SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OPPIKOULUT TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA I I9 5 O

Transkript

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK IX OPPIKOULUT 67 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA I9 4 9 I9 5 O IX LÄROVERKEN 67 STATISTISK ÖVERSIKT AV LÄROVERKENS TILL STAND OCH VERKSAMHET UNDER LÄSARET I9 4 9 I 9 5 O APERÇU STATISTIQUE DE L É TA T DES ÉTABLISSEMENTS D'INSTRUCTION SECONDAIRE EN FINLANDE PENDANT V A N N É E SCOLAIRE HELSINKI 1951

2 H elsinki Valtioneuvoston kirjapaino

3 Alkusanat. E sillä oleva ju lk a isu sisä ltä ä k ak si u u tta ta u lu a, jo tk a v a la ise v a t k o u lu jen, o p e tta jie n ja o p p ilaid en lu k u m ä ä riä lä ä n e itt ä in. M u u ten on s e u r a ttu sa m o ja p e ria a tte ita k u in sa m a n s a rja n edellisessä ju lk a isu ssa. S elo stu k sen on la a tin u t a lle k irjo itta n u t G ra n berg. H elsingissä, T ilastollisessa p ä ä to im isto ssa, h e in ä k u u ssa Förord. F örelig g an d e p u b lik a tio n in n eh åller tv e n n e n y a ta b e lle r, v ilk a b ely sa a n ta le t, lä ra re ooh elever länsvis. F ö r ö v rig t h a r i s to rt s e tt sam m a p rin c i p e r fö ljts som i fö regående p u b lik a tio n i sa m m a serie. R ed ogörelsen h a r u ta r b e ta ts a v u n d e rte c k n a d G ran b erg. H elsingfors, p å S ta tis tis k a c e n tra lb y rå n, i ju li Martti Kovero. G. Fougstedt. C. E. Granberg. / \

4 Sisällys. Teksti. sivu Oppikoulujen luku... 5 O pettajakunta... 6 Oppilaiden lu k u... 7 Luokkien luku ja oppilasmäärä luokkaa kohden... 9 Muut tiedot oppilaista Oppikoulujen menot ja tulot Ylioppilastutkinto Tauluja. Oppi, opettajien ja oppilaiden luku lääneittäin lukuvuonna 1949^ Oppilaita lukuvuonna asukasta kohti 4 Innehåll. Text. sid. 1. Antalet läroverk Lärarkåren E le v a n ta le t A ntalet klasser och elevantalet per klass Övriga uppgifter om eleverna Läroverkens utgifter och inkomster Studentexamen Tabeller. 1. Läroverken, antalet lärare och elever länsvis läsåret Antalet elever läsåret 19i9 50 per invånare.. 4 Table des matières. Texte. Page 1. Nombre d écoles Personnel enseignant Nombre d élèves Nombre de classes et nombre d élèves par classe Autres renseignements sur les élèves Dépenses et revenus des écoles secondaires Épreuves écrites de baccalauréat Tableaux. 1. Nombre des écoles secondaires du personnel enseignant et des élèves par départements pendant l année scolaire Nombre des élèves par habitants pendant l année scolaire

5 1. Oppikoulujen luku. S ekä suom en e ttä ru o tsin k ie liste n k o u lu jen lu k u lisä ä n ty i lu k u v u o n n a edelliseen lu k u v u o te e n v e rra ttu n a. A llaoleva ta u lu k k o valaisee y k sity is k o h ta ise m m in o p p ik o u lu jen lu k u m ä ä rä n k e h ity s tä v iim e v u o sin a. 1. Antalet läroverk. B åd e de finsk och de sv en sk sp råk ig a nas a n ta l ökades lä såre t jä m fö rt m ed fö reg ående läsår. N ed a n stå e n d e ta b e ll belyser m era in g ående u tv eck lin g en a v a n ta le t läro v erk u n d e r de sen aste åren. 1. Oppikoulujen lu k u. A ntal läroverk. N om bre d'écoles. Valtionkouluja Stats Écoles de l'étal Uuotsink. Sumina Kunnallisia ja yksityisiä kouluja Kommunala och privata Écoles municipales et privées Kaikkiaan Inalles Kuotsink T a u lu k o sta selv iää, e ttä ry h m ä k u n n allisia ja y k s i ty isiä k o u lu ja k ä s itti lu k u v u o n n a k o k o n aista 67 % koko lu k u m ä ä rä s tä. V a sta a v a p ro s e n ttim ä ä rä oli lu k u v u o n n a %. O p p ik o u lu t ja k a a n tu iv a t k o u lu m u o d o itta in lu k u v u o sin a seuraavasti: A v ta b e lle n fra m g å r a t t g ru p p e n k o m m u n ala ooh p riv a ta lä s å re t o m fa tta d e in te m in d re ä n 67 % a v to ta la n ta le t. M o tsv aran d e p ro c e n tta l u t g jo rd e lä såre t %. E fte r sk o lty p fördelade sig läro v erk en läsåren p å fö ljan d e sä tt: 2. Oppi koulum uodon m ukaan. läroverken efter skoltyp. Catégories d'écoles ! i Valtion Stats Écoles de l État... Normaalilyseot Normallyceer Écoles normales supérieures... Klassilliset lyseot Klassiska lyceer Lycées 2 i d'études classiques... 3 i Poikalyseot Gosslyceer Lycées de garçons Yhteislyseot Samlyceer Lycées mixtes Tyttölyseot Flicklyceer Lycées de jeunes filles Tyttö Flick Écoles de jeunes filles Keski Mellan Écoles moyennes Kunnalliset ja yksityiset Kommunala och privata Écoles municipales et privées Poikalyseo Gosslyceum Lycée de garçons Yhteislyseot Samlyceer Lycées m ixtes Tyttölyseot Flicklyceer Lycées de jeunes filles Yhteislukiot Samgymnasier Classe supérieures des écoles m ix te s... Tyttölukiot Flickgymnasier Classes supérieures des écoles de jeunes fille s Keski Mellan Écoles moyennes K a n sa k o u lu n täy d elliseen o p p im ä ä rä ä n p e ru s tu vien eli u u sim u o to iste n k o u lu je n lu k u m ä ä rä, oli lu k u v u o n n a , jo ista 10 v altio n ja 18 y k sity isk o u lu a. L u k u v u o n n a u u sim u o to iste n k o u lu je n lu k u oli 61, jo ista 11 oli v a ltio n k o u lu ja. A n ta le t a v n y ty p, v ilk a b a se ra sig p å fu llstä n d ig folkskolekurs, v a r lä såre t , a v v ilk a 10 sta ts och 18 p riv atsk o lo r. L ä så re t u p p g ick a n ta le t a v n y ty p till 61, a v v ilk a 11 voro sta tlig a.

