EUROPEAN PARLIAMENT PARLEMENT EUROPEEN PARLAMENTO EUROPEO

Transkript

1 PARLAMENTO EUROPEO EUROPA-PARLAMENTET EUROPÄISCHES PARLAMENT ÅÕÑÙÐÁÚÊÏ ÊÏÉÍÏÂÏÕËÉÏ EUROPEAN PARLIAMENT PARLEMENT EUROPEEN PARLAMENTO EUROPEO EUROPEES PARLEMENT PARLAMENTO EUROPEU EUROOPAN PARLAMENTTI EUROPAPARLAMENTET Actas literales de las sesiones Fuldstændigt forhandlingsreferat Ausführliche Sitzungsberichte ÐëÞñç ÐñáêôéêÜ ôùí ÓõíåäñéÜóåùí Verbatim report of proceedings Compte rendu in extenso des séances Resoconto integrale delle sedute Volledig verslag der vergaderingen Relato integral das sessões Sanatarkat istuntoselostukset Fullständigt förhandlingsreferat Martes II - Tirsdag II - Dienstag II - Tñßôç II - Tuesday II - Mardi II Martedì II - Dinsdag II - Terça-feira II - Tiistai II - Tisdag II Edición provisional - Foreløbig udgave - Vorläufige Ausgabe - ÐñïóùñéíÞ Ýêäïóç - Provisional edition - Edition provisoire - Edizione provvisoria - Voorlopige uitgave - Edição provisória - Väliaikainen versio - Preliminär utgåva

2

3 2-260 SESIÓN DEL MARTES II, 30 DE MARZO DE 2004 MØDET TIRSDAG II, DEN 30. MARTS 2004 SITZUNG AM DIENSTAG II, 30. MÄRZ 2004 ΣΥΝΕ ΡΙΑΣΗ ΤΗΣ ΤΡΙΤΗΣ (ΙΙ) 30 ΜΑΡΤΙΟΥ 2004 SITTING OF TUESDAY II, 30 MARCH 2004 SÉANCE DU MARDI II, 30 MARS 2004 SEDUTA DI MARTEDI' II 30 MARZO 2004 VERGADERING VAN DINSDAG II, 30 MAART 2004 SESSÃO DE TERÇA-FEIRA II, 30 DE MARÇO DE 2004 ISTUNTO II TIISTAINA 30. MAALISKUUTA 2004 SAMMANTRÄDET TISDAGEN (II) DEN 30 MARS PRESIDENCIA DEL SR. OBIOLS i GERMÀ Vicepresidente Medio ambiente y salud Miljø og sundhed Europäische Strategie für Umwelt und Gesundheit Περιβάλλον και υγεία Environment and health strategy Environnement et santé Ambiente e salute Milieu en gezondheid Ambiente e saúde Ympäristöterveys Miljö och hälsa El Presidente. De conformidad con el orden del día, se procede al debate del informe (A5-0193/2004) de la Sra. Paulsen, en nombre de la Comisión de Medio Ambiente, Salud Pública y Política del Consumidor, sobre la estrategia europea de medio ambiente y salud Paulsen (ELDR), föredragande. Herr talman! Fru kommissionär! Ärade ledamöter! Jag kanske har en viss förmåga att se ut som en oerhört präktig morsa. Jag är mycket ute bland människor och kan verifiera att det finns en genuin ångest och rädsla spridd bland våra väljare - de medborgare vi representerar. Människor är faktiskt rädda. De har t.ex. varit rädda för vad som finns i maten, för galna kor, för tillsatsämnen och för bekämpningsmedelsrester. Från parlamentets, kommissionens och rådets sida har vi faktiskt tagit ett helhetsgrepp, och idag kanske vi får de sista pusselbitarna på plats när det gäller livsmedelssäkerhetstänkande. Vi har idag en heltäckande och bra lagstiftning. Det finns också en rädsla för kemikalier av alla typer. Jag vill ge kommissionären en eloge för arbetet med en helhetssyn på användningen av kemikalier i Europa, som kanske kan bilda modell för resten av världen. Detta är sådant som man har börjat bearbeta. Luftföroreningar och klimatförändringar har också tagits upp. I kvällspressen, de billiga tidningarna, i Europa behandlas just nu alltför ofta rädslan för strålning - nu senast från mobiltelefoner och sändarmaster för sådana. Det finns så mycket som är okänt, det finns så mycket att vara rädd för. Jag har ärvt detta betänkande och inte skrivit det själv. Jag tycker nog att det är litet för vittomfattande, kanske för litet strukturerat. Det är viktigt med en helhetssyn, så att inte allt delas upp i småbitar. Det är centralt att vi får ett slags heltäckande bild av rädslan, problemen, av vad vi kan bevisa och inte bevisa och av vad vi behöver veta mer om. Därefter kan vi bestämma oss för hur vi skall bekämpa, ordna och ta strategiska grepp för att klara av de problem som otvivelaktigt finns. Jag har försökt att få med en aspekt som är litet kontroversiell, nämligen att den individuella medborgaren måste få tillgång till så pass mycket information att denna i största möjliga utsträckning kan välja livsföring, mat, motion, tvättmedel - ja, allt vad vi handlar och rör oss med - och ta ansvar för sin och sin familjs hälsa. Hälsoproblemen är idag sådana att det är inte bara är politiska beslut som gäller, utan medborgarna måsta ha största möjliga kunskap. För att man skall kunna göra aktiva, kvalificerade val, måste man ha tillgång till information som är tydlig, begriplig och där budskapet är förhållandevis enkelt att förstå. Jag har tagit bort att allergier definitivt skulle höra ihop med trafikproblem. Jag anser att det är en konsekvensbeskrivning som inte riktigt har vetenskaplig täckning. En människa som har luftvägsproblem eller allergier drabbas givetvis mycket hårt av dålig luft eller luftföroreningar. Då jag har lungsjukdom i familjen kan jag emellertid påpeka att t.ex. bruk av parfym utgör ett minst lika allvarligt problem för en allergiker. Orsaken till ut-

4 bredningen av barnallergier i modern tid får kanske också sökas i andra sammanhang än bara i yttre miljöfaktorer. Det kanske finns biologiska faktorer bakom. Herr talman! Detta var mitt sista tal här i Europaparlamentet Wallström, kommissionen. Herr talman, ärade parlamentsledamöter! Först och främst vill jag tacka för parlamentets respons på kommissionens meddelande om en europeisk strategi för miljö och hälsa. I synnerhet vill jag tacka de två föredragandena, först Frédérique Ries och därefter Marit Paulsen, för deras arbete, och det får jag väl utsträcka till hela den period som Marit Paulsen har funnits i Europaparlamentet och de anmärkningsvärt goda insatser som hon har gjort just på detta område. Miljö och hälsa är en fråga som berör oss alla. Enligt de senaste Eurobarometer-undersökningarna är 89 procent av Europas medborgare oroliga för hur miljön påverkar deras hälsa. Närmare 10 procent uppger att de har en nära anhörig eller familjemedlem som lider av miljörelaterad ohälsa. Vår kunskap om vad i miljön som verkligen ger upphov till vissa hälsoeffekter är fortfarande ganska begränsad. Sjukdom uppstår på grund av många olika faktorer, som ofta samverkar. Hur mycket miljön bidrar till sjukdomarna vet vi inte med absolut säkerhet idag. Ett av huvudmålen för denna strategi är just att öka vår kunskap och därigenom få en bättre bas för att kunna angripa problemen. Grundtanken är att föra samman miljö, hälsa och forskning för