Grunder för Åboregionens avfallstaxa

Transkript

1 1 Grunder för Åboregionens avfallstaxa utkast Grunder för Åboregionens avfallstaxa Innehåll 1 Inledning Grunderna för avfallstaxa Allmänt Grunder för avfallstaxa och -avgifter från och med Grundavgiften täcker en del av kostnaderna Allmänt om införande av grundavgift Grunder för fastställande av grundavgift Avfallsbehandlingsavgifter när grundavgiften används Avfallsavgifter vid fastighetsvis avfallstransport Avfallsavgifter inom område med kommunalt ordnad avfallstransport Avfallsavgifter inom områden där fastighetsinnehavaren ordnar avfallstransport Bilagor Förslag på grundavgift för 2014 och dess effekt på avfallsavgifterna Käsitteet Jätetaksassa tarkoitetaan: Jätetaksassa sovellettavia jätelain /646 kohtia Inledning Avfallshanteringsnämnden för Åbo stadsregion är en för kommunerna gemensam avfallshanteringsmyndighet som verkar inom Åbonejdens Avfallsservice Ab:s verksamhetsområde. Nämnden sköter de myndighetsuppgifter inom avfallshanteringen som fastställs i avfallslagen samt alla uppgifter som kommunerna enligt avfallslagen ansvarar för åt Aura, S:t Karins, Lundo, Masko, S:t Mårtens, Virmo, Nådendal, Nousis, Pargas, Pöytis, Reso, Rusko, Tarvasjoki och Åbo. Bland avfallshanteringsnämndens uppgifter ingår att fastställa servicenivån för avfallsbehandling och godkänna avfallstaxan. I avfallstaxan fastställs grunderna för avfallsavgifterna samt kommunens avfallsavgifter. Med avfallstaxan täcks kostnaderna för ordnande av den avfallsbehandling, avfallsrådgivning och skötsel av myndighetsuppgifter inom avfallshanteringen enligt avfallshanteringsnämndens godkända servicenivå som

2 2 kommunerna ansvarar för. Myndighetsuppgifterna innefattar verksamhetsutgifter för avfallshanteringsnämnden för Åbo stadsregion, som bl.a. utgifter för arbetet med att bygga upp och underhålla ett lagstadgat avfallstransportregister. Åbonejdens Avfallsservice Ab (Turun Seudun Jätehuolto, TSJ) sköter med stöd av avtal med andelskommunerna och avfallshanteringsnämnden för Åbo stadsregion ordnandet av avfallsbehandlingen och avfallsrådgivningen som kommunen ansvarar för enligt avfallslagen. Arbetet med att ordna avfallshantering innefattar också organisering av kommunalt ordnad avfallstransport och kundservice i anknytning därtill i kommuner som använder sig av kommunalt ordnad avfallstransport. TSJ sköter de lagstadgade serviceuppgifterna inom samhällsavfallshantering enligt den fastställda servicenivån i sin helhet enligt självkostnadsprincipen. TSJ ordnar också avfallshanteringen som kommunen är skyldig att ordna i andra hand. Avfallstaxan baseras på avfallslag /646, som trädde i kraft I bilaga 2 har vi samlat de viktigaste punkterna i avfallslagen i anknytning till grunderna för avfallstaxan. 2 Grunderna för avfallstaxa 2.1 Allmänt Avfallshanteringsnämnden för Åbo stadsregion beslutar om avfallstaxan som ska tillämpas inom Åbonejdens Avfallsservices verksamhetsområde och om grunderna för avfallsavgifterna enligt avfallslagen. Avfallstaxan baseras på definitionerna i detta dokument, Grunderna för avfallstaxa. I avfallstaxan fastställs grunderna för avgifterna för den avfallshantering som kommunen ansvarar för. Med avfallsavgifterna täcks samtliga kostnader för de avfallshanterings- och rådgivningstjänster och myndighetsuppgifter inom avfallshanteringen som kommunerna i regionen ansvarar för enligt lagen. I avfallsavgiftsförteckningen som bifogas taxan fastställs detaljerade avgifter, såsom avfallsbehandlingsavgifterna för lagstadgad samhällavfallshantering, sopkärlvisa avfallsavgifter och tilläggsavgifter för kommunalt ordnad avfallstransport samt årsavgifter för regionala mottagningspunkter, avgifter för småkunder på TSJ:s avfallscentraler och andra servicepunkter samt avgifter för avfallshantering som kommunen ska ordna i andra hand. Avfallstaxan godkänns tills vidare och ändras då grunderna för taxan ändras. Det bestäms att avfallsbehandlingsavgifterna och övriga avgifter som publiceras i avfallsavgiftsförteckningen alltid ska införas i början av nästa år, då behovet att ändra dem så kräver. Enligt 78 i avfallslagen ska kommunen ta ut en avfallsavgift för avfallshantering som den ordnar som täcker dess kostnader för uppgiften. Kommunen kan även ta ut en avfallsavgift som täcker kostnaderna för avfallsrådgivning, registerföring och övriga motsvarande uppgifter med anknytning till ordnande av avfallshanteringen som kommunen ansvarar för. Avfallsavgiften ska motsvara den servicenivå som kommunen tillhandahåller och i den utsträckning det är möjligt uppmuntra till minskning av avfallets mängd och skadlighet och till avfallshantering som följer prioriteringsordningen.

