä s y me samoin kuin yleensäkin se käänne, mink! ^tä-rintamiflla Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 19 päivänä marraskuuta on tapahtunut. Neuvostoliiton voimat näyttävät olevan paljo %yji suuremmat kuin millään taholla oli voitu od uliffäkaa. Toistaiseksihan ei mitään ratkaisevaa tällä rlntamanosalla ole 4/U4^*v (jlajb*** \ tapahtunut ja kaiken todennäköisyyden mukaan tulee Neuvostoliitto, käytöön ratkaisu lopulta mihin suuntaan tahansa, sel- vlämään leikistä suuresti heikentyneenä. Se/- tulee olemaan koko Bui'upftlle Jh ainakin Bu emello. suujm. helpotus. ^ Viipymättä tämän enempää sotatapahtumissa yrttsh) lyhyesti kuvata, mlllalifisfil Suomen ulkopoliittinen asema tällä hetkellä on. Nykyisen maailmansodan alkaessa Suomi julistautui puo- far %lm. lueettomaksl halusi pysyä ulkopuolella le±k±n samalla tavalla kuin Ruotsikin. Siinä emme kuitenkaan ole onnistuneet. Ensin

3 -3- M/oJux,*X '4&P<*uV#-(U^IUa^PuXj^ f*itsco-a fauydimavr-^u 4/ *» isaimme vastaamme/ talvisodan marraskuun Topilla 1939/Vedalleen jouduimme ^nfa<>p sotaan Neuvostoliiton kanssa kesäkuussa 1941 UAtXf^Jky Tämä [sota on huomattavalla tavalla komplisoinut Suomen asemaa niihin valtioihin nähden, jotka ovat liittoutuneet Neuvostoliiton kanssa. Ensiksi katkesivat diplomaattiset suhteet Englantiin ja erinäisten noottien vaihtojen jälkeen julisti Englanti joulukuun 6 päivänä 1941 sodan Suomea vastaan. Tätä sodanjulistusta seurasivat kaikkjaienglannin domlnioltten samanlaiset julistukset. Näistä el kuitenkaan toistaiseksi ole ollut mitään käytännöllisiä seurauksia, koska minkäänlaisia sotatoimia Suomen ja sodan julistaneiden valtojen välillä el ole tapahtunut. Sodanjulistukset lienevätkin pääasiassa katsottava aiheutuneiksi Neuvostoliiton halusta tällä tavalla painostaa Suomea. Saamiemme tietojen mukaan nauttii o / (j W M Suomi, sodanjulistuksesta huolimatta, suurta/(*oodpälliä Englan- H-Xy nissa, j-ee-ta me olemme saaneet osituksia monella tavalla. Monimutkaisemmiksi ovat sen sijaan^ suhteet Yhdysvaltöihin (muodostuneetj Toistaiseksihan olemme ^/edelleen ystävällisissä suhteissa Yhdysvaltoihin, mutta välit eivät siltä huolimatta ole aivan normaaliset. Jo syksyllä 1941 suoritettiin muutamien noottien vaihte Yhdysvaltain ja Suomen välillä, mitkä nootit koskivat Suomen sodan päämääriä j Suomen rajoja. Silloisessa tilanteessa emme kuitenkaan voineet ottaa niitä huomioon-; Sen jälkeen ovat välit jatkuvasti kylmenneet ja viime viikkoina ainakin Ky virallisesti melkolailla kärjistyneet,/ Konsulisuhteet katkesivat jo syyskesällä viime vuonna. Sen jälkeen ei kummallakaan maalla ole konsuliedustusta toistensa luona. Tuorein tapahtuma oli se kun Yhdysvaltain toimenpiteestä Suomen mahdollisuus

4 -4- harjoittaa tiedoitustoimintaa Yhdysvalloissa lopetettiin Yhdysvaltain samalla lopettaessa tiedoitustoimintansa Suomessa. Kummassakin näissä tapauksissa oli aivan etsitty aihe. Hyvällä tahdolla el olisi ollut minkäänlaista aihetta tällä tavalla osoittaa mieltä. Viime aikoina on lisäksi ollut monia pienempiä hankauksia. Viimeksi on Yhdysvaltain lehdistössä ja niiden aiheuttamina myöskin muiden maiden lehdistöissä pantu liikv keelle suoranainen huhukampanja Suomea vastaan. Tärkeimpänä asiana /on ollut hyvin arvoatolava kirjoitus eräistä Japanin ly lähetystön Helsingissä toimeenpanemista juhlasta, joihin osallistumisesta syytetään Suomen pääministeriä ja muitakin «1- t /ysfa/ytåq&xi-tm14 Jy "J nistereltä. Kun täs-eä juhlassa, jcnca pidettiin/kenenkään sitä etukäteen muistamatta/japanin sotaan liittymisen vuosiiäaa päivänä, dläytettiin hyvin- räikeä filmi Pearl Harbourin taisteluista, on tätä käytetty aiheena hyteinkin kiihkeisiin hyökkäyksiin. Pääministerin on väitetty esiintyneen innokkaana Japanin kannattajana ja eläköön-huudon kohottajana. Tästä on tehty suuri asia ja kuitenkin käynti tässä Juhalassa oli h aivan tavallinen kohteli^iuskäynti. Ja- Jos tahdittomuutta jollakin taholla on ilmennyt, on siihen syypää Japanin lähetystö, joka on käyttänyt tämmöistä tilaisuutta hyväkseen poliittisen propagandan esittämiseen.y/on syytä mainita, että /myöskin Helsingin Ruotsin lähetystön edustaja oli / ]Liu*to A&*Jk*4 samadsa juhlassa läsnätämä» /tapaisilla jutuilla on suuren yleisön mielialaa Yhdysvalloissa koetettu nostattaa Suomea vastaan,ja palkki viittaa siihen, että Yhdysvaltain hallitus

5 -5- i- hetken llwjkjuq-ktj tutuksiv tä44i li/ltlimtyr, AAAuaAa it-a ojl *. t*a. tia L. U maa~*uj + ' haluaa varata Itselleen riittävästi osoittaakseen <UHj tullen ^suhteiden katkeamisen tarpeelliseksi^/tolstai M u» thxuttx^ t seksi ei saamiemme tietojen mukaan täesä suhteessa/'kultenkaan liene olemassa mikään välitöntä vaaraa. Päinvastoin ovat Washingtonln ulkopolitiikan hoitajat useaan kertaan ja viimeksi aivan äskettäin Ilmoittaneet, että el ole mitään syytä pelätä pitemmälle meneviä toimenpiteitä ellei Suomi itse anna siihen aihetta ^ eli ( kuten sanat kuuluvat f 4J*CXlÄu^*- 4-uli 1M*/ \j u u aum A.e*, U 1uUL4% V-lAÅU^" "el anna apua Saksalle". Hyvin yllättävää on kuitenkin as ollut saada /kuulla samoilta henkilöiltä, että siellä odo- tetaan miehien vaihdosta Suomen hallituksessaj Esiinnytään toisin sanoen aivan samalla tavalla kuin Neuvostoliiton ^uuuu M ^ J j j C ulkoasiain-hkomissaari Molotov keväällä ja/kesällä Lisäksi on merkille pantava se ajojahti, joka erikoisesti 0/uu* * * // f f ministeri Vlttinglä vastaan on pähtu lllkeelle Vashiijtonista L n t c käsin ja johon valitettavasti on saatu myöskin Skandinavian sanomalehdistö yhtymäär Suomen taholla pannaan tietenkin erittäin suuri arvo jotka a, ja paino sille, että suhteemme Yhdysvaltoihin, gxiklx vahastaan ja perinteellisesti ovat olleét erittäin hyvät, voisivat palautua entiselle sydämelliselle kannalle. Omasta puolestamm tulemme tekemää kaiken voitavamme tässä suhteessa U é' tmi kun on kuitenkin myönnettävä, että eräät asiat / tähän saakka/ melko lailla taitamattomasti hoidettu/ ettuy Käsityksemme onkin a {a a CT >*/", ettei mqthdolllnon suhteiden* katkeaminen riipu Suomesta eikä sen toimenpiteistä, ^fs tä vaatimuksista vaan neuvostoliiton mahdollisesti esittä ja Yhdysvaltain on^sta J^res^Lstä.