att bättre förstå och därmed mer effektivt angripa det komplicerade sambandet mellan miljö och ohälsa. Jag vill inte sticka under stol med att det också innebär en utmaning, eftersom vi i våra traditionella roller inte alltid är vana vid att arbeta horisontellt över de traditionella gränserna mellan olika forskningsdiscipliner och politikområden. Just nu arbetar vi på en handlingsplan för perioden Den skall vi presentera vid miljö- och hälsoministermötet i Budapest i juni 2004, som är ett paneuropeiskt möte. I förberedelserna för denna handlingsplan har experter och intressegrupper från hela det utvidgade EU deltagit. Vi har haft regionala konferenser i Warszawa, Rom och Bryssel, där många av de frågor som parlamentet har tagit upp i sitt betänkande har behandlats. Det är viktigt att komma ihåg att strategin är långsiktig. Vår kunskap om miljöns roll för olika hälsoproblem kommer inte att bli fullständig omedelbart. Parlamentet uttrycker oro över att strategin bara inriktar sig på informationsinsamling och forskning. I viss mening är det så, men vi behöver denna information för att veta hur vi på bästa sätt skall rikta våra ansträngningar och insatser. Det innebär inte att vi tänker sitta passiva under tiden. På vissa områden kan vi inte riskera att vänta tills vi har fullständig kunskap, utan då skall vi handla enligt försiktighetsprincipen och det kommer vi att göra. För den första etappen, under perioden , har vi valt ut ett antal sjukdomar och prioriterade ämnen, som vi skall titta särskilt på: luftvägssjukdomar hos barn, astma och allergier, störningar i nervsystemets utveckling, barncancer, samt endokrinstörande effekter eller hormonstörande effekter. Här framgår det tydligt att barn är en prioriterad målgrupp och de är också mest utsatta för miljörisker, så vi har satt dem i fokus för vår strategi. De utvalda ämnena är tungmetaller, dioxiner, PCB och hormonstörande ämnen. Genom att utgå från dessa sjukdomar och ämnen vill vi bygga upp ett program som kan ge oss nödvändig information om hur miljön påverkar vår hälsa. Vi hoppas att vi sedan kan utvidga det till andra miljöhot och länkade sjukdomar. I betänkandet pekar parlamentet på risken för dubbelarbete, att vi inte skall ta hänsyn till redan befintliga forskningsresultat eller arbete som utförs t.ex. av Världshälsoorganisationen. Vi är mycket medvetna om denna risk och just att samordna information från olika områden är en av våra viktigaste uppgifter. Jag vill gärna understryka att vi från första början med arbetet med denna miljöoch hälsostrategi har samarbetat med och inhämtat synpunkter från just Världshälsoorganisationen. Avslutningsvis vill jag än en gång tacka för parlamentets stöd i denna mycket viktiga fråga som, utgår jag ifrån, ligger oss alla nära om hjärtat. Tillsammans med kommentarer från andra institutioner och från intressegrupper kommer detta betänkande, och inte minst Marit Paulsens arbete, att hjälpa oss att ta fram en effektiv och bra handlingsplan. Jag tackar för er uppmärksamhet Τρακατέλλης (PPE-DE). Κύριε Πρόεδρε, η διασύνδεση του περιβάλλοντος µε την υγεία αποτελούσε αίτηµα του Κοινοβουλίου στη βάση µάλιστα των επιταγών των Συνθηκών, άρθρα 152 και 174. Να θυµίσω ότι το 1996 η διατύπωση της προστασίας της δηµόσιας υγείας ως ξεχωριστής θεµατικής στο υπό δια- µόρφωση τότε Πέµπτο Πρόγραµµα για το Περιβάλλον και την Αειφόρο Ανάπτυξη ήταν πρότασή µου που έγινε αποδεκτή από όλα τα θεσµικά όργανα. Έτσι, για πρώτη φορά, η Ευρωπαϊκή Ένωση επιχειρούσε τη συλλογή και την ευρύτερη διάδοση των πληροφοριών και γνώσεων που αφορούν τις επιπτώσεις κατάστασης του περιβάλλοντος στην υγεία του ανθρώπου. Σήµερα, το Έκτο Πρόγραµµα για το περιβάλλον περιλαµβάνει τη συγκεκριµένη θεµατική, δηλαδή περιβάλλον - υγεία - ποιότητα ζωής, ενώ το πρώτο πρόγραµµα κοινοτικής δράσης στον τοµέα της δηµόσιας υγείας που υιοθετήσαµε το 2002, και του οποίου είχα την τιµή να είµαι εισηγητής, περιέχει την προώθηση καταγραφής, ανάλυσης και αποτίµησης των καθοριστι-

5 κών παραγόντων της υγείας που συνδέονται µε το περιβάλλον. Αυτές οι γνώσεις προφανώς θα οδηγήσουν στην υιοθέτηση και προώθηση των κατάλληλων στρατηγικών και µέτρων για την προστασία της ανθρώπινης υγείας από τις δυσµενείς επιπτώσεις του υποβαθµισµένου και επικίνδυνου περιβάλλοντος. Πρέπει όµως να σηµειώσουµε ότι η εισχώρηση της περιβαλλοντικής θεµατικής στην υγεία έγινε µέχρι σήµερα µε τρόπο διστακτικό από την Ένωση και εποµένως η ανά χείρας πρόταση στρατηγικής για το περιβάλλον και την υγεία δεν µπορεί παρά να χαιρετισθεί ως ένα θετικό βήµα που αποτυπώνει τη βούληση της Ευρωπαϊκής Ένωσης για την ανάπτυξη δράσεως σ αυτό τον τοµέα διότι οι περιβαλλοντικοί κίνδυνοι για την υγεία σήµερα είναι µεγάλοι και απαιτούν σύγχρονη και ολοκληρωµένη αντιµετώπιση. Έµφαση πρέπει να δοθεί στη µείωση των περιβαλλοντικών κινδύνων που έχουν επιπτώσεις στην υγεία του ανθρώπου ή προκαλούν νοσήµατα, και µάλιστα µε µεγάλο οικονοµικό και κοινωνικό κόστος. Και βέβαια, ιδιαίτερης προσοχής πρέπει να τύχουν οι πιο ευάλωτες οµάδες του πληθυσµού, τα παιδιά, οι ηλικιωµένοι, οι έγκυες γυναίκες, αλλά και τα άτοµα µε βεβαρυµένο ιατρικό ιστορικό. Το πρόγραµµα δράσης προτείνει µέτρα για τη βελτίωση της ποιότητας του αέρα εντός του χώρου διαβίωσης και εργασίας, προτείνει διενέργεια µελετών προκειµένου να αντιµετωπιστούν οι σοβαρότερες περιπτώσεις εκποµπών και η έκθεση σ αυτές, ζητεί να αφιερωθεί ιδιαίτερη προσοχή στους πληθυσµούς που κατοικούν πλησίον πηγών µόλυνσης, καθώς και να ενισχυθεί η προληπτική πολιτική, που επικεντρώνεται στην εντατικοποίηση της περιβαλλοντικής επιτήρησης σε ό,τι αφορά καρκινογόνους παράγοντες, τοξικές για την αναπαραγωγή και το νευρικό σύστηµα ουσίες. Τέλος, επισηµαίνει τη σηµασία της εκπαίδευσης σε θέ- µατα περιβάλλοντος προκειµένου να αναληφθούν πρωτοβουλίες για την ευαισθητοποίηση του κοινού στην πληροφόρηση. Κύριε Πρόεδρε, είναι βέβαιο ότι µαζί µε τη διατροφή, το περιβάλλον συνιστά σηµαίνοντα, καθοριστικό παράγοντα της υγείας και, εποµένως, η στρατηγική της Ένωσης στον τοµέα αυτό πρέπει να περιλαµβάνει τη συνεχή συλλογή και συστηµατική παρακολούθηση των δεδοµένων που διασυνδέουν παραµέτρους του περιβάλλοντος µε διάφορα νοσήµατα. Μόνο µε τη συνεχή ανάπτυξη των επιστηµονικών γνώσεων και την έρευνα όσον αφορά πτυχές ορισµένων νοσηµάτων µε παραµέτρους του περιβάλλοντος θα µπορέσουµε να αναπτύξουµε αποτελεσµατικά τη στρατηγική της Ένωσης και την ανάληψη δράσεων προς προστασία της υγείας του ανθρώπου. Η στρατηγική αυτή θα επιτρέψει την περαιτέρω αύξηση του προσδόκιµου επιβίωσης των ευρωπαίων πολιτών Μαλλιώρη (PSE). Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, η ανακοίνωση της Επιτροπής σχετικά µε την ευρωπαϊκή στρατηγική για το περιβάλλον και την υγεία αποτελεί ένα φιλόδοξο βήµα που στοχεύει στη βελτίωση της ποιότητας ζωής των ευρωπαίων πολιτών. Υπάρχουν πλέον σαφείς ενδείξεις ότι το 20% του συνολικού αριθµού ασθενειών στις βιοµηχανοποιηµένες χώρες σχετίζονται µε περιβαλλοντικούς παράγοντες. Το µεγαλύτερο µέρος των ασθενειών αυτών αφορά τα παιδιά, τις γυναίκες σε αναπαραγωγική ηλικία, τους φτωχούς και τις ευάλωτες οµάδες. Στα δεκαπέντε κράτη µέλη θάνατοι κάθε χρόνο οφείλονται στη µακροχρόνια έκθεση σε αιωρούµενα σωµατίδια. Το 10% των παιδιών της υτικής Ευρώπης, παρουσιάζει άσθµα, ποσοστό κατά δέκα φορές µεγαλύτερο από εκείνο των παιδιών της Ανατολικής Ευρώπης, και αυτό λόγω του διαφορετικού περιβάλλοντος. Η κατά 10% µείωση του όζοντος αναµένεται να προκαλέσει καρκίνους του δέρµατος και περιστατικά µελανώµατος ετησίως σε διεθνές επίπεδο. Οι µέχρι σήµερα σχετικές κοινοτικές πολιτικές δράσης επικεντρώνονται σε συγκεκριµένους περιβαλλοντικούς, επιβαρυντικούς για την υγεία, παράγοντες, χωρίς όµως ποτέ να έχουν αξιολογηθεί οι κίνδυνοι από το συνδυασµό και την αλληλεπίδραση των διαφορετικών ρύπων συνολικά στον ανθρώπινο οργανισµό. Πιστεύω ότι η προτεινόµενη στρατηγική βοηθά στη σφαιρική κατανόηση των απειλών, στο πώς αυτές επιδρούν στην ανθρώπινη υγεία και ποιες δράσεις απαιτούνται. Η πρωτοβουλία Scale, µε σταδιακή κατά κύκλους εφαρµογή, βασίζεται στην επιστηµονική έρευνα για την απόκτηση απαραίτητων πληροφοριών, εστιάζει στα παιδιά ως πλέον ευάλωτη πληθυσµιακά οµάδα, ενισχύει τη συνειδητοποίηση ότι η υποβάθµιση του περιβάλλοντος βλάπτει την υγεία όλων και ειδικότερα των παιδιών, χρησιµοποιεί τα νοµικά µέσα που παρέχει η Συνθήκη για την ανάληψη σχετικών δράσεων και, τέλος, προβλέπει διαρκή και συνεχή αξιολόγηση για την αποτελεσµατικότητα των δράσεων. Εκ µέρους της οµάδας µου, θα ήθελα να αναφέρω ότι στηρίζουµε την ανακοίνωση της Επιτροπής, έτσι όπως παρουσιάζεται, αλλά δεν θα στηρίξουµε τις τροπολογίες εκείνες που ξεφεύγουν από το πνεύµα της σφαιρικότητας και επικεντρώνονται σε µερικούς τοµείς, αποκλείοντας άλλους, εξίσου σηµαντικούς Rod (Verts/ALE). Monsieur le Président, les médecins savent depuis Hippocrate que notre santé est dépendante de notre environnement. Les différents dossiers médiatiques de ces dernières années ne font que conforter les inquiétudes de la population. Le paysage épidémiologique a aujourd'hui radicalement changé. Il est dominé par les maladies cardiovasculaires, les cancers et les maladies allergiques ou respiratoires. Les causes de ces maladies sont multiples, souvent complexes et en interaction les unes avec les autres. Elles sont parfois incertaines ou quelquefois encore inconnues. Cependant, il est avéré que l'environnement, au sens large du terme, joue un rôle prépondérant. Notre environnement physique est ainsi un des premiers facteurs de risque pour la santé des citoyens. Je ne m'attarderai pas ici sur les dangers que représentent les sites industriels et polluants ou les centrales nucléaires. Il est

6 surtout nécessaire, et ceci dès aujourd'hui, de mieux prendre en compte l'environnement immédiat provoquant des milliers de cancers. Les substances chimiques, les ondes électromagnétiques ou la pollution urbaine et atmosphérique liée au trafic, voilà des enjeux de taille pour la santé publique en Europe. Nos comportements et modes de vie privilégient une alimentation trop riche, le stress ou l'intensification du travail sont source de nombreux problèmes de santé. Ainsi le tabagisme, en particulier passif et auprès des enfants, doit être fermement combattu. Il faut mettre en place dès aujourd'hui une réglementation forte permettant d'exclure la cigarette des lieux de travail et des lieux publics. Devant ces enjeux, nous sommes préoccupés par la faiblesse des propositions de la Commission. Les Verts demandent d'opter pour une stratégie plus concrète encore, plus ambitieuse et à la hauteur des défis de la santé du vingt et unième siècle. C'est le sens d'ailleurs des amendements que nous avons déposés. Il faut agir sur les problèmes à leur source en proposant dès aujourd'hui des actions concrètes tout en acceptant l'incertitude inhérente aux connaissances scientifiques. Il est donc nécessaire que la stratégie s'appuie fortement sur les principes de précaution et de prévention. Dans ce cadre, nous appelons à renforcer significativement la stratégie de diminution des expositions à risque. Les Verts demandent que soient prises en compte ces différentes pistes majeures de réflexion et d'action afin que l'union européenne soit à la hauteur des craintes et des attentes de nos concitoyens et surtout de la révolution de santé publique que nous devons réaliser Myller (PSE). Arvoisa puhemies, Euroopan ympäristöterveysstrategia on tärkeässä osassa, kun EU:n kuudetta ympäristötoimintaohjelmaa toteutetaan käytännössä. Sehän oli mainitun ympäristöohjelman kolmas prioriteetti, ja silloin todettiin, että se on erittäin tärkeä osa uusia haasteita, joita meillä on edessämme. Monissa maissa ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa tehdyllä työllä on jo merkittävästi vaikutettu korkean ympäristöterveyden tason saavuttamiseen. Mutta edelleenkin meillä on tehtävää. Mahdollisimman korkean terveydenhuoltotason saavuttamisen ja ylläpitämisen tulee olla myös yhtenä tärkeimmistä tavoitteista kahdenkymmenenviiden maan unionissa. Sairauksien ennaltaehkäisyn ja terveyden kaikinpuolisen turvaamisen tulee olla avainasemassa, kun strategiaa ryhdytään toteuttamaan käytännössä. Tämä periaate ei jostain syystä mennyt läpi valiokunnassa, kun tätä asiaa käsiteltiin, mutta toivon, että tulevassa käsittelyssä nimenomaan ennaltaehkäisy on aivan keskeisessä asemassa. Strategian ensimmäinen jakso keskittyy tekijöihin, joilla pyritään vaikuttamaan erityisesti lapsuusajan sairauksiin. Tämä on hyvä lähtökohta ja alku tavoitteille tarjota kansalaisille ympäristö, jossa saasteiden määrä ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ihmisen terveydelle ja ympäristölle. Tämän saavuttamiseen tarvitaan