6 6 2. Opettajakunta. O p e tta jis to n kokoonpan o lu k u v u o sin a ja ilm enee allao lev asta ta u lu k o sta.. 2. Lärarkåren. L ä ra rk å re n s sa m m a n sä ttn in g läsåren och fra m g å r a v n e d a n stå e n d e tab ell. B. Opettajat virkaasem an ja sukupuolen m ukaan. Lärarkåren efter tjänsteställn in g och kön. M aîtres selon la situ a tio n et le sexe. Vakinaisia Ordinarie Ordinaires Viransijaisia Tjänstförrättande Extraordinaires Tuntiopettajia Timlärare Adjoints Miehiä Manliga Hommes Luku Antal Nombre % Naisia Kvinnliga Femmes Luku Ântal Nombre % K aikki Samtliga Toutes les écoles Suomenkieliset Finskspräkiga Ruotsinkieliset Svenskspråkiga O p e tta jie n koko lu v u s ta lu k u v u o n n a oli 43. l % v ak in aisia, 48.6% tu n tio p e tta jia ja 8.3 % v iran sijaisia, k u n ta a s v a s ta a v a t lu v u t oliv a t 57.1, 34.2 ja 8.7. O p e tta jie n koko lu k u on ja t k u v a sti k a sv a n u t. L isäy s o n su u rin tu n tio p e tta jie n k o h d a lta. K a ik k in a lu k u v u o sin a, jo ih in ta u lu k k o k o h d istu u, n a is o p e tta ja t o liv a t en em m istö n ä. T au lu k k o 4 o so itta a o p e tta jie n lu k u m ä ä rä n v altio n ja y k sity isk o u lu issa sek ä suom en ja ru otsinkielisissä kouluissa. A v hela a n ta le t lä ra re lä s å re t voro 43. i % o rd in arie, 48.6% tim lä ra re och 8.3 % tjä n stfö r r ä tta n d e, u n d e r d e t a t t m o tsv a ra n d e siffror för voro 57.1, 34.2 och 8.7. T o ta la n ta le t lä ra re h a r o a v b ru te t ö k ats. S tö rst ä r ökningen i fråg a om tim lä ra re. U n d er sam tlig a läsår ta b e lle n o m fa tta r h a de kvin n lig a lä ra rn a v a rit i m a jo rite t. T ab ell 4 u tv is a r a n ta le t lä ra re i sta te n s och i p riv a ta sa m t i finsk och sv en sk sp råk ig a. 4. V altion ja yksityiskoulujen opettajat. Lärare i statens och privata. M aîtres des écoles de l É ta t et des écoles privées. Valtion Stats Écoles de l É tat Siitä miehiä Därav män Dont hommes Kunnalliset ja yksityis Kommunala och privata Écoles municipales et privées Siitä miehiä Därav män Dont hommes Kaikkiaan Inalles L u k u v u o n n a m ie so p e tta jie n lu k u oli v a ltio n k o u lu issa 45. l % ja y k sity isk o u lu issa 43. l % koko lu k u m ä ä rä s tä. V e rra te n m o n et sek ä v altio n k o u lu je n e ttä y k sity isk o u lu jen o p e tta ja t o p e ttiv a t k ah d essa ta i sitä u se a m m assa k o u lu ssa. T ä m ä jo h tu u o sitta in p ä te v ie n o p e t ta jie n p u u tte e s ta, o s itta in siitä, e ttä o p e tta ja t k o e t t a v a t h a n k k ia itselleen lisä tu lo ja y lim ä ä rä isistä t u n n e ista. L u k u v u o n n a v altio n k o u lu je n opet U n d e r lä s å re t u tg jo rd e a n ta le t m anliga lä ra re i sta tssk o lo rn a 45. i % och i p riv a tsk o lo rn a 43. i % a v hela a n ta le t. E t t g an sk a s to rt a n ta l lä ra re såv äl i sta tssk o lo rn a som i p riv a tsk o lo rn a u n d e rv isa d e i tv å eller flere. D e tta b e ro r dels p å b riste n p å k o m p e te n ta lä ra re, dels p å a t t lä ra rn a genom e x tra lek tio n er fö r sö k a skaffa sig ökad e in k o m ster. A v lä ra rn a i s ta ts sk olorna u n d erv isad e lä s å re t och av