6 -6- Mitä tulee toisella puolen barrikaadinf olevaan Saksaan on todettava sama kuin aikaisemminkin, että sinne päin ovat suhteet jatkuvasti olleet h yvät. Saksan niinhyvin sivill- kuin sotilaallinen ^suhtautuminen Suomeen on ollut kaiken alkaa korrektia eikä hankauksia ole sattunut. Saksan taholta on myöskin kalkin tavoin koetettu pitää huolta siltä, että Suomi on saanut joko Itse Saksalta tai sen välityksellä mitä se on tolmeentullakseen tarvinnut. Eräänlaisia symptoo- meja on kuitenkin esiintynyt siltä, että saksalaiset mielellään pyrkisivät saamaan ±k ±s k A b2±±h x ± tukevampaa otetta maamme talouselämään. Erikoisesti on sieltä käsin oltu kiinnostuneita Petsamon nikkelikaivoksista. /Kuten aikaisemmin lienee tullut mainituksi el Suomella ole Saksan kanssa mitään poliittisia sitoumuksia. Olemme vain joutuneet taistelemaan yhteistä vihollista vastaan. Mielestäni el edes saksalaisten käyttämä i termi "aseveljet" oikealla tavalla Ilmaise suhdettamme semmoisena kuin me sen käsitämme. Sotilaallinen termi ^c opelll- n gerent vastaa mielestäni paremmin meidän asennettamme toisiimme! (L4.A + «u Miten välimme Ruotsiin viime kuukausina ovat kehltty- ^ Ai- sl^ltä on tässä tilaisuudessa tarpeetonta mitään kuvaus- neet, ta antaa, koska se on kalkille hyvin tuttua. Voine» kuitenkin vakuuttaa, että Suomessa pyrkimys orientoitumiseen Skan- dinaaviaan/ on yhtä luja kuin aikaisemminkin, vaikkakaan keskustelua siltä el ole jatkuvasti ylläpidetty. Viime viikkoina keskustelu^ kuitenkin on jälleen virinnyt j o h t u e n ^ maila, osittain /"Fagerholmin puheesta, jonka laajalla rinta- tosin on väärin

7 L -7- katsottu merkitsevän käännettä Suomen mielipiteessä, lsaooim CW-M ktrtn Erkki Järvisen jsr Adolf Virtasen julkaisemista kir 7 - U /. ^ q ~ f&vujifaj Joi s tav^täs s ä yhteydessä lienee /paikallaan mainita, että J m * * *. * * * s, msitä - aina ole miellyttänyt se tapa, jolla (/'Ruotsin lehdistö/ on kirjoittanut Suomen asioista, vapa inkin milloin % se on osoittanut o levänsä lilaksi Yhdysvaltain propagandan alaisena. Luonnollista on, että me olemme suurella murheella seuranneet olojen kehittymistä Tanskassa ja Norjassa, vaikkakaan siihen el meillä vallitseviin olosuhteisiin katsoen ole pidetty mahdollisena julkisuudessa paljokaan kajota. Harras toivomme on, että olot mahdollisimman pian voisivat muodostua semmoisiksi, että nämä naapurimaat jälleen voisivat vapaasti päättää omista asioistaan. Näyttää muuten siltä, että ulkomaat ovat suuressa määrin kiinnostuneita meidän maamme tapahtumista. Varsinkin ~Uj CX^l#/A/Cu *w jos jokin erikoinen t ria sattuu ( voidaan tästä herännyt keskustelu /paisuttaa suuresti^ Näin on gäynyt m.m. Suomessa oleskelevien pakolaisten kohtelua koskevassa asiassa. Sos. dem. puolueen taholla ei feeaan- olla lalolnkaan tyytyväisiä siihen tapaan, jolla Suomessa pakolaisia käsitellään koska siinä meidän mielestämme menetellään tarpeettoman kova kouraisestl. Niin rälkeäksi kuin miksi sitä on tahdottu kuvata, ei heidän kohtalonsa kuitenkaan ole muodostunut. Erikoisesti on syytä mainita, ettei maassa ole tapahtunut iri tään- juutalaisvainoja / kuten maailman sanomalehdistössä joku kuukausi tajpaperin mainittiin. Valtiollisen poliisin taholla

8 -8- tosln haudottiin erästä suunnitelmaa suuremman juutalals- ryhmän lähettämisestä maan rajojen ulkopuolelle, mutta tähän päästiin riittävän ajoissa sekaantumaan. Voinen tämän jälkeen siirtyä sisäpolitiikan alalle. Heti aluksi on mainittava, että linnarauha eri puolueiden t )u y välillä on edelleen jatkunut ja /maassa /on ollut/ tämän vuoksi f erittäin rauhallista. Kalkki puolueet ovat edustettuina hallituksessa ja yhteistoiminta on sujunut elnakin suuremmitta hankauksitta. Samoin on eduskunnan työ sujunut normaalia paljon rauhallisemmin, monen mielestä välistä Illankin flegmaattisesti. Eduskunta on myöntänyt hallitukselle laajat valtuudet asiain hoitamiseen nähden, kuten sota-alkana on osoittautunut välttämättömäksi ^ ja n^ltä valtuuksia on hallitus myöskin runsain määrin joutunut käyttämään. Eduskunta on jälkeenpäin hyväksynyt kalkki sille oolfeotyt llmoltukcot näiden valtuuksien nojalla r suoritetuista hallituksen tolmen- piteistä. Hallituksen ulkopolitiikka on niinikään saanut eduskunnan kannatuksen. Ne pa-rul paha* llmalsovaa puhe en - vuorc jotka totjdfymtäytetyiksi ulkoministeriön budjetin yh- teydessä, kohdistuivat enemmän ulkoministeriin /kuin hänen politiikkaansa. Ministeri Witting *6n ollut hieman taitamaton - suhtautumisessaan eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan. (lu-% Pari hallituksen finanssiesltystä on (syksyn kuluessa joutunut eduskvinnassa myöskin vastatuuleen. Tämä seikka yhdessä Wlttlng-keskustelun kanssa on herättänyt jonkun vorranhuomlota omassakin maassa, mikä ehkä s m selityksensä siltä, ^ f ' että se / tapahtui f entisen pitkän hiljaiselon jälkeen. Mitään