3 3 Grunderna för den kommunala avfallsavgiften är enligt 79 i avfallslagen avfallets typ, beskaffenhet, mängd och antalet avhämtningar. Som grunder kan dessutom beaktas insamlings- och transportförhållandena på fastigheten och uppsamlingsområdet, användningen av kommunens sopkärl och transportsträckan när avfallet transporteras som enskild transport. Om avfallets mängd eller beskaffenhet svårligen kan utredas på ett tillförlitligt sätt eller om det behövs för att förebygga olägenheter för miljön eller hälsan eller för att ordna avfallshanteringen, kan också antalet personer som bor på fastigheten, fastighetens användningsändamål eller andra motsvarande omständigheter användas som grunder för avfallsavgiften. Enligt 80 i avfallslagen är en fastighetsinnehavare eller någon annan avfallsinnehavare för vars del kommunen ordnar avfallshantering skyldig att betala kommunal avfallsavgift. TSJ debiterar kunderna avfallsavgifterna. Avfallsavgifterna betalas till TSJ. 3 Grunder för avfallstaxa och -avgifter från och med Grundavgiften täcker en del av kostnaderna Allmänt om införande av grundavgift Med en grundavgift täcks speciellt de kostnader som inte kan fastställas direkt utifrån avfallets mängd och beskaffenhet. Sådana är bland annat kostnader för tjänster som är avgiftsfria för kunderna samt kostnader för myndighetsuppgifter inom avfallshanteringen. Enligt 78 3 mom. i avfallslagen kan en avfallsavgift som täcker kostnaderna för kommunens avfallsrådgivning, registerföring och övriga motsvarande uppgifter med anknytning till ordnande av avfallshanteringen tas ut i form av en separat grundavgift. Med grundavgiften kan täckas också kommunens kostnader för inrättande och underhåll av områdesvisa mottagningsplatser för farligt avfall och annat avfall. Grunderna för grundavgiften är enligt 79 i avfallslagen antalet personer som bor på fastigheten, fastighetens användningsändamål eller någon annan motsvarande omständighet. Grundavgiften kan bestämmas fastighets- eller hushållsvis. När en grundavgift används täcker man med avfallsslagsenliga avfallsbehandlingsavgifter tydligare endast kostnaderna för avfallsbehandling samt områden och stödfunktioner som behövs för det. På så sätt riktas kostnaderna för avfallshantering mer rättvist till avfallsproducenterna. Avfallslagen ålägger avfallshanteringsnämnden att föra ett register över avfallstransporterna. Registret kan också användas som underlag för debitering av grundavgiften, så att den kan debiteras kostnadseffektivt. Införandet av en grundavgift förutsätter ett beslut i frågan från avfallshanteringsnämnden för Åbo stadsregion. Efter nämndens beslut blir grundavgiften en fast del av finansieringen av avfallshanteringen, rådgivningen och myndighetsuppgifterna som kommunen ansvarar för Grunder för fastställande av grundavgift