investointeja luonnollisesti tutkimukseen, mutta myös koulutukseen sekä konkreettisiin investointeihin, joilla turvataan parempi ympäristö tulevaisuudessa Stihler (PSE). Mr President, I should like to thank the rapporteur. I welcome this proposed strategy looking at the connection and links between environment and health and I welcome the Commission's proposal. I would like to focus on the issue of indoor pollution and in particular passive smoking - I know Mr Rod has just touched upon that. It is apt that we discuss this report in the week that the Irish Government introduced a ban on smoking in public places, especially since the Irish Government currently holds the presidency of the EU. The Irish Government should be congratulated on its initiative to protect the health of all its citizens, including those who work in smoky pubs, clubs or restaurants. Breathing other people's smoke is dangerous for your health. Tobacco smoke contains over 4000 different chemicals. In the USA the Environmental Protection Agency has classified environmental tobacco smoke as a class A carcinogen along with asbestos, arsenic, benzene and radon gas. Passive smoking is a risk factor in childbirth and infancy, connected to low birth weight and cot death; in children it is a risk factor in asthma, bronchitis and pneumonia; in adults it is a risk factor in heart disease, stroke, lung cancer and nasal cancer. Estimates suggest that in the UK alone 8000 deaths through heart disease are caused by passive smoking each year. This is a serious issue and there is no way to escape the fact that passive smoking is bad for your health. I hope more Member States will copy Ireland's excellent example. I thank the rapporteur and the Commissioner for their hard work El Presidente. El debate queda cerrado. La votación tendrá lugar mañana miércoles a las horas Medio ambiente (acceso a la información, participación del público en el proceso de toma de decisiones y acceso a la justicia: Convención de Århus) Miljø (Århus-konventionen) Aarhus-Übereinkommen Περιβάλλον (πρόσβαση στην πληροφόρηση, συµµετοχή του κοινού στη διαδικασία λήψης αποφάσεων και πρόσβαση στη ικαιοσύνη: Σύµβαση του Århus) Århus Convention Environnement (accès à l'information, participation du public au processus décisionnel et accès à la justice : Convention d'århus)

7 Ambiente (accesso all'informazione, partecipazione del pubblico al processo decisionale e accesso alla giustizia: Convenzione di Århus) Milieu (toegang tot informatie, inspraak bij de besluitvorming en toegang tot de rechter: Verdrag van Aarhus) Ambiente (acesso à informação, participação do público no processo de tomada de decisões e acesso à justiça: Convenção de Århus) Ympäristö (tiedon saanti, yleisön osallistumisoikeus päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus: Århusin yleissopimus) Miljö (tillgång till information, allmänhetens deltagande i beslutsprocesser och tillgång till rättslig prövning: Århuskonventionen) El Presidente. De conformidad con el orden del día, se procede al debate conjunto de tres informes, en nombre de la Comisión de Medio Ambiente, Salud Pública y Política del Consumidor: - A5-0173/2004, de la Sra. Korhola, sobre la propuesta de Decisión del Consejo sobre la celebración, en nombre de la Comunidad Europea, de la Convención sobre el acceso a la información, la participación del público en la toma de decisiones y el acceso a la justicia en materia de medio ambiente; - A5-0190/2004, de la Sra. Korhola, sobre la propuesta de Reglamento del Parlamento Europeo y del Consejo relativo a la aplicación a las instituciones y a los organismos comunitarios de las disposiciones de la Convención de Aarhus sobre el acceso a la información, la participación pública en la adopción de decisiones y el acceso a la justicia en materia de medio ambiente; - A5-0189/2004, de la Sra. Schörling, sobre la propuesta de Directiva del Parlamento Europeo y del Consejo sobre el acceso a la justicia en materia de medio ambiente Wallström, Commission. I should like to thank the European Parliament and, in particular, the rapporteurs Ms. Korhola and Ms. Schörling, for making speedy progress with the proposals before us today. Adoption of this package of proposals will mean that we have passed a milestone in strengthening environmental democracy: the Århus Convention s requirements on access to environmental information, public participation and access to justice in environmental matters will be set to apply throughout the whole of the European Union. We already have in place legislation concerning the Convention s first and second pillars - access to environmental information and public participation in environmental decision-making. The proposal for a directive on access to justice in environmental matters and for a regulation to apply the Århus Convention to the Community institutions and bodies will allow the Community to complete the package of legislative instruments aimed at effective implementation of the Århus Convention. You will remember that the proposal on access to justice also fulfils a commitment from the Commission to the European Parliament when negotiating the Public Participation Directive. In addition, the Commission s proposal for a decision on the conclusion of the Convention by the European Community provides the means to live up to our political commitment by becoming a party to the Convention, further to its signature in The proposal for a directive on access to justice aims to implement the third pillar of the Århus Convention by establishing minimum requirements for access to administrative or judicial proceedings in environmental matters. With its signature of the Århus Convention, the Community undertook to ensure that its requirements would be applied throughout EU territory. This can only be guaranteed by means of an EU-wide instrument with respect to access to justice in environmental matters setting the minimum conditions all Member States have to comply with. Furthermore, such an instrument will help to improve the implementation of Community law, and hence further the effectiveness of Community environmental policy. Of course, it is important not only for the European Community to sign up to the Århus Convention, but also to cover its own institutions, alongside