9 -9- suurempaa merkitystä el näillä tapahtumilla kuitenkaan ole eivätkä ne ainakaan merkitse poliittista erimielisyyttä. Voin myöskin mainita, että Suomen kansa ja ennen kaikkea sen eduskunta suhtautumisessaan erilaisiin poliittisiin suim- trrtm, on edelleenkin yhtä vankalla demokraattisella pohjalla kuin aikaisemminkin. Tätä ehkä el aina voi M i n helposti nähdä ^kun sodan aiheuttamissa oloissa el kaikista asioista voida yhtä vapaasti keskustella kuin rauhan aikana. Sensuuri ynnä monet muut rajoitukset estävät tällöin näkemästä, mitä verhon takana on. Lienee kuitenkin tarpeen mainita, ettei joka taholla eikä varsinkaan sos.dem. puolueen taholla aina ole pidetty onnistuneina niitä sensuuri- ja muita kansalaisvapautta rajoittavia toimenpiteitä, joihin viranomaiset monasti ovat ryhtyneet. Siinä suhteessa ovat olot j-onknn vorran vakaantuneet, &LUIAaa+ fm/ulu*»/ että siirtoväen kysymys on (ainakin toistaiseksi poissa päivä järjestyksestä. Noin 2/3 siirtoväestä on jo voinut palata takaisin entisille asuinsijoilleen» Aellle tulevat korvaukset on lailla vahvistettu ja niitä määrätään paralllaan yksityiskohtaisen arviop perusteella. Jälellä on kuitenkin sangen laaja ja työtä ja uhrauksia vaativa jälleenrakennus- tpimlnta ennenkuin täysin normaaliin oloihin tässä suhteessa voidaan päästät^- Myöskin sos.dem. puolueessa ovat olot täysin rauhoittuneet sen jälkeen kun n.s. kuutosten ryhmä joutui puoluees- ta erotetuksi ja myöhemmin/jcokonaan^/ m Hiova lian ( toimen- r pltelden kautta / vaimetuksi. Viimeiseen saakka epäillmme sitä mahdollisuutta, että heidät [olisi voitu/ ainakaan kaikkia"/

10 -10- tuomita, mutta niin on lopulta käynyt> vieläpä on muutanr±«tuomioita korotettukin1. Myöskään kommunistit eität tätänykyä voi millään tavalla häiritä toimintaa. Tietenkin) 4 * i» ^ w, Ji - W m -*iw <n^-éltl4^ ) ^Tallalla- erilaisia vivahduksia poliittisista mielipiteissä( varsinkin unxx^iiikaajixxkaii sikäli kuin laskelmoidaan sodan päättymistä ja sen jälkeisiä olosuhteita. Puoluejärjest^T (H*/ tpimlnta tietenkin o» kärsinyt sen kautta, että suuri osa miehistä väkeä on rintamalla. Sisäpoliittisista kysymyksistä puheenollen on vielä H<_/ mainittava, että meillä porin- viikon päästä, lähemmin sanoen helmikuun 15 päivänä, suoritetaan /maaosa- presidentinvaali. Herra Rytin mandaatti päättyy silloin ja kun ei sotatilan vuoksi ole mahdollisuutta suorittaa vaaleja normaalisessa järjestyksessä tulevat entiset valitsijamiehet äskettäin annetun lain mukaan suorittamaan vaalin, mutta vain kahdeksi vuodeksi. On j^kseenkln selvää, että heraa Ryti tulee edel ' leen presidentiksi valituksi^ ~VTässäyhteydessä nousee luultavasti myöskin hallituskysymys ainakin jossakin muodossa pinnalle. Toivomuksia suuntaan ja toiseen on jo esitettyn i» ^ «p ir- - f * ** * * enk± lö joutu*» 1 tultuaan valituksi täiseen -toimeen, /henkilövaihdokset ovat n tlnollen mohdol-ll o In..'rh + ' t * * s*, Siirtyäkseni sitten taloudelliselle alalle mainitsen aluksi, että elintarviketilanne maassamme on tätä nykyä mftlko tyydyttävä ja joka tapauksessa huomattavasti parempi kuin edellisenä talvena. Tästä saamme /^kiittää [^lähln n ä jsitä, että vtredon. sato viime syksynä oli jonkun verran parempi

11 11 kuin kahtena edellisenä vuotena, eli n. VO 36 vv U. H V J rekordisadoista. Viime vuoden sadon lasketaan nouséeen vain n. 61 % :lln äsken mainitusta keskisadosta. Kun Suomi el kui- tenkaan vielä tähän saakka koskaan ole ollut omavarainen^ el oma satomme säännöstelystä huolimatta /lltä täestön tarpeisiin. Puuttuvat erät on<f"'saatava ulkoa ja tässä suhteessa olemme voineet täysin tyydyttävin tuloksin neuvotella Saksan kanssa. Niinpä Saksa edellisenä kulutuskautena oh**/ luovutti meille viljaa 227 ''tonnia e ja tällä kulutuskaudella on jo sovittu n. 200, ytonnin viljaerän laivaamisesta. Siitä onkin suuri osa jo maassa ja meillä on niinollen viljaa valtion käytettävänä ainakin kevääseen saakka. Lihaa saamme kovin vähän, maltoa hieman enemmän, mutta multa elintarvikkeita kutakuinkin tyydyttävästi niin että tulemme toltemme meen vaikka emme eläkään hyvin. Kun yhtey^ ulospäin onat täysin katkenneet, ei meillä ole mahdollisuutta saada fy (L&Hm, sentapaisia erlkoislähetyksiä, joita Ruotsi "I^elJ^IlJ&t^e^ l, avulla on pitkin alkaa saanut vastaanottaa. Tuotannollinen toiminta &en a Ijaan on huomattavsti kärsinyt, mikä johtui^ työvoiman puutteesta. Työkykyinen väestöhän on joko rintamalla tai suorittaa laajoja llnnoitustöitä tai /palvelee sotatarveteollisuudessa. Maataloudessa <wm selvittiin viime kesänä siltä huolimatta kutakuinkin tyydyttävästi sekä naistyövoiman että erikoisesti järjestetyn talkoo-tolmlnnan avulla. Kyntötavotteesfea saatiin /75 % saavutetuksi. Sen sijaan eivät ohjelmat polttopuun ja tehtaiden raaka-ainepuun hankintoihin nähden ole sujuneet läheskään suunnitelmien mukaan. Ponnistaaksemme kaikki voimamme on

12 - 12- aivan äskettäit^ järjestetty täydellinen työkut- sunnat, joissa kalkki miehinen väki määrättyjen Ikäluokkien välillä on velvollinen tulemaan tutkittavaksi M Tn samalla n / tavalla kuin asevelvolllsuuskutsunnolssa. ja Kos hän- -on työkykyinen eikä ole pysyvässä työssä, määrätään hänet tarpeellisiin töihlnl^kalkkl voimat koetetaan näin mobilisoida. f C, Naisethan ovat jo kauan olleet [työssäy mukana). Ennen kaikkea on teollisuus joutunut kärsimään työvoimf puutteesta. Eräillä Taloilla on voitu ylläpitää entistä tahtia mutta toisilla ja varsinkin tärkeimmillä vientiteollisuuden aloilla el ole päästy edes puoleen normaalista. Tästä joh- Ifb w>'. tuu, että myöskin vientimme on ollut sangen vähäinen, määräänsä nähden vain l/3 normaalisviennistä. Kun tuontitarve siitä tflcmh* Uutuus J huolimatta on ollut suuri, nousten (&r0 Minardi l n m a rkkaan yli/ U4' viennin tehdessä vain 5,3 miljardia markkaa, on kauppataseemme viime vuodelta muodostunut niin huomattavassa määrässä J flatuusimjul/ kuin int-1 jardla markkaa passiiviseksi, kaupastamme tapahtuu n. 70 % suoraan Saksan kanssa, toisella sijalla on Tanska ja kolmannella Ruotsi. Muidenkin Keski-Europan maiden paitsi Säkään kanssav on Suomi voinut ylläpitää jonkun verran kauppasuhteita. ^. J 1ly-fl1I Sota on tietysti huomattavasti rasittanut valtion finansseja. Meidän puolustusmenomme nousevat n. 120 milj. kruunuun kuukaudessa ja kun tähän tulevat lisäksi slvillmenot, jotka myöskin ovat kasvaneet osittain siirtoväen asiain f jn osittain sodan aiheuttajien huoltomejjojen johdosta, ovat valtion menot valtavasti suuremmat kuin aikaisemmin. Valtion tr+l./ JSUO/ budjetti tälle vuodelle nousi tosin / i ^ / milj. kruunuun,

