DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ- LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK

Avsedd för Kimitoöns kommun Dokumenttyp Bilaga Datum 9.6.2014 KIMITOÖNS KOMMUN DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ- LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK Utlåtanden och åsikter i beredningsskedets hörande KEMIÖNSAAREN KUNTA NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVA Valmisteluvaiheen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK UTLÅTANDEN OCH ÅSIKTER I BEREDNINGSSKEDETS HÖRANDE Datum 2014-06-09 Utfört av Dennis Söderholm Kontrollerad av Niina Ahlfors Matti Kautto Godkänd av Ref. 82138174-02 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK INNEHÅLLSFÖRTECKNING A. UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT 1 A1. Finavia 1 A2. Varsinais-Suomen pelastuslaitos 1 A3. Sibelco Nordic Oy Ab 1 A4. Trafiksäkerhetsverket 2 A5. Trafikverket 2 A6. Meteorologiska institutet 3 A7. Egentliga Finlands förbund 3 A8. Fingrid 4 A9. Bygg- och miljötillsynsnämnden, Kimitoöns kommun 4 A10. Metsähallitus 4 A11. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland 5 A12. Pääesikunta 9 A13. Egentliga Finlands landskapsmuseum 9 B. ÅSIKTER / MIELIPITEET 10 B1. Skriftlig åsikt, von Ungern-Sternberg Sara & Claes 10 B2. Skriftlig åsikt, Wendelin Gun-Britt & Harry 11 B3. Kirjallinen mielipide, von Flittner Joachim 12 B4. Kirjallinen mielipide, von Flittner Sari 16 B5. Skriftlig åsikt, Ginström Susanne & Peter 16 B6. Kirjallinen mielipide, Alonen Ari 16 B7. Skriftlig åsikt, Hollsten Bo-Gunnar 17 B8. Skriftlig åsikt, von Flittner Gabriella 18 B9. Skriftlig åsikt, Teir Michaela 18 B10. Skriftlig åsikt, Teir Fredrik 20 B11. Skriftlig åsikt, Jahnsson Jessica 21 B12. Skriftlig åsikt, Teir Robert 21 B13. Skriftlig åsikt, Winberg Dan 21 B14. Skriftlig åsikt, Winberg Julia 21 B15. Skriftlig åsikt, Teir Tore 22 B16. Skriftlig åsikt, Rönnqvist Ija 22 B17. Kirjallinen mielipide, Teir Jonathan 25 B18. Kirjallinen mielipide, Zwerver Satu 25 B19. Skriftlig åsikt, Strandberg Stefan 25

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 1 Utlåtanden och anmärkningar i utkastskedets hörande Delgeneralplanen för Nordanå-Lövböle vindkraftspark har varit offentligt framlagd till påseende under perioden 8.11 7.12.2012. Under planutkastskedets hörande inlämnades 19 åsikter med 22 undertecknare och 13 utlåtanden. Luonnosvaiheen kuulemisesta saadut lausunnot ja muistutukset Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava oli yleisesti nähtävillä 8.11. 7.12.2012. Luonnosvaiheen kuulemisen aikana jätettiin 19 mielipidettä 22 allekirjoittajalla ja 13 lausuntoa. A1. Finavia A. UTLÅTANDEN / LAUSUNNOT Lausunto 13.12.2012 Lausunnon pääkohdat a) Tuulivoimaloiden rakentaminen saattaa edellyttää ilmailulain 165 :n mukaista lentoestelupaa. Jotta mahdollinen korkeusrajoitus ei tulisi rakennusvaiheessa yllätyksenä, Finavia on laatinut suunnitteluvaiheessa käytettäväksi tarkoitetun paikkatietoaineiston, jossa on kuvattu ne alueet, joilla esteiden korkeuksille voi tulla rajoituksia. Tämän aineiston voi ladata Finavian verkkosivuilta paikkatietoaineistona. b) Finavia huomauttaa lisäksi, että tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset Finavian lennonvarmistustutkiin tulee selvittää, mutta se voidaan tehdä vasta sitten, kun on tiedossa tuulivoimaloiden tarkka sijainti, rakenteet ja niiden koko, napakorkeudet ja roottorien halkaisijat. Kaavoittajan vastine a) Finavian paikkatietoaineiston mukaan suunnitellun tuulivoimapuiston kohdalla yli 370 m mpy olevat rakennelmat on rajoitettu. b) Selvitys tehdään vasta sitten, kun turbiinien tarkka sijainti ja tekniset tiedot ovat selvillä. Käytettävän turbiinin malli tiedetään lopullisesti vasta rakennuslupavaiheessa. A2. Varsinais-Suomen pelastuslaitos Lausunto 9.1.2013 Lausunnon pääkohdat a) Pelastuslaitoksella ei ole erityistä lausuttavaa Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta. Kaavoittajan vastine a) Lausunto merkitään tiedoksi. A3. Sibelco Nordic Oy Ab Lausunto 10.1.2013 Lausunnon pääkohdat a) Muinaismuistot. Mikroliitti Oy:n raportin muinaismuisto "Kemiönsaari 425 Sjuråsviken E" ei ole muinaismuisto. Kuopat ovat Lohja Oy:n jäljiltä 1960-luvun alusta. b) Kaavaehdotuksen MY-alue. Sito Oy:n raportin Sjuråsvikenin itäpuoleinen kallioalue, kohde 5, on todettu paikallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi, tarkoittaen että tuulivoima-alueella ei ole toista koskematonta aluetta. Kemiönsaarella on kokonaisuutena kuitenkin useita vastaavia alueita niin kuin myös saaristossa yleisesti. Tämä alue ei ole millään tavalla erikoinen Suo-

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 2 men rannikko- ja saaristoalueella. Sibelcon edustaja on puhunut Sito Oy:n biologi Lauri Erävuoren kanssa 13.11.2012 joka on samaa mieltä. Sibelco Nordic esittää että MYkaavamerkintä poistetaan kaavasta, koska sillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia yhtiön suunnitelmiin ja kaivostoiminnan harjoittamiseen. c) Uusi kaavamerkintä. Sibelco haluaa lisäksi että Lemnästräskin itäpuoleinen ranta merkataan kaivostoiminnalle varatuksi alueeksi. Yhtiöllä on tulevaisuudessa suunnitelmissa hyödyntää Lemnästräskin itärannalla sijaitseva pegmatiittiesiintymä. Yhtiö on keskustellut kyseessä olevien maanomistajien ja EFE:n kanssa asiasta eikä mikään osapuoli ole vielä todennut sen olevan ristiriidassa heidän toimintojensa kanssa. Myöskään Merivoimien Kemiön varikkoosastolla ei ole huomautettavaa asiaan (2.7.2012). Asiasta on myös keskusteltu kunnan kanssa joka on luvannut puoltaa kaavamerkintää. Alue on merkattu liitekartalle. Kaavoittajan vastine a) Maakuntamuseo on antanut asiasta lausunnon, jossa toteaa että kyseessä on resentti kohde, eikä sitä tarvitse huomioida jatkosuunnittelussa. Kaava-aluetta on myöhemmin supistettu tältä kohdalta, joten kohde ei enää sijaitse kaava-alueella. b) Pöyry Oy on Sibelcon toimeksiannosta laatinut lausunnon (17.1.2014) Lemnästräsketin MYalueesta, jossa todettaan, että "Lemnästräsketin kallioalueella on jossain määrin luonto- ja maisema-arvoja, mutta sen luonnontilaa ovat muuttaneet hakkuut etenkin itä- ja länsiosissa. Kallioalue ei sisälly luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin eikä sitä ole mainittu Varsinais-Suomen ja Satakunnan kallioalueiden selvityksessä paikallisesti arvokkaana kohteena. Kemiönsaaren kallioalueiden joukossa kohde ei erotu mitenkään poikkeuksellisena eikä sitä ole tarpeen osoittaa MY-merkinnällä. MY-merkinnän poistaminen ei vaaranna vastaavan tyyppisten karujen kallioalueiden suojelun tasoa Kemiönsaarella eikä Nornadå-Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa ole tarvetta osoittaa alueelle erityistä suojelumääräystä." Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alustavan lausunnon mukaan MY-merkinnän poistaminen on hyväksyttävää. Virallinen kanta tulee kaavalausunnossa. Kaava-aluetta on myöhemmin supistettu tältä kohdalta, joten kohde ei enää sijaitse kaava-alueella. c) Kaava-aluetta on myöhemmin supistettu tältä kohdalta, joten kohde ei enää sijaitse kaavaalueella. A4. Trafiksäkerhetsverket Utlåtande 14.1.2013 Huvudpunkterna i utlåtandet a) Som en allmän aspekt poängterar Trafiksäkerhetsverket att de eventuella verkningarna av vindkraftsparken på säkerheten och smidigheten för samtliga trafikformer, men speciellt för luftfartstrafiken, utreds under planeringfasen och uppmärksammas vid verkställandet av projektet. Trafiksäkerhetsverket har inga kommentarer till Nordanå-Lövböle vindkraftsdelgeneralplan. a) Utlåtandet antecknas för kännedom. A5. Trafikverket Utlåtande 15.1.2013 Huvudpunkterna i utlåtandet a) Trafikverket har den 25.4.2012 utgett en reviderad riktlinje för avståndet mellan vindkraftverk och trafikleder (Trafikverkets riktlinjer 8/2012, på finska). För landsvägar av denna typ är utgångspunkten för trafiksäkerhetsbedömningen att kraftverkets avstånd till vägens skyddsområde skall vara minst lika med tornets navhöjd + rotorbladets längd, dvs. med de uppgifter planens byggbestämmelse ger, 205 m. Ingen av de planutkastet angivna vindkraft-

