Flerspråkighet. Monikielisyys. i vardagen. arkielämässä

Transkript

1 Flerspråkighet i vardagen Monikielisyys arkielämässä

2 Den här broschyren är i första hand avsedd för föräldrar i tvåspråkiga familjer men också för andra vuxna som möter barn i två- eller flerspråkiga miljöer. Vi har också beaktat enspråkiga familjer som vill introducera ytterligare ett språk för barnet, även om de flesta idéerna i broschyren riktar sig till familjer som använder två språk samtidigt. I Europa finns det ca 50 miljoner människor som talar minoritetsspråk, regionala språk och mindre använda språk (s.k. RML-språk). Det finns alltså många familjer som har samma frågeställningar om fostran till två- eller flerspråkighet. Det betyder att du inte är ensam det är inte enbart i Finland som föräldrar är måna om att erbjuda sina barn fler än ett språk. Det är allmänt känt att det är lättare att tillägna sig språk som barn. Därför är det viktigt att redan små barn uppmuntras att använda ett RML-språk. Då blir det också lättare att trygga språkens existens i stort, speciellt i en tid med en allt ökande globalisering. Projektet MELT (Multilingual Early Language Transmission) arbetar för att utveckla den språkliga kompetensen hos barn under 4 år. Projektet är ett samarbete mellan fyra språkgemenskaper: walesiskan i Wales, bretonskan i Bretagne, frisiskan i Friesland och svenskan i Finland. 2

3 3 Tämä esite on tarkoitettu pääasiassa kaksikielisten perheiden vanhemmille, mutta myös muille aikuisille, jotka toimivat lasten kanssa kaksi- tai monikielisessä ympäristössä. Suurin osa tämän esitteen sisällöstä on suunnattu perheille, joissa käytetään kahta kieltä rinnakkain. Olemme kuitenkin huomioineet myös yksikieliset vanhemmat, jotka haluavat tutustuttaa lapsensa vieraaseen kieleen. Euroopassa on noin 50 miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat vähemmistökieliä, alueellisia kieliä tai harvinaisia kieliä (ns. RML-kieliä). Monissa perheissä pohditaan siis samoja kaksi- tai monikieliseksi kasvattamiseen liittyviä kysymyksiä. Et ole tilanteessa yksin lukemattomat vanhemmat Suomessa ja ympäri maailmaa haluavat tarjota lapsilleen useamman kuin yhden kielen taidon. On yleisesti tunnettua, että kielten omaksuminen on helpompaa lapsena. Pieniä lapsia on siis tärkeää rohkaista käyttämään RML-kieltä. Näin voidaan myös vaikuttaa kielen tulevaisuuteen erityisesti nykytilanteessa, globalisaation jatkuvasti kiihtyessä. MELT-projektin (Multilingual Early Language Transmission) tavoitteena on kehittää alle 4-vuotiaiden lasten kielellisiä kykyjä. Projekti toteutetaan neljän kieliyhteisön yhteistyönä, ja siihen osallistuvat Walesin kymrinkieliset, Bretagnen bretoninkieliset, Friisinmaan friisinkieliset ja Suomen ruotsinkieliset kieliyhteisöt.

4 Föräldrar och andra vuxna har frågor om barns språkutveckling rent generellt och i synnerhet om språkutvecklingen hos två- eller flerspråkiga barn. Dagvårdspersonalen behöver också färdigheter och mera kunskap om hur de arbetar med småbarns språkinlärning. Kunskapen och medvetenhet om språkutveckling och språkbadsmetoden varierar mellan organisationer och mellan dem som arbetar med småbarn. Texten bygger på material om fostran till två- och flerspråkighet som tidigare har publicerats i de regioner som deltar i MELT-projektet. Vi har också använt oss av idéer och exempel på bästa praxis som bretonsk, estnisk, frisisk, samisk, finlandssvensk och walesisk dagvårdspersonal lyfte fram under en fortbildning som nätverket Network for Promoting Linguistic Diversity (NPLD) arrangerade innan MELT-projektet startade. I avsnittet om barns språkutveckling har vi använt oss av text från Folkhälsans broschyr Språkgroddar. Vi hoppas att du tycker att broschyren är användbar och sporrande. Därför är syftet med MELT-projektet att: identifiera bästa praxis när det gäller språkinlärning och språkbadsmetoder öka kunskapen hos dem som arbetar med små barn ge barnen en god utbildningsgrund informera föräldrarna om tvåspråkighet stärka och främja den kulturella och språkliga mångfalden. 4