13 i >ifr-ii*to?r4 tduioju^mvuuuu ff*'-.tf%$ /UOA-^CL>W^i^Us-v

14 -13- mutta se on sikäli fiktiivinen, että odan aiheuttamat menot ovat kokonaan sen ulkopuolella. Suurimman osan äsken mainitusta summasta muodostavat siirtoväelle suoritettavat korvaukset. Kun maassamme ei oltu alunperin varustauduttu tyydyttämään näin suuria menoja pääsivät valtion finanssit aluksi melko lailla väärään suuntaan kehittymään. Sota rahoitettiin v aikana jokseenkin kokonaan setelirahoituksella. Sen jälkeen 4>n kuitenkin tarmokkaasti ryhdytty työskentele- mään oikeamman rahoituspolitiikan läpiviemiseksi. Nykyään voidaan kaikista valtion menoista n. 50 peittää verotuloilla. Pyrkimyksenä on saada loput (tarpeesta hankituksi lainoilla / vaikkakaan siinä suhteessa el tähän saakka ole tuttu. Valtio on joutunut velkaan Suomen Pankkiin ja täysin onnlson suurena uhkana meictäji rahamme vakavuudelle. Setelistö on noussut Ruotsin rahassa laskien n- 800 miljoonaan kruunuun eli nelinkertaiseksi v tasosta. Kun valtion raha-asioihin vähitellen on saatu j kiinteämpi ote, on uhka kuitenkin pienentynyi* omnoita t-aiia hotlce-b-lä ^jatkuvan inflation v a a r a'ensä pelkää*. Tässä suhteessa auttaa myöskin se, että hinta- ja palkkatasoa on voitu entistä enemmän konrolloida. Elinkustannusindeksi on viime syksystä saakka pysynyt hyvin rauhallisena. Tämä ankara finanssipolitiikka on tietenkin herättänyt jonkun verran tyytymättömyyttä, vaikkakin se verrattain yleisesti ymmärretään. Siitä mm. ovat aiheutuneet ne vähäiset hankaukset eduskunnan kanssa, jolta on sattunut. Tämmöiseen ankaruuteen on kuitenkin suonanainen pakko, ellei tahdota

15 -14- /W <CtLU» * «. ''I-U h.u A* - päästää asioita ajautumaan täysin vapaantl./tosin el meidän valtiovelkamme vieläkään nouse 4 miljardia kruunua suuremmaksi siltä huolimatta, että J&e* olemme käyneet flätn pitkäaikaisen sodan jajsuorittaneetjsllrtoväelle tulevat korvaukset* A u t t a maan resursseihin nähden tämäkin summa on jo huomattavan suuri. Edellä olen koettanut antaa eräitä tietoja, jotka voivat Informoida Teitä meidän nykyisistä oloistamme ja 'Hu,. niistä vaikeuksista joiden keskellä me elämme. Arvaan kui'- tenkln, että Te siatta odotatte jotakin muutakin ja että pääasi^nz/muodos taa kysymys siitä, mikä on Suomen polllttl- nen asema, mihin Suomi pyrkii ja mikä sitä myöhemmin mahdollisesti odottaa. Itse me formuloimme nykyisen asemamme siten^ että me ilmoitamme käyvämme puolustussotaa, jonka tarkoituksena on turvata rajamme ja hankkia maalle rauhallinen tulevaisuus. 4+A+/ Sanomme edelleen, että tämä /on erillinen sota, joka ei ole muussa yhteydessä pareillaan käytävään maailmansotaan kuin että se on saman aikainen ja käydään yhtä siihen osallistuvaa suurvaltaa vastaan. Suomella el siten ole muita vihollisia kuin Neuvostoliitto eikä se ole liittoutunut minkään valtakunnan kanssa sikä niinollen osallinen maailman sodassa. Joskus meistä on käytetty erittäin onnistunutta termiä "neutralt krigförande land".^tämä meidän asemamme määrittely ei kuitenkaan ole saavuttanut jakamatonta kannatusta maamme rajojen ulkopuolella. Puhumattakaan Neuvostoliitosta pyrkivät nlinhyvln Englanti kuin Yhdysvallatkin selittämään meidät Saksan liittolaiseksi ja sen puolella taistelevaksi^

16 -15- ^ CUutÅ t-*... Vältottian meidän liittäneen kohtalomme Saksan kohtaloon. Sen mukaisesti Ilmoitetaan meitä loppuselvlttelyssä/ tultavan myöaliln kohtelemaan. Tietenkin me Suomessa hyvin tiedämme, että maamme kohtalo riippuu maailmansodan kulusta samoinkuin arvattavasti jokaisen muunkin maan. Tätä seikkaa emme kuitenkaan voineet ottaa, emmekä ottaneet huomioon nyt käytävään sotaan ryhtyessämme. ^ m m e volneet^ sallofa^ laskelmoida^ kuka maailmansodan voittaa\fåun surmansllmukka riippui päämme päällä^ Sikäli kuin Uf f lp S maailmansota lähenee /ratkaisuaan astuvat siihen kytketyt kysymykset kuitenkin etualalle ja ilmeistä on, että tämä b ratkaisu vähitellen lähenee. Nytlcän vastakkain olevien suurvaltain voimat alkavat [olla {~ vähitellen^ loppuponnistukseen kerätyt ja varustelut niinikään korkeimmassa tehossaan./teismi seksihän ratkaisussa «-1 -rol -eitä- mil ään tie tm / ja varsinkaan eivät' Länslvallat /o le <LY tähän mennessä (mitään huomattava aikaansaaneet^/^ ärkelmmäksi o» muodostunut Venäjän rintama, A*./ joka meille / on tärkein ja jonka tapahtumia me niinollen mitä kiinteämmin seuraamme. Useasti on meitä askarruttanut ajatus olisiko tarpeellista tai edes mahdollista muuttaa asennettamme, toisin sanoen olisiko mahdollista hypätä toiselle puolelle. Meille on monelta taholta suositeltu erikolsrauhan tekoa Neuvostoliiton kanssa. Ulkomaiden sanomalehdet ovat suo- /v\ma*>4* rastaan vilisseet tätä koskevia tieroja. Yhdysvaltain taholta on /useasti viitattu tämmöisen erikolsrauhan mahdollisuuteen. Mitään varsinaisia tarjouksia vielä vähemmän rauhanehtoja el kuitenkaan ole esitetty. Lehdet ja radiot ovat tosin

17 -16- mainlnfteet ehtoihin kuuluvan milloin valtakunnan vanhan rajan, milloin nykyisen joukkojemme miehittämän alueen rajan, väliin taas Moskovan rauhan rajan Hanko mukaan luettuna. Kun tämä kysymys erikolsrauhan tekemisestä varmaankin on täälläkin askarruttanut ajatuksia, on syytä päättävästi sanoa, että siihen el ainakaan tähän saakka ole ollut mitään mahdollisuuksia! Puhumattakaan siltä, että emme lasinkaan voi luottaa Neuvostoliiton hallituksen lupauksiin ainakaan niin kauan kuin maailmansotaa kestää ja etteivät myöskään Englanti tai Yhdysvallat voi tässä suhteessa antaa mitään takeita, on useita syitä, jotka tokevät tämmöisen ajatuksenkin mahdottomaksi. Ensinnäkään emme voi laskea aseitamme niin kauan kuin ei yleistä rauhaa ole saavutettu. yhtä vähän kuin Te täällä Ruotsissakaan voisitte sitä tehdä. Toiseksi me olemme täydellisesti riippuvaisia Saksasta sikäli kuin on kysymys meille f välttämättömien tarvikkeiden kuten elintarvikkeiden, hiilen, metallien, ym saannista. Miltään muulta taholta niitä ei ole t mahdollista» s t a - saada, ia f s M X a u p ^ h t s y, tetke.a kuolemme hyvin pian nälkään^ Kolmanneksi on maassamme suuri määrä saksalaisia joukkoja. Emma uni ajatollakaan sotatolmlli ryhtymistä.he ie i iiiiihu^. Älliä m1 eluamml» oodimme Neuvu^to- f ^ r v llitt^ kuin Saksaa vastaan/ Myt -kunniar merkitsee1 yctfly " jotakin. El voi harjoittaa vaihtolavaa politiikkaa ja olo» a**» puhtaiden- muuttuoooa hypätä toisen hevosen selkääm Edelleen (LoJEp* on tiedettävä, että jos jollakin taholla maassamme tämmöistä rauhaa ajateltaislinkin, el /tuinkaan oltaisi yksimielisiä emme-