7 7 ta jis ta 556 ja k u n n a lliste n sek ä y k sity isk o u lu je n o p e t ta jis ta 514 o p e tti k ah d essa ta i s itä u seam m assa k o u lu ssa. lä ra rn a i k o m m u n a la och p riv a ta 514 i tv å eller flere. 3. Oppilaiden luku. O p p ik o u lu jen o p p ila sm ä ä rä n k e h ity s selv iää seura a v a s ta ta u lu k o s ta. T ie d o t o v a t h elm ik u u n 1 p :ltä. 3. Elevantalet. U tv ecklin g en a v a n ta le t elever i läro v erk en fra m g å r a v fö ljan d e ta b e ll. U p p g ifte rn a h än fö ra sig till d en l:s ta fe b ru a ri. 5. Oppilaiden lukum äärä. A ntalet elever. N om bre d'élèves. Kaikkiaan Inalles Valtion Stats Écoles de l É tat Poikia Gossar Qarçons Tyttöjä Flickor Filles Poikia Gossar Garçons % Kunnalliset ja yksityis Kommunala och privat Écoles municipales et privées Kaikkiaan Inalles Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Poikia Gossar Qarçons % Kaikki Samtliga Toutes les écoles Kaikkiaan Inalles Poikia Goasar Qarçons Tyttöjä Flickor Filles Poikia Gossar Garçons % Kaikki Samtliga Toutes les écoles Suomenkieliset Finskspråkiga Ruotsinkieliset Svenskspråkiga O p p ila sm ä ä rä o n lu k u v u o d e s ta lis ä ä n ty n y t %. V a ltio n k o u lu je n osuus koko o p p ilasm ä ä rä s tä on v iim e lu k u v u o n n a a le n tu n u t 44. o % :iin v a s ta te n 49.0 % lu k u v u o n n a L u k u v u o n n a % v altio n k o u lu je n o p p ila ista k äv i su o m enkielistä ja 13. i % ru o tsin k ie lis tä k o u lu a. Y k sity isk o u lu jen o salta v a s ta a v a t p ro s e n ttilu v u t o liv a t 88.1 ja P o ja t o v a t olleet o p p ilaid en v äh em m istö n ä. N äin oli a sia n la ita jo en n en so ta a, jo sk in p o ik ien p ro se n tu a a lin e n osuus silloin oli su u rem p i k u in viim eisenä n e ljä n ä v u o n n a. L u k u v u o d e n jä lk e e n p o i k ien p ro s e n ttilu k u on jälleen a lk a n u t h ita a s ti k asv aa. U u sim u o to iste n k a n sa k o u lu n koko oppik u rssiin p e ru s tu v ie n k o u lu jen m ä ä rä on k a sv a n u t lu k u v u o te e n v e rra ttu n a sekä v altio n k o u lu je n e ttä y k sity isk o u lu je n o sa lta, m u tta e rity ise sti v iim em ain itu ssa ry h m ä ssä. U u sim u o to iste n v altio n k o u lu je n o p p ilaslu k u p ien en i k u ite n k in lu k u v u o n n a v e rra ttu n a edelliseen v u o teen, m ik ä jo h tu i siitä, e ttä H elsin g in I I lyseo sy k s y stä 1949 m u u te ttiin 8 luokkaiseksi oppik o u lu k si. U u sim u o to iste n k o u lu jen o p p ilaid en lu k u oli lu k u v u o n n a i % k a ik k ie n k o u lu je n o p p ilasm ä ä rä stä, v a s ta te n 9.6 % edellisenä lu k u v u o n n a. T aulussa 6 on y k sity isk o h taisem p ia tie to ja ä sk e n m a in ittu je n k o u lu jen oppilaista. E le v n u m e rä re n h a r sed an lä s å re t ö k a ts m ed %. S tatssk o lo rn as andel i hela e le v n u m e rä re n h ad e senaste lä så r n e d g å tt till 44. o % m o t 49.0 % u n d e r lä s å re t U n d e r lä s å re t b esö k te 86.9 % a v s ta ts sk o lo rn as elever fin sk sp råk ig och % sv en sk sp rå k ig skola. I fråg a om p riv a tsk o lo rn a voro m o t sv a ra n d e p ro c e n tta l 88. i och G ossarna h a v a rit i m in o rite t b la n d eleverna. S å v a r fallet re d a n före k rig e t, om också gossarnas p ro cen tu e lla andel d å v a r stö rre ä n u n d e r de fy ra sen aste åren. E fte r lä s å re t h a r p ro c e n tta le t gossar å te r b ö rja t lå n g sa m t ökas. E le v a n ta le t i sk o lo rn a a v n y ty p, som g ru n d a sig p å folkskolans hela läro k u rs, h a r jä m fö rt m ed lä s å re t ö k a ts såv äl i frå g a om sta tssk o lo r som p riv a tsk o lo r, m en sä rsk ilt in o m d en sen are g ru p p en. A n ta le t elever i sta tssk o lo r a v n y ty p m in sk ad es lik v äl lä s å re t jä m fö rt m ed föregående å r, b e ro en d e p å a t t H elsingin I I lyseo fr. o. m. h ö sten 1949 om b ild ad es till 8klassigt läro v erk. E le v e rn a i a v n y ty p u tg jo rd e lä s å re t i % a v hela a n ta le t elever i lä ro v erk en, m o t 9. 6 % föregående läsår. T ab ell 6 lä m n a r m era d e ta lje ra d e u p p g ifte r rö ra n d e elev ern a i a y n ä m n d a ty p.

8 8 6. U usim uotoisten koulujen oppilasm äärä. A ntalet elever i av ny typ. dans les écoles de type nouveau. N om bre des élèves Valtion Stats Écoles de l'état Kunnalliset ja yksityiset Kommunala och privata Écoles municipales et privées Poikia Gossar Qarçons Kaikki oppi Samtliga läroverk Toutes les écoles secondaires Tyttöjä Flickor Filles Inalles Kaikki Samtliga Toutes les écoles Suomenkieliset Finskspråkiga Ruotsinkieliset Svenskspråkiga S e u ra a v a asetelm a o so itta a o p p ik o u lu jen o p p ilasm ä ä rä n lä ä n e ittä in sekä o p p ilaid en lu v u n a su k a sta k o h d en lä ä n e ittä in lu k u v u o n n a F ö lja n d e sam m a n stä lln in g u tv is a r e le v a n ta le t i läro v erk en länsvis sa m t a n ta le t elever p e r in v å n a re länsvis lä såre t Lääni Län Departements U u d e n m a a n N y la n d s... K y m en K y m m e n e... H äm e e n T a v a s te h u s... T u ru n P o rin Å bob jörneborgs... V aasan V asa... K u o p io n K u o p io... M ikkelin S :t M ichels... L ap in L ap p lan d s... O ulun U le å b o r g s... A h v e n a n m a a Å l a n d... Oppilaiden luku E levantalet Nombre d'élèves Oppilaita asukasta kohti ') Antalet elever per invånare *) Taux des élèves par habitants l) K oko m a a Hela r ik e t T o u t le p a y s... K a u p u n g it S tä d e r V illes... K a u p p a la t K ö p in g ar Bourgs... M aalaisk u n n a t L andsko m m u n er C om m unes rurales , K a u p u n k ie n ja k au p p alo id en oppik o u lu issa oli lu k u v u o n n a y h te e n sä o p p ila sta eli k o k o n a ista 74. l % k o k o n a ism ä ä rä stä. K u ite n k in on h u o m a tta v a, e ttä osa k a u p u n k ie n ja k a u p p alo id en k o u lu je n o p p ila ista k u u lu u n iitä y m p ä rö iv ä n m a a s e u d u n v äestö ö n. S u u rin oli o p p ilaid en lu k u sek ä a b so lu u ttise sti e ttä p ro m illein ä v ä k ilu v u sta U u d e n m a a n lään issä. O ppila slu k u a su k a s ta k o h d en oli to isek si su u rin K y m en ja kolm an n ek si su u rin H äm e en lään issä. O p p ilasm ä ä rä oli sekä a b so lu u ttise sti e ttä su h teellisesti p ie n in A h v e n a n m a a lla, jo ssa a in o a s ta a n y k si k o u lu oli to im in n a ssa. I läro v erk en i stä d e r och k ö p in g ar fu n n o s lä så re t sa m m a n la g t elever eller hela 74.1 % a v to ta la n ta le t. L ik v äl b ö r o b serv eras a t t en del a v elev ern a i stä d e rn a s och k ö p in g arn as tillh ö r d en k ringliggande lan d sb y g d en s befolkning. S tö rst v a r a n ta le t elever såv äl a b so lu t ta g e t som i p ro m ille a v fo lk m än g d en i N y lan d s län. I fråg a om a n ta le t elever p å in v å n a re k o m K y m m en e län p å a n d ra och T a v a ste h u s lä n p å tre d je p la ts. M inst v a r a n ta le t lä rju n g a r in te b lo tt a b so lu t, u ta n också re la tiv t rä k n a t p å Å land, d ä r e n d a st en skola v a r i v e rk sa m h e t. 1) Verrattuna henkikirjoitettuun väestöön Jäm fört med den mantalsskrivna befolkningen Nombre des élèves par habitants de la population selon les listes d'impôts.

