SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 889/2012 rd Mervärdesskattsystemet på begagnade bilar som köps i riket och förs till Åland Till riksdagens talman Åland har i mervärdesskattehänseende tredjelandsstatus i förhållande till övriga Finland och andra EU-länder. Detta innebär att försäljning och överföring av varor mellan gemenskapens skatteområde och Åland inte omfattas av mervärdesskattesystemet för handeln inom EU utan av import- och exportbestämmelser som tillämpas i handeln med tredje land. På grund av skattegränsen mellan Åland och övriga EU är införsel från övriga Finland till landskapet Åland och från landskapet till övriga Finland skattepliktig. Detta har kommit att innebära att när en ålänning köper en begagnad bil från riket som är registrerad före den 1 juli 2007 måste han/hon betala den mellanskillnad som uppstår mellan momssatsen som gällde då bilen registrerades och den nya högre momssats på 23 % som gäller efter den 1 juli 2007. Detta gäller endast de bilar som köps och förs över skattegränsen från riket till Åland eller från Åland till riket. Vid köp inom riket, eller inom Ålands gränser uppbärs inte denna mellanskillnad av staten. Momsskillnaden beror på att momsen höjts i olika repriser, senast den 1 juli 2010 från 22 % till 23 %. Som skattegränsen är utformad måste aktuell moms (23 %) erläggas på varor som införs till Åland. Den moms som uppbärs då bilen registrerades första gången i Finland, eller i utlandet, räknas tillgodo när köpet verkställs. På en bil från t.ex. 1980-talet då momssatsen var 16 eller 17 % måste ålänningen följaktligen betala 6 eller 7 % ytterligare på inköpspriset. Den som bor i Mariehamn och köper en äldre bil i Tammerfors får betala mer än om samma bil köps av en som är bosatt i Helsingfors. Det största problemet uppstår när en ålänning köper eller säljer en bil som tagits in till Åland/Finland som skattefri flyttgodsbil. Då tillgodoräknas ingen moms utan köparen tvingas istället betala hela momsen vid skattegränsen. Detta gäller även omvänt. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Vad är anledningen till att staten valt att tillämpa olika skattesatser för begagnade bilar som köps i riket och förs till Åland än vad som gäller vid köp av bilar som stannar på Åland eller inom riket och kan det anses vara förenligt med 6 i grundlagen att staten på det sätt som här beskrivits tillämpar olika skattesatser för olika medborgare beroende på om de är bosatta i riket eller på Åland? Version 2.0
Helsingfors den 16 november 2012 Elisabeth Nauclér /sv 2
Suomennos KK 889/2012 vp Elisabeth Nauclér /r KIRJALLINEN KYSYMYS 889/2012 vp Valtakunnasta ostettavien ja Ahvenanmaalle vietävien käytettyjen autojen arvonlisäverojärjestelmä Eduskunnan puhemiehelle Ahvenanmaalla on arvonlisäverotuksessa kolmannen maan asema suhteessa muuhun Suomeen ja muihin EU-maihin. Tämä merkitsee, että tavaroiden myynti ja siirto yhteisön veroalueen ja Ahvenanmaan välillä ei kuulu EU:n sisäisen kaupan arvonlisäverojärjestelmään, vaan sitä koskee kolmannen maan kanssa käytävässä kaupassa sovellettavat tuonti- ja vientimääräykset. Ahvenanmaan ja muun EU:n välisen verorajan vuoksi tuonti muualta Suomesta Ahvenanmaan maakuntaan ja maakunnasta muuhun Suomeen on veronalaista. Tämä merkitsee, että kun ahvenanmaalainen ostaa valtakunnasta käytetyn auton, joka on rekisteröity ennen 1.7.2007, hän joutuu maksamaan auton rekisteröintihetkellä olleen arvonlisäverokannan ja uuden 1.7.2007 jälkeen voimassa olevan 23 %:n