18 -17- känissään tapauksessa kaiken kukkuraksi halua päästää irti kansalaissotaa. Zu Olemme esittäneet nämä näkökohdat Hain, kun tu 4LÅIU.UU*/' Yhdysvalloista tänne / tulleet henkilöt ovat ottaneet asian puheeksi. Olemme tloduotelleet heiltä voivatko he lähettää V, tänne puolen miljoonaa miestä ja voivatko he /^ruokkia J ainakin yhden vuoden ajan f Suomen kansan, ZthajvuudL im ' * 1* 1* ta Mämä kysymykset ovat mykistäneet heidät ja he ovat täysin ymmärtäneet asian mahdottomuuden.. J_ h :. b-djjlm * ± näinollen ole muuta tietä (kuin jatkaa entistä i2aaamj / kurssia. ( Saattaahan /Olla mahdollista, että Saksa ja Neuvosto- oj UA^uM-*- 4>UMA> t, j it ^r.j^i- ^ liitto vielä tekevät keskenään rauhan, jos huomaavat, ettei sodalla pitemmälle päästä. Näistä mahdollisuuksista on nyt kuitenkin turha / puhua. Voimme ainoastaan ilmoittaa, että olemme tarpeen vaatiessa vapaat päättämään. Tuleviin ratkaisuihin [tietenk i n / vaikuttaa] myöskin huomattavalla tavalla feysymys siitä, minkä päämäärän Suomi on Itselleen asettanut sodassa. Siinä suhteessa alkustartti ei ollut varsin onnelllnen. Sekä ylipäälllkttn tunnettu päiväkäsky että saamia ( äanggn m z voimakkaasti esiintynyt opinion! jopa propagandakin aikoivat puhua / Suur-Suomen luomisesta, Itkä-Karjalan valloittamisesta ja muista kauaksi tähtäävistä tavotteista. Maailma on siis voinut saada sen vaikutelman, että me vakaasti pyrimme tämmöisiin tavotteislin. Tätä käsitystä [osaltaan/tukee( se, että armeijamme on tunkeutunut pitkälle entisen valtakunnan rajan taakse. Kuten alussa jo tuli mainituksi on eteneminen jkultenklnj~vlsslln puolustuslinjaan päästyä") lopetettu ja taistelu on muodostunut asemasodaksi. S Kieltää ei kuitenkaan voi

19 1 r äh /. T U Pöh Viå dessa våra möten ha vl haft för vana att lämna uppgifter aa förhållandena i ået egaa landet eoh på aå aätt informera varaaåra. Maå taata på åaaaa gaåa kutym kar Jag att se* ialaåaiag till åiskusaieaen på åa finländska repreaen- taataraaa vägaar få raåagöra för hur förhållaaåaaa i Finland atveeklat sig aaåaa vi åaa 14 åeoemher 1941 aaaaat vara församlade, Dean* reåagöralae kammar självfallet att vara aågat ytlig;åaa är uppgjerå i star haat aoh kaa därför laka vara allåelea fullständig. Kriget mallaa Fialaaå aoh Rååaunisaea, Dat aya krig,i vilket Fialaaå råkat M å R&daanieaea,iavarkar i avgöraaåa graå på förhållaaåeaa på alla anrååaa i Fialaaå, Vaå häaåelseraa viå fraataraa beträffar,så har åärviålag aågra större föränå- riagar icke iaträffat efter ået åa fialäaåska trapparaa åaa 6 åeoaahar 1941 arövraåe Karhumäki, Finiaaås armå haåe åå app- aått Jämförelsevis fördelaktiga strategiska linjer,aoh avsikten var att ataaaa viå dem. Maa har icke haller åäreftar gjart försök att träaga längre. Om maa fråaser ett par större av ryssarna vårvintern 1942 gjeråa anfallsförsök -ået ena vid Syväri, ået aadra viå Kiestinki- har icke heller de rådsryska atyrkaraa skridit till aågra större striåshanålingar Vid freateraa har av denna arsak ett tämligen stabilt tillstånd varit rådande. Förlaster ha vi natufcligtvis fortfarande haft,men de ha varit mycket små Jämförda maå vaå angreppsverksamhetaa höstea 1941 kostade

20 E Fialamåa krig är självfallet i högsta grai avhftmgigt av stricte r ma på hala öatfrenten, Maa haåa redam hiimmit imieva alg i för- heppniagen.att Petersburg akalla ha kammat arövraa under semaata år, varvid ävem da fimlämdaka trapparmaa atällalmg i hög grad akalla ha lättats. O m aå haåa akatt,&å hade atara akarer falk kammat frigöras för viktigare uppgifter. Damma vår förväatam infriade a deck inta. Tvärtem syaas da samasta meddelandena i all synnerhet fråm Peters- burgsfrenten tyda på,att dat möjligen kammar att lyokata för ryssarna att skaffa sig friare förbindelser med Petersburg. Om så skar,så innebär detta,att vakthållningen på vårt håll måsta fertsättaa.kanske intensifieras. Självfallet har detta väokt star uppmärksamhet i vårt land.likaem i allmänhet det läge,asm uppstått på östfrenten efter det den ryska stereffensivem den Ig november aattea i gång, Rådsunienens krafter synas vara betydligt större än man på någet håll kunnat för- meda.ech i varje händelse synes den i ett vinterfälttåg fertfarande kanna gripa initiativet. Tillsvidare har ja ingenting avgörande skett på detta frentavanitt,eoh av allt att döma kemmer Rådsunienen,ebereen- de av i vilken riktning kriget avgörea.att betydligt försvagad gå at ar leken. Detta kemmer att för hela Eurapa eoh i varje fall för Finland att innebära en betydande lättnad. Utan att längre dröja vid krigshändelserna akall jag na försöka ge en bild av Finlands atrike apolitiska läge i denna stand. Vid det nuvarande världskrigets utbrett förklarade Finland sig neutralt,i önskan att på aamma aätt sem Sverge stå utanför kriget. Däri ha vi deck ioke lyckats. För det första måste vi föra vinterkriget Vår utrikespoliticka ställning var därunder enkel

