KK 1061/2009 vp Mats Nylund /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 1061/2009 rd De oskäliga kostnaderna för samfälligheter vid nyttjande av Lantmäteriverkets tjänster Till riksdagens talman Lantmäteriverkets priser för fastigheters ägaroch adressuppgifter, såsom framgår ur lantmäteriverkets prislista, är synnerligen ofördelaktiga för samfälligheter såsom vattendelägarlag. För att sköta de lagstadgade uppgifterna som föreskrivs i lagen om samfälligheter (758/1989) kan det årligen vara nödvändigt för en samfällighet att nyttja de tjänster som Lantmäteriverket tillhandahåller enligt lagen om lantmäteriverket (505/1991). Det enligt registerenheten fastslagna priset uppbärs till 100 procent oavsett mängden enheter. Detta prissättningssystem tillför oskäliga kostnader för samfälligheter som har ett mycket stort antal delägare. För närvarande uppbär Lantmäteriverket en avgift om 3,28 euro exklusive moms och 4 euro inklusive moms per registerenhet. När en samfällighets delägarantal överskrider 500 kommer priset på tjänsten att överstiga 2 000 euro. För en samfällighet som inte har betydande intäkter kan kostnaden anses vara mycket oskälig. Staten använder sig av skälighetsbedömning vid utbetalning av förmåner som baserar sig på någon faktor på förmånstagarens sida, förmånerna tenderar att vara proportionellt sätt mindre ju större den ifrågavarande faktorn är. Det skulle vara rimligt att staten kunde se skäligheten även då konstellationen är den motsatta. Ett prissättningssystem med koefficient skulle stöda förvaltningen av samfälligheter. Ett sådant system kunde utgå från att en 100-procentig avgift uppbärs för de 500 första enheterna, för de 200 följande enheterna kunde en koefficient på 0,5 nyttjas och för därpå överstigande del kunde en koefficient på 0,25 nyttjas. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Anser ministern att det föreligger grunder för att införa en trappstegsmodell i syfte att undvika oskäligt höga engångsavgifter för registerutdrag och kunde prissättningen av utdrag ur Lantmäteriverkets register följa ett prissättningssystem med koefficient, som utgår från att en 100-procentig avgift uppbärs för de 500 första enheterna, en koefficient på 0,5 nyttjas för de 200 följande och en koefficient på 0,25 för därpå överstigande del? Helsingfors den 15 december 2009 Mats Nylund /sv Version 2.0
Suomennos KK 1061/2009 vp Mats Nylund /r KIRJALLINEN KYSYMYS 1061/2009 vp Maanmittauslaitoksen palvelujen käytöstä yhteisalueille aiheutuvien kustannusten kohtuuttomuus Eduskunnan puhemiehelle Maanmittauslaitoksen hinnat kiinteistöjen omistaja- ja osoitetiedoista, kuten laitoksen hinnastosta ilmenee, ovat erittäin epäedullisia yhteisalueille kuten vesiosuuskunnille. Yhteisaluelaissa (752/1989) säädettyjen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi yhteisalue voi vuosittain joutua käyttämään maanmittauslaitoksesta annetun lain (505/1991) mukaisia laitoksen tarjoamia palveluja. Rekisteriyksikköä kohden vahvistetut maksut kannetaan sataprosenttisesti yksikköjen määrästä riippumatta. Tämä hinnoittelujärjestelmä aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia yhteisalueille, joilla on suuri määrä osakkaita. Tällä hetkellä Maanmittauslaitos perii 3,28 euron arvonlisäverottoman hinnan ja 4 euron arvonlisäverollisen hinnan rekisteriyksiköltä. Kun yhteisalueen osakkaiden määrä ylittää 500, palvelun hinta ylittää 2 000 euroa. Yhteisalueelle, jolla ei ole huomattavia tuloja, voidaan kustannusta pitää erittäin kohtuuttomana. Valtio käyttää kohtuullisuusarviointia maksaessaan etuuksia, jotka perustuvat johonkin tekijään edunsaajan puolella. Eduilla on taipumus olla suhteellisesti pienempiä, mitä suurempi kyseinen tekijä on. Saattaisi olla kohtuullista, että valtio tarkastelisi kohtuullisuutta myös silloin, kun asetelma on päinvastainen. Kertoimia käyttävä hinnoittelujärjestelmä tukisi yhteisalueiden hallintoa. Tällaisen järjestelmän lähtökohtana voisi olla, että sataprosenttinen maksu peritään ensimmäisiltä 500 yksiköltä, seuraavien 200 yksikön osalta käytettäisiin 0,5:n kerrointa ja sen ylittävälle osuudelle käytettäisiin 0,25:n kerrointa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Katsooko ministeri olevan perusteita ottaa käyttöön porrasteinen malli, jotta vältytään kohtuuttoman korkeilta rekisteriotteesta perittäviltä kertamaksuilta ja voisiko Maanmittauslaitoksen rekisteriotteen hinnoittelu noudattaa kertoimeen perustuvaa hinnoittelujärjestelmää, jonka lähtökohtana on sataprosenttisen maksun periminen 500 ensimmäiseltä yksiköltä, kertoimen 0,5 käyttäminen 200 seuraavan yksikön osalta ja kertoimen 0,25 käyttäminen tämän ylittävältä osuudelta? Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2009 2 Mats Nylund /r