5 5 Vanhemmilla ja muillakin aikuisilla on usein lasten ja erityisesti kaksi- ja monikielisten lasten kielelliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Päivähoitohenkilökunta tarvitsee tietoa ja valmiuksia pystyäkseen käsittelemään lasten kielten omaksumiseen liittyviä seikkoja. Lasten parissa työskentelevien henkilöiden ja organisaatioiden taidot ja tietoisuus kielenkehityksestä ja kielikylpy mene - telmästä vaihtelevat. Esitteen teksti perustuu kaksi- ja monikielistä kasvatusta ja opetusta koskevaan materiaaliin, joka on aiemmin julkaistu MELT-projektiin osallistuvilla alueilla. Olemme myös hyödyntäneet bretonin-, viron-, friisin-, saamen-, ruotsin- ja kymrinkielisen varhaiskasvatushenkilökunnan esiintuomia ideoita ja esimerkkejä parhaista käytännöistä. Nämä ajatukset syntyivät Network for Promoting Linguistic Diversity (NPLD) -verkoston ennen MELTprojektin alkamista järjestämässä koulutuksessa. Lasten kielen kehitystä koskevassa osiossa on lainattu Folkhälsanin Språkgroddar-esitettä. Toivomme, että tämä opas on mielestänne käytännöllinen ja rohkaiseva. MELT-projektin tavoitteena on tunnistaa kielen oppimisen ja kielikylpymenetelmien parhaita käytäntöjä parantaa varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien taitoja tarjota lapsille hyvä kasvatuksellinen perusta antaa vanhemmille tietoa kaksikielisyydestä vahvistaa ja edistää kulttuurillista ja kielellistä monimuotoisuutta.

6 Barns språkutveckling till 4 års ålder Många barn möter flera språk redan i sitt hem och de flesta barn lär sig nya språk i skolan eller på daghemmet. De språk som barnet kommer i kontakt med hemma lägger grunden för skolgången, och hur de lär sig nya språk. Även om föräldrarna inte talar samma språk som daghemspersonalen, kan de uppmuntra sitt barn att lära sig daghemmets språk. Språkutvecklingen börjar redan före födseln. Då barnet föds har det redan förmågan att lära sig språk, men det beror på omgivningen hur språket växer och utvecklas. Det är via språket som barnet gör sig förstått och förstår sin omvärld. Därför är det också viktigt att skapa en förtroendefull relation där barnets behov tas i beaktande. Språkkompetensen ligger som grund för barns självbild, identitet och kulturtillhörighet och fungerar som ett verktyg i all inlärning och interaktion. Barn ska också lära sig att kommunicera med andra. Att få uttrycka sig och bli hörd är inte bara barnets rätt utan bidrar till barnets framtida hälsa. Hjälp ditt barn att utveckla sina språk så att det känner sig delaktigt, får upptäcka världen omkring sig och så småningom kan njuta av att läsa och bekanta sig med litteraturens värld. Barns språkutveckling är en naturlig process, men det är ändå viktigt att stödja den redan från början, oberoende av om familjen är en- eller flerspråkig och oavsett vilka språk det gäller. Språkutvecklingen och språkinlärningen varierar från barn till barn. Barn som tillägnar sig två eller flera språk samtidigt kan ibland ha en långsam- 6

7 7 Kielellinen kehitys neljän ensimmäisen ikävuoden aikana Monet lapset tutustuvat useampaan kuin yhteen kieleen jo kotona, ja useimmat oppivat uusia kieliä koulussa tai päivähoidossa. Ne kielet, joiden kanssa lapsi on tekemisissä kotona, luovat pohjan koulunkäynnille ja uusien kielten oppimiselle. Vaikka vanhemmat eivät itse osaisi päivähoidossa puhuttua kieltä, he voivat kuitenkin kannustaa lasta oppimaan sitä. Kielellinen kehitys alkaa jo ennen syntymää. Lapsilla on jo syntyessään kyky omaksua kieltä, mutta kielellisten taitojen kehittyminen on sidoksissa ympäristöön ja olosuhteisiin. Kielen avulla lapsi saa muut ymmärtämään itseään ja muodostaa käsityksen ympäristöstään. Sen vuoksi on myös tärkeää luoda luottamussuhde, jossa lapsen tarpeet otetaan huomioon. Kielen oppiminen luo pohjan lapsen minäkuvalle, identiteetille ja kulttuuriselle yhteenkuuluvuudelle, ja se toimii työkaluna kaikessa oppimisessa ja vuorovaikutuksessa. Lapsen tulee myös oppia kommunikoimaan muiden kanssa. Mahdollisuus itseilmaisuun ja kuulluksi tulemiseen ei ole pelkästään lapsen oikeus, vaan se vaikuttaa myös hänen myöhempään hyvinvointiinsa. Auta lastasi kehittämään kielitaitoaan, jotta hän pystyy tuntemaan osallisuutta yhteisössään, tutkimaan ympäristöään ja vähitellen löytämään lukemisen ilon ja kirjallisuuden maailman. Vaikka kielen oppiminen on luonnollinen prosessi, sen tukeminen alusta saakka on tärkeää, oli perhe sitten yksitai monikielinen ja riippumatta siitä, mitä kieliä perhees -