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 3 verksplatserna kommer närmare landsväg än 450 m. Egentliga Finlands närings-, trafik- och miljöcentral tar vid behov närmare ställning till avståndsfrågan. b) I planbeskrivningen behandlas också inverkan på trafik och trafiksäkerhet under byggtiden. Utredningen i avsnitt 4.2.6.1 är genomtänkt och motiverad. Den föreslagna möjligheten till sjötransport kunde utredas vidare, så att tung och stor frakt på de tämligen smala landsvägarna kunde undvikas i görligaste mån. Utlåtandet antecknas för kännedom. A6. Meteorologiska institutet Utlåtande 15.1.2013 Huvudpunkterna i utlåtandet a) Meteorologiska Institutet har inte någonting särskilt att klaga över i det här fallet. Vindkraftsparken kan störa mätningar av meteorologiska radar. Om vinkraftverket ligger närmare än 5 km från radarn kan störningarna vara märkbara, och också om flera vindkraftverk ligger inom en radie av 20 km från radarn. Om vindkraftverken ligger längre borta är störningar möjliga, men mindre. Närmaste radar finns i Rumar i Korpo, på ca 50 km avstånd. a) Utlåtandet förutsätter inga åtgärder. A7. Egentliga Finlands förbund Utlåtande 28.1.2013 Huvudpunkterna i utlåtandet a) Det i delgeneralplanen anförda vindkraftsområdet avviker till sin omfattning från området enligt Egentliga Finlands förbunds utredning. Skyddszonerna för de bebodda fastigheterna i utredningarna på landskapsnivå har utretts med hjälp av rutuppgifterna (YKR), där fastighetsuppgifterna har generaliserats till att gälla enskilda rutor av 250 meters storlek. I de detaljerade utredningarna preciseras skyddszonerna för områdesavgränsningen utifrån de enskilda fastighetsuppgifterna dvs. på basis av byggnadernas situation, varvid områdesavgränsningen även preciseras. Eftersom ändringen av områdesstorleken grundar sig på mer noggranna detaljerade utredningar, är en utvidgning av området inte i kon ikt med anteckningarna för förslaget till vindkraftsetapplandskapsplan. b) Under landskapets förbunds arbete med etapplandskapsplanen har det inte kommit fram sådana verkningar som skulle påverka ett genomförande av området Nordanå-Lövböle eller att det antecknas i etapplandskapsplanen. c) Då planarbetet framskrider ska särskild uppmärksamhet fästas på de olägenheter som eventuellt orsakas av buller- och blänkverkan, vilka uppstår för de vindmöllor 21, 32, 33 och 34 som antecknats i planen på Brokärrområdet. I fråga om Brokärr-området omger kraftverken besättningen i era olika riktningar, varvid det kan finns behov av att minska de menliga verkningarna. d) Vid en jämförelse av elöverföringslinjerna ska i första hand en jordkabellösning utnyttjas på grund av dess ringa inverkan på landskapet, ifall det med beaktande av teknisk-ekonomiska omständigheterna möjligt. e) Egentliga Finlands förbund konstaterar att utkastet till delgeneralplan för Nordanå-Lövböle vindpark inte är i kon ikt med landskapsplanläggningens eller andra planer på landskapsnivå och Egentliga Finlands förbund har ej heller något att anmärka på planutkastet. a) Skyddsområdena bestäms utgående från resultaten i bl.a. bullermodelleringarna.

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 4 b) Antecknas för kännedom. c) Antalet vindkraftverk har minskats kring Brokärrområdet, både på den södra och norra sidan om området. d) Vindkraftsbolaget har valt att fortsätta planeringen enligt jordkabelalternativet. e) Antecknas för kännedom. A8. Fingrid Lausunto 4.2.2013 Lausunnon pääkohdat a) Fingridillä ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta. Hankevastaavan kanssa on keskusteltu ja sovittu tuulipuiston liittämisestä kantaverkkoon. Kaavoittajan vastine a) Lausunto merkitään tiedoksi. A9. Bygg- och miljötillsynsnämnden, Kimitoöns kommun Utlåtande 12.2.2013 Huvudpunkterna i utlåtandet a) Bygg- och miljötillsynsnämnden anser att vid byggandet av vindkraftspark skall miljöministeriets direktiv för gränsvärden vid buller-, reflektions- och skuggeffekter följas, i Nordanå- Lövböle vindkraft delgeneralplan skall vindkraftverken placeras så att saken säkerställs. b) Bygg- och miljötillsynsnämnden anser vidare att delgeneralområdet är vidsträckt och kommer således att ha vidsträckta miljökonsekvenser på landskapsbilden. De områden där i kraft varande tillstånd för bedrivande av marktäkt finns skall anvisas i sin helhet som EO-områden i planen. c) Samtliga bifogade utredningar borde finnas tillgängliga för allmänheten både på svenska och på finska. a) Miljöministeriets direktiv har följts i planläggningsarbete. Det senaste direktivet gäller utförande av bullermodellering och publicerades i februari 2014 (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014). b) EO-områdets omfattning har kontrollerats och korrigerats. c) Resultaten från de bilagda rapporterna presenteras i sammanfattning på svenska i planbeskrivningen. A10. Metsähallitus Lausunto 14.2.2013 Lausunnon pääkohdat a) Metsähallitus hallinnoi Skinnarvikin aluetta, joka rajautuu kaava-alueeseen. Suurin osa tästä alueesta on vuokrattu Puolustusvoimien käyttöön, ja Metsähallitus katsoo että Puolustusvoimien tarpeet ja lausunto tulee huomioida kaavan jatkovalmistelussa. b) Kaavaan merkityn voimalan numero 1 lavat menevät Metsähallituksen alueen päälle. Alue on metsätalouskäytössä ja Metsähallitus katsoo että voimala tulisi joko poistaa kaavasta tai siirtää itään päin. c) Voimalat 1, 2, 8, 23 ja 24 ovat liian lähellä kaava-alueen rajaa. Yleisen käytännön mukaan kaava-alue rajataan vaikutusten mukaan. Ts. tuulivoimaloiden pitäisi olla vähintään kaatu-