21 oh kl ar. I juni 1941 raka do vi any# i krig med Råds unionen.de t ta sistnämnda krig har i märklig grad komplicerat Finlands ställning till de atater,vilka äro allierad med Rådsunien#». Först abbrötos de diplomatiska förbindelserna med England och efter det en del»eter utväxlats förklarad England de» 6 december 1941 krig mot Fia- la»4. hornaa krigsförklariag efterföljdes av likaa»de föröaringar fria alla brittiska dominions, Eågra praktiska följder har detta deck tillsvidare icke haft,eftersom några krigahaadliagar icke ägt rum mollaa Fialaad och de läador.sem avgivit krigsförklaringarna. Dessa krigsförklariagar tord också huvudsakliga» ha tillkommit på Rådaunionons öaskaa att på detta aätt öva påtryckning på Fialaad, Enligt de uppgifter vi erhållit åtajuter Fialaad,trets krigsförklariagea ea betydaade "Geed Will" i Eaglaad. Detta ha vi också erhållit måaga bovis för» Mora iaveoklad ha däromet förhållaad aa till Föroata statarna ge- taltat sig * Visserligen stå vi allt fortfaraad i vänskapligt för- hållsad till Föreata Stateraa,mea trots detta är relationerna icke fullt aermala* Radsa höstea 1941 utväxlades mollaa Fialaad eoh Förenta staterna några aater, vilka berörde Finlands krigsmål och Fialands gränser. Under dåvaraad läge kund vi dook icke beakta dem. Därefter ha förbindelserna fortsättningsvis svalnat eoh under de aeaaste veokeraa till ooh med ea hel del tillspetsats, K asularförbindelserna avbrötos redaa på höst- sommaren aenaate år. Efter detta har lngetdera landet keaularrepresen- tatlea has det andra. Den färakaste händelsen är då på Föroata sta tornas åtgärd Finlands möjligheter att bedriva laformationsverksamhet i Föreata statera upphävdes. Samtidigt upphörd Förenta staterna med sia infer-

22 4 matiensverksamhet 1 Finland. I båda dessa fall har man allå»log avsiktligt sökt arsak» Med geå vilja haåa åat iok* fuaaita någon sem halat eraak att på åatta sätt demenstrere» På aaaaat» tiå har deasutem många niaår» slitningar förakemmit. I Sanaat har 1 Föranta statarnaa tidnings pra s a eoh sem an följå åära v eokså i övriga länåars tidningspress an sannskyldig rykteakampanj igångsatta met Finland* Dan främsta eraaken till denna kampanj har varit en färglagå skildring av en tebjudning på Japanske legatienen i Helsingfera * Man förebrår Finlands statsminister eoh andra regeringa -medlemmar för att ha tagit del i bjudningen* Enär vid tillfället*sam» utan att någen på förhand arlnrada sig detsamma- höll» på årsdagan av Japans inträde 1 kriget,aem avalutninganummar förevisades en synnerligen bjärt film från striderna vid Pearl Harbeur.aå har detta begagnats sem akål för hätska angrepp* Dat har påståtts,att atatsminisi r m tern uppträtt sem ivrig anhängare av Japan eolyhöjare av leve-rep*iv detta har gjerta an ster sak eoh ändå var besöket på denna feat en alldeles vanlig artighetsvisit* Om taktlöshet på någet håll framträtt, aå är Japanska legatienen den skyldigs,då den utnyttjad ett dylikt tillfälle till framförandet av pelltlsk propaganda * D«t kan nämnas,att en representant för Sverges Heisingferslegatien var närvarande vid samma fest. Med tillhjälp av denna eoh andra liknande hlaterler har man försökt få den allmänna eplnienen i Förenta statarna att riktas met Finland,»oh allt tyder på,att Förenta staternas regering önakar reservera tillräckliga orsaker för att när ögenblloket är kemmet kunna förklara adt avbrytande av förbindelserna anr varande nödvändigt* Betenknande är,att Förenta staternas press lok» m»d ett enda erd enmämnt

23 utrikesminister Witting nyligen givna intervju aller ån pressuttalanden, sem gjorts mnå nnlnåning av denna. Enligt ån uppgifter vi erhållit förefinnes för närvarande iolcn någon omedelbar fara för att förbindelserna akalle avbrytas. Tvärtom har lnåarna av atrj kaspolitikan i Washington viå flora tillfällan aoh bl anå annat all. åalaa nyligan meddelat,att åat ieke förefinnes skäl att frukta längre gåenåa åtgärdar,i åan mån Finland ioko självt gar anleåning åärtill,al.lar»såsom aråan lyåar, "ioka gar hjälp åt Tyskland. Dat har dook varit myoket övarraskanåa att samtidigt sv aamma personer få höm,att man på åat hållet förväntar personskifte i Finlands regering. Man uppträder mnå anåra arå sagt på samma satt som Råds- unionens atrikeskommissarie Molotov under våran ooh sommaro Därtill bör bemärkas åan klappjakt,aom från Washington satts i gång ncfc särskilt mot minister Witting aoh till vilken beklaglitvis också åan skandinaviska tidningspressen anslutit sig. Få finländskt håll lägger man självfallet stort värda på att våra förbindelser meå Förenta staterna,vilka traditionellt aoh sedan gammalt varit synnerligen goda,skulle kunna återuppbyggas på hjärt- lig grund. För egen del kommer vi att i detta avseende göraygse- sem bara är möjligt. Samtidigt måste det dook erkännas,att en del saker hittills skötta ganska oskickligt. Vår uppfattning är dock, att om förbindelserna avbrytas,detta ioke är beroende av Finland eller dess åtgärder utan har sia ersak i Rådsunieneas krav och förenta staternas egna intressen. Vad beträffar det på andra aidak om barrikaden stående Tyskland,aå kan man konstatera detsamma sem tidigare,att förbindelsers åt det hållet fartsättningi avis äre oklanderlig».

24 6 Sa tyska civil- aoh militärmyaåigheternaa Inställning till Finland har hala tilaa varit karrakt aoh några slitningar ha ioka förekommit. På tyskt håll har maa aokaå hala tiiaa försökt åra försarg am att Finland aatiagaa fråa Tyaklaaå allar gaaam åaas förmaåliag erhållit vaå åot behövt för att kamma tillrätta. En åal aymptem har åaok framträtt,vilk utviaat,att tyskar»a gäraa skyll* sträva till att få att fastare grepp am laaåeta näringa- liv. I all syaaarhat har maa på åat hållat varit iatreaseraå av niokelgruverna i Petaama. Såaem raåaa tiåigare taråa ha sagts har Finland icke aågra IririaMii politiska övaraaskammalsar maå Tyaklaaå.Vi har blett råkat kämpa mat aa gomoasam fiaaåa. Ealigt mia appfattaiag uttrycker ioka eaa åat av tyakaraa aaväaåa orået "vapenbreåer" på att riktigt aätt vårt förhållaaåe,såsam vi uppfattar åat. Sea militära termea "ce-belli-gereat" matavarar saligt mia uppfattalag bättra vår atållaiag till varandra, Hur vår förbiaåalaar maå Svarga uaåar åa saaaata tiåaraa utvecklats är överflöåigt att raåagöra för viå åotta tillfälla, efteraem åot är alla bakaat. Jag kaa åaok försäkra,att 1 Finland strävandeaa till skandinavisk orientoring ära lika starka asm tiåigare#ävon em diskussienen härom loka eavbrutet fortgått. Uaåar åa aeaasto vookaraa har aa ålkusslen på braå frent åaok åtar satta 1 gång,åelvis bereeaåe på minister Fagerhelma tal, vilket viaaarllgoa meå arätt ansatta lnaabära eg omsvängning 1 åan finländska opinionen,dol vi# på grunå av Erkki Järvisen» aoh åtas Wirtaneas skrifter.i åetta sammanhang taråa åot på samma gång vara på aln plats att nämna,att vi loka alltid till-