Ministerin vastaus KK 1061/2009 vp Mats Nylund /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mats Nylundin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1061/2009 vp: Katsooko ministeri olevan perusteita ottaa käyttöön porrasteinen malli, jotta vältytään kohtuuttoman korkeilta rekisteriotteesta perittäviltä kertamaksuilta ja voisiko Maanmittauslaitoksen rekisteriotteen hinnoittelu noudattaa kertoimeen perustuvaa hinnoittelujärjestelmää, jonka lähtökohtana on sataprosenttisen maksun periminen 500 ensimmäiseltä yksiköltä, kertoimen 0,5 käyttäminen 200 seuraavan yksikön osalta ja kertoimen 0,25 käyttäminen tämän ylittävältä osuudelta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kiinteistöjen omistaja- ja osoitetietoja ei ole toistaiseksi ylläpidetty lainkaan Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmissä, koska Maanmittauslaitoksella ei ole näiden tietojen ylläpitovastuuta. Ajantasaiset tiedot kiinteistön omistajuuden osalta ovat lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä ja omistajan osoitetietojen osalta Väestörekisterikeskuksen ylläpitämässä väestötietojärjestelmässä tai Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämässä yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä. Kiinteistön omistajatietojen osalta tilanne muuttuu kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirryttyä vuoden 2010 alusta lukien käräjäoikeuksilta Maanmittauslaitokselle. Kiinteistön omistajan osoitetietojen osalta tilanne säilyy ennallaan. Mikäli yhteisalueiden kiinteistöjen ajantasaisia omistaja- ja osoitetietoja on kuitenkin haettu Maanmittauslaitokselta, on Maanmittauslaitos toimittanut tiedot tilauksesta tuotettuna palveluna, josta on valtion maksuperustelain (150/1992) mukaan perittävä maksu, jollei suoritteen maksuttomuudelle ole perusteltua syytä. Koska kysymyksessä ei ole maksuperustelain määrittelemä julkisoikeudellinen suorite, on suoritteen hinta määritelty maksuperustelain 7 :n perusteella siten, että palvelusta aiheutuneet kustannukset tulevat katetuiksi palvelusta saatavilla maksuilla. Yhteisalueiden kiinteistöjen omistaja- ja osoitetietojen hinnasta ¼-osa muodostuu tietomaksuista ja ¾-osa palveluun liittyvästä selvitystyöstä. Tietomaksut muodostuvat väestötietojärjestelmän ja yritys- ja yhteisötietojärjestelmän osoitetiedoista sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä peräisin olevasta omistajatiedosta. Lainhuutorekisterin omistajatiedon hinnasta säädetään kiinteistötietojärjestelmän suoritteista ja tietopalvelusta perittävistä maksuista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1063/2009) ja osoitetiedoista Maanmittauslaitos maksaa Väestörekisterikeskuksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen perimän maksun. Henkilötietolain (523/1999) vaatimukset täyttääkseen Maanmittauslaitos on joutunut erikseen tarkistamaan jokaisen omistajatiedon lainhuutorekisteristä. Tästä tarkistustyöstä aiheutunut kustannus on ollut ¾-osaa yksikkökohtaisesta hinnasta. Tämän tarkastustyön kustannus ei ole laskenut yksikkömäärän kasvaessa, joten portaittaiseen hinnoitteluun siirtymiselle ei ole perusteita. Kirjaamisasioiden siirtyminen vuoden 2010 alussa käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokselle on siirtänyt vastuun lainhuuto- ja kiinnitysrekis- 3
KK 1061/2009 vp Mats Nylund /r Ministerin vastaus teritietojen ylläpidosta Maanmittauslaitokselle ja johtanut koko kirjaamisjärjestelmän uudistamistyön käynnistämiseen. Tämän työn tuloksena tullaan pääsemään kokonaan eroon manuaalisesta tarkistustyöstä ainakin yhteisalueiden kiinteistöjen omistajatietojen osalta. Lisäksi Maanmittauslaitos tekee jatkuvasti rekisterien yhteentoimivuutta edistävää kehitystyötä, jolloin yhteisalueiden kiinteistöjen omistajien yhteystietojen manuaalista tarkastustyötä saadaan oleellisesti vähennettyä ohjelmallisesti tehtävin tarkastuksin jo vuoden 2010 aikana. Näin asiakkaan maksama yksikkökohtainen hinta tulee alenemaan. Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 4