9 9 K esk ik o u lu astee lla olevien o p p ilaid en lu k u oli lu k u v u o n n a koko m aassa eli 83.6 % k o k o n a ism ä ä rä stä. K a u p u n k ie n v a s ta a v a t lu v u t oliv a t (80.3 % ), k a u p p a lo id e n (82.9 % ) ja m a a la isk u n tie n (91.6 % ). S uom enkielisissä k o u lu issa oli su h teellisesti en em m än keskikouluasteella olevia o p p ila ita k u in ruotsinkielisissä. S u u ri ero su o m en k ielisten ja ru o tsin k ielisten o p p i k o u lu je n v älillä on siinä, e ttä suom enkieliset k o u lu t p a ljo n su u rem m assa m ä ä rin sija itse v a t m a a la is k u n nissa. S u o m en k ielisten o p p ik o u lu jen o p p ilaista % k ä v i k o u lu a k au p u n g eissa, 15. i % k auppalo issa ja 29.1 % m aalaisk u n n issa. R u o tsin k ie liste n k o u lu jen o p p ila ista v a lta o sa eli 86.3 % k ä v i k o u lu a k a u p u n g eissa, % k auppalo issa ja v a in 3.3% m a a seu d u lla. T ä m ä jo h tu u o sitta in siitä, e ttä ru o ts in k ielisestä v ä e stö stä su h teellisesti su u re m p i osa on k a u p u n k ila isv ä e stö ä ja edelleen siitä, e ttä k a u p u n g it s ija itse v a t su h teellisen läh ellä ru o ts a la is ta a s u tu s a lu e tta, m in k ä v u o k si k a u p u n k ik o u lu t v o iv a t t y y d y ttä ä m yös y m p ä rillä sija itse v a n m aaseu d u n t a r v e tta. J u u r i ru o tsa la ise n m aalaisv äestö n k esk u u d essa lienee m yös h a v a itta v issa su h teellisen v ä h ä is tä m iele n k iin to a o p p ik o u lu sta sa a ta v a a n o p etu k seen. Y k sity isk o h ta isem p ia tie to ja o p p ik o u lu ista, o p e t ta jie n ja o p p ilaid en lu v u s ta on ta u lu is sa 1 ja 2 tä m ä n ju lk a is u n lo pussa. A n ta le t elever p å m ellan sk o lestad iet u p p g ick lä s å re t i hela rik e t till eller till 83.6 % av hela a n ta le t. M o tsv aran d e siffror fö r stä d e rn a voro (80.3 % ), fö r k ö p in g arn a (82.8 %) och fö r lan d sk o m m u n ern a (91.6 % ). A v elev ern a i d e fin sk sp råkig a na voro p ro p o rtio n s vis flere p å m ellan sk o lestad iet ä n i d e sv en sk sp råk ig a. E n sto r sk illn ad m ellan fin sk sp råk ig a och sv en sk sp råk ig a lä ro v e rk rå d e r såtillv id a a t t d e fin sk sp råk ig a sk olorna i m y c k e t stö rre u ts trä c k n in g ligga i la n d s k o m m u n er. A v elev ern a i d e fin sk sp råk ig a lä ro v e r k en b esö k te 55.8 % i s tä d e rn a, 15.1 % i k ö p in g ar och 29. i % i lan d sk o m m u n er. A v de sv en sk a läro v erk en s elever b esö k te a llra s tö rsta delen eller 86.3 % stad ssk o lo r, 10.4 % i k ö p in g a r och en d a st 3.3% p å lan d sb y g d en. D e tta b e ro r till en del p å a t t stad sb efo lk n in g en ä r p ro p o rtio n sv is sta rk a re fö re trä d d inom rik e ts sv ensk ta la n d e befolkning och v id are p å a t t stä d e rn a ligga jäm förelsevis t ä t t inom d e t sv en sk a b o sä ttn in g s o m rå d e t, v a rfö r stad ssk o lo rn a k a n tillfred sställa också d en o m givande landsb y g d en s behov. E n viss b ris t p å in tresse fö r u tb ild n in g i lä ro v e rk ju s t in o m d e n sv en sk a bygdeb efo lk n in g en to rd e också fö rek om m a. M era d e ta lje ra d e u p p g ifte r om läro v erk en, a n ta le t lä ra re och elever fra m g å u r ta b e lle rn a 1 och 2 i s lu te t a v d e n n a p u b lik atio n. 4. Luokkien luku ja oppilasmäärä luokkaa kohden. O p p ik o u lu jen lu o k k ien lu k u lu k u v u o sin a ja ilm enee ta u lu k o s ta Antalet klasser och elevantalet per klass. A n ta le t k lasser i lä ro v e rk e n läsåren och fra m g å r a v ta b e ll L u o k k ien lu k u j a o p p ilasm äärä lu o k k a a k o h d en. A n ta le t ÿ la sser och e le v a n ta le t per k lass. N om bre de classes et nom bre d élèves pa/r classe. Valtion Stats Écoles de l'é tat Kunnalliset ja yksityis, Kommunala och privata Écoles municipales et privées Kaikkiaan Inalles Luokkien luku Antalet klasser Nombre de classes Oppilaita luokkaa kohden Elevantalet per klass Nombre d élèves par classe A ja n ja k so n a lu o k k ien lu k u on la k k a a m a tta lis ä ä n ty n y t sekä v altio n e ttä y k sity isk o u lu issa. L isäys, jo k a jo h tu u ensi sijassa k o u lu je n lu v u n lisä ä n ty m is e stä, oli v a ltio n k o u lu je n o salta 12.9 % ja y k sity isk o u lu je n o sa lta 16.0 %. R in n a k k a islu o k a t o v a t h u o m a tta v a s ti y leisem piä suom alaisissa koulu issa k u in ru o tsalaisissa. L u k u v u o n n a oli suom alaisissa k o uluissa 803 rin U n d e r perio d en h a r a n ta le t k lasser s å v äl i sta ts som i p riv a tsk o lo rn a o a v b ru te t ö k ats. Ö kningen, som i frä m sta ru m m e t b ero r p å a t t a n ta le t ö k ats, u tg jo rd e för sta tssk o lo rn a 12.9 % och för p riv a tsk o lo rn a %. P arallellk lassern a äro b e ty d lig t v an lig are i finska ä n i svenska. L ä så re t funnos i finska 803 p arallellk lasser m o t 68 i svenska. A v to ta l 2