arvonlisäverokannan välisen erotuksen. Tämä koskee ainoastaan niitä autoja, jotka ostetaan ja viedään yli verorajan valtakunnasta Ahvenanmaalle tai Ahvenanmaalta valtakuntaan. Oston tapahtuessa valtakunnassa tai Ahvenanmaan rajojen sisäpuolella valtio ei peri tätä erotusta. Arvonlisäveron ero johtuu siitä, että arvonlisäveroa on korotettu eri vaiheissa, viimeksi 1.7.2010 22 %:sta 23 %:iin. Verorajan muotoilun vuoksi nykyistä arvonlisäveroa (23 %) on maksettava tavaroista, joita tuodaan Ahvenanmaalle. Ajoneuvon ensirekisteröinnin yhteydessä Suomessa tai ulkomailla kannettava vero lasketaan hyväksi, kun kauppa tehdään. Autosta, joka on esim. 1980-luvulta, jolloin arvonlisäverokanta oli 16 tai 17 %, ahvenanmaalainen joutuu siis maksamaan 6 tai 7 % lisää ostohintaan. Maarianhaminassa asuva, joka ostaa vanhan auton Tampereelta, joutuu maksamaan enemmän kuin Helsingissä asuva saman auton ostaja. Suurin ongelma syntyy, kun ahvenanmaalainen ostaa tai myy auton, joka on tuotu Ahvenanmaalle/Suomeen verottomana muuttotavaraautona. Tällöin arvonlisäveroa ei lueta hyväksi, vaan ostaja joutuu maksamaan koko arvonlisäveron verorajalla. Tämä on voimassa myös toisinpäin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mistä syystä valtio on päättänyt soveltaa eri verokantoja valtakunnasta ostettaviin ja Ahvenanmaalle vietäviin käytettyihin autoihin kuin Ahvenanmaalle tai valtakuntaan jääviin autoihin ja voidaanko pitää perustuslain 6 :n mukaisena, että valtio soveltaa kuvatulla tavalla eri verokantoja eri kansalaisiin riippuen siitä, asuvatko he valtakunnassa vai Ahvenanmaalla? 3
Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2012 Elisabeth Nauclér /r 4
Ministerin vastaus KK 889/2012 vp Elisabeth Nauclér /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Elisabeth Nauclérin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 889/2012 vp: Mistä syystä valtio on päättänyt soveltaa eri verokantoja valtakunnasta ostettaviin ja Ahvenanmaalle vietäviin käytettyihin autoihin kuin Ahvenanmaalle tai valtakuntaan jääviin autoihin ja voidaanko pitää perustuslain 6 :n mukaisena, että valtio soveltaa kuvatulla tavalla eri verokantoja eri kansalaisiin riippuen siitä, asuvatko he valtakunnassa vai Ahvenanmaalla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) 5 ja 6 artiklan perusteella Ahvenanmaa on arvonlisäverotuksessa kolmannen maan asemassa suhteessa muuhun Suomeen ja toisiin jäsenvaltioihin. Ahvenanmaan poikkeuksellinen asema perustuu Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen liitteenä olevaan ns. Ahvenanmaapöytäkirjaan. Ahvenanmaan ja muun Suomen välille on säädetty yhteisölainsäädännön edellyttämä arvonlisä- ja valmisteverotusta koskeva veroraja 1 päivästä maaliskuuta 1997. Veroraja merkitsee sitä, että Ahvenanmaan ja muun Suomen välisiin tavaroiden myynteihin ja siirtoihin sovelletaan kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan liittyviä maahantuontia ja vientiä koskevia säännöksiä. Verorajasta seuraa, että kun esimerkiksi käytetty auto ostetaan muualta Suomesta ja viedään Ahvenanmaalle, on sen maahantuonnista Ahvenanmaalla suoritettava arvonlisävero. Käytetyn auton arvoon sisältyy piilevänä se arvonlisävero, joka autosta on suoritettu sitä uutena myytäessä, siltä osin kuin auton arvoa ei ole kulutettu. Maahantuonnin yhteydessä suoritettava vero saattaa aiheuttaa kaksinkertaisen verotuksen, jonka eliminoimiseksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain (1266/1996) 18 a :ään on otettu säännökset