Ministerns svar KK 1061/2009 vp Mats Nylund /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1061/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Mats Nylund /sv: Anser ministern att det föreligger grunder för att införa en trappstegsmodell i syfte att undvika oskäligt höga engångsavgifter för registerutdrag och kunde prissättningen av utdrag ur Lantmäteriverkets register följa ett prissättningssystem med koefficient, som utgår från att en 100-procentig avgift uppbärs för de 500 första enheterna, en koefficient på 0,5 nyttjas för de 200 följande och en koefficient på 0,25 för därpå överstigande del? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Fastigheternas ägar- och adressuppgifter har hittills inte upprätthållits alls i Lantmäteriverkets datasystem eftersom det inte faller inom Lantmäteriverkets ansvarsområde att upprätthålla dessa. Aktuell information om fastighetsägarna finns i lagfarts- och inteckningsregistret och ägarnas adressuppgifter i det befolkningsdatasystem som upprätthålls av Befolkningsregistercentralen eller det företags- och organisationsdatasystem som upprätthålls av Patent- och registreringsstyrelsen. Situationen för uppgifter om fastighetsägarna ändras i och med överföringen av fastighetsinskrivningsärendena från och med 2010 från tingsrätterna till Lantmäteriverket. Vad gäller fastighetsägarnas adressuppgifter kommer situationen att förbli oförändrad. Ifall aktuella ägar- och adressuppgifter för samfälligheters fastigheter dock har ansökts från Lantmäteriverket, har Lantmäteriverket överlämnat uppgifterna som en för beställningen producerad tjänst, för vilken det enligt lagen om grunderna för avgifter till staten (150/1992) uppbärs en avgift om det inte finns grundad anledning för avgiftsfrihet. Eftersom det inte är fråga om en offentligrättslig prestation enligt vad som föreskrivs i lagen om grunderna för avgifter till staten, har priset på utbetalningen fastställts enligt grunderna i 7 i tidigare nämnda lag så att kostnader som uppstått i samband med tjänsten täcks av avgiften för tjänsten. Av priset på ägar- och adressuppgifterna för samfälligheternas fastigheter utgörs en fjärdedel av informationsavgifter och tre fjärdedelar av utredningsarbete i samband med tjänsten. Informationsavgifterna utgörs av befolkningsdatasystemets och företags- och organisationsdatasystemets adressuppgifter samt de ägaruppgifter som härstammar från lagfarts- och inteckningsregistret. Om priset på lagfartsregistrets ägaruppgifter stadgas i jord- och skogsbruksministeriets förordning (1063/2009) om avgifter som tas ut för fastighetsdatasystemets prestationer och informationstjänster, och för adressuppgifterna betalar Lantmäteriverket den avgift som Befolkningsregistercentralen och Patent- och registreringsstyrelsen uppbär. För att uppfylla personuppgiftslagens (523/1999) krav har Lantmäteriverket blivit tvungen att separat granska alla ägaruppgifter i lagfartsregistret. Kostnaden som förorsakats av detta granskningsarbete har varit tre fjärdedelar av priset per enhet. Kostnaden för detta granskningsarbete har inte sjunkit när antalet enheter har ökat, och således finns det inga grunder för 5
KK 1061/2009 vp Mats Nylund /r Ministerns svar att övergå till en prissättning enligt trappstegsmodell. Överföringen av fastighetsinskrivningsärendena från och med 2010 från tingsrätterna till Lantmäteriverket har överfört ansvaret för upprätthållandet av uppgifterna i lagfarts- och inteckningsregistret till Lantmäteriverket och har lett till att en omorganisering av hela inskrivningssystemet har inletts. Som ett resultat av denna omorganisering kommer man att helt och hållet slippa det manuella granskningsarbetet åtminstone vad gäller ägaruppgifterna för samfälligheters fastigheter. Dessutom utför Lantmäteriverket fortsättningsvis utvecklingsarbete för att främja kompatibiliteten mellan registren, varvid det manuella granskningsarbetet för kontaktuppgifterna för samfälligheternas fastighetsägare minskar väsentligt med hjälp av automatiskt granskning av uppgifter redan under 2010. På detta vis kommer det enhetspris som kunden betalar att sjunka. Helsingfors den 7 januari 2010 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 6