10 \ 10 n a k k a islu o k k a a v a s ta te n 68 ru o tsalaisissa. R in n a k k aislu o k k ien k o k o n a ism ä ä rä stä tu li m a in ittu n a lu k u v u o n n a % v altio n k o u lu jen osalle. O p pilaiden lu k u lu o k k aa k o h d en on ja tk u v a s ti o llu t su u rem p i suom alaisissa k u in ru o tsalaisissa k o u luissa. a n ta le t parallellk lasser n ä m n d a läsår kom m o 58.4 % p å sta tssk o lo rn a s an d el. A n ta le t elever p e r klass h a r fo rtg åen d e v a rit stö rre i d e fin sk a sk olorna ä n i de svenska. 5. Muut tiedot oppilaista. T a u lu k k o 8 o so itta a o p p ilaid en ja k a a n tu m ise n äidinkielen m u k a a n lu k u v u o sin a ja Övriga uppgilter om eleverna. T ab ell 8 u tv is a r fö rdelningen a v elev ern a efte r m odersm ål läsåren och Oppilaat äidinkielen m ukaan. Eleverna efter m odersm ål. É lèves selon la langue maternelle,. Suomi Finska Finnois Kuotsi Svenska Suédois Muu kieli Annat språk Autre langue , 01 lo «/ 10 l lo Suomenkieliset Finskspråkiga Écoles finnoises A Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Écoles suédoises Kaikki Alla Toutes les écoles Suomenkieliset Finskspråkiga Écoles finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Écoles suédoises Kaikki Alla Toutes les écoles , Suomenkieliset Finskspråkiga Écoles finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Écoles suédoises Kaikki Alla Toutes les écoles Suomenkieliset Finskspråkiga Écoles finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Écoles suédoises Kaikki Alla Toutes les écoles S u o m en k ielisten o p p ilaid en lu k u ru o tsin k ielisissä k o u lu issa on a ja n ja k so n a la k k a a m a tta lis ä ä n ty n y t sekä a b so lu u ttise sti e ttä suhteellisesti. S a m a n a a ja n ja k so n a ru o tsa la iste n o p p ilaid en lu k u su o m alaisissa kouluissa on jo n k u n v e rra n v ä h e n ty n y t. N iid en o p p ilaid en lu k u, jo illa on jo k u v ieras kieli äid in k ielen ä, on a in a o llu t su h teellisesti su u rem p i ru o tsin k ielisissä kouluissa. L u k u v u o n n a k aik k ien o p p ik o u lu jen o p p i la ista oli evan k elislu terilaisia (96.4 % ), (1.2 % ) k reik k alaisk ato lisia ja 319 (0.3 % ) m u u n u s k o n tu n n u stu k s e n o m aav ia k ris titty jä, k u n ta a s 155 (0.2 % ) k u u lu i e ik ris titty ih in u sk o n to k u n tiin ja t 768 (1.9 % ) oli siv iilirek isteriin m e rk itty jä. A llaoleva a se te lm a valaisee o p p ilaid en ja k a a n tu m ista k o tip a ik a n m u k aan. A n ta le t fin sk sp råk ig a elever i sv en sk sp råk ig a h a r u n d e r p erio d en o a v b ru te t ö k a ts såv äl ab so lu t som re la tiv t ta g e t. U n d e r sam m a perio d h a r a n ta le t sv en sk a elever i fin sk a m in sk a t i n ågon m ån. A n ta le t elever m ed n å g o t frä m m a n d e sp råk som m o d ersm ål h a r a lltid v a rit p ro p o rtio n sv is stö rre ï sv en sk sp råk ig a. L ä så re t voro a v sam tlig a elever i lä ro v e rk e n (96.4 % ) evan g elisk lu tersk a, (1.2 % ) g rek isk k ato lsk a och 319 (0.3 % ) k ristn a av a n n a n tro sb ek än n else, m ed an 155 (0.2 % ) tillh ö rd e icke k ristn a tro ssa m fu n d och (1.9 % ) voro in sk riv n a i civ ilreg istret. N ed a n stå e n d e sam m a n stä lln in g b ely ser elevernas fö rdelning enligt h em o rt. Samassa kunnassa kuin koulu I samma kommun som skolan Dans la même commune que l école Toisessa kunnassa, enintään 20 km koulusta I annan kommun, högst 20 km från skolan D am une autre commune. à 20 km au plus J 7> utc Yli 20 km koulusta Över 20 km från skolan Å plus de 20 km de l école % % %

11 11 9. Oppilaat isän am m atin m ukaan lukuvuonna E leverna etter faderns yrke läsåret É lèves selon la profession du père, année scolaire Isän am m atti Faderns yrke Profession du père Kaikki Alla Toutes les écoles Valtion Stats Écoles de l É tat 1 ; Kunnall. ja yksityiset Komm. och privata Écoles municipales et privées Suomenkieliset Finskspråkiga Écoles finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Écoles suédoises Kaikki Alla Toutes les écoles Valtion Stats Écoles de l É tat Kunnall. ja yksityiset Komm. och privata 1 Écoles municipales et privées Luku Antal Nombre % Suomenkieliset Finskspråkiga Écoles finnoises Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Écoles suédoises Maatalous sivuelinkeinoilleen Lantbruk med binäringar Agriculture ainsi que les occupations accessoires Maanviljelijöitä, puutarhureita, metsänhoitajia, kalastajia, työnjohtajia, neuvojia y. m. Lantbrukare, trädgårdsmästare, forstmästare, fiskare, arbetsledare, konsulenter m. fl Maataloustyöntekijöitä Lantbruksarbetare Teollisuus, käsityö ja rakennustoiminta Industri, hantverk och byggnadsverksamhet Industrie, arts et métiers, construction Työnantajia, päällystöä, toimistohenkilöitä Arbetsgivare, chefskap, kontorspersonal Itsenäisiä käsityöläisiä Självständiga hantverkare b.2 b Palveluskuntaa ja työntekijöitä Arbetare och tjänstepersonal Liikenne sekä posti, lennätin ja puhelinlaitos Samfärdsel inkl. post, telegraf och telefonväsen Communications ainsi que' postes, télégraphes et téléphones Liikenteenharjoittajia, päällystöä, toimistohenkilöitä Företagare, chefskap, kontorspersonal Palveluskuntaa ja työntekijöitä Arbetare och tjänstepersonal Kauppa, pankit ja vakuutuslaitokset, ravintola ja hotelliliikkeet Handel, bank och försäkringsverksamhet, hotell och restaurangrörelse Commerce, banques et compagnies d'assurance, restaurants et hôtels Liikkeenharjoittajia, päällystöä, toimistohenkilöitä Företagare, chefskap, kontorspersonal Palveluskuntaa Tjänstepersonal Julkinen toiminta Offentlig verksamhet Services publics Valtion, kirkon ja kunnan virkamiehiä ja toimistohenkilöitä Tjänstemän och byråpersonal i statens, kyrkans och kommunens tjänst Palveluskuntaa Tjänstepersonal Opetustoimi (korkea, ja opistot) Undervisning (hög,, institut) Instruction [hautes écoles, écoles, instituts] Opettajia L ä ra re Palveluskuntaa Tjänstepersonal Vapaat am m atit Fria yrken Professions libérales Lääkäreitä, apteekkareita, sairaanhoitajia y. m. Läkare, apotekare, sjuksköterskor m. fl Kirjailijoita, taiteilijoita, sanomalehtimiehiä y. m. Författare, konstnärer, redaktörer m. fl Yhdistysten, asianajotoimistojen y. m. virkailijoita ja toimistohenkilöitä Tjänstemän och kontorspersonal i föreningars, advokatbyråers m. fl. tjänst Kotiapulaisia ja siivoojia Hembiträden och städerskor Domestiques et femmes de ménage Muut toimet Övriga yrken Autres professions O 100.O 100.O loo.ol ÎOO.O