tuontihuojennuksesta. Kun tavara tuodaan muualta Suomesta tai toisesta jäsenvaltiosta Ahvenanmaan maakuntaan tai maakunnasta muualle Suomeen, maahantuojalla on oikeus tavaran maahantuonnista suoritettavaa veroa määrättäessä tuontihuojennukseen tavaran hankintahintaan sisältyvän piilevän veron perusteella. Tavaran hankintahintaan sisältyvällä piilevällä verolla tarkoitetaan arvonlisätai liikevaihtoveroa, joka tavarasta on ollut Suomessa tai toisessa jäsenvaltiossa suoritettava sen verollisen hankintahinnan yhteydessä ja joka edelleen sisältyy tavaran arvoon tuontihetkellä. Tuontihuojennus lasketaan siten, että maahantuontiveroa pienennetään ottamalla huomioon Suomessa tai muussa jäsenvaltiossa maksetusta piilevästä arvonlisäverosta se osuus, joka edelleen sisältyy tavaran arvoon maahantuontitilanteessa. Piilevää veroa ei sisällytetä maahantuonnin veron perusteeseen ja lisäksi se vähennetään muutoin suoritettavaksi tulevasta maahantuonnin verosta. Kun ahvenanmaalainen ostaa tai myy auton, joka on alun perin tuotu Ahvenanmaalle tai muualle Suomeen verottomana muuttoautona siten, ettei sen hankinnasta ole suoritettu veroa lainkaan, auton hintaan ei maahantuontivaiheessa sisälly arvonlisäveroa, joka olisi mahdollista ottaa huomioon tuontihuojennuksen määrää 5
Ministerin vastaus laskettaessa. Tällaisessa tilanteessa auton maahantuonti muualta Suomesta Ahvenanmaalle tai Ahvenanmaalta muualle Suomeen ei voi aiheuttaa kaksinkertaista verotusta, eikä tarvetta tuontihuojennuksellekaan ole. Autosta kannetaan arvonlisävero ensimmäistä kertaa vasta maahantuonnin yhteydessä verorajalla. Maahantuonnin veroa verorajalla suoritettaessa verokanta määräytyy sen ajankohdan mukaan, jolloin tuonti tapahtuu. Tuontihuojennusta laskettaessa huomioon otettavan, käytetyn auton arvossa vielä jäljellä olevan piilevän arvonlisäveron määrä puolestaan perustuu siihen verokantaan, joka Suomessa tai toisessa jäsenvaltiossa on ollut voimassa auton Suomessa tai toisessa jäsenvaltiossa tapahtuneen ensimmäisen verollisen myynnin/oston yhteydessä. Verorajan perusteella tapahtuva maahantuonnin verotus Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä perustuu yhteisölainsäädäntöön. Sovellettavat säännökset ovat samat Suomessa asuvien henkilöiden tuodessa käytettyjä autoja Ahvenanmaalta muualle Suomeen ja toisaalta Ahvenanmaalla asuvien henkilöiden tuodessa käytettyjä autoja muualta Suomesta Ahvenanmaalle. Järjestelmä on perustuslain 6 :n mukainen. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2012 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 6
Ministerns svar KK 889/2012 vp Elisabeth Nauclér /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 889/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Elisabeth Nauclér /r: Vad är anledningen till att staten valt att tillämpa olika skattesatser för begagnade bilar som köps i riket och förs till Åland än vad som gäller vid köp av bilar som stannar på Åland eller inom riket och kan det anses vara förenligt med 6 i grundlagen att staten på det sätt som här beskrivits tillämpar olika skattesatser för olika medborgare beroende på om de är bosatta i riket eller på Åland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt artikel 5 och 6 i mervärdesskattedirektivet (2006/112/EG) har Åland samma ställning som ett tredje land i förhållande till det övriga Finland och de övriga medlemsstaterna. Ålands särställning grundar sig på det s.k. Ålandsprotokollet som är en bilaga till fördraget om Finlands anslutning till Europeiska