8 mare språkutveckling, eftersom de ska lära sig mera på en gång. Forskning tyder på att tvåspråkighet har positiva effekter på ett barns språk- och inlärningsutveckling: då barnet bearbetar information på två språk utvecklar det ett flexiblare tänkesätt. Att vara tvåspråkig har långsiktiga kognitiva, språkliga, sociala, ekonomiska och kulturella fördelar. Forskning rekommenderar att en två- eller flerspråkig familj redan innan barnet föds funderar på hur två- eller flerspråkigheten kan föras vidare till det nyfödda barnet. Var konsekvent och gå gärna in för att den ena föräldern ansvarar för det ena språket och den andra för det andra enligt principen, en person ett språk. Föräldrarna kan också välja att tala minoritetsspråket hemma. Forskning visar att det är bra att konsekvent använda minoritetsspråket hemma, eftersom barn ändå lär sig majoritetsspråket p.g.a. dess höga sociala status. Om din familj är enspråkigt finsk kanske språkbad eller tvåspråkig dagvård passar er bäst. Nedan beskriver vi den generella språkutvecklingen från tiden före födseln tills barnet är cirka fyra år. Vi har också inkluderat några tips på vad du som förälder kan göra för att sporra såväl språkinlärning som tvåspråkighet. Kom ihåg att barn utvecklar sina språk i olika takt utgående från sin egen förmåga samt att alla familjer är olika. 8

9 9 sä puhutaan. Kunkin lapsen kielelliset taidot kehittyvät ja oppiminen tapahtuu omalla tavallaan. Samanaikaisesti kahta tai useampaa kieltä omaksuvan lapsen kielellinen kehitys voi ajoittain olla hitaampaa, koska opittavia asioita on kerralla enemmän. Tutkimuksen mukaan kaksikielisyys vaikuttaa myönteisesti lapsen kielelliseen ja tiedolliseen kehitykseen: hänen ajattelunsa kehittyy joustavammaksi kahden erilaisen kielen kautta tulevan tiedon käsittelyn tuloksena. Kaksikielisyydestä seuraa pitkäaikaisia kognitiivisia, kielellisiä, sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurillisia etuja. Tutkimuksen mukaan kaksi- tai monikielisen perheen tulisi jo ennen lapsen syntymää pohtia, miten eri kielet voidaan välittää vastasyntyneelle. Tässä kannattaa olla johdonmukainen: toinen vanhempi vastaa toisesta kielestä ja toinen toisesta periaatteella yksi henkilö, yksi kieli. Vanhemmat voivat tehdä myös päätöksen, että kotona puhutaan vähemmistökieltä. Tutkimusten mukaan kotona on hyvä puhua ja käyttää vähemmistökieltä johdonmukaisesti, koska lapsi omaksuu enemmistökielen joka tapauksessa sen aseman vuoksi. Jos oma perheesi on yksistään suomenkielinen, kielikylpyopetus tai kaksikielinen päivähoito voi olla hyvä ratkaisu. Kuvaamme tässä lapsen yleistä kielellistä kehitystä ajasta ennen syntymää noin neljän vuoden ikään saakka. Mukana on vinkkejä siitä, mitä sinä vanhempana voit tehdä edistääksesi sekä lapsen kielen omaksumista että kaksikielisyyttä. Muista, että kunkin lapsen kielelliset taidot kehittyvät omassa tahdissaan ja jokainen perhe on erilainen.

10 Före födseln Barnet börjar reagera på ljud redan under graviditeten. Redan före födseln lär sig barnet känna igen mammans röst och de ljud som förekommer i omgivningen. Barnet uppfattar den rytm som språket bygger på. Forskning visar att barnet blir lugnt av att höra sin mamma tala och sjunga. Tips: Prata och sjung för ditt ofödda barn. Båda föräldrarna kan redan nu vara en aktiv del av barnets verklighet. Nu kan ni också fundera på vilka språk ni vill att barnet ska lära sig. Om ni föräldrar talar olika språk och önskar att ert barn ska lära sig bägge, använd dem när ni pratar eller sjunger för barnet för att skapa en förtroendefull relation. Ni kan också hålla fast vid ert eget språk när ni talar med varandra. Först kanske det känns lite ovant, men det hjälper barnet i fortsättningen att urskilja språken. 10