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 5 maetäisyyden ja varmuusmarginaalin päässä kaava-alueen reunasta, esim. voimalan maksimikorkeus x 1,5. Tässä tapauksessa noin 300 metrin päässä. d) Yleisesti suosittelemme, että hankekehittäjä ottaisi käyttöön Suomen tuulivoimayhdistyksen ja Lauri Tarastin tuulivoimaraportissa (Työ- ja elinkeinoministeriö 13.4.2012) suositellun maanvuokrasopimisen koskien ns. tuulenottoaluetta. e) Lemnästräsket on kaunis ja hyvin säilynyt erämaajärvi, jonka rannoilla on erämaista metsää. Puolet järvestä kuuluu Metsähallituksen hallintaan. Metsähallitus on Länsi-Suomen alueen luonnonvarasuunnitelmassa 2004 2013 ja sen välitarkastuksessa 2009 2013 päättänyt että Lemnästräsketin ranta-alueet ovat varattu suojelutarkoitukseen. Metsähallitus esittää, että tuulivoimaloiden alueen länsireuna rajataan noin 500 m Lemnästräsketistä itään. Siellä on ennestään laajoja avolouhoksia. Tämä koskee lähinnä tuulivoimaloita 23 ja 24. f) Kuten kaavan luontoselvityksissä ilmeni, alueella on Etelä-Suomen mittakaavassa varsin tiheä metsokanta, jonka esiintymä jatkuu myös Metsähallituksen alueella. Kaavoittajan vastine a) Puolustusvoimilta on pyydetty lausunto ja Puolustusvoimat on osallistunut viranomaisneuvotteluihin. b) Voimalaa nr 1 on sirretty hieman itään päin. c) Kyseinen kiinteistö, johon kaava-alue tältä osin rajautuu, on Puolustusvoimien käytössä. Tuulivoimayhtiö on neuvotellut Puolustusvoimien kanssa voimaloiden sijoittamisesta tälle alueelle. Koska alueelle ei kohdistu muuta suunniteltua maankäyttöä, sitä ei ole ollut tarkoituksenmukaista liittää kaava-alueeseen. d) Kyseisen asia ei kuulu osayleiskaavassa päätettäviin asioihin, vaan siitä on sovittava maanomistajan ja tuulivoimayhtiön kesken. Metsähallituksen lausunto on annettu tuulivoimayhtiön tiedoksi. e) Voimalat 23 ja 24 on päätetty poistaa osayleiskaavasta. f) Metsojen esiintyminen alueella on selvitetty uudestaan vuonna 2013. Raportti julkaistaan kaavaehdotuksen yhteydessä. A11. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Utlåtande 29.1.2013 Huvudpunkterna i utlåtandet NTM-centralen anser att största delen av de nödvändiga utredningarna redan har gjorts. NTMcentralen vill dock framföra en del synpunkter angående utkastet. Befintliga planer a) Nordanå-Lövböle vindkraftpark finns med i förslaget för Egentliga Finlands etapplandskapsplan för vindkraft (förslaget offentligt framlagt 10.1 15.2.2013). Etapplandskapsplanen omfattar de vindkraftområden som an ses som regionalt betydande, dvs. områden med minst tio kraftverk. Planområdet gränsar till två stranddelgeneralplaner (sdgp): Kimito sdgp i norr och vid Lemnästräsket, och till Dragsfjärds västra sdgp i söder, i båda fall till en liten del. Naturvård b) Vindkraftsprojektet är stort och dess indirekta och direkta verkningar sträcker sig långt i en öst-västlig riktning. Enligt beskrivningen kommer antalet turbiner att vara högst 31. I samband med projektet har det gjorts väldigt många grundutredningar av vilka de flesta är grundligt och väl genomförda. Utredningarna har varit till hjälp vid placeringen av turbinerna. Det har tills vidare gjorts ganska få utredningar om vindkraften i Egentliga Finland och ännu finns det inte bland myndigheterna ett gemensamt ställningstagande gällande tillräckligheten hos utredningarna om de olika organismgrupperna. Av de organismgrupper som berörs av

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 6 vindkraftsområdena är det fladdermössen som vi i allmänhet sämst känner till och det finns få experter med sakkunskap om fladdermusarter i vårt land. c) Projektets utredning om växtligheter har gjorts med noggrannhet och om fattar också de utrotningshotade naturtyperna som påträffats i området. Största delen av verkningarna som växtligheten och naturtyperna utsätts för kommer direkt från bygget och en mindre del indirekt från kraftverkets framtida verksamhet. För vägnätets det har man vid bygget av turbinerna och deras infrastruktur eftersträvat att så noga som möjligt beakta de till sin växtlighet och naturtyper värdefulla objekten. Objekten har även markerats med en luo-beteckning på kartan. d) Beträffande fåglarna har man utrett häckfåglarna och de fåglar som migrerar genom området. Häckfågelbeståndet är inte särskilt talrikt, men t.ex. förekomsten av den utrotningshotade tjädern och orren är rätt ovanlig. Man har dock inte utrett tjäderns spelplatser trots att man vid placeringen av turbinerna rimligen beaktat de häckande arterna i området. Det står klart att man för häckfågelbeståndets del inte helt och hållet kan utesluta en kollisionsrisk. I närheten av turbin A03 i områdets sydvästra hörn har fiskgjusen ett bo som även har antecknats som aktivt i Naturvetenskapliga centralmuseets register. I januari 2013 meddelades även projektets ansvarige om detta. Turbinens minimiavstånd till fiskgjusens bo har inte bestämts men i regel kunde man hålla ett avstånd på 2 km till närmaste turbin, liksom för havsörnen. Det närmaste kända havs örnsboet ligger på ett avstånd på knappa två km från turbin nr A03. I utredningen nämns det dessutom att havsörnarna ofta kretsar runt i området. e) På grund av topografin är projektområdet med omgivning ett landskapsmässigt viktigt migrationsområde för fåglar, speciellt under höstflyttningen, vilket också har konstaterats i utredningarna som i och för sig har gjorts med tillräcklig noggrannhet. Området är särskilt viktigt för stora fåglar som tranor och gäss samt rovfåglar. En stor del av fåglarna migrerar ovanför kollisionshöjden men beroende på väderförhållande eller andra orsaker kan en del fåglar flyga över området på en lägre höjd, varvid de båda alternativen för turbinernas placering bildar ett ca 7 km brett hinder för fåglarna. f) Projektets fladdermusutredning är otillräcklig för att man utgående från den kunde dra stutsatser om fladdermössens fortplantnings- och viloställen eller fladdermusfaunan som migrerar genom området. Med tanke på områdets omfattning har det gjorts alltför få kartläggningsbesök och man borde åtminstone ha lämnat flera detektorer för passiv observation under sommaren. Eftersom fladdermössen är strikt skyddade och försiktighetprincipen ska följas ska man för de såväl bobyggande som migrerande arterna grundligt utreda fladdermusfaunan inom projektets verkningsområde g) I samband med projektet har man också gjort en utredning om områdets flygekorrar i vilken det konstaterades att artens viktiga livsmiljö finns i närheten av turbin A34. Området har dock beaktats vid placeringen av turbinerna och vägarna. I Egentliga Finlands NTM-centrals databas finns mängder av hålträdsobservationer i området och dess närhet. Träden ligger huvudsakligen utanför de områden som lämpar sig för flygekorrens fortplantnings- och viloställen. NTM-centralen har uppdagat flygekorrarnas fortplantnings- och vilostallen i projektområdets sydvästra del, men de påverkas inte av det planerade projektet. Sammandrag h) Det har också gjorts upp en MKB som innehåller två alternativ. Enligt alternativ 1 kommer det att resas 31 turbiner i området och enligt alternativ 2 en tredjedel färre, det vill säga 20 turbiner. Delgeneralplanen har gjorts upp enligt alternativ 1. Projektområdet breder ut sig ca 7 km i en öst-västlig riktning. Turbinerna har placerats så att det bildas en knapp 2 km bred turbinfri zon i mitten av området. Projektets utredningar, med undantag av fladdermusutredningen och tjäderns spelplatsobservationer är tillräckliga. i) Områdets viktigaste naturvärden består delvis av projektområdets betydelse som ett viktigt riksomfattande migrationsområde för fåglar. Enligt de nu varande alternativen bildar möllornas placering i en öst-västlig riktning ett klart hinder för fåglar. Fåglar kan visserligen undvika hinder som de upptäcker, men speciellt i extrema väderförhållanden bör reaktionstiden vara tillräckligt lång och hindret utgöra en tydlig märkbar helhet placeringen av kraftverk bör