unionen. När det gäller beskattning i form av mervärdesskatt och accis kräver gemenskapslagstiftningen en skattegräns mellan Åland och det övriga Finland och en sådan gräns har fastställts från den 1 mars 1997. Skattegränsen innebär att de bestämmelser som gäller för import och export i handeln med tredje land ska tillämpas på försäljning och överföringar av varor mellan Åland och det övriga Finland. När en person exempelvis köper en begagnad bil från en annan ort i Finland och tar den till Åland, medför skattegränsen att bilen ska beskattas vid införseln till Åland. I värdet på en begagnad bil ingår en dold mervärdesskatt som debiterades för bilen då den såldes som ny till den del bilens värde inte har förbrukats. Den skatt som betalas vid införseln kan leda till dubbelbeskattning och för att eliminera den har det i 18 a i lagen om undantag för landskapet Åland i fråga om mervärdesskatte- och accislagstiftningen (1266/1996) införts bestämmelser om skattelättnader vid import. När en vara förs in från någon annan del av Finland eller från en annan medlemsstat till landskapet Åland eller från landskapet till andra delar av landet, har importören när skatten för importen fastställs rätt till en skattelättnad på basis av den dolda skatt som ingår i varans anskaffningspris. Med dold skatt som ingår i varans anskaffningspris avses mervärdeseller omsättningsskatt som betalats i samband med ett skattepliktigt förvärv av varan i Finland eller någon annan medlemsstat och som fortsättningsvis ingår i varans värde vid tidpunkten för importen. Importlättnaden beräknas så att importskatten minskas genom att man beaktar den andel av den dolda mervärdesskatt som betalats i Finland eller i någon annan medlemsstat och som alltjämt ingår i varans värde när importen äger rum. Den dolda skatten räknas inte in i skattegrunden vid import, och dessutom dras den av från den skatt som annars skulle betalas för importen. När en ålänning köper eller säljer en bil som ursprungligen har förts in skattefritt som flyttgods till Åland eller till någon annan del av Finland och bilanskaffningen inte överhuvudtaget har beskattats, ingår det i priset på bilen ingen mervärdesskatt som skulle kunna beaktas när man beräknar skattelättnaden i samband med importen. I ett sådant fall kan införseln av en bil 7
Ministerns svar från en annan del av Finland till Åland eller från Åland till andra delar av Finland inte leda till dubbelbeskattning, och därför finns det inte heller något behov av skattelättnader vid importen. Mervärdesskatt debiteras för första gången först i samband med importen vid skattegränsen. När importskatt ska betalas vid skattegränsen fastställs skattesatsen enligt tidpunkten för importen. Beloppet av den dolda mervärdesskatt som fortfarande ingår i priset på en begagnad bil och som ska beaktas vid beräkningen av skattelättnaden beror i sin tur på den skattesats som gällde i Finland eller annan aktuell medlemsstat när bilen såldes/köptes för första gången i Finland eller den andra medlemsstaten. Importbeskattningen på grund av skattegränsen mellan Åland och det övriga Finland grundar sig på gemenskapslagstiftningen. De bestämmelser som tillämpas är desamma såväl när personer som bor i Finland för in begagnade bilar från Åland till andra delar av Finland som när personer bosatta på Åland för in begagnade bilar från någon annan del av Finland till Åland. Systemet är förenligt med 6 i grundlagen. Helsingfors den 11 december 2012 Finansminister Jutta Urpilainen 8