11 11 Ennen syntymää Lapsi alkaa reagoida ääniin jo kohdussa. Lapsi oppii tunnistamaan äitinsä ja ympäristön äänet jo ennen syntymää. Lapsi havaitsee kielen rytmin. Tutkimuksen mukaan lapsi rauhoittuu kuullessaan äitinsä puhuvan ja laulavan. Vinkkejä: Puhu ja laula syntymättömälle lapsellesi. Jo tässä vaiheessa molemmat vanhemmat voivat olla osana lapsen todellisuutta. Voitte yhdessä alkaa miettiä, mitä kieliä haluatte lapsenne omaksuvan. Jos puhutte eri kieliä ja haluatte lapsenne oppivan niitä molempia, käyttäkää kumpikin omaa kieltänne puhuessanne tai laulaessanne lapselle. Näin alkaa myös luottamuksellisen suhteen luominen lapseen. Voitte myös puhua keskenänne omia kieliänne. Aluksi se ehkä tuntuu oudolta, mutta se auttaa lasta tulevaisuudessa erottamaan kielet toisistaan.

12 0 3 månader Spädbarnet har redan ett aktivt och nyanserat sätt att kommunicera med sin omvärld och formar munnen till vokaler, läppljud och gurgelljud. Det känner igen sin mammas röst och kan skilja mellan olika röster i familjen. Det lilla barnet kommunicerar aktivt genom turtagning, t.ex. genom att utbyta olika ljud med kommunikationspartnern, det ler, viftar och sprattlar när någon talar till det. Spädbarnet jollrar, idkar ljudlekar samt skriker för att göra sig förstått Tips: För barnet är interaktionen med den vuxna det viktiga, inte så mycket att det förstår varje ord den vuxna säger. När barnet hör olika språk förstärks olika språkljud. Det är därför bra om du talar minoritetsspråket med barnet, även om din språkkompetens känns otillräcklig. Om du t.ex. talar svenska och miljön är övervägande finsk är det bra för barnet att höra båda språken. 12

13 kuukautta Lapsella on jo aktiivinen ja monipuolinen tapa viestiä ympäristönsä kanssa. Hän muodostaa suullaan vokaaliäänteitä, maiskuttelee ja jokeltelee. Lapsi tunnistaa äitinsä äänen ja pystyy erottamaan muidenkin perheenjäsenten ääniä. Lapsi viestii aktiivisesti vuorottelemalla, esimerkiksi vastaa toisen ihmisen ääniin ääntelemällä, hymyilee, ja heiluttelee käsiään ja jalkojaan jonkun puhuessa hänelle. Lapsi jokeltaa, matkii äänteitä ja kiljahtelee tullakseen ymmärretyksi. Vinkkejä: Tärkeintä lapselle on vuorovaikutus aikuisen kanssa, ei niinkään aikuisen jokaisen sanan ymmärtäminen. Kun lapsi kuulee eri kieliä, niiden äänteet vahvistuvat. Sen vuoksi lapsen kanssa on hyvä käyttää vähemmistökieltä, vaikka itsestäsi tuntuisi, ettei kielitaitosi ole riittävä. Esimerkiksi jos puhut ruotsia ja hallitseva kieli ympäristössä on suomi, lapsen on hyvä kuulla kumpaakin kieltä.

14 3 6 månader Barnet kommunicerar allt aktivare genom ögonkontakt, leenden och imitation. Du kan känna igen barnets olika former av gråt. Barnet reagerar på olika ljud genom att vända huvudet mot eller bort från ljudet. Barnet producerar vokalljud, lyssnar på sig själv och iakttar intonationen i språket omkring. Barnet prövar tonlägen, ljudstyrkor och många slags ljud också sådana som inte finns i dess språkliga omgivning. 14 Tips: Imitera barnets mimik, härma ljudbildningen och prata med babyn. Rimma och sjung för ditt barn. Var lyhörd och prata om det barnet uppmärksammar, d.v.s. dela barnets intresse och ge ord för barnets känslor, t.ex. Oj, nu blev du glad, rädd, förvånad. Tala tydligt, le och skratta så får du så småningom ett leende till svar. Ge babyn utrymme och tid att svara, ibland kan det dröja, men svaret kommer t.ex. i form av en blick, ivrigt sparkande eller ett leende. I föräldra- och barngrupper har du möjlighet att träffa andra föräldrar/vårdare i en informell miljö där ni kan prata och dela erfarenheter, se På sidan finns en förteckning på svenska daghem och språkbadsdaghem i Finland.