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 7 ännu övervägas så att de kunde grupperas i en mer nord-sydlig riktning. Ett mindre antal kraftverk skulle vara lättare att koncentrera. Det västligaste turbinklustret måste i vilket fall som hest placeras längre bort från fiskgjusens och havsörnens revir. j) Fladdermusutredningen bör kompletteras och dess resultat beaktas i omplaceringen av turbiner. Man bör också utreda tjäderns spelplatser eftersom de inte finns på exakt samma ställen som de observerade häckningsområdena. k) Det pågår flera vindkraftsprojekt på Kimitoön men alla har inte beaktats i t.ex. förslaget till etapplandskapsplan. En del av projekten finns i Nordanå-Lövböles närområden och är således av betydelse för t.ex. fåglarnas migrationsrutter. Projektens sammanlagda verkningar utreds som bäst. Buller l) Enligt bullerutredningen planbeskrivningen uppfyller kraftverkens placering, med några avvikelser, de krav som miljöministeriets guide Planering av vindkraftsutbyggnad (4sv/2012) förutsätter angående ljudnivåer utomhus i den närliggande boendemiljön. Miljöministeriet kommer under våren 2013 att ge teknisk-praktiska anvisningar för modellering av vindkraftsbuller samt mätning och bestämning av buller. NTM-centralen förutsätter att bullerutredningen preciseras enligt dessa anvisningar. m) Buller- och skuggeffekter kan ha allvarligare påverkan i Brokärr än annanstans kring planläggningsområdet. Kraftverkens placering, särskilt söder om byn, bör ännu övervägas. Landskapsvärden och kulturmiljön n) Landskapspåverkan gällande planeringsområdets närområden har bedömts under MKB-fasen av projektet. Resultaten sammanfattas kort i planbeskrivningen. Flera fotobearbetningar finns med som bilaga till plandokumenten. Vindkraftverkens synlighet i landskapet har granskats från olika riktningar med endast sommarfoton som grund. En del av foton från havssidan visar flera vindkraftsområden som samtidigt planeras i kommunen. o) Enligt miljöministeriets guide Planering av vindkraftsutbyggnad (4sv/2012) bör visualiseringar användas att granska alternativa placeringar i syftet att undvika oönskade konsekvenser för landskapsvärden. Alternativa placeringar av sådana skäl har inte presenterats. p) En ganska omfattande kulturmiljöinventering (Egentliga Finlands landskapsmuseum 2011) har gjorts i byar kring planområdet. Eventuella förändringar, som förorsakas av vindkraftverkens synlighet i förhållande till de kringliggande byområdenas miljövärden, kunde granskas grundligare. Ett fåtal av fotomontagebilder visar dessa bymiljöer. q) NTM-centralen anser att en landskapsutredning bör finnas som bilaga till plandokumenten. Fornlämningar r) Enligt plankartan kan det bli risker under byggtiden för flera fornlämningar på området. En del ligger vid planerade vägar, en del intill byggzoner. Planbeskrivningen bör kompletteras med information om hur fornlämningar skyddas för vägbygge till vindkraftverken nr 4 och 6, 9, 23 och 24, och inom och nära byggzoner för verken nr 6, 8, 9 och 32. s) Om byggandet förutsätter rubbande av fasta fornlämningar, krävs det tillstånd av närings-, trafik- och miljöcentralen. Tillstånd kan enligt lagen om fornminnen (295/1 963) beviljas endast om fornlämningen förorsakar oskälig olägenhet i förhållande till dess betydelse. Plankartan och planbeteckningar t) NTM-centralen anser att plankartan och planbeteckningarna ger i sig en tillräcklig bild av vad som planeras. Kompletterande utredningar kommer troligen att ge anledning till uppdatering av plankartan och -beteckningarna i förslagsskedet. u) Planläggningsområdet skulle ha tillräcklig storlek att omfatta bullerzoner över 35 db(a). Bullret förorsakar begränsningar i markanvändningen, vilket således kunde noteras i planen.

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 8 v) NTM-centralen förutsätter också att plankartan förses med en linje som an visar området utanför vilken bullernivån inte får överstiga nattvärdet för fritidsboende, som gränsvärdena definierats i miljöministeriets guide. w) Kraftverken bör placeras så att placeringssymbolerna (cirkel) ryms helt inom planområdets gräns. I utkastet uppfyller verken nr 1 och 24 inte detta krav. Till slut x) Eventuella gemensamma verkningar utreds som bäst för alla aktuella vindkraftprojekt på Kimitoön. De tilltänkta vindkraftsparkernas samverkan för flyttfåglar är av särskilt intresse för Nordanå-Lövböle. y) NTM-centralen anser att teman angående flyttfåglar och rovfåglar, fladdermöss, buller och mastplacering måste utredas vidare innan planförslaget blir framlagt till påseende. Utredningarna i utkastsskedet övertyger inte till alla delar att eventuella skadliga verkningar kan inskränkas eller uteslutas. a) Antecknas för kännedom. b) En utredning över flyttande fladdermöss har utförts på Kimitoön år 2013 som en del av undersökningarna som hänför sig till planläggningsarbetet för flera vindkraftsparker på Kimitoön. Utredningen presenteras som bilaga till planläggningsmaterialet. c) Antecknas för kännedom. d) Tjäderns och orrens spelplatser har utretts 2013. Utredningen presenteras som bilaga till planläggningsmaterialet. Också fiskgjusens bo har kontrollerats och konstaterats vara obebott. En kort rapport om boets situation biläggs planläggningsmaterialet. e) Den vindkraftfria korridoren i områdets mitt har gjorts lite bredare. f) En banbrytande utredning om flyttande fladdermöss har genomförts på Kimitoön av Åbo Universitet. Utredningen presenteras som bilaga till planläggningsmaterialet. g) Antecknas för kännedom. h) Antecknas för kännedom. i) De två möllorna i nordväst har helt avlägsnats ur planen. Dessutom har grupperingen av vindkraftverken gjorts tätare och möllorna allra längst i nordost och sydost har avlägsnats. j) Se punkt d) och f) k) De kumulativa konsekvenserna av alla vindkraftsprojekt på Kimitoön har utretts (Ramboll Finland, 18.2.2013). Utredningen presenteras som bilaga till planläggningsmaterialet. l) Miljöministeriet har slagit fast nya anvisningar för modellberäkning av vindkraftsbuller som baserar sig på VTT:s rapport från 2013. Nordanå-Lövböle bullermodellering har gjorts om enligt den senaste anvisningen (Miljöförvaltningens anvisningar 2/2014) efter att den trätt i kraft i februari 2014. m) Antalet vindkraftverk har minskats kring Brokärrområdet, både på den södra och norra sidan om området. n) Antecknas för kännedom. o) Den nya placeringen av vindkraftverken som presenteras i planförslaget har på många ställen mindre landskapsinverkan då man jämför gamla och nya fotomontage. p) Landskapsutredningen har uppdaterats med resultatet av landskapsmuseets kulturmiljöinventering. Nya fotomontage har gjorts från ur kulturmiljösynvinkel viktiga platser. q) Landskapsutredningen i MKB har kompletterats och presentas som en separat bilaga.

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 9 r) Områdets väg- och infrastrukturplanering har tagit fornminnena i beaktande. En kompletterande inventering har gjorts på de områden som inte inventerats tidigare och där man planerar byggande. s) Antecknas för kännedom. t) Plankartan och dess innehåll har uppdaterats på basen av utlåtanden, åsikter och inkommen ny information. u) Planområdets avgränsning har ändrats såtillvida att det område i nordväst där vindkraftverk inte längre planerats har avlägsnats ur planeområdet. v) Bullergränserna framkommer i bullerstudien. Eftersom planområdet inte innefattar närbelägna gårdsområden eller deras absoluta närhet finns det inte orsak att märka ut en dylik gräns eftersom den till största delen skulle ligga utanför planområdet. w) Bestämmelsen och områdena har ändrats så att vindkraftverkets alla delar ska ligga inom tvområdesavgränsningen. x) De kumulativa konsekvenserna av alla vindkraftsprojekt på Kimitoön har utretts (Ramboll Finland, 18.2.2013). Utredningen presenteras som bilaga till planläggningsmaterialet. y) Ytterligare utredningar har utförts, vilket redogjordes närmare tidigare i bemötandet. A12. Pääesikunta Lausunto 15.2.2013 Lausunnon pääkohdat a) Puolustusvoimat on jo antanut lopullisen lausuntonsa Varsinais-Suomen Energia Oy:lle Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellun tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä 1. viiteasiakirjalla. Asiakirjan mukaan Pääesikunta ei vastusta Varsinais-Suomen Energia Oy:n esittämän suunnitelman mukaisten (32 kappaletta maksimissaan 199 metriä korkeaa) tuulivoimaloiden rakentamista. Tutkavaikutuksien osalta Pääesikunnan logistiikkaosasto toteaa, että mikäli yleiskaavasuunnitelma poikkeaa kaavaluonnoksessa esitettyä enemmän tuulivoimaloiden koon, määrän ja sijoittelun osalta niistä tiedoista, joilla Pääesikunta (operatiivinen osasto) on antanut lopullisen lausunnon, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lopullinen lausunto. Muuta lausuttavaa Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole Nordanå- Lövbölen tuulipuiston osayleiskaavaluonnoksesta. Kaavoittajan vastine a) Lausunto merkitään tiedoksi. A13. Egentliga Finlands landskapsmuseum Utlåtande 26.2.2013 Huvudpunkterna i utlåtandet a) I planematerialet står det om den bebyggda miljön endast att "det finns flera regionalt och lokalt betydelsefulla byggnader och byggnadsgrupper i närheten av planeområdet. Även om det inte finns byggnader på själva planeområdet bör man i planebeskrivningen närmare presentera områdets bebyggelsehistoria. Det finns flera gamla byar alldeles i närheten av planeområdet och vindkraftbyggandet kommer att påverka byarnas miljö kraftigt. b) Planens konsekvenser för de fasta fornlämningarna har bedömts i planbeskrivningens kapitel 4.2.24.2.7. På basis av Museiverkets fornlämningsregister och inventering, som gjordes våren 2012 av Mikroliitti Oy, har fornminnesområden och -objekt märkts ut på plankartan. På sidan 32 konstateras det att på fornlämningsområdena anvisas ingen ny markanvändning som kunde påverka fornlämningarna på annat sätt än i den nuvarande situationen. Enligt planbeskrivning har fornlämningarnas läge beaktats då planen för servicevägar har gjorts upp och ska beaktas i samband med byggarbetena. Planbeteckningar som visar fornlämningar bör ändå förtydligas. Fornlämningar har markerats på plankartan med en turkos fyrkant