national authorities, so that they are also bound by its requirements. This is a point that we made clear, even at the negotiation stage. This commitment will fully materialise with the adoption of the proposal for a regulation on the application of the Århus Convention to the institutions. It is hence not only another element for the implementation of the Convention, but also crucial for our own credibility, towards Member States and internationally. We are, however, not starting from scratch. A number of instruments linked to the good governance process are already in place, and only need to be completed to live up fully to the requirements of the Århus Convention. I particularly refer to Regulation (EC) No 1049/2001 regarding public access to European Parliament, Council and Commission documents, and to the Commission s Communication of December 2002 establishing general principles and minimum standards for consultation of interested parties by the Commission. I commend the proposals to the House and look forward to hearing your comments Korhola (PPE-DE), esittelijä. Arvoisa puhemies, nyt käsittelyssä oleva kolmen säädöksen paketti on osa toimenpiteitä, joilla Yhdistyneiden Kansakuntien Riossa vuonna 1992 sopimista periaatteista saadaan käytännön sääntöjä. Itse olin parlamentin esittelijä Århusin sopimuksen kahden ensimmäisen pilarin osalta, nyt esittelijä asetuksessa, jolla kaikki kolme pilaria sovelletaan yhteisön instituutioihin ja elimiin. Lisäksi toimin esittelijänä

8 neuvoston päätökselle Århusin sopimuksen ratifioinnista. Ensin asetukseen. Kahdessa ensimmäisessä Århusin yleissopimusta koskevassa täytäntöönpanodirektiivissä Euroopan parlamentti oli hyvin aktiivinen. Sovittelun tuloksena saadut lopputulokset edustavat kummassakin tapauksessa hyvin selkeästi parlamentin kantaa ja vastaavat täysin Århusin yleissopimuksen vähimmäisvaatimuksia, jopa ylittävät ne. Tämä näkyy nyt tyydyttävästi komission asetusehdotuksessa. Valiokunta teki asetukseen esityksestäni tarkistuksia erityisesti tiedonsaantia koskevien poikkeusten ja kansalaisten osallistumisoikeutta koskevien sitovien sääntöjen osalta. Lisäksi, jotta asetus olisi yhdenmukainen yleissopimuksen ja vireillepano-oikeutta koskevan direktiiviehdotuksen kanssa, yleisöön kuuluville annetaan asiavaltuus silloin, kun asia suoraan koskee heidän etuaan tai oikeuksiaan. Annetuista tiedoista perittyjä maksuja koskevaan tekstiin esitän myös tarkennusta. Siinä kysymyksessä olisi tehtävä ero toisaalta yhteisön kolmen päätoimielimen, eli Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission, ja toisaalta yhteisön kaikkien muiden elinten välillä. Ensin mainitut kolme toimielintä ovat jo tehneet yleisen päätöksen maksujen perimättä jättämisestä, eikä sitä ympäristötiedon osalta tule tietenkään muuttaa. Muut elimet voivat periä kohtuullisen maksun, milloin se on tarkoituksenmukaista. Lisäksi pyritään nyt jätetyillä tarkistusehdotuksilla varmistamaan riittävä yhdenmukaisuus asetuksen ja muutoksenhakua koskevan direktiiviehdotuksen välillä. Sitten direktiiviin. Muutoksenhakua koskeva direktiivi on ongelmallinen monella tapaa: ensiksikin siihen liittyvät erilaiset pelot jäsenvaltioissa synnyttävät tarpeettomasti vastustusta koko Århusin sopimusta ja siihen liittyvää yhteisön lainsäädäntöä kohtaan. Uskoisin, että tämä on nimenomaan syynä myös siihen, että Irlanti ei puheenjohtajavaltiona ole halukas ottamaan nyt käsittelyssä olevaa pakettia puheenjohtajakautensa asialistoille. Toiseksi ongelmallista on se, että nimenomaan muutoksenhakua ja oikeusjärjestelmää koskevassa direktiivissä unionin toimivaltuudet ovat rajallisempia kuin kahden aiemman Århusia koskevan direktiivin osalta. Tämä kaikki on parlamentin otettava huomioon päättäessään direktiivistä. Valiokunnan saavuttama tulos olikin kohtuullisen hyvä, ja EPP-ED:n täysistuntoon jättämät tarkistusehdotukset pyrkivät varmistamaan sen, että direktiivi todellakin noudattaa tarkasti Århusin sopimusta ei enempää, mutta ei vähempääkään. Sikäli kun Århusin sopimus ei anna selkeää lähtökohtaa tekstille, on ollut käytettävä maltillista harkintaa. Nostaisin esiin oikeutetun yksikön määritelmän. Ympäristöjärjestöjen oman näkemyksen mukaan valiokunnassa hyväksytyt yleiset kriteerit ovat liian tiukkoja monelle ympäristöjärjestölle. En ole samaa mieltä. Kaiken kaikkiaan edellytetään vain normaaleja hyvän järjestökäytännön mukaisia menettelyjä sekä laillisten ja hyvien tapojen mukaisten menettelyjen suosittamista, mikä lienee kohtuullista ottaen huomioon näille järjestöille nyt annettava erityisrooli yhteiskunnan lainmukaisuuden valvojana. Lisäksi on otettava huomioon, että kansalaisjärjestöjä on hyvin monenlaisia, kaikkien tarkoitusperistä emme voi olla varmoja. Siksi yksinkertaiset kriteerit oikeutetun yksikön määrittämiseen suojaavat sitä erityistä oikeutta, joka vakavasti toimiville ympäristöjärjestöille nyt ollaan antamassa. Toivoisin, että ympäristöjärjestöt jaksavat nähdä sen juuri tältä kannalta. Jos taas jotkin järjestöt ovat yksinään liian pieniä täyttääkseen edes nämä yksinkertaiset kriteerit, voi itse tavoitteen, ympäristönsuojelun kannalta olla jopa edullista, että osaamista ja resursseja saatetaan yhteen eikä toimita tarpeettoman hajanaisesti ainakaan muutoksenhakumahdollisuutta käytettäessä. On myös pidettävä mielessä vähimmäisdirektiivin luonne: jäsenvaltiot voivat halutessaan jättää joitakin esitetyistä kriteereistä pois, mutta eivät lisätä uusia. Tältä osin voidaan uskoa, että direktiivi toimii kovinkin erilaisissa oikeusjärjestelmissä. Olen lisäksi selkiyttänyt säännöksiä niin, että ulkomaisilla yhdistyksillä on syrjimätön oikeus muutoksenhakuun silloin, kun kyseessä todella on rajat ylittävä ympäristövaikutus. Komission esitys ei tältä osin ollut täysin selkeä. Ja ratifiointiin. Jo hyväksytyt kaksi Århus-direktiiviä edustavat parlamentin kantaa hyvin selkeästi. Parlamentti onnistui tiukentamaan niiden säännöksiä itse Århusin yleissopimukseen nähden. Tämä johtuu osittain yleissopimuksen toisinaan tarkoituksellisesti epämääräisistä ja epäselvistä sanamuodoista, joilla haluttiin yksinkertaisesti varmistaa sopimuksen syntyminen vuonna Tällaista kansainvälisen diplomatian perinnettä ei voida kuitenkaan suvaita yhteisön täsmällisessä lainsäädäntötyössä. Esittelijänä toivon parlamentilta kunnianhimoisempaa asennetta siellä, missä yhteisöllä on toimivaltuuksia, koska ympäristöalan yleissopimuksen sisällyttäminen yhteisön lainsäädäntöön poikkeaa muita aloja vaikkapa maamiinakieltoa koskeviin yleissopimuksiin perustuvien direktiivien laatimisesta. Jälkimmäisessä tapauksessa päätös on staattinen, kun taas ympäristöalan lainsäädäntö olisi miellettävä dynaamiseksi prosessiksi. Ympäristöpolitiikassa pyritään kääntämään haitallinen maailmanlaajuinen kehitys vaiheittain myönteiseksi, saatuja kokemuksia hyödyntäen. Tämän vuoksi ympäristöalan yleissopimus olisi pantava täytäntöön siten, että se voi johtaa parannuksiin yleissopimusta myöhemmin tarkistettaessa. EU ei voi tyytyä kansainvälisesti sovittujen vähimmäisstandardien uskolliseen jäljentämiseen, vaan sen olisi hyödynnettävä realistisesti kaikkea liikkumavaraansa ja pyrittävä tien-