15 kuukautta Lapsi viestii yhä enemmän katsekontaktin, hymyn ja matkimisen kautta. Pystyt tunnistamaan lapsen erilaiset itkutavat. Lapsi reagoi erilaisiin ääniin kääntämällä päätään ääntä kohti tai äänestä poispäin. Lapsi tuottaa vokaaliäänteitä, kuuntelee omaa ääntään ja hahmottaa kieliympäristölleen ominaisen intonaation. Lapsi kokeilee, millaisia vaikutuksia on äänenkorkeudella ja -voimakkuudella ja eri äännetyypeillä myös sellaisilla, joita ei esiinny hänen kieliympäristössään. Vinkkejä: Jäljittele lapsen ilmeitä, matki hänen äänenmuodostustaan ja puhu hänelle. Riimittele runoja ja laula lapsellesi. Ole tarkkaavainen ja puhu lapselle asioista, jotka kiinnittävät hänen huomionsa. Pue hänen tuntemuksensa sanoiksi esimerkiksi näin: Taidat olla iloinen, pelästynyt, yllättynyt.... Puhu selkeästi, hymyile ja naura. Vähitellen huomaat, että lapsi vastaa sinulle hymyllä. Anna lapselle tilaa ja aikaa vastata. Joskus vastareaktion saaminen voi kestää jonkin aikaa, mutta se tulee kyllä katseena, riehakkaana potkimisena tai hymynä. Vanhempi/lapsi-ryhmissä sinulla on mahdollisuus tavata muita vanhempia tai hoitajia rennossa ympäristössä, jakaa kokemuksia ja jutella ks. Sivustossa on luettelo Suomessa toimivista ruotsinkielisistä päiväkodeista ja kielikylpypäiväkodeista.

16 6 12 månader Barnet reagerar på sitt eget namn. Det jollrar med konsonanter stavelsejoller: ga-ga, da-da, ma-ma-ma. Jollret blir språkspecifikt genom att de vuxna förstärker språkljuden i just sitt modersmål. Barnet förstår skillnaden mellan ett påstående (Ja, det är en bok. Bra!) och en fråga (Vill du läsa boken?). Barnets lek med rösten blir säkrare och det härmar de vuxnas ljud, t.ex. att hosta. Barnet härmar, imiterar, leker med tungan och gör olika ljud. Tips: Prata med ditt barn, berätta vad du gör medan du t.ex. byter blöja. Prata och sjung om barnets kroppsdelar och det barnet fäster blicken vid. Barnet älskar tittutlekar, rim och fingerlekar. Förutom att dessa enkla rim och sånger är lätta att lära sig, utvecklar de också barnets språk. Dessutom är de roliga och användbara eftersom du kan leka dem varsomhelst och närsomhelst. Låt ditt barn leka med, titta i och smaka på tåliga böcker med tydliga bilder och klara kontraster. Peka, benämn och prata tillsammans om bilderna i böckerna. Välj böcker som tilltalar också dig. Läs mycket för ditt barn, ge också utrymme för minoritetsspråket. 16

17 kuukautta Lapsi tunnistaa oman nimensä. Lapsi jokeltelee käyttäen konsonantteja ja muodostaa tavuja, kuten tää-tää, paa-paa, maa-maa-maa. Jokeltelu vaihtelee kielen mukaan, sillä aikuisten puhe vahvistaa äidinkielen äänteitä. Lapsi ymmärtää toteamuksen (Tämä on kirja. Oikein!) ja kysymyksen (Haluatko lukea kirjaa?) välisen eron. Lapsi leikittelee aiempaa varmemmin äänellään ja jäljittelee aikuisen ääniä, kuten yskimistä. Lapsi ilmeilee, jäljittelee, leikittelee kielellään ja päästelee erilaisia ääniä. Vinkkejä: Puhu lapsellesi: kerro esimerkiksi vaippaa vaihtaessasi, mitä olet tekemässä. Puhu ja laula lapsen kehonosista ja niistä asioista, joita lapsi huomaa. Lapsi rakastaa piiloutumisleikkejä sekä loru- ja sormileikkejä. Yksinkertaiset lorut ja laulut eivät ole pelkästään helppoja oppia ja jäljitellä, ne myös kehittävät lapsen kieltä. Lisäksi ne ovat hauskoja ja sopivat kaikenlaisiin tilanteisiin. Anna lapsesi leikkiä kestävillä selkeitä ja värikkäitä kuvia sisältävillä kirjoilla ja katsella ja maistella niitä. Osoita ja nimeä kirjojen kuvia ja juttele niistä lapsen kanssa. Valitse kirjoja, jotka viehättävät myös itseäsi. Lue lapsellesi omalla kielelläsi, huolehdi myös siitä että lapsellesi luetaan toisella kielellä.

