SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 220/2013 rd Förkortning av fredningstiden av gråsäl Till riksdagens talman I regeringen Katainens regeringsprogram står följande: "De ekonomiska verksamhetsförutsättningarna för yrkesfiske tryggas. Regeringen främjar en ökad konsumtion av inhemsk, kommersiellt fångad fisk.... Skador som orsakas av säl hålls på en rimlig nivå." Under 7 % av den fisk som idag konsumeras i Finland kommer från inhemsk vildfisk, 23 % från inhemsk odlad fisk och över 70 % är importerad utländsk fisk, främst norsk lax och pangasius från Asien. Det inhemska småskaliga kustfisket är i kris. En betydande orsak är det stora antalet gråsälar som äter fisken direkt ur näten, samtidigt som de förstör bragder och skrämmer iväg fiskar. Gråsälarna är även ett stort problem för havsområdenas fiskodlingar. Enligt den senaste räkningen utförd av Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet år 2012 fanns det 28 000 gråsälar i Östersjön varav 9 933 på finländskt område (Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2012). År 2000 fanns i hela Östersjön 9 735 räknade gråsälar varav 4 940 på finländskt område. Alla sälar påträffas inte vid flygräkningarna så de faktiska siffrorna 2012 ligger sannolikt strax under 40 000 gråsälar. Finland har en jaktkvot på 1 050 gråsälar i hela landet. Av denna kvot ansöktes jaktåret 2010 2011 889 licenser varav man lyckades fälla endast 350 gråsälar (= 33 % av den totala jaktkvoten). Säljakten är en svår jaktform som delvis bedrivs av samma jägare som även jagar annan vilt. Den traditionella isjakten har helt uteblivit i södra Finland p.g.a. gråsälens långa fredningstid som infaller 1.1 15.4. Fredningstiden bestäms i jaktförordningen 12.7.1993/666 24 (ändrad 24.2.2011/170) (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666). En annan orsak till en låg utnyttjandegrad av jaktkvoten är brist på bra jaktställen. I Åboland heter det av tradition att Sigfridsdagen den 15.2 ger kutar, vilket betyder att vid den tidpunkten föds gråsälskutar i skärgården. Enligt Finlands förvaltningsplan för gråsäl diar en hona sin kut i endast 17 dagar (http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja /2007/5r3PEf3Q2/4 2007 Itameren hyljekantojen hoitosuunnitelma.pdf) varefter kuten får klara sig på egen hand. Fredningstiden av gråsäl kunde därmed förkortas till 1.2 15.3. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Vad tänker regeringen göra för att öka möjligheterna att använda den befintliga jaktkvoten på gråsälar och därmed trygga verksamhetsförutsättningarna för yrkesfisket och anser regeringen att fredningstiden av gråsäl kunde förkortas till tiden mellan 1 februari och 15 mars? Helsingfors den 20 mars 2013 Version 2.0 Stefan Wallin /sv
Suomennos KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2013 vp Harmaahylkeen rauhoitusajan lyhentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan seuraavaa: "Ammattikalastuksen taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Hallitus edistää kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan kulutuksen kasvua. Hyljevahingot pidetään kohtuullisella tasolla." Alle 7 % Suomessa nykyisin kulutettavasta kalasta on kotimaista luonnonkalaa, 23 % kotimaista kasvatettua kalaa ja yli 70 % ulkomaista tuontikalaa, pääasiassa norjalaista lohta ja Aasiasta tuotua pangasiusta. Kotimainen pienimuotoinen rannikkokalastus on kriisissä. Merkittävä syy tähän on suoraan verkosta kaloja syövien harmaahylkeiden suuri määrä. Ne myös tuhoavat pyydyksiä ja pelottelevat kalat pois. Harmaahylkeet muodostavat myös suuren ongelman merialueiden kalaviljelmille. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen viimeisimmän vuonna 2012 tehdyn laskennan mukaan Itämeressä oli 28 000 harmaahyljettä, joista 9 933 Suomen alueella (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2012). Vuonna 2000 koko Itämeressä oli 9 735 laskettua harmaahyljettä, joista 4 940 oli Suomen alueella. Kaikkia hylkeitä ei havaita lentolaskennoissa, ja näin ollen vuoden 2012 todelliset luvut ovat todennäköisesti hiukan alle 40 000 harmaahyljettä. Suomella on 1 050 harmaahylkeen pyyntikiintiö koko maassa. Silti vuonna 2010 2011 tästä kiintiöstä haettiin 889 lupaa, ja ainoastaan 350 harmaahyljettä (= 33 % koko pyyntikiintiöstä) onnistuttiin pyytämään. Hylkeenpyynti on vaikea metsästysmuoto, jota harjoittavat osittain samat metsästäjät, jotka metsästävät myös muuta riistaa. Perinteinen jäältäpyynti on kokonaan loppunut Etelä-Suomessa harmaahylkeen 1.1. 15.4. ajoittuvan pitkän rauhoitusajan vuoksi. Rauhoitusaika määrätään metsästysasetuksen (12.7.1993/666) 24 :ssä (muutettu 24.2.2011/170) (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666). Toinen syy pyyntikiintiön alhaiseen käyttöasteeseen on hyvien pyyntipaikkojen puute. Turunmaalla on perinteisesti sanottu, että Sipin päivä 15.2. antaa kuutteja, mikä merkitsee, että tuona ajankohtana syntyy saaristossa harmaahylkeen kuutteja. Harmaahylkeen hoitosuunnitelman mukaan naaras imettää kuuttiaan ainoastaan 17 päivää (http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja /2007/5r3PEf3Q2/4 2007 Itameren hyljekantojen hoitosuunnitelma.pdf), jonka jälkeen kuutti saa selvitä omin neuvoin. Harmaahylkeen rauhoitusaika voitaisiin siis lyhentää siten, että se on 1.2. 15.3. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä harmaahylkeen pyyntikiintiön käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi turvaten näin ammattikalastuksen toimintaedellytykset ja katsooko hallitus, että harmaahylkeen rauhoitusaika voidaan lyhentää välille 1.2. 15.3.? 2
Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2013 Stefan Wallin /r 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Stefan Wallinin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 220/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä harmaahylkeen pyyntikiintiön käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi turvaten näin ammattikalastuksen toimintaedellytykset ja katsooko hallitus, että harmaahylkeen rauhoitusaika voidaan lyhentää välille 1.2. 15.3.? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle metsästysasetuksen muutoksen, jossa asetusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että harmaahylkeen metsästykseen ei enää vaadittaisi erillistä pyyntilupaa, vaan harmaahyljettä voitaisiin metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Alueellinen kiintiö perustuisi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen maa- ja metsätalousministeriölle toimittamaan lausuntoon. Jos asetettu kiintiö täyttyisi ennen metsästysvuoden päättymistä, määräisi Suomen riistakeskus metsästyksen päättymään. Muutoksella pyritään nimenomaisesti edistämään asetetun pyyntikiintiön täyttymistä ja näin turvaamaan ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä. Samassa yhteydessä ei ministeriö ole kuitenkaan esittämässä muutosta harmaahylkeen rauhoitusaikaan. Edellinen rauhoitusajan muutos tehtiin vuonna 2003. Tuolloin valtioneuvosto katsoi, että harmaahylkeen tarpeellisena rauhoitusaikana voidaan pitää sitä aikaa, jonka hallinaaras tarvitsee rauhalliseen poikimiseen sekä kuutin imettämiseen. Hallin poikiminen alkaa helmikuun loppupuolella ja huipentuu Suomen merialueilla maaliskuun 10. 15. päivän tienoilla. Viimeiset kuutit syntyvät maaliskuun lopulla. Koska imetysaika on hallilla noin 2,5 viikkoa, maaliskuun lopulla syntyvät myöhäisimmät poikaset vierotetaan huhtikuun ensimmäisen puoliskon kuluessa. Tämän jälkeen kuutit ovat itsenäisiä. Hallit eivät esiinny tulevalla synnytyspaikalla, jäällä tai maalla, pitkään ennen poikimista, vaan naaraat nousevat vedestä vasta vähän ennen synnytystä. Urokset eivät siihen aikaan ole yleisesti näkösällä, vaan ovat vedessä. On perusteltua, että juuri ennen synnyttämistä jäälle/maalle nousseilla naarailla olisi jo asetuksen takaama rauhoitus. Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 4
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 220/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Stefan Wallin /sv: Vad tänker regeringen göra för att öka möjligheterna att använda den befintliga jaktkvoten på gråsälar och därmed trygga verksamhetsförutsättningarna för yrkesfisket och anser regeringen att fredningstiden av gråsäl kunde förkortas till tiden mellan 1 februari och 15 mars? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Jord- och skogsbruksministeriet har sänt en ändring av jaktförordningen på remiss. I förordningen föreslås ändringar som går ut på att man inte längre ska behöva en separat jaktlicens för jakt på säl utan jakten ska ske inom ramen för regionala kvoter under jaktåret. De regionala kvoterna bygger på det utlåtande som Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har lämnat till jord- och skogsbruksministeriet. Om kvoterna uppfylls före utgången av jaktåret ska Finlands viltcentral bestämma att jakten ska avslutas. Avsikten med ändringen är just att bidra till att kvoterna uppfylls och på så sätt trygga yrkesfiskets verksamhetsförutsättningar. I anslutning till detta föreslår ministeriet emellertid inte några ändringar i fredningstiden för gråsäl. Förra gången ändrades fredningstiden år 2003. Då ansåg statsrådet att den tid som gråsälshonan behöver för att föda och ge di till kutarna i lugn och ro betraktas som den behövliga fredningstiden. I Finlands havsområde föds de första kutarna mot slutet av februari. Den livligaste tiden infaller 10 15.3. De sista kutarna ser dagsljuset i slutet av mars. Eftersom digivningsperioden pågår i ca 2,5 veckor, lämnar honorna de kutar som föds i slutet av mars, under den första halvan av april. Därefter klarar sig kutarna på egen hand. Gråsälshonorna ligger inte långt i förväg på den platsen, på isen eller marken, där de tänker föda utan stiger upp ur vattnet just lite före födandet. Vid den tiden håller sig hanarna i vattnet. Det är välgrundat att de födande honorna redan då när de stiger upp på isen/marken är fredade genom en förordning. Helsingfors den 9 april 2013 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 5