9 näyttäjäksi. Tämä onnistui hyvin yleissopimuksen kahden ensimmäisen pilarin yhteydessä. Nyt käsittelyssä olevat Århus-paketin loppuosat näyttävät olevan menossa tasapainoiseen ja hyvään suuntaan. Tämän vuoksi koko Århusin yleissopimuksen ratifiointi voi lopultakin käynnistyä yhteisössä ilman tarpeettomia viivytyksiä, kunhan tarvittava yhteisön lainsäädäntö on otettu käyttöön Schörling (Verts/ALE) föredragande. Herr talman! Vi har en gemensam debatt här i kväll som handlar om Århuskonventionens samtliga tre pelare. Jag välkomnar den debatten, och jag välkomnar också kommissionens förslag till direktiv. Genom att underteckna Århuskonventionen har gemenskapen visat att man vill förbättra miljölagstiftningen och också låta allmänheten bli delaktig i miljöbesluten på ett helt annat sätt. En kommande ratifikation innebär att gemenskapen faktiskt blir skyldig att se till att medborgare och icke-statliga organisationer kan åtnjuta denna rätt i enlighet med gemenskapslagstiftningen, vilket är mycket bra. Trots att gemenskapen och medlemsstaterna undertecknade konventionen redan 1998 och den trädde i kraft 2001, har bara ett fåtal av EU:s medlemsländer ratificerat konventionen. Det är nu på tiden att allmänheten och de icke-statliga organisationerna får tillgång till rättslig prövning i miljöfrågor och naturligtvis också till information och deltagande i beslutsprocessen, vilket behandlas i Korholas betänkande. Detta kommer att få stor betydelse för att göra miljöpolitiken mycket effektivare i EU. Miljöreglerna kommer att skötas och efterlevas bättre, implementeringen kommer att gå snabbare och miljöförvaltningen skötas bättre. Hur kan man säga detta så galant? Jo, det finns faktiskt studier som visar att i länder där man har haft möjlighet att föra talan i miljöärenden och pröva tillämpningen av miljölagstiftningen, har miljölagstiftningen blivit mycket striktare. Det finns här en direkt koppling. Enligt Agenda 21:s intentioner, som även är ledstjärna för kommissionen, är det den enskilde människan som äger sin miljö och inte myndigheterna. För första gången knyter man ihop miljölagstiftning och mänskliga rättigheter, och det tycker jag är en bra utveckling. Det gäller också att vi har ansvar för kommande generationer. Utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor har röstat för att direktivet skall utgöra en minimiram och att medlemsländerna skall kunna gå längre och ha mer omfattande tillgång till rättslig prövning. Jag tycker att det är ett utmärkt förslag. Ett miljöärende måste gälla för både myndighetshantering och i straffrättsligt hänseende, eftersom Århuskonventionen inte gör någon skillnad på civilrättsliga och straffrättsliga förfaranden, och jag förstår inte riktigt varför kommissionen skulle vilja göra den åtskillnaden här. Vi är inte överens på en del punkter, och detta framgår av ändringsförslagen till detta direktiv. Jag tycker t.ex. att EU-lagstiftningen inte skall införa nya och onödiga restriktioner som t.ex. de om erkända sammanslutningar, qualified entities. Det skulle tvinga länder som idag har en mycket generös syn att införa restriktioner. Jag kan därför inte godkänna de ändringsförslag som PPE-DEgruppen har lagt fram och som Korhola hänvisade till. Det gäller bl.a. artikel 8 och 9 och ställer upp nya kriterier och förfaranden som inte alls finns i Århuskonventionen. Jag anser att detta skulle skapa nya hinder, och jag förstår inte varför vi skulle behöva göra det. Jag förstår inte heller varför man skall anta geografiska och tidsbestämda begränsningar eller restriktioner, som också anges i artiklarna 8 och 5, när det gäller partsbehörigheten. Både i kommissionens förslag och i ändringsförslag 32 från PPE-DE-gruppen krävs t.ex. att man måste vara verksam inom ett område för att där få tillgång till handlingar eller domstol. Detta tycker jag är helt fel, eftersom miljöärendena ser helt annorlunda ut idag. En liten, lokal miljöorganisation skulle t.ex. kunna behöva experthjälp från en internationell organisation, så detta tycker jag medför restriktioner. Jag anser att det skall räcka med att man är en oberoende, ideell och juridisk person för att få föra talan till skydd för miljö och hälsa. Det är vidare mycket viktigt att definitionen av miljölagstiftning skall gälla alla politiska områden och inte bara artikel 175, som man hänvisar till i detta förslag. All miljölagstiftning som hänför sig till artikel 95 skall naturligtvis också kunna komma ifråga. Till sist vill jag bara nämna något om kostnaderna. Jag har lagt fram förslag om att kostnaderna absolut inte får bli ett hinder för att man skall kunna föra talan. Man måste se till att allmänheten får den hjälp och det stöd som behövs. När man för talan i det allmännas intresse, skall kostnaden inte bli en hinder. Här måste man vara mycket generös. Jag hoppas därför att kollegerna röstar för de förslag som jag har gått igenom, så att vi kan få till stånd en bra lagstiftning som inte skapar nya hinder, utan tvärtom gör det vi vill göra, nämligen förbättra miljölagstiftningen i EU Nassauer (PPE-DE), Verfasser der Stellungnahme des mitberatenden Ausschusses für die Freiheiten und Rechte der Bürger, Justiz und innere Angelegenheiten. Herr Präsident, meine Damen und Herren! Es ist nicht wahr, wenn Frau Wallström sagt, sie setze das Århus- Abkommen um. In Wirklichkeit geht sie beim Richtlinienentwurf für den Zugang zu Gerichten über Århus weit hinaus. Århus verlangt lediglich, den Zugang zu verwaltungsbehördlichen oder - alternativ - gerichtlichen Verfahren zu eröffnen. Frau Wallström will den Zugang zu Gerichten für alle Mitgliedstaaten verbindlich festschreiben. Verbindlich sollen alle Umweltorganisationen die Möglichkeit haben, gegen Entscheidungen von Behörden ein Widerspruchsrecht und ein Klagerecht unter Einschluss vorläufigen Rechtsschutzes in Anspruch zu nehmen. Das soll für das gesamte Umweltrecht gelten, das heißt für den gesamten Rechtsbestand, der in der Gemeinschaft