18 1 år Kring ettårsåldern yttrar barnet sina första ord eller enstaka ordliknande ljud. Då kan man redan börja höra vilket eller vilka språk barnet omges av. I detta skede har barnet lärt sig särskilja alla de ljud som barnets första språk består av. Barnet är en aktiv samtalspartner där kroppsspråket dominerar. Barnet förstår många fler ord än det kan säga. Förståelsen kommer alltid före talet. Barnet förstår enkla instruktioner och frågor. Ettåringen använder mest ettordsmeningar. Först kommer substantiven, sedan verben. Det är vanligt att barnet till synes stannar upp i sin talutveckling medan det samlar på sig ord, har s.k. ordsamlarstadium, som sedan leder till ordexplosion, då barnet plötsligt använder en mängd nya ord. Barnet kombinerar ord till tvåordsmeningar, t.ex. Nej sova, Pappa sova vilket ger stor variation i talet. Tips: Barnet är väldigt intresserat av allt som händer omkring det. Hon eller han pekar ofta på något i omgivningen och vill få veta vad det är och vad det heter. Namnge sakerna och ge enkla förklaringar. Upprepa ord som barnet säger och fyll ut barnets ettordsmeningar. Titta tillsammans i pekböcker och läs bilderböcker med enkla, tydliga berättelser. Låt barnet ha böcker omkring sig och läs regelbundet för ditt barn på ditt språk. 18

19 19 1-vuotias Noin vuoden iässä lapsi lausuu ensimmäisiä sanojaan tai yksittäisiä, sanoja muistuttavia äänteitä. Jo tässä vaiheessa voi alkaa kuulla, mitä kieliä lapsen kasvuympäristöön kuuluu. Tässä vaiheessa lapsi on oppinut erottamaan kaikki ne äänteet, joista hänen ensiksi puhumansa kieli muodostuu. Lapsi osallistuu keskusteluun aktiivisesti, pääasiallisesti kehonkielellään. Lapsi ymmärtää paljon enemmän sanoja kuin mitä hän osaa sanoa. Ymmärrys tulee aina ennen puhetta. Lapsi ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja kysymyksiä. 1-vuotias käyttää enimmäkseen yksisanaisia lauseita. Puheeseen tulevat ensin substantiivit, sitten verbit. On tavallista, että puheenkehitys jossain vaiheessa ikään kuin pysähtyy. Tällöin lapsi kerää sanoja, minkä jälkeen hän yhtäkkiä alkaa käyttää suurta määrää uusia sanoja. Lapsi yhdistelee sanoja kahden sanan lauseiksi, kuten Ei nukkuu tai Isi nukkuu, mikä tekee hänen puheestaan hyvin monipuolista. Vinkkejä: Lapsi on hyvin kiinnostunut kaikesta, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Hän osoittaa usein jotakin ympäristössään ja haluaa tietää, mikä se on tai miksi sitä sanotaan. Nimeä asioita ja selitä niitä yksinkertaisesti. Toista sanoja, joita lapsi sanoo, ja täydennä hänen yksisanaisia lauseitaan. Katsele lapsen kanssa lastenkirjoja ja lue hänelle kuvakirjoja, joissa on selkeitä ja yksinkertaisia tarinoita. Anna kirjojen olla lapsen saatavilla, ja lue niitä hänelle säännöllisesti, omalla kielelläsi.

20 2 år Det talade språket blir småningom allt viktigare, men kroppsspråket är fortsättningsvis aktivt med i kommunikationen. Det är av större betydelse att barnet talar än hur det talar. Familjen och de närmaste i barnets vardag förstår barnets tal. I barnets tal kan många språkljud ännu saknas, men de kommer så småningom. Barnet talar för att berätta vad det ser och upplever samt för att göra sig förstått. Barnet förstår längre meningar och kan svara på frågor. Tips: Ditt barn kommer så småningom att inse att man kan påverka och till och med styra världen med hjälp av språk. Det är vanligt att flerspråkiga barn i den här åldern blandar sina språk. Därför händer det att ditt barn använder bägge språken med dig, vilket är OK. Fyll ut och upprepa på ditt språk det ditt barn säger så som det skulle ha sagt om det kunnat utan att rätta. Om barnet t.ex. säger titta en orava så kan du svara: Ja minsann, där hoppar en ekorre. Ditt barn förstår nu så mycket mera att det går att läsa och berätta korta bildberättelser. Det är vanligt att barn i den här åldern vill höra samma bok om och om igen, ord för ord. 20