25 talats av åst aättpå vilkst Svsrgss tlåaiagaprsas skrivit sm fialäaåaka fråger,i all ayaaarhat i åa fall,åå åsa visat sig i alltför hög graå vara iaflaeraå av Föraata atataraaa prapa- gaaåa Dst är halt aaturligt,att vi mså atsr sarg följt utvaok- liagsa i Daamark soh Hergs.ävaa am vi på gruaå av ås haa ass rååaaåa förhållaaåsaa ioks aaastt åst möjligt att alltför myoket i offeatlighetsa hsröra åetta. Tår iaasrliga förhappaiag är att förhållaaåsaa möjligast aaart måtts atvsoklas i åsa riktaiag,att åsaaa graaaläaåsr åtsr fritt kaa besluta am aiaa sgaa aagelägea- hstsr. Dat försfallsr för rsatsa asm sm utlaaået i hög graå vars iatrsaasrat av häaåslasraa i vårt laaå, I all ayaaerhet sm aå- gsatiag iaträffar,så kaa ålakuasieaea härsm atsrligsa blåsa a upp* Dstta har bl*a. varit gillat i frågam am bshaaåliagsa av åa utläaåaka flyktjagaraa i Fialaaå* På aaolalåamakratickt partihåll är maa vlasarligsa loks aöjå mså åst sätt,på vilkst flyktlagar 1 Fialaaå bshaaålas,smsåaa maa åärvlå saligt vår aaöålgt uppfattaiag förfar -ss8* tix håråhäat Do ok har åsraa öåa loks gsataltat alg aå svårt,aom maa valat måla ut åst. Särskilt bör aämaas,att juåsförföljslasr ioks försksmmlt 1 vårt laaå,såsom i värlåaprsaaaa för aågoa tlå sedaa aåmaåaa.iasm statspalissa har maa visasrllgsm haft sa plaa på att aäaåa sa större grupp juåar ut ur laaåst,mea åstta lyokaåss maa i tiå blaaåa sig j. Jag taråa sftsr åstta kuaaa övsrgå till åst larlksapalitl«a Miråt.t. S.m bör. i n m. a t t h.rgfr.ä..

26 8 mellan de lika partierna fortbestått oh att det av den orsaken varit mycket lugnt i landet.. Alla partier äre representerade i regeringen och samarbetet har ägt rum utan större slitningar.på aamma aätt har rikaagena arbete fortgått fredligare än normaltt enligt mångaa uppfattning till eoh med alltför flegmatiakt ibland. Riksdagen har gett regeringen vidaträokta fullmakter för sakerna a skötande,såsom det under krigstiden visat sig nödvändigt,eoh dessa fullmakter har regeringen också i vid utsträckning kemmit att använda alg av. Rikadagen har efteråt gedkänt samtliga de åtgärder regeringen med stöd av dessa fullmakter vidtagit. Också regerlngena utrikespelitik har erhållit riksdagens stöd. De par em dåligt humör vittnande uttalanden,sem gjordes i samband med behandlingen av utrikesministeriets budget,vere mera riktade met utrikesministern per aenllgen än met hans pelitik. Minister Witting har haft^sagét oskicklig hand i sin inställning till riksdagens utrikesutskett. Ett par av regeringens finansförslag har deck under höstens lapp mötts av metvind 1 riksdagen. Detta faktum har Jämte Wltting-dla- kuaalenen vävkt en del uppmärksamhet också 1 eget land,vilket får sin förkaring av att det inträffat efter en långvarig stiltje, Rågen större betydelse ha dessa händelser deck icke sch i varge fall innebära de icke teoken på pelitiak oenighet. Jag kan eokaå nämna, att Finlands falk eoh framförallt desa riksdag i sin inställning till lika politiska system fortfarande star på lika fast demokratisk grund aem tidigare. Detta är kanske ioke alltid så lätt att se,då man under de av kriget förorsakade förhållandena ioke lika fritt sem under fredliga förhållanden kan diskutera alla frågar. Censuren eoh

27 9 adära inskränkningar hi judrar därvid att se vad a em fleet baken förhänget, het terde deck vara nödigt att eemämaa,att maa ' pä många håll eoh i all synnerhet på socialdemokratiakt håll icke _ ansatt -- a l l t i y S r M M M M e l n t» * me dbergarrät tight t area iaakräekaede C e *? * w - o * / a 7 7 ~J åtgärder,aem myndigheterna måegee gåeg skridit till,vara lyokade, Förhållandena ha stabiliserats 1 det avseeedet att frågas m dee evakuerade befelksisges i start aett åtmiesteee tillsvidare är berta fråe dagordningen, Omkring 2/3 ev de förflyttade ha kasaat återväsda till aisa tidigare boplatser. Ersättsisgarsa åt den ha 1 lag fastställts eoh de fastställas asm bäst på basas av detaljerad värdering, heok återstår ässä es vidsträckt ssfe arbete eoh effer kräv a a de återuppbyggsadsverksamhet ismas mas huamit fram till fullt eermala förhållasdes i detta avseende. Aven isen det socialdemokratiska partiet ha förhållaadeaa varit helt lugsa efter det sexmannagrappen uteslöts ar partiet eoh aesare gesom statsmakterna åtgärder helt eoh hållet sedtystades Is 1 det sista betvivlade vi möjligheten att de åtmlastese alla akalle kassa dömas,nen så har det dock alatligen gått, Ioke heller kemmusisterna kassa sa på missta sätt störa verksamheten.självfallet framträder isem social demokratiska partiet ellka myamser 1 de pelitlaka uppfattsisgarsa,i all aysserhet 1 des mås mas rör sig ned beräkslsgar rörande krigs slutet eoh de kemmasde förhållandena. Partiorganisationernas verksamhet har självfallet lidit av att es ater del av des manliga befelksinges är vid frestarna. På tal em de inrikeepelitiaka frågorna bör ässä nämnas,att hea ess presidentval äger ram efter tre veoker,sälrmare bestämt den

28 IO 15 februari. Harr Rytis ma åat utgår åå ooh åå nas på gruså av krigstillståndet ioka har möjlighet att förrätta val i normal aråsisg aå kanna åa tiåigare elektorerna att enligt an nyligan given lag förrätta va latoman blett fsr två år. Det är tänligen klart att harr Kyti återväljas till presiåent. I åat sannanhanget känner treligan aokaå rageringafrågan i an eller annan fern upp. Förhoppningar i skilåa riktningar ha raåan framställts,och i varje några personskiften nöjliga. För att aeåan övergå till ået ekonomiska områåot nämner jag till en början,att livsneåelaläget i vårt lanå i åetta nu är tänligen tillfreåaställanåe eoh i varje hänåelse märkbart bättre än föregåenåe vinter. Härför få vi närnaat taoka ået»faktum att sköråen sena ate höst var något bättre än unåer åe två föregåenåe åren,eller omkring 70 fo sv rekeråsköråarna unåer åren , Föregåenåe åra skörå beräknas ha uppgått till enåast oirka 61 $ av nyasnämnåa meåslskörå. Hå Finland emellertid hittills ännu aldrig varit självförsörjande i fråga en lisnedel,aå förslår ioke vår egen skörd trots reglenentoringen till folkets behev. Hs nödiga partierna måste därför erhållas utifrån eoh i åetta fall ha vi med tillfredsställande resultat kunnat förhandla med Tyskland. Så avstod Tyskland unåer föregåenåe kenaumtiensperieå 227,000 ton säå åt osa och unåer denna konsumtionssäsong ha vi radan kännit överens en inakeppning av 200,000 ten säå. En ster del härav befinner sig redan i landet- eoh vi ha sålunda i statens lager säå åtminstone ända till våren. Kött erhåller vi nyoket