10 definiert ist als Schutz oder als Verbesserung der Umwelt, einschließlich der menschlichen Gesundheit und des Schutzes der rationellen Nutzung natürlicher Ressourcen. Es werden beispielhaft aufgezählt: Gewässerschutz, Lärmschutz, Bodenschutz, Luftverschmutzung, Flächenplanung, Biotechnologien usw. Damit wird den Umweltorganisationen ein flächendeckendes Recht zur Beanstandung und Kontrolle des Rechtsvollzuges eingeräumt. Das ist nicht mehr und nicht weniger als ein Systemwechsel in der Umsetzung und der Kontrolle des gesetzten Rechts in den meisten Mitgliedstaaten in Europa. Damit wird privaten Organisationen ein Recht zur Überwachung der Behörden eingeräumt, sie werden gleichsam zu Vertretern der Allgemeinheit hochstilisiert. Eine solche Rechtskontrollinstanz außerhalb von Gerichten und zuständigen Behörden ist unserem Recht aus gutem Grund fremd. Umweltverbände sind schließlich Interessengruppen wie andere auch, die weder demokratisch legitimiert noch in ihrem Handeln an Recht und Gesetz gebunden sind. Die verbindliche Einführung einer derart dramatisch erweiterten Verbandsklage wird massive wirtschaftliche Auswirkungen haben und ist mit der Zielsetzung von Lissabon unter gar keinen Umständen zu vereinbaren. Deshalb hat sich der Ausschuss für die Freiheiten und Rechte der Bürger, Justiz und innere Angelegenheiten darauf beschränkt zu sagen: Århus muss umgesetzt werden, aber auf dem Mindeststandard. Und wenn Mitgliedstaaten darüber hinaus gehen wollen, dann ist dies ihre Entscheidung. Dabei sollte man es belassen, und deswegen kann ich nur hoffen, Frau Wallström, dass der Rat Ihre Initiative deutlich stoppen wird Moraes (PSE), draftsman of the opinion of the Committee on Citizens' Freedoms and Rights, Justice and Home Affairs. Mr President, I speak on behalf of the author of the committee's opinion, Michael Cashman, who cannot be here today. Mr Cashman welcomed, in his opinion, the proposal for regulation on the application of the Århus Convention to EC bodies and institutions as a concrete step to align the EC legislation with the requirements of the Convention. Although the committee's opinion approves most parts of the Commission text, there was some need to improve it. As the rapporteur on the proposal for regulation regarding public access to European Parliament, Council and Commission documents, Mr Cashman insisted that this regulation must be in line with the letter and spirit of Regulation (EC) No 1049/2001 on public access to documents, where, after negotiations, a sensible balance was agreed between, on the one hand, the citizen's right to openness and transparency and, on the other, the need to protect certain interests and to preserve the effectiveness of the institutions' working methods. The opinion suggests, for example, a deletion in accordance with Regulation (EC) No 1049/2001, on exceptions, whereby public authorities would not be covered when acting in a legislative capacity. The opinion suggests that the operative text of the Commission proposal should clarify that all exceptions under Regulation (EC) No 1049/2001 shall apply to requests for information. Finally, a general concern of the committee's opinion is about the deadlines proposed by the Commission. Particularly when it comes to access to justice, Community institutions and bodies should be obliged to act within reasonable deadlines and to increase the duty of public awareness-raising in order to achieve meaningful consultation. Clearly, Mr Cashman would have wanted to add much of his own opinion but could not be here today. I hope I have set out the main points that he would have proposed in the debate today Schaffner (PPE-DE), rapporteur pour avis de commission juridique et du marché intérieur Monsieur le Président, la question du débat de ce jour n'est pas de savoir si l'on adhère ou non à la Convention d'århus. La Communauté ayant signé ce texte en 1998, il nous incombe à présent de faire en sorte que chacun de nos gouvernements puisse appliquer cet accord. En signant la Convention d'århus, la communauté s'est engagée à adopter des instruments juridiquement contraignants, respectivement une directive et un règlement, en vue d'aligner la législation communautaire sur les dispositions de la Convention d'århus. C'est en gardant à l'esprit cette indispensable conformité avec la Convention que la commission a travaillé. C'est également dans ce sens que les amendements qui vous sont présentés en plénière, et qui bénéficient d'un large soutien, ont été rédigés. Le travail a consisté dans un premier temps à unifier les différents concepts repris dans les textes et à adapter ceux-ci aux définitions de la présente Convention. D'autre part, nous avons respecté le choix de la Commission exécutive d'offrir la possibilité aux organisations non gouvernementales actives dans le domaine de l'environnement d'ester en justice, tout en ouvrant plus largement cette voie aux entités qualifiées, dotées de la personnalité juridique. Dans ce même esprit, nous avons fait de l'objectif de la promotion du développement durable une condition essentielle inscrite dans leur statut d'exercice du droit d'ester en justice. En outre, seules les dispositions contenues dans la Convention d'århus et dans la directive octroyaient le droit d'ester en justice aux membres du public qui font valoir une atteinte à un droit ou qui ont un intérêt à agir. Soucieux que les institutions communautaires soient contraintes aux mêmes règles que les États membres, nous nous sommes attachés à intégrer cette disposition dans le présent règlement. Enfin, nous sommes restés constamment attachés au respect de la nécessaire subsidiarité des États membres en matière de procédure juridictionnelle. En effet, dans la mesure où ces questions concernent le droit procédural des États membres, elles relèvent de leur autonomie procédurale et ne doivent pas donner lieu, de la part de l'union, à un instrument juridique contraignant. Par ailleurs, il n'est pas concevable d'instituer un dispositif spécifique, une sorte de droit privilégié à ester en