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 10 (fornminnesobjekt) eller med en punktstreckad linjebeteckning (områdesdel på vilken finns en fast fornlämning som är fredad genom lagen om fornminnen). För klarhetens skull bör i bägge fall användas också bokstäverna sm. Några fornlämningar har (till exempel Oxmossen, Fagerdalen och Kvarnmossen 2) markerats både med en turkos fyrkant och med en punktstreckad linjeteckning. Detta förorsakar sammanblandning och måste korrigeras. Dessutom är det önskvärt att varje enskild fornlämning har sitt egen nummerindex, som hänvisar fornminneskatalogen i planbeskrivningen (t.ex. sm1, sm2 osv.). På detta vis är fornlämningar lätt och exakt identifierbara på plankartan. c) Objekten Kvarnmossen SW, Sjuråsviken E och Sjuråsviken NE är gamla stenbrott. De ligger vid planerade vägen och deras bevarande bör säkerställas under vägbyggandet. d) I enlighet med Museiverkets och landskapsmuseets samarbetsavtal bör ordalydelsen i den sista satsen i sm-beteckningens bestämmelse ändras till: "För åtgärder eller planer som rör fornlämningen bör landskapsmuseet höras i god tid i förväg. a) Landskapsutredningen har uppdaterats med resultatet av landskapsmuseets kulturmiljöinventering. Nya fotomontage har gjorts från ur kulturmiljösynvinkel viktiga platser. b) Planbeteckningarna gällande fornminnen har förtydligats och ett nummerindex jämte beskrivning i planbeskrivningen har lagts till. c) Områdets väg- och infrastrukturplanering har tagit fornminnena i beaktande. En kompletterande inventering har gjorts på de områden som inte inventerats tidigare och där man planerar byggande. Kvarnmossen SW har fått klass 3. Området vid Sjuråsviken har avlägsnats ut planområdet. d) Eftersom det finns risk att statsförvaltningens avtal är mera kortlivade än delgeneralplanen finns det skäl att nämna båda instanserna, men ordningsföljden kan vara den ombytta. B. ÅSIKTER / MIELIPITEET B1. Skriftlig åsikt, von Ungern-Sternberg Sara & Claes Åsikt 26.11.2012 Huvudpunkterna i åsikten - Industrialiserade vindkraftverk kommer att helt förstöra naturen i Norrlångvik och en stor del av vår världsunika skärgård och kommer att dominera och förstöra utsikten för stora områden. Kraftverken kommer effektivt att skrämma bort turister och fritidsbosättare och kraftigt minska värdet på tomter och sommarstugor. Dessutom kommer elallergiker, folk med epilepsi och andra svaga grupper helt att utstängas från området. - Samstämmig forskning visar att värdet på fastigheter sjunker när vindkraftverk uppförs. Ljudet från vindkraftverken tillsammans med det faktum att de syns på så långa avstånd gör att många drar sig för att köpa fastigheter i närheten av vindkraftverk. Ett exempel ges i Hallandsposten. Där berättade bland annat en fastighetsmäklare att det räckte med ett enkelt brev om ansökan om vindkraftverk för att ett närliggande fritidshus skulle sjunka i värde. Cirka 30 procent försvinner direkt. Mäklaren berättade också att om ett vindkraftverk var planerat mindre än 2 kilometer från fritidshuset skulle det bli närmast omöjligt att sälja. I Danmark finns det sedan 2008 i lag reglerat hur en fastighetsägare ska kompenseras om ett vindkraftverk sänker det ekonomiska värdet på hans egendom (Per Bonke). Hur är det i Finland? - Satsningen på vindkraft kräver en vansinnigt hög kompensation med våra egna skattemedel och är 2 3-dubbel det verkliga värdet av producerad vindkraftsel (Nordpool spot pris 24/11 2012 är 32 /MWh). Vi förstör alltså vår skärgård med våra egna skattemedel, som kunde gå till skolor, ungdomar och äldrevård och verkliga arbetsplatser. Dessutom skall ersättningselen, som levereras när det inte blåser, komma från vattenkraften i norr och öster. Detta betyder stora investeringar i finska kraftnät utan samhällsekonomisk

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 11 nytta och med totalt sätt lägre elförsörjningssäkerhet. Vindkraften genererar inga arbetsplatser för kimitobor i Kimito. Alla fördelar ges till tyska tillverkare och investerare. Vindkraften ger inte heller Kimitoborna någon fördel genom billigare el, eftersom den distribueras till hela landet. - I litteraturen finns det många belägg för att närheten till vindkraftverk skadar hälsan. Människor som bor i närheten av industriella vindkraftverk har sämre sömn, vilket framgår tydligt av en studie där amerikanska och brittiska forskare jämförde två grupper av invånare i U.S. Maine, USA. En grupp bodde inom en radie på en mile från en vindkraftspark vilket den andra gruppen inte gjorde. Forskarna Michael Nissenbaum, Jeffery Aramini och Chris Hanning kom till att det finns en klar och betydande respons med avtagande effekt med ökande avstånd från turbiner. De spårade också en psykisk komponent och hittade en "betydande" länk troligen orsakad av dålig sömn mellan vindkraftverk och sämre psykisk hälsa. - Istället kunde bl.a. distansarbete stödas, som troligen leder till flera skattebetalare än vindkraftsplanerna. Bygg optiska fiberkablar över hela ön, stöd överföringen av fritidsbostäder i fasta hushåll, satsa på småföretag. Då lockar kommunen fler skattebetalare än man får genom vindkraftverken. Satsa på biomassa i stället för vindkraft, eftersom Finland är stort och har världskunnande på det området. Vattenkraft är en energiform på kommande och möjligheterna bör granskas. Tryckbara solceller av plast ökar möjligheterna att använda solceller i energiförsörjningen. - Åsiktsinlämnarna hoppas att kommunen inser att Kimitoöns främsta tillgång är naturen och att den förstörs för många generationer framåt om den fylls av industrialiserad vindkraft. Vindkraft hör inte hemma mitt i en bosättning eller i skärgården, som är Finlands varumärke utåt. Vindkraft kan samsas med andra former av markanvändning också i skärgården genom en vettig placering. Vindkraften utesluter heller ingen annan markanvändning, förutom alldeles i vindkraftverkens närområde. Hur turister förhåller sig till vindkraft är beroende av vilken aktivitet de sysslar med. I en undersökning i de svenska fjällen förhöll sig vandrare mera negativt till vindkraft, medan utförsåkare och snöskoteråkare förhöll sig mera positivt. T.ex. på Gotland har vindkraftsområden t.o.m. blivit turistattraktioner. För vissa miljöskador, såsom buller och annan dylik skada, kan ersättning betalas om skadan kan anses vara oskälig, men ersättning erhålles inte för t.ex. förlust av vackert landskap eller minskad biologisk mångfald. I en delgeneralplan bestäms inte om eventuella ersättningar. De främsta ohälsoeffekterna av vindkraft orsakas av buller och skuggbildning. För dessa finns det fastställda riktvärden, vilka modellberäknats och redovisas i planläggningsmaterialet. B2. Skriftlig åsikt, Wendelin Gun-Britt & Harry Åsikt 30.11.2012 Huvudpunkterna i åsikten Åsiktsinlämnarna är omringade av 10 planerade vindturbiner på under 1500 m avstånd, varav 3 på knappt under 1000 m avstånd. De oroar sig för buller och skuggeffekter och vill att större säkerhetsavstånd mellan vindkraftverk och bostadshus införs. I tidningsartiklar talar man om 1500-2000 meters säkerhetsavstånd. Speciellt vindkraftverken A21, A30 och A28 bör flyttas längre bort. Antalet vindkraftverk har minskats kring Brokärrområdet, både på den södra och norra sidan om området.