21 21 2-vuotias Puhuttu kieli tulee vähitellen yhä tärkeämmäksi, mutta kehonkieli säilyy aktiivisena osana viestintää. Se, että lapsi puhuu, on tärkeämpää kuin se, miten hän puhuu. Perheenjäsenet ja päivittäin lapsen kanssa tekemisissä olevat ihmiset ymmärtävät lapsen puhetta. Lapsen puheesta saattaa puuttua vielä monia äänteitä, mutta ne tulevat käyttöön vähitellen. Lapsi puhuu kertoakseen näkemästään ja kokemastaan ja tullakseen ymmärretyksi. Lapsi ymmärtää pitkähköjä lauseita ja osaa vastata kysymyksiin. Vinkkejä: Lapsi huomaa vähitellen, että kielen avulla voi vaikuttaa maailmaan ja jopa hallita sitä. On tavallista, että monikieliset lapset sekoittavat tässä iässä kielet keskenään. Siksi lapsi saattaa puhua kanssasi molempia kieliään, mutta se ei haittaa. Täydennä ja toista lapsen sanomisia omalla kielelläsi, niin kuin hän olisi sanonut, jos olisi osannut, korjaamatta. Jos lapsi sanoo titta en orava voit vastata Katso, siinä orava hyppii Lapsi ymmärtää nyt paljon aiempaa enemmän, ja voit lukea hänelle ja kertoa lyhyitä kuvakertomuksia. On tavallista, että tämänikäinen lapsi haluaa kuulla saman tarinan sana sanalta yhä uudestaan.

22 3 år Barnet använder längre meningar och är inte längre lika beroende av den vuxnas stöd i ett samtal. Nu har barnet redan ett tydligare uttal och kan lättare göra sig förstått. Barnet förstår mycket mer än det själv kan uttrycka. Barnet ställer många frågor. Barnet kontrollerar sitt eget språk: Pappa, är det där en tidning? Efter denna ålder blir språkutvecklingen långsammare. Tips: En treåring tycker om att samtala. Visa intresse för det barnet berättar. Utveckla det barnet säger genom att lägga till information. Ditt barn älskar lekar med ord och nonsens samt rim och ramsor. Ge ord åt det du eller ni håller på med när ni umgås och namnge föremål, personer och händelser i var - dagen. Ditt barn orkar redan lyssna på längre sagor och ställa frågor om dem. Det är okej om barnet i den här åldern har ett favoritspråk. Det är därför speciellt viktigt att barnet får höra båda språken tillräckligt mycket. Den kritiska faktorn är behov. Barnet inser, ofta omedvetet, att han eller hon behöver två eller flera språk i vardagen. Minoritetsspråket behöver extra stöd och uppmärksamhet. Även om du inte talar minoritetsspråket själv kan du fortfarande stödja ditt barns språkutveckling. Du kan t.ex. be någon i omgivningen att använda språket med barnet. Pröva själv på att läsa enkla böcker på minoritetsspråket varvid ditt barn kanske ivrigt vill hjälpa dig. Låt ditt barn lyssna på ljud - böcker, dvd-skivor, musik och se på tv-program på minoritetsspråket. På internet hittar du många tips, se sidan

23 23 3-vuotias Lapsi käyttää aiempaa pidempiä lauseita eikä ole keskustelussa enää niin riippuvainen aikuisen tuesta. Lapsen ääntäminen on aiempaa selkeämpää, ja hän saa itsensä ymmärretyksi entistä helpommin. Lapsi ymmärtää paljon enemmän kuin mitä hän itse pystyy ilmaisemaan. Lapsi kyselee paljon. Lapsi testailee omaa kielitaitoaan: Isi, onko tuo lehti?. Tämän ikäkauden jälkeen kielen kehitys hidastuu. Vinkkejä: 3-vuotias nauttii keskustelemisesta. Osoita kiinnostusta siihen, mitä lapsi kertoo. Kehitä lapsen sanomaa antamalla hänelle lisää tietoa asioista, joista hän puhuu. Lapsi rakastaa sanaleikkejä, höpöttelyä, riimittelyä ja arvoituksia. Kerro, mitä puuhailet, kun olet lapsen kanssa, ja nimeä arjessa esiintyviä esineitä, ihmisiä ja tapahtumia. Lapsi pystyy jo kuuntelemaan pitkähköjä kertomuksia ja esittämään niihin liittyviä kysymyksiä. On tavallista, että lapsi suosii tässä vaiheessa jompaakumpaa kieltä. Siksi onkin erityisen tärkeää että lapsi saa kuulla molempia kieliään riittävästi. Ratkaiseva tekijä on tarve. Lapsi huomaa, usein tiedostamattaan, että hän tarvitsee kahta tai useampaa kieltä jokapäiväisessä elämässään. Vähemmistökieli tarvitsee erityistä tukea ja huomiota. Vaikka et itse puhuisi vähemmistökieltä, voit silti tukea lapsesi kielellistä kehitystä. Voit vaikka pyytää jotakuta lähipiirissä käyttämään kieltä lapsen kanssa. Jos yrität lukea vähemmistökielellä kirjoitettuja helppoja kirjoja, lapsesi saattaa olla innokas auttamaan sinua. Anna lapsesi kuunnella äänikirjoja, DVD-levyjä, musiikkia ja katsella tv-ohjelmia vähemmistökielellä. Internetistä löydät paljon vinkkejä, katso sivu 38.