11 justice plus facile et moins coûteux en matière d'environnement. Il est en effet essentiel que les questions d'accès à la justice soient traitées de manière globale et cohérente dans tous les domaines, et pas seulement de manière spécifique dans le domaine de l'environnement. Enfin, certaines propositions du document de travail vont au-delà des obligations qui découlent de la Convention d'århus. Or, il est nécessaire de conserver la marge de manœuvre que la Convention donne aux États membres pour la mise en œuvre de ces obligations. Pour finir, je pense que nous sommes arrivés à un compromis équitable qui a pour objectif de promouvoir, en conformité avec les dispositions de la Convention d'århus, une mise en œuvre efficace de la législation communautaire en matière d'environnement. Si je puis m'exprimer ainsi pour conclure, je dirais toute la Convention d'århus, mais rien que la Convention d'århus Grossetête (PPE-DE). Monsieur le Président, Madame la Commissaire, chers collègues, nous avons affaire à deux propositions jumelles qui doivent toutes les deux répondre à la philosophie de la Convention d'århus et uniquement à elle. Adhérer ou non aux dispositions de la Convention d'århus n'est pas la question à l'ordre du jour. Ce que nous devons rechercher c'est faire en sorte que nos gouvernements et les institutions communautaires puissent appliquer cet accord. La Convention d'århus constitue un progrès incontestable car elle participe à la mise en place d'une transparence devenue indispensable, et nous sommes appelés ici à présenter les modalités d'accès du public à la justice. Mais, pour être efficace, cette Convention doit être empreinte de modernité et instaurer une meilleure participation de tous les acteurs qui contribuent à l'amélioration de l'environnement en Europe. C'est pourquoi il convient d'introduire de façon précise la référence à la notion de développement durable. Il serait inconséquent de vouloir se contenter d'une définition du droit de l'environnement trop restrictive, et exclure ainsi des secteurs d'activité entiers qui, pourtant, prennent une part active à la réalisation de nos objectifs environnementaux. Je pense, en particulier, aux groupements professionnels. Concernant plus particulièrement la proposition de directive, dans la mesure où la Convention d'århus s'appliquera de facto, la première question est de savoir si la directive est indispensable. L'interrogation est légitime et si directive il y a, celle-ci doit être conforme à l'esprit de la Convention. Dans ce cas, elle doit également respecter le principe de subsidiarité: c'est d'ailleurs le sens de nos amendements. En effet, ce sont bien les États membres qui devront mettre en place les exigences de la Convention d'århus et cela devra se faire conformément au droit en vigueur et aux traditions juridiques de chacun de nos pays. En aucun cas je ne soutiendrai les amendements qui visent à imposer les pratiques judiciaires d'un État membre à tous les autres. Par contre, nous devons anticiper sur les possibles cas transfrontaliers et il faut préciser les modalités de recours envisageables. Si ces points ne sont pas repris, alors pour des raisons de cohérence juridique, nous préférerons sans doute nous passer de cette directive Sornosa Martínez (PSE). Señor Presidente, queridos colegas, señora Comisaria, quiero que sepa que apoyamos la propuesta de la Comisión y reconocemos sus esfuerzos por adaptar esta Convención a los actuales mecanismos con los que cuentan los Estados miembros y las instituciones comunitarias para asegurar el legítimo derecho a la información y a la justicia ambiental. Como socialistas, nosotros defendemos un acceso a la justicia lo más universal posible, pero siempre de forma organizada. Así, en el tema más polémico, que es el modo en que este acceso a la justicia se hace lo más universal posible, la Comisión propone que sea a través de entidades habilitadas, cosa que no deja de ser una restricción a esa universalidad que pretende la Convención. Algunas enmiendas presentadas al Pleno sustituyen "entidades habilitadas" por "ONG", pero no considero que se resuelva así la cuestión; por ello, propongo que se siga la línea aprobada en la Comisión de Medio Ambiente, y que yo misma propuse, sobre un concepto más amplio de entidad habilitada, por el cual toda persona o colectivo afectado por un tema medioambiental podría tener derecho a la justicia. Ello, junto a la modificación de la definición de "público", que también hemos aprobado en la Comisión de Medio Ambiente, nos permitiría garantizar la universalidad del derecho reconocido en Aarhus y a la vez organizar el sistema de acceso a la justicia de forma adecuada. Señora Comisaria, nuestras instituciones tienen que ser ejemplares en la aplicación de estos derechos. Por ello creo que tenemos la obligación moral de que el Reglamento sea más ambicioso que la Directiva destinada a los Estados miembros, y pido a la Comisión que acepte la modificación de las definiciones que este Parlamento propone y que espero que aprobemos mañana Thors (ELDR). Herr talman! Jag vill på mina egna och många gruppkollegors vägnar först koncentrera mig på direktivet om tillgång till rättslig prövning. Det har mycket riktigt sagts här idag att direktivet i många länder innebär ett djupt ingrepp i rättssystemen och i förvaltningssystemen. Det finns också anledning att fråga sig om den lagliga grunden är riktig. Det har varit intressant att kunna konstatera att miljöutskottet godkände detta direktiv, och höll tillbaka ett förslag om att vi skulle förkasta det, med bara 17 röster mot 16. Det är för många av oss en ideologisk fråga varför miljöorganisationer skall ha en privilegierad ställning jämfört med andra organisationer. Genom den splitvote till ändringsförslag 40 som vi har bett om kan ni korrigera detta. Så sent som i förra veckan, fru kommissionär, visade det som hände i Nordsjön att fiskarorganisationer har samma behov, och bör ha minst samma rättighet, att få tillgång till rättslig prövning som Birdlife eller andra starka