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 12 B3. Kirjallinen mielipide, von Flittner Joachim Mielipide 3.12.2012 & 7.12.2012 Mielipiteen pääkohdat - Kaikki liitteet ovat suomeksi vaikka 73 % kunnan asukkaista on ruotsinkielisiä. - Ohjeistuksissa sanotaan että yöaikaan melu ei saa ylittää 35 db sen häiritsevyyden takia. Nuo arvot on annettu tuulen nopeudelle 8 m/s. Onko niin että tuulivoimalat pysäytetään jos tuuli on yli 8 m/s yöaikaan? - Miksi suunnitella niitä liian lähelle asutusta kun tietää että siitä tulee ongelmia ja jatkuva taistelu vuosikymmeniksi eteenpäin. - Selvityksessä on huomioitu Sibelcon aiheuttama melu ja todettu että yhteisvaikutus on niin iso että melurajat saattava ylittyä. Nyt oletetaan että Sibelco aiheuttaa melua vain osan vuodesta ja tiettyyn kellonaikaan. Mitä tapahtuu jos Sibelco päättää organisoida omaa tuotantoa eri tavalla esim. vuorojärjestelyillä? - Välke- ja heijastusongelmat: Etäisyys pitää olla asutukseen niin pitkä ettei raja-arvot ylity. - Tuulivoimalat tulevat pilaamaan maisemaa koko saaristossa. Saaristo elää pääosin vapaa-ajan asutuksesta ja turismilla. - Vaikutukset ihmisiin pitää tutkia tarkemmin. - Tiedetään että tuulivoimalat häiritsevät sääasemia. Tämä projekti sijaitsee sellaisella alueella että tutkimusta pitää tehdä Kemiön kirkonkylän sääaseman osalta - Pohjavedet voi mennä piloille kun aletaan kaivaa ja rakentamaan perustoja. - Sibelco on Turun Sanomien mukaan luokiteltu TOP10 vaarallisena tehtaana Lounais- Suomessa koska siellä käytetään vaarallisia kemikaaleja. Tehdas toimii kaivosteollisuudessa joka tarkoittaa että räjäyttävät kalliota jatkuvasti. Räjäytykset voivat vaikuttaa tuulivoimaloiden perustoihin joka pahimmassa tapauksessa voisi johtaa siihen että kokonainen tuulivoimala kaatuu. - On todettu että jäätä voi lentää tuulivoimaloista useita satoja metrejä joten pitää vaatia että tuulivoimalat varustetaan jäänpoistomekanismeilla. - Selvityksessäkin todetaan että kotkia liitelee tuulivoimala-alueella säännöllisesti, eli ei saa rakentaa tuulivoimaloita kyseiselle alueelle. - Efe (Egentliga Finlands Energi, joka on rakennuttaja) on kyseenalainen yritys, liikevaihto melkein 0 ja tulos negatiivinen. - Miksi tuulivoimalat pitää olla niin älyttömän korkeita? Eikö ole sama asia rakentaa kaksi pientä tuulivoimalaa jotka tuottavat saman määrän sähköä eivätkä pilaisi maisemaa niin paljon. Samalla melu-, välke- ja heijastusongelmat vähenisi. - Aiemmissa selvityksissä on koko ajan ollut puhetta että voimalinjat on maakaapeleina. Nyt selvityksessä sanotaan kuitenkin että osa on ilma- ja osa maakaapeleilla. Niiden pitää olla maakaapeleina ettei pilata koko saarta. - Selvityksessä sanotaan ettei ole löydetty mitään rauhoitettuja kasveja/kasvillisuutta. Voin kokemuksesta sanoa että koko alue on täynnä katajia jotka ovat rauhoitettuja joten tämä pitää huomioida kun rakennetaan tiet, kaapelit, tuulivoimalta etc. - Selvityksessä on lueteltu Kemiön muut tuulivoimahankkeet. Miksei Påvalsby-hanketta ole mainittu? - Kuka vastaa leventyneiden teiden kunnossapitotöistä, jos puhutaan yleisistä teistä? - Elinkaaren loppupäähän on varattava rahaa, luonto palautettava 100 %, betonijalustoiden purku myös. Kuka vastaa siitä?

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 13 - Viestintä on ollut surkeaa. Miksei ole viestitty omalla kirjeellä kaikille, jotka omistavat maata Kemiönsaarella. Suurin osa lähialueen ihmisistä eivät edes ole kuulleet koko hankkeesta. - Ikävä puoli on se, että jos tuulivoimalat rakennetaan niin kaikki hyöty valuu saarelta pois, kukaan paikallinen ei työllisty ja loputkin työt häviävät kun kesäasukkaat ja turistit eivät enää halua tulla saarelle. Kaiken kukkuraksi omaisuuden arvo laskee roimasti ja sitä ei edes saa myytyä. - Selvityksessä sanotaan että tuulivoimalan käyttö työllistää 0,4 hlö/mw. Eli jos puhutaan 4 MW voimalasta niin sen pitäisi työllistää 1,6 hlö, eli 31 tuulivoimalaa tarkoittaa n. 50 henkilön työllistymistä. Tämä ei varmasti pidä paikkaansa, ei käyttö todellisuudessa vaadi niin paljon työtunteja. Ei ole myöskään sovittu missä käyttöhenkilökunta tulee istumaan. Mistä edelliset luvut on otettu? Vaadin että annetaan parempi selvitys kuinka paljon tuulivoimalat työllistää koko elinkaaren aikana. - Havainnekuvat ovat huonoja eikä anna todellista kuvaa miltä ne tulevaisuudessa maisema muuttuu: Miksei ole enemmän kuvia Norrlångvikin alusta lahden suuntaan ja havainnointikuva Tallholmenista itään katsottuna. - Miksei ne jotka oikeasti päättävät viime kädessä siitä että toteutuuko projekti vai ei, eli Kemiön kunnanvaltuusto, eivät saa näitä valituskirjeitä millään tavalla käsiteltäväksi. - 31 tuulivoimalaa yhdelle alueelle on liikaa. Etäisyydet tuulivoimaloiden välillä pitää olla suosituksien mukaiset. - Jos tuulivoimalat rakennetaan pitää vaatia että metsäalueille ei saa enää tehdä avohakkuita. Melu vaimentuu pitkällä matkalla paremmin jos on puustoa. - Uusille kaivosalueille ei saa rakentaa tuulivoimaloita jo kaivostyöläisten turvallisuuden kannalta. Kaivosteillä on jatkuvasti raskasliikennettä eli tuulivoimalat 29 ja 31 pitää poistaa suunnitelmista. - Selvityksessä puhutaan että tuulivoimapuisto voisi tuottaa 300 GWh per vuosi. Se ei pidä paikkaansa. Tuulivoimaloiden keskimääräinen käyttöaste (v 2010 suomessa) on 18 %. Maksimituotanto on vajaa 200 GWh/vuosi jos lasketaan että tuulivoimalat on 4 MW:n voimaloita. - Valot tuulivoimaloden päällä tulee hävittämään kauniin tähtitaivaan. - Jos rakennetaan niin projekti pitää aloittaa sillä että rakennetaan 1-3 tuulivoimalaa ja kerätään kokemuksia vaikutuksista ja sitten vasta laajennetaan. Suomeen ei ole rakennettu näin isoja tuulivoimaloita mihinkään. - Kemiön/Skinnarviikin puolustusvoimien tukikohtaan olevat vaikutukset pitää tutkia. - On todettu että suuret tuulivoimalat vaikuttavat heikentävästi TV-/radio-signaaleihin. Kuka korvaa jos esim. TV-/radiokanavat ei enää toimi. - Kunnan listaamat tuulivoimahankkeiden hyödyt Kemiön kunnan kotisivulla ovat kaukana todellisuudesta: o Suuret investoinnit Mitä se hyödyttää kuntaa tai yksittäistä asukasta. Murto-osa töistä tulee menemään paikallisille. o Maanomistajat saavat vuokratuloja Muutama harva saa hyödyt mutta kaikki muut maksavat monessa eri muodossa: Kiinteistöjen arvot putoavat, niitä ei saa enää myyty, tukiaiset otetaan kaikkien verotuloista tariffeina, sähkön hinta nousee tuulivoiman takia kun muistaa että pitää aina olla varavoima vastaava määrä jota tuulivoima tuottaa. o Työllisyys kasvaa, ei ainoastaan rakennusvaiheessa