29 litet,mjölk råget mera,men övriga livsmedel i gaaska aöjäktig utsträckaiag,så att vi kemma till rätta ävea ek vi ioke leva am^.. Så våra förbiadelser över världshavea äre helt avakoraa ha vi iaga s»m Sveftge _ möjligheter att erhålla sådaaa apeoillföraäadaiagar/mea hjälp av aiaa lejdbåtar har fått mottaga* Dea preåoktiva verkaamhetea h ar på gruad av bristea på arbetskraft i hög grad. blivit lidaade, S«a arbetsiugliga befelkalagea befiaaer sig vid freateraa eller utför smfattaade b e fästaiagsa rbe- tea eller tjäaar iaem krigsiadustria, Iaem jordbruket klarade maa sig treta allt aeaaate sommar gaaska bra med tillhjälp av kviaalig arbetskraft eoh i all syaaerhet geaem ea organiserad talkoverksamhet, iv det mål som uppställts för plöjaiagaraa uppaåddos uader höstea 75 Däremot ha programmea för aaskaffaiag av bräaaved eoh råvirke för fabrikeraa ioke aärmelaevia kuaaat förverkligas* För rå att aasträaga alla våra krafter ha vi ayas gått ia för fpllatäadlga arbetsuppbåd,till vilka hela dea maaliga befelkaiagea iaem bestämda ålderagräaser är skyldig att iafiaaa sig på samma sätt som till värapliktsuppbådea* Om dea uppbådade är arbetsför eoh ioke har fas1 arbete.förerdaas haa till aödigt arbete,särmäät till skegsavverk- alagar*man försöker på detta sätt mebilisera alla krafter. Kvia- aoras r å r å h a ju redaa läage varit med i arbetet* Framförallt har iaduatria blivit lidaade av briatea på arbetskraft* Få aågra håll har maa kuaaat upprätthålla dea tidigare taktea,mea på aadra ooh i all ayaaorhet på exportiaduatrias viktigaste områdea har maa icke eaa sluppit till hälftea av det aermala Härav följer,att ookaå vår export har varit litea,till sia mäagd

30 blett 1/3 av aormaloxportea, Då importbehovet trots detta har varit start,uppgåaai* samasta år i eivilföraödeaheter till 790 milj kreaer meäaa expartaa utgjorda hlatt 450 milj.kroserfhar vår haa- delsbalaaa för aaaasta år 1 aå hög grad sam 340 milj»kramar gestaltat alg paaaiv. Av vår utrike aha adel går emkr. 70 $ direkt på Tyaklaad,! aadra rummet står Dammark a oh i tradja Svarga, Avaa med aadra mallaaeurapelska läster äa Tyaklaad har Fialamd 1 Sågas mås kussat upprätthålla haadalsförbiadelaar. Kriget har ajälvfallat i hög grad aasträagt staterna fiaasaer, Våra försvarautgifter belöpa sig till emkriag 120 milj»kramar i måsates aoh härtill kamma ässu oivilutgifteraa,vilka likaså ha ökat,dals på gruad av utglfteraa för dam förflyttade befelkaiagea, dals på grusd av vårdutgifter,vilka förersakata av kriget. Få gxxs gruad av allt detta ära statautgifteraa i överväldigasta grad större äa tidigare* Statsbudgataa för detta år atag till olrka 1,500 milj» kramar,maa dem är såtillvida fiktiv,att da av krigat föreraakade utglfteraa helt ära utasför daasamma» Större deles av ayasaämada summa utgöras av ersättailgar till dem förflyttade be- f aikai aga a» Då maa i vårt laad loka fråa börjas iaställt sig på att tlllgedeae så stentutgifter flaga statsflsasaeraa till aa börjas utveckla sig 1 tämllgea felaktig riktsiag. TJader år 1941 fiaaasi- arades kriget Bästaa halt aoh hållet medels sadalfiaaasleriag» Därefter har maa deck aaergiskt börjat arbeta för förverkligaadet I av aa riktigare fisaaalarlagspalltlk. Numera kaa emkriag 50 i av samtliga statsutgifter täckas geaem akatteiakemater.avsikta» I

31 13 är att madels låa kuaaa tillgodose det reateraade p» u i i g b» h # - vet,ävea om maa icke hittills halt lyckats därmai.state» har kamnit i skalå till Pialaaå» Baak aoh åaaaa skalå åtgör att hat för vår paaaiaga stabilitet. Saåalmäagåaa har,i avaaakt myat räkaat,»tigit till emkr. 800 milj.kreaer,eller fyra gåagar 1939 åra aivå. Saåaa maa amåaiagam fått att faatara grapp am atataaa paaaiagaffärar,har hatat åaok miaskats.eoh i åatta ögaabliok fruk- mara tar vi iokstia fertgåeaåa iaflatiea, I åatta avaaaaå» har vi aokså hjälp av att pris- aoh löaaaivåa i»törra atsträokaiag äa tidigare kaaaat keatrelleraa, Tevaaåakeataaåaiaåex har förblivit fraåligt fra-ium aaåaa aaaaate höst* Daaaa»träaga fiaaaspolitik har självafallet i vias atsträokaiag väokt misaaöje,ävea»m maa gasoga ailmäat förstår åaasamma* Härav kammar sig aokså å» små slitaiagaras mså riksåagaa. Ea åylik aträaghat är åaok raatav aöåväaåig,am maa ioka vill låta sakaraa löps i skadlig riktaiag* Visserligea stigar vår statsskalå ioka äaaa övar 4 miljarder kroaor trots att vi fört att låagvarigt krig aoh betalt araättaiagaraa åt åaa förflyttade b e f»ikaiagam,ma a maå taaka på laaåata resurser är raåaa åatta belopp start. Jag har i dat föragåaaåo sökt lämaa em åal appgiftar,vilka kasaa vara ägaaåa att iafarmera Eder am våra aavaraaåa förhållaa- åaa aoh am åe svårigheter mad vilka vi kämpar. Jag gissar deok,att H i västar äaaa sågestisg mara ocg att iatreasat havadsakligea rör»ig kiiag frågaa om virkaa Fjalaada politiska atällaiag är,vart Fialaaå strävar aoh vad dat aveataellt sesarc förväatsr. Själva farmalars vi vår atällaiag så*att vi förklara ess

32 14 föra ett försvarskrig,vara avsikt är att trygga våra gränser < förskaffa lasisi as fredlig framtid,vi sägs forts ät t sisgsvis,a 11 åetts är ett avskiljt krig,vilket ioke har ässät sambasi med det sem bäst pågåesåe världskriget äs att det utkämpas samtidigt ooh att det föres mot es stormakt sem är delaktig 1 storkriget»fialasi har sålunda loka några andra fiender än Rådaunionen ooh det har ioke allierat sig med någon stat ooh är sålunda ioke part 1 storkriget. Rågen gång har mas em ess använt den synnerligen lyokade termen "neutralt krigförande land". Denna deflnlerlng av vår ställning har ingalunda utanför vårt lands gränsar vunnit odelat erkännande. För att ioke tala em Rådsunienen sträva såväl England sem Förenta staterna att förklara ess tem Tysklands allierade ooh som ett folk, vilket kämpar på Tysklands sida.man säger att vi fogat vårt öde till Tysklands öd*. Ooh enligt detta säger man att vi vid alut- uppgörelsen komma att behandlas. Självfallet veta vi i Finland att vårt öde är beroende av världskrigets gång på aamma aätt asm varje annat lands öde»donna omständighet kunde vi dock ioke eoh tege ioke heller 1 beaktande då vi gingo ut i detta nu pågående krig.då bilan hängde över våra huvuden kunde vi ioke b^rja beräkna vem sem vinner världskriget. I den mån världskriget närmar sig slutavgörandet stiga de därmed sammanhängande frågorna dook fram 1 förgrunden,ooh det är tydligt, att detta avgörands småningom närmar sig. De met varandra stående stormakternas styrkor börja nu småningom vara beredda till den slutliga ansträngningen eoh rustningarna ha nått sin högsta effekt. Tillsvidare har man ju ingen vetskap em avgörandet. Väst-