12 12 K u n o p p ik o u lu ja k o sk e v a t tila s to k a a v a k k e e t u u d iste ttiin v u o n n a 1947, m u u te ttiin m y ö s ta u lu, jo k a k oski o p p ilaid en ja k a a n tu m is ta k o tip a ik a n m u k aan. T ä m ä n vuoksi k e sk e n ä ä n v erran n o llisia lu k u ja v o i d a a n sa a d a v a in k o lm elta viim eiseltä v u o d elta. K u te n a se te lm a sta ilm enee su h d e lu v u t o v a t m a in ittu in a v u o sin a m u u ttu n e e t v a in v äh än. T a u lu k o sta 9 ilm enee o p p ilaid en ry h m ity s isän tai äidin am m atin m u k a a n lu k u v u o n n a a b so lu u ttisin ja su h d elu v u in. Ä idin a m m a tti on o te ttu huom io o n v a in silloin, k u n h ä n on o llu t p e rh e e n p ääasiallin en h u o lta ja. J a k o, jo k a on s o p e u te ttu v ä e stö tila sto n a m m a ttin im ik k e istö n m u kaiseksi, on p y s y n y t m u u ttu m a tto m a n a v u o d e sta 1941 lä h tie n. L u k u v u o n n a k ä s itti elin k ein o ry h m ä m aatalous sivuelin keino i neen 17.9% koko o p p ila sm ä ä rä stä, lu k u v u o n n a % ja lu k u v u o n n a %. L isäys jo h tu u p ääasiallisesti siitä, e ttä lu k u isia u u sia k o u lu ja on p e ru s te ttu m aaseudulle. S u u rin k a ik ista ry h m istä, n im ittä in teollisuus, käsityö ja rakennustoim inta, jo k a lu k u v u o d e sta on lis ä ä n ty n y t 4.9 %, k ä sitti v iim e lu k u v u o n n a 29.7% o p p ilaid en koko lu v u sta. K a ik k ie n m u id en a m m a ttiry h m ie n osuus oppilaslu v u s ta on v ä h e n ty n y t, lu k u u n o tta m a tta kotiapulaisia ja siivoojia, jo id en osuus on p y s y n y t m u u ttu m a tto m a n a. V e rra tta e ssa k e sk e n ä ä n v anhem p ien ja k a u tu m is ta a m m a tte ih in suom enkielisissä ja ru o tsin k ielisissä k o u lu issa k iin ty y huom io siihen, e ttä ry h m ä t m a a ta lo u s sivuelinkeinoineen ja ju lk in e n to im in ta o v a t su h te e l lisen v o im a k k a a sti e d u ste ttu in a suom enkielisissä k o u lu issa, sen sijaan k a u p p a, v a p a a t a m m a tit sekä te o l lisu u s, k ä sity ö ja ra k e n n u s to im in ta ruotsin k ielisissä kouluissa. M aatalo u sv ä estö n la p sista k ä v i v a in 30. o % v a l tio n k o u lu a. T ä m ä jo h tu u siitä, e ttä v a ltio n k o u lu je n lu k u m ä ä rä varsin aisella m aaseu d u lla on h y v in pieni. T a u lu k o sta 10 ilm e n e v ä t tä rk e im m ä t tie d o t v a paaoppilaista. V ap aao p p ilailla ta rk o ite ta a n tä s sä n iitä o p p ilaita, jo tk a k o k o n aan ta i o sitta in on v a p a u te ttu lu k u k a u sim a k su n su o ritta m ise sta. D å de s ta tis tis k a fo rm u lären rö ran d e läro v erk en o m a rb e ta d e s å r 1947, ä n d ra d e s ä v en tab ellen rö ran d e elevernas fö rdelning efte r h e m o rt. P å g ru n d h ä ra v k u n n a jä m fö rb a ra u p p g ifte r en d ast erh ållas för de tr e senaste åren. S åsom u r sam m an ställn in g en fra m g å r h a re la tio n sta le n fö r n ä m n d a lä så r u n d e rg å tt e n d a st sm å fö rän d rin g ar. A v ta b e ll 9 fra m g å r fördelningen a v eleverna efter faders eller moders yrke lä s å re t i a b so lu ta oeh re la tiv a ta l. M oderns y rk e h a r b e a k ta ts e n d a st i de fall, d å h o n v a rit fam iljen s h u v u d sak lig a fö rsö rjare. In d eln in g en, som a v p a ssa ts efte r befolkn in g sstatistik en s y rk e sn o m e n k la tu r, h a r fö rb liv it o fö rän d rad sed an å r L ä så re t o m fa tta d e n ärin g sg ren en lan tb ru k med binäringar 17.9% a v hela a n ta le t elever, lä s å re t % och lä såre t %. Ö kningen b e ro r frä m st p å a t t ta lrik a n y a g ru n d a ts p å lan d sb y g d en. D en stö rs ta a v alla g ru p p e r, näm ligen industri, h an tv erk och byggnadsverksam het, som sed an lä s å re t ö k a ts m ed 4.9 %, o m fa tta d e sen aste lä sår % a v to ta la n ta le t elevör. S am tlig a övriga y rk esg ru p p ers re la tiv a an d el i elev n u m erären h a r m in sk ats, m ed u n d a n ta g för h e m biträden och städerskor, vilk as andel fö r b liv it ofö rän d rad. V id en jäm förelse m ellan fö rä ld ra rn a s y rk esfö rd eln ing i fin sk sp råk ig a och sv en sk sp råk ig a fä ste r m a n sig v id a t t g ru p p e rn a lan tb ru k med binäringar och offentlig verksam het ä r p ro p o rtio n sv is s ta rk t fö re trä d d a i d e fin sk a sk o lo rn a, handel, fria yrken sa m t industri, h an tv erk och b y g g n ad sv erk sam h et å te r i de sv en sk a na. A v jo rd b ru k sb efo lk n in g en s b a rn b esö k te b lo tt 30. o % sta tssk o la. D e tta b e ro r p å a t t a n ta le t s ta ts p å d en egentliga lan d sb y g d en ä r m y c k e t lite t. U r ta b e ll 10 fra m g å r d e v ik tig a ste u p p g ifte rn a om frieleverna. M ed frielev avses h ä r d e elever, som h elt eller delvis b efriats frå n term in sav g ift. 10. Y apaaoppilaat. F rieleverna. B oursiers Luku Antal Nombre % kaikista oppilaista % av hela elevantalet en % du total des élèves Valtion, Stats Écoles de l'état... Kunn. ja yksityisk. ; Komm. o. privat Écoles municipales et privées Kaikkiaan Inalles * V a p aao p p ilaid en lu k u oli su h teellisesti su u rin lu k u v u o n n a , jo llo in se oli 1/3 k a ik ista o p p ilaista. Sen jälk een su h d elu k u on p ie n e n ty n y t eikä o llu t lu k u v u o n n a edes n eljäso saa k a ik ista o p p ilaista. V altio n k o u lu issa oli m a in ittu n a lu k u v u o n n a su h te e l lisesti k ak si k e rta a n iin p a ljo n v a p a a o p p ila ita k u in y k sity isk o u lu issa.. L u k u v u o sin a ja o p p ik o u lu ih in o te ttu je n u u sien o p p ilaid en lu k u m ä ä rä ilm enee seura a v a s ta ta u lu k o sta. A n ta le t frielever v a r p ro c e n tu e llt stö rst lä såre t , d å d e t u tg jo rd e d ry g t 1/3 a v alla elever. D ä re fte r h a r re la tio n sta le t sju n k it oeh u tg jo rd e lä s å re t m in d re ä n en fjärd ed el a v sam tlig a elever. I sta tssk o lo rn a funnos sistn ä m n d a lä så r p ro p o rtio n sv is n ä s ta n d u b b e lt flere frielever ä n i p riv a t na. A n ta le t till läro v erk en nyintagna e le v e r läsåren och fra m g å r a v fö ljan d e tab ell.