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 14 Tämä ei ole totta. Korkeintaan hiukan lumenluontitöitä tulee paikallisille. Käyttöä hoidetaan jossain muualla, koska vaativat erikoisosaamista. o Kunta saa huomattavia kiinteistöverotuloja Tämä on totta. Jos kuitenkin kaikkien kiinteistöjen kiinteistövero korotetaan 50 100 euroa vuodessa niin se kattaa saman summan joka tulisi tuulivoimaloista. Tämä olisi pieni hinta verrattuna siihen että hanke toteutuu. o Positiivinen imago Miten ihmeessä voi olla positiivista että tuhotaan kaikki se mikä on ainutlaatuista ja muutetaan koko saari teollisuusalueeksi. - Tuulimyllyt 28, 29, 31 pitää jättää rakentamatta koska jo meluselvityksessä todetaan että Sibelco yksinään tuottaa niin paljon ääntä että tuulivoimaloiden melarajat ylittyvät. Se on varma että kun yhdistää tehtaan tuottama ja tuulivoimaloiden tuottama melu niin raja-arvot ylittyvät. - Jos tuulivoimaloita rakennetaan niin ne pitää vaimentaa niin etteivät melun raja-arvot ylity ja muutenkin pitää valita hiljaisin tuulivoimalamalli. Toivon että ELY/Kemiön kunta valvoo ja ohjeistaa mitä tapahtuu jos raja-arvot ylittyvät. Ohjeistus pitää olla niin että sammuttavat tuulivoimalat jos rajat ylittyvät. Mieluiten sovitaan mittauskohteet ja tehdään automatiikka joka tekee sen automaattisesti. Mielipiteen jättäjä on keräämässä adressia hanketta vastaan. Kaavoittajan vastine Liiteraporttien tulokset raportoidaan ruotsiksi kaavaselostuksessa. Liitteet ovat olemassa, jotta tarvittaessa voi tarkistaa miten tuloksiin on päädytty ja ne ovat saatavilla sillä kielellä, jolla ne on tehty. Epäselvissä tilanteissa voi ottaa yhteyttä kuntaan tai kaavakonsulttiin. Tässä kaavassa ainoat viralliset liitteet on YVA-selostus ja yhteisvaikutusten arviointi, jotka löytyvät ruotsinkielisinä. Kunnan nettisivuilta löytyvät liitteet ovat itse asiassa YVA-selostuksen liitteitä, ei kaavan. On kuitenkin hyvä asia, että nekin ovat helposti saatavissa. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei enää kasva kun tuuli puhaltaa yli 8 m/s. Tuulivoimayhtiö käyttää melumallinnuksessa turbiinivalmistajien takaamia äänitehotasoja. Jos turbiini ylittää sallitut melurajat, sitä vaimennetaan tai se sammutetaan. Sibelcon nykyisestä toiminnasta on säädetty ympäristöluvassa. Tämä osayleiskaava ei käsittele mahdollisia muutoksia ympäristölupaan tai kaivostoimintaan tulevaisuudessa. Melua ja välkettä on mallinnettu Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen mukaisesti. Tuulivoimamelun mallintamisesta on valmistunut uudet ohjeet Ympäristöministeriössä (millä menetelmällä varsinainen mallinnus tulee tehdä). Nordanå-Lövbölen melumallinnus on tehty uudestaan uusimman ohjeen mukaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014), sen tultua voimaan helmikuussa 2014. Ilmatieteen laitokselta on pyydetty lausunto ja lausunnon mukaan etäisyys säätutkaan on tarpeeksi pitkä. Tuulivoimayhtiö ja Sibelco ovat olleet yhteydessä kun tuulivoimaloiden paikkoja on mietitty. Suunnittelun edetessä niiden paikat ja liikennejärjestelyt on tarkennettu. Kaavamääräyksiin lisätään, että tuulivoimalat tulee varustaa jäänmuodostusta ehkäisevällä järjestelmällä. Luontoselvitykset on tehty vaadittavassa laajuudessa. Viranomaiset ovat kommentoineet selvityksiä ja niitä on tarvittavin osin täydennetty tai tehty lisäselvityksiä kaavaprosessin aikana. Yhden ison tuulivoimalan korvaaminen kahdella pienemmällä ei olisi tehokasta ja kielteiset vaikutuksetkin olisivat suuremmat esim. luonnolle. Tuulivoimayhtiö on päättänyt rakentaa sähkönsiirtoyhteyden tuulivoima-alueelta Kemiön sähköasemalle maakaapelina.

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 15 Kaavaselostuksen kohta, missä luetellaan muut tuulivoimahankkeet Kemiönsaarella, täydennetään. Yleisten teiden kunnossapidosta vastaa valtio. Mahdollisista rakentamisen aikaisten vaurioiden korjaamisesta vastaa tuulivoimayhtiö. Kaavamääräyksiin lisätään, että tuulivoimaloiden rakennuspaikat on ennallistettava käytön jälkeen. Käyttönsä jälkeen tuulivoimaloiden poiskorjaaminen taataan pankkitakauksella, joka maksetaan rakennustöiden alkaessa. Tähän on pääsy ainoastaan maanomistajilla. Vakuus kattaa turbiinien purkamisen. Käytetyillä tuulivoimaturbiineilla on erittäin vahvat markkinat, joten turbiinien arvon on todettu säilyvän korkealla tasolla vielä useiden käyttövuosien jälkeen. Viestinnässä on menetelty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kyseinen työllisyysluku on European Wind Energy Associationin ilmoittama vuodelta 2008. Siihen sisältyy myös muu työllistävä vaikutus kuin suoraan tuulivoimaloiden huollon kanssa puuhaavat työntekijät, esim. toimistotyöntekijät. Luku on ilmoitettu muodossa työpaikka/mw, mutta tarkempi tapa olisi varmaan ilmoittaa työpaikka/tuulivoimala, koska huollon määrä ei kasva suhteessa voimalan megawattien kasvuun ja vuonna 2008 tuulivoimalat olivat usein pienempitehoisia kuin nykyään. Sellaisia lukuja ei kuitenkaan ole saatavilla. Havainnekuvia on tehty mm. Museokeskuksen inventoinnin perusteella juuri Norrlångvikin puolelta. Lisäksi näkyvyyshaitta on pienempi, koska turbiinien määrä ja hajanaisuus on pienempi. Hanke käy läpi demokraattisen käsittelyprosessin, missä kuntalaiset ja muut osalliset saavat mahdollisuuden esittää mielipiteitään. Nämä ovat saatavilla kun kunnanvaltuusto tekee lopullisen päätöksen kaavasta. Tuulivoimayhtiö on optimoinut tuulivoimaloiden väliset etäisyydet, joten ne ovat paikkaan ja tuotantoon nähden sopivilla paikoilla. Kaavalla ei ole tarkoitus rajoittaa maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella. Suomen yli 70 metriä korkeilla tuulivoimaloilla on ollut keskimäärin 29 % kapasiteettikerroin (2003 2011). Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut uudet ohjeet koskien lentoestevalastuista tammikuussa 2013. Ohjeiden mukaan lentoestevalaistusta voidaan säätää sää- ja valaistusolosuhteiden mukaan. Lisäksi kaikki tuulivoimapuiston tuulivoimalat eivät tarvitse yhtä voimakkaita lentoestevaloja. Tämä esitetään tarkemmin päivitetyssä osayleiskaavaselostuksessa. Finavia antaa lausuntonsa vain yksittäisistä tuulivoimalaitoksista. Trafi sitten tulkitsee kokonaisuuden Finavian lausuntojen pohjalta, jonka perusteella päätetään koko tuulivoimapuiston lentoestevalaistuksesta. 140 metriä korkeita tuulivoimaloita (tornikorkeus) on Suomessa lähinnä Perämeren läheisyydessä ja eteläisessä Lapissa, mm. Olhavassa (Ii) ja Varevaarassa (Tervola). 120 metriä korkeita voimaloita löytyy mm. Sundomista (Vaasa) ja Honkajoella. Porin Peittooseen on rakenteilla tuulivoimapuisto, joka koostuu 140 metriä korkeista voimaloista. Sen pitäisi olla valmis vuoden 2014 kesään mennessä. Puolustusvoimilta on pyydetty lausunto. Lausunnon mukaan ei ole puolustuksellisia esteitä toteuttaa Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto. Vaikutus tv- ja radiosignaaliin on tutkittu ympäristövaikutusten arvionnissa ja tulosten perusteella on tehty tarpeelliset tuulivoimaloiden siirrot. Brokärrin läheisyydestä on poistettu tuulivoimaloita, sekä etelä- että pohjoispuolella. Myös luoteisimmat tuulivoimalat on poistettu.