24 4 år Basfärdigheterna i språket är utvecklade och barnet förstår det mesta som sägs. Barnet kommenterar allt och samtalsfärdigheten ökar. Barnet frigör sig språkligt från här och nu; det kan tala om sådant som har hänt och som kommer att hända. Så småningom vaknar den språkliga medvetenheten, d.v.s. förmågan att skilja mellan innebörden och formen av ett ord. Språklekar; rim, ramsor och vitsar är bra för detta ändamål. Barnet intresserar sig för bokstäver och text. De svåraste språkljuden kan fortfarande saknas. Tips: Stanna upp när ditt barn vill säga dig något och ge ditt barn rikligt med samtalstid. Lyssna aktivt på det ditt barn berättar och locka ditt barn till samtal genom att ställa öppna frågor såsom: Hur menar du? Vad hände sedan? Vad sa han då? Vem var det? Kom ihåg att vi vuxna alltför ofta pratar mest. Om ditt barn intresserar sig för bokstäver finns det många lockande ABC- böcker med underhållande rim och stimulerande bilder. Förutom bilderböcker orkar ditt barn också lyssna till högläsning. Gör högläsningen till en daglig vana. 24

25 25 4-vuotias Kielitaidon perusteet ovat nyt olemassa, ja lapsi ymmärtää suurimman osan kuulemastaan. Lapsi kommentoi kaikkea, ja hänen keskustelutaitonsa lisääntyvät. Lapsi vapautuu kielellisesti nykyhetkestä: hän osaa puhua menneestä ja tulevasta. Vähitellen kielellinen tietoisuus kasvaa, toisin sanoen lapsi pystyy erottamaan toisistaan sanan merkityksen ja muodon. Leikittele kielellä: lorut, arvoitukset ja vitsit sopivat tarkoitukseen hyvin. Lapsi on kiinnostunut kirjaimista ja tekstistä. Kielen vaikeimmat äänteet saattavat vielä puuttua puheesta. Vinkkejä: Keskeytä omat puuhasi, kun lapsi haluaa kertoa sinulle jotakin, ja anna lapselle runsaasti aikaa puhua. Keskity kuuntelemaan mitä lapsi sanoo, ja rohkaise häntä keskustelemaan esittämällä avoimia kysymyksiä: Mitä tarkoitat? Mitä sitten tapahtui? Mitä hän sanoi? Kuka se oli? Muista, että aivan liian usein me aikuiset olemme äänessä. Jos lapsi on kiinnostunut kirjaimista, tarjolla on monenlaisia aapiskirjoja, joissa on hauskoja loruja ja virikkeellisiä kuvia. Kuvakirjojen seuraamisen lisäksi lapsi jaksaa myös kuunnella, kun luet hänelle ääneen. Ota ääneen lukeminen päivittäiseksi tavaksi.

26 Tvåspråkighet är en rikedom vars utveckling är värd att stöda Tvåspråkigheten ärvs inte automatiskt av föräldrarna, utan är en medveten process. Barnets språk utvecklas bäst om man som vuxen är konsekvent i sin språkanvändning med barnet. Det är viktigt att du som vuxen funderar på din egen språkanvändning och att dina attityder till de språk barnet möter i vardagen är stödjande. Minoritetsspråket behöver extra mycket stöd. Får barnet tillräckligt mycket och mångsidig språkstimulans på det språket? Det är normalt att barnet under de allra första åren blandar språken. Ge ditt barn tid att utveckla språken. Två- och flerspråkighet berikar tankeverksamheten, bidrar till flexibla och kreativa kognitiva funktioner samt öppnar dörrarna för mångsidiga sociala kontakter. Vägled ditt barn i språkutvecklingen mot flerspråkighet. 26