13 U udet oppilaat. Nya elever. Élèves nouveaux. Valtion Stats Écoles de l État Kunnalliset ja yksityis Kommunala och privat Écoles municipales et privées Kuotsink. Kalkki Samtliga Toutes les écoles L u k u v u o n n a lisä ä n ty i u u sien oppilaid en k o k o n aism äärä v e rra ttu n a edelliseen v u o teen, lä h in n ä sen vuoksi, e ttä op p ilaid en lu k u suom enkielisissä v a l tio n k o u lu issa lisä ä n ty i. V e rra tta e ssa lukuvuote.en v o id a a n to d e ta lisä y stä k a u tta lin ja n, m u tta su u rin se oli su o m en k ielisten y k sity isk o u lu jen o salta. T au lu k k o 12 o so itta a, e ttä o p p ik o u lu t o v a t saan eet I lu o k a n o p p ilaan sa y h ä su u rem m assa m äärässä k a n sa k o u lu sta. V alm istav ien k o u lu jen su h teellin en osuus on v u o d e sta p ie n e n ty n y t h y v in v o i m a k k a a sti. L ä så re t ökades to ta la n ta le t n y a elever jä m fö rt m ed föregående å r, frä m s t bero en d e p å a tt a n ta le t elever i fin sk sp råkig a sta tssk o lo r ökades. V id en jäm fö relse m ed lä såre t k a n en ökning över hela lin jen k o n sta te ra s, m en stö rs t v a r den i fråg a om fin sk sp råk ig a p riv atsk o lo r. T ab ell 12 u tv is a r a t t a llt flere elever p å I klassen i läro v erk en b e sö k t folkskola. D e fö rb ered an d e sk o lo rn a s re la tiv a an d el h a r sedan lä s å re t m in sk a ts m y c k e t k ra ftig t. 12. I luokan uudet oppilaat pohjakoulun mukaan. I klassens nya elever efter bottcnskola. Les élèves n o u vea u x de la prem ière classe d après leur in struction p rim a ire. Kansakouluista Från folk Venant des écoles primaires I luokalle otettiin uusia oppilaita Till I klassen intogos nya elever Élèves reçus dans la 1 re classe Valmistavista kouluista Fràn förberedande Venant des écoles préparatoires Muualta Övriga Autres % % % V oim akas v ä h e n ty m in e n v iim e vuosin a jo h tu u siitä, e ttä lak i o p p iv elv o llisu u d esta v u o n n a 1946 m u u te ttiin site n, e ttä k o u lu v elv o llisu u siässä olevia lapsia ei saa o tta a oppilaiksi sellaisiin k o u lu ih in, joissa o p e tu s ta ei a n n e ta y h tä m o n en a v iik k o tu n tin a ja y h tä m o n en a lu k u v u o n n a k u in k a n sa k o u lu n v a sta a v a lla asteella. S e u ra a v a s ta a se te lm a sta ilm en ev ät luokalle jä ä n e i d e n o p p ilaid en su h d e lu v u t vuosin a 1939 ja D en s ta rk a m in skningen u n d e r d e sen aste å re n b e ro r p å a t t lagen om lä ro p lik t än d rad es å r 1946 s å lu n d a a t t b a rn i lä ro p lik tså ld e rn in te få in ta g a s som elever i såd a n a, i vilk a u n d erv isn in g in te m e d d elas u n d e r lik a m ånga v e c k o tim m a r och lik a m ån g a lä så r som p å folkskolans m o tsv a ra n d e sta d iu m. U r fö ljan d e sam m an ställn in g fra m g å r re la tiv a a n ta le t p å klassen k v a rs ta n n a d e elever å re n 1939 och V a ltio n k o u lu t S ta tssk o lo r Écoles de l É t a t K u n n a llise t ja y k sity isk o u lu t K o m m u n a la ooh p riv a ta sk o lo r Écoles m u n icip a les et privées i Kaikki oppi Samtliga läroverk Toutes les écoles secondaires N äistä: D ärav: D ont : S uom en k ieliset F in sk sp rå k ig a F in n o ises R u o tsin k ie liset S v en sk sp råk ig a K e sk ik o u lu a ste M ellansk o lstadiet Écoles m oyennes i L u k io a ste G y m n a sia lsta d ie t Classes s u p é r ie u r e s S u h d e lu v u t o liv at v u o sin a k a u tta a lta a n p ie n e m m ä t k u in en n en so ta a. V ä h e n ty m in e n on s u u rin lu k io asteella, jo s ta v o id aan v e tä ä jo h to p ä ä tö s, e ttä k o u lu t o v a t jo ssain m ä ä rin v o in eet h e lp o tta a v a a tim u k s ia, sen jälk een k u n m a te m a tiik k a ja re a a likoe tu liv a t v a ih to e h to isik si. M u u ten k iin ty y huom io siihen, e ttä luokallejä ä n e id e n lu k u m ä ä rä oli suhteellisesti jo n k in v e rra n su u rem p i suom enkielisissä k u in ruotsin k ielisissä kou P ro e e n tta le n v o ro. å re n genom gående läg re ä n före k rig e t. M inskningen ä r stö rs t i fråg a om g y m n a sia lsta d ie t, v a ra v m a n k a n d ra g a s lu ts a t sen, a t t sk olorna i n åg o n m ån k u n n a t sä n k a fo rd rin g a rn a sed an m a te m a tik e n och re a lp ro v e t i s tu d e n t ex am en b liv it inbördes v a lb a ra. F ö r ö v rig t fä s te r m a n sig vid a t t a n ta le t k v a r sta n n a d e v a rit p ro p o rtio n sv is n å g o t stö rre i d e fin sk sp råk ig a sk olorna ä n i de sv en sk sp råk ig a. F ö ljan d e