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 16 B4. Kirjallinen mielipide, von Flittner Sari Mielipide 3.12.2012 Mielipiteen pääkohdat Mielipiteenjättäjä vastustaa hanketta. Ei pilata se mistä Kemiö on tunnettu, eli hieno saaristo, rauhallisuus ja kaunis luonto. Teollisuus ei kuulu tässä mitta-kaavassa saaristoon. Kaivosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa rakentaa tuulivoimaloita koska voivat vaarantaa kaivostyöläisten turvallisuutta joten tuulivoimalat 29 ja 31 pitää poistaa suunnitelmista. Kaavoittajan vastine Tuulivoima on mahdollista yhdistää muun maankäytön kanssa myös saaristossa kun sijoittelu suunnitellaan hyvin. Tuulivoima ei myöskään estä muuta maankäyttöä, kuin aivan tuulivoimalaitosten läheisyydessä. Tuulivoimayhtiö ja Sibelco ovat olleet yhteydessä kun tuulivoimaloiden paikkoja on mietitty. Suunnittelun edetessä niiden paikat ja liikennejärjestelyt on tarkennettu. B5. Skriftlig åsikt, Ginström Susanne & Peter Åsikt 4.12.2012 Huvudpunkterna i åsikten Åsiktsinlämnarna anser att vindkraft på Kimitoön inte är rätt energiform, med tanke på öns värden som t.ex. självförsörjande, ekologiskt, turism, o.s.v. Däremot förnybar energi som t.ex. flis är mycket hållbarare. Dessutom förfular alla onaturliga 200 m vita möllor vår unika ö och skärgård. Dessutom har möllorna onaturliga ljud och skuggeffekter. Har även svårt att tro att dessa gynnar avgörande öns ekonomi ens på något sätt. Tycker aningen synd om markägarena som i det här skedet av projektet bara ser pengarna rulla in. Publicitet är ju även att vänta, men knappast positiv sådan. Vindkraft bör planeras på områden där den varken stör människan eller naturen. Åsikten antecknas för kännedom. B6. Kirjallinen mielipide, Alonen Ari Mielipide 4.12.2012 Mielipiteen pääkohdat Mielipiteenjättäjä huomauttaa, että Luonnonsuojelulaki, Ympäristöministeriön tuulivoiman suunnitteluohjeet ja WWF Suomen suositukset pitää huomioida kaavassa petolintujen osalta. WWF:n ohjeessa merikotkien huomioon ottamiseksi tuulivoimaloita suunniteltaessa sanotaan, että seuraavat alueet eivät sovellu tuulivoimaloiden rakentamiseen: - merikotkan pesäpaikat ympäristöineen noin 2 km:n säteellä, mukaan lukien vaihtopesät - merikotkan pesien lähistöllä, noin 10 km:n säteellä, olevat lintujärvet, matalat merenlahdet, lintuluodot ja allikkoiset suot sekä lentoreitit näiden ja pesien välillä - merikotkan potentiaaliset säännölliset kaartelualueet, joissa on voimakkaita nousevia ilmanvirtauksia Helsingin yliopiston rengastustoimiston suositus pesän huomioimiseksi tuulivoimarakentamisen yhteydessä: Kalasääsken pesäpaikkojen turvaamiseksi voidaan soveltaa ohjeistusta, joka on annettu merikotkan pesäpaikan huomioimiseksi vastaavissa tapauksissa. Jotta pesivien kalasääskien ja lentoharjoituksia tekevien poikasten törmäämisiltä tuulivoimalan pyöriviin lapoihin vältyttäisiin, tulisi tuulivoiman rakentamisen suunnittelussa sulkea pois seuraavat alueet:

DELGENERALPLAN FÖR NORDANÅ-LÖVBÖLE VINDKRAFTSPARK 17-1. Kalasääsken pesäpaikat ympäristöineen 2 km:n säteellä, mukaan lukien vaihtopesät. - 2. Kalasääsken pesien lähistöllä, noin 10 km:n säteellä, olevat lintujärvet ja matalat merenlahdet sekä lentoreitit näiden ja pesien välillä. Kemiönsaaren kunnanvaltuusto on 21.3.2012 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Kemiönsaaren kunnanhallituksen ehdotuksen, jonka mukaan Kemiönsaaren kunta noudattaa tuulivoiman suunnittelussa ja rakentamisessa Kemiönsaaren kunnassa Ympäristöministeriön yleisiä suosituksia koskien kaavoitusta ja tuulivoimaloiden rakennuslupia. Tätä päätöstä koskee luottamuksensuojaperiaate. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 kohdan 4.1 Luonnonsuojelulaki mukaisesti Luonnonsuojelulakia tulee noudattaa MRL:n mukaisissa kaava- ja lupa-asioissa. Luonnonsuojelulain tarkoituksena on ohjeen mukaisesti luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen. Tuulivoimarakentamisessa tulee huomioida, että LSL 39 :n mukaisesti sellainen rauhoitetun linnun pesäpuu, joka on asianmukaisesti merkitty, tai suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu. Yllä mainituilla perusteilla, mielipiteenjättäjä vaatii, että: - Voimaloiden 1, 2, 3 ja 12 siirtäminen yli 2 km:n etäisyydelle [paikka ei julkinen] merikotkan pesästä tai kyseisten voimaloiden poistaminen kaavaluonnoksesta. Lisätiedot ja merikotkan pesän tarkka sijainti Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. - Voimaloiden 1, 2, 3, 12, 9, 8, 13, 11 ja 10 siirtäminen yli 2 km km:n etäisyydelle kalasääsken pesästä tai kyseisten voimaloiden poistaminen kaavaluonnoksesta. Lisätiedot ja kalasääsken pesän tarkka sijainti Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. - Voimaloiden 1, 2, 3, 12, 9 ja 10 siirtäminen tai poistaminen merikotkien ja kalasääskien tärkeältä kaartelualueelta Nordanån kallioiden ympäristöstä. Lisäksi mielipiteenjättäjä vaatii, että: - Merivoimien Kemiön varikko-osaston läheisyydessä sijaitsevien voimaloiden 1, 2, 3, 12, 9, 8, 13, 11, 10, 4, 6, 23 ja 24 poistetaan kaavaluonnoksesta. Kaavoittajan vastine Luontoselvitykset on tehty vaadittavassa laajuudessa ja niiden tulokset on huomioitu tuulivoimaloiden sijoittelussa. Viranomaiset ovat kommentoineet selvityksiä ja niitä on tarvittavin osin täydennetty tai tehty lisäselvityksiä kaavaprosessin aikana. Mm. metsot ja kalasääksen pesä on tarkistettu. Puolustusvoimilta on pyydetty lausunto. Lausunnon mukaan ei ole puolustuksellisia esteitä toteuttaa Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto. B7. Skriftlig åsikt, Hollsten Bo-Gunnar Åsikt 5.12.2012 Huvudpunkterna i åsikten P.g.a. utmålsområde anser åsiktsinlämnaren att infarten till området för vindkraftsparken bör flyttas till Fröjdböle Skogsböle-rån. Sålunda störs inte Oy Sibelco Ab:s verksamhet i allt för hög grad (avfallsdammar, stamledningar, utbyggnad). Trafiken till möllan på åsiktsinlämnarens mark berörs inte av detta. Åsiktsinlämnaren anser att Lövbölevägen bör grundförbättras och rätas ut. Inte ens dagens trafik klarar den. En ny infartsväg till området har planerats norr om Sibelcos verksamhet väster om Fröjdböle.