14 14 luissa. S e u ra a v a t n u m e ro t, jo tk a k o sk e v a t k aik k ia k o u lu ja, o s o itta v a t, k u in k a m o n ta % o p p ilaista v u o n n a 1950 jä i luokalle: I lk. 12.6, I I lk. 18.8, I I I lk. 18. l, IV lk. 16.5, V lk. 14.3, V I lk. 22.7, V II lk %. siffror, v ilk a h än fö ra sig till sa m tlig a, u tv isa h u ru m ånga % alv elev ern a ä r 1950 k v a rsta n n a d e p å klassen: I kl. 12.6, I I kl. 18.8, I I I kl. 18.1, IV kl. 16.5, V kl. 14.3, V I kl. 22.7, V II kl %.. 6. Oppikoulujen menot ja tulot. T a u lu k o sta 13 k ä y v ä t ilm i o p p ik o u lu jen m en o t lu k u v u o s in a ja Läroverkens utgifter och inkomster. A v ta b e ll 13 fram g å läro v erk en s u tg ifte r läsåren och Oppikoulujen m enot, m k. lä r o v e r k e n s utgilter, m k. D épenses des écoles secondaires. Valtion Stats Écoles de l'état Kunnalliset ja yksityiset Kommunala och privata Écoles municipales et privées Kaikki oppi Samtliga läroverk Toutes les écoles secondaires ,, K a ik k in a n iin ä v u o sin a, jo ih in ta u lu k k o k o h d istu u, k a ik k ie n k o u lu m u o to je n m en o t o v a t ja tk u v a s ti lisä ä n ty n e e t. T ä m ä n o u su on o s itta in to d e llista jo h tu e n k o u lu je n lu v u n lisä ä n ty m ise stä m u tta lä h in n ä on ra h a n a rv o n alen em in en o llu t v a ik u tta m a ssa. V erra tta e s s a v iim e lu k u v u o tta ja lä h in n ä ta lv is o ta a edeltä n y t tä lu k u v u o tta v o id a a n to d e ta, e ttä v a ltio n k o u lu je n m e n o t o v a t 11k e rta ise t ja k u n n a lliste n sekä y k sity iste n k o u lu jen 15k ertaiset. S uom enkielisten k o u lu je n m en o t o v a t lisä ä n ty n e e t h u o m a tta v a s ti enem m än k u in ru o tsin k ielisten. E n n e n so ta a o liv at su o m en k ielisten o p p ik o u lu jen m en o t n o in n e ljä k e r ta a su u re m m a t k u in ru o tsin k ie liste n, lu k u v u o n n a ru n s a a sti viisi k e rta a su u re m m a t. T ä m ä jo h tu u tie ty s ti siitä, e ttä suoem enkielisten k o u lu jen lu k u m ä ä rä on lis ä ä n ty n y t n o p eam m assa ta h d issa. T au lu k o ssa 14 a n n e ta a n y k sity isk o h ta ise m p ia tie to ja o p p ik o u lu jen m en o ista. U n d e r alla de lä så r ta b e lle n o m fa tta r h a u tg ifte rn a fö r sam tlig a sk o lty p e r k o n tin u e rlig t stig it. D en n a steg rin g ä r delvis verklig, b eroende p å a t t a n ta le t ö k a ts, m en frä m st h a r ned g ån g en av p e n n in g v ä rd e t in v e rk a t. V id en jäm fö relse m ellan sen aste läsår och lä såre t n ä rm a st före v in te rk rig e t k a n k o n sta te ra s, aljt sta tssk o lo rn a s u tg ifte r 11dubbla ts och de k o m m u n ala och p riv a ta sk olorna n ä sta n 15d u b b lats. D e fin sk sp råkig a sk o lo rn as u tg ifte r h a ö k a ts b e ty d lig t m era ä n de sv en sk sp råk ig as. F ö re k rig e t voro de fin sk sp råkig a läro v erk en s u tg ifte r in em o t fy ra g ån g er stö rre ä n d e sven sk sp råk ig as, lä s å re t d ry g t fem gånger. D e tta b e ro r g iv etv is p å a t t a n ta le t fin sk sp råk ig a ö k ats i sn a b b a re ta k t. T ab ell 14 in n eh åller m era d e ta lje ra d e u p p g ifte r om läro v erk en s u tg ifter. 14. M enot ryhm ittäin, m k. U tgifterna gruppvis, m k. D épenses des écoles secondaires. Opettajain palkkaus Lärarnas avlöning Gages du personnel enseignant Lämmitys, valaistus, siivous, opetuskalusto y. m. För värme, lyse, städning, undervisningsmaterial m. m. Chauffage, éclairage, matériel scolaire, etc. Koulutalon hoito ja kor jauskustannukset y. m. Skötsel och reparation av skolhuset m. m. Entretien et réparations de la maison d'école Todellinen vuokra Faktisk hyra Loyer mk % mk % mk % 1000 mk 1 % mk Valtion Stats Écoles de l État Kunnalliset ja yksityis Kommunala och privat Écoles municipales et privées Kaikki Alla Toutes les écoles