4 4 Storleken på grundavgiften fastställs för olika bostadsfastighetstyper baserat på den service de behöver och fastighetens användningssituation. Grundavgiften fastställs separat för varje bostadshushåll. Med bostadshushåll avses till exempel ett hushåll i en lägenhet, ett enfamiljshus eller ena halvan av ett parhus. Bostadshushållets genomsnittliga storlek inom TSJ:s verksamhetsområde (2,05 boende) har räknats ut utifrån Statistikcentralens kommunvisa uppgifter viktat enligt kommunens invånarantal. Ett husbolag faktureras efter antalet lägenheter i fastigheten. Husbolaget kan dock fördela avgiften som det önskar, t.ex. efter lägenhetsstorlek. Kunderna faktureras grundavgiften en gång om året. Grundavgiften justeras efter beslut från avfallshanteringsnämnden då nivån på tjänsterna som den täcker ändras väsentligt. Variablerna som använts för att räkna ut storleken på avgiften (antal invånare, antal fastigheter, genomsnittlig storlek på bostadshushåll) justeras efter att avfallshanteringsnämndens myndighetsregister blivit färdigt 2014 och därefter vart tredje år. Med grundavgifterna täcks kostnaderna för myndighetsuppgifter inom avfallshanteringen och de huvudsakligen avgiftsfria tjänster som erbjuds invånarna: mottagning och behandling av farligt avfall avfallsrådgivning och information underhåll av återvinningspunkter underhåll av avfallscentralernas och sorteringsstationernas småkundstjänster separat insamling på fastlandet och i skärgården. Kostnaderna för avfallsrådgivning, myndighetsuppgifter inom avfallshanteringen, farligt avfall och avfallscentralernas och sorteringsstationernas småkundstjänster har fördelats på samtliga invånare. Bostadsfastigheter med fyra lägenheter eller mer får en mindre lägenhetsvis avgift än mindre bostadsfastigheter eftersom de måste ha fastighetsvisa separata insamlingar. Avgifterna för insamlingspunkter och insamlingar av jipponatur har bara fördelats på mindre fastigheter, varmed den lägenhetsvisa avgiften för husbolag mer mindre än fyra lägenheter är densamma som avgiften för ett enfamiljshus eller ena halvan av ett parhus. För en fritidsbostad gäller denna småfastighetsavgift ett halvårs användningstid, dvs. den är hälften av ovan nämnda avgift. Grundavgiften för alla bostadsfastigheter inkluderar gottgörelser för separat insamlad metall och insamlingskartonger i form av en faktor som minskar kostnaderna för tjänsterna. Kostnaderna för insamlingsglas och den årliga gottgörelsen har beräknats som en nettokostnad i grundavgiften. När grundavgiften används debiterar transportföretagen och TSJ (kommunalt ordnad avfallstransport) bostadsfastigheterna bara för tömning av kärl när det gäller dessa avfallsslag.

5 5 3.2 Avfallsbehandlingsavgifter när grundavgiften används Med avfallsbehandlingsavgifterna täcks andra avfallshanteringskostnader än de som täcks av grundavgifterna. Grundavgiften sänker avfallsbehandlingsavgiften för det huvudsakliga samhällsavfallsflödet, dvs. brännbart avfall, och avgifterna för mottagning av invånarnas avfall på TSJ:s servicepunkter. Storkunder, som avfallstransportföretag, debiteras en avfallsbehandlingsavgift för avfallsslag som lämnas in på TSJ:s servicepunkter baserat på lastens vikt och vilken gång i ordningen kunden betjänas. Servicepunkternas småkunder debiteras avgifter baserat på volym. Den volymbaserade genomsnittliga behandlingsavgiften fastställs kalkylatoriskt med en koefficient för specifik vikt av viktbaserade hanteringsavgifter. En avgiftsgrund som baseras på antal föremål kan också användas. Avfallscentralerna och sorteringsstationerna tar utan avgift emot farligt avfall från hushåll (max. 50 kg/parti, asbest är avgiftsbelagd), el- och elektronikskrot med producentansvar, batterier och ackumulatorer, tryckimpregnerat trä (max 1 m 3 ) samt återvinningsmetall, -papper, -kartong, -papp och - glas. 3.3 Avfallsavgifter vid fastighetsvis avfallstransport Vid fastighetsvis avfallstransport ska man enligt 35 3 mom. i avfallslagen iaktta de kommunala avfallshanteringsföreskrifterna och föra avfallet till en mottagnings- eller behandlingsplats som kommunen bestämt (och som underhålls och anvisas av TSJ). Avfallshanteringsnämnden fastställer mottagnings- och behandlingsavgifterna för dessa mottagnings- och behandlingsplatser. Avfallsavgiften fastställs enligt behandlingsavgiften för fastighetens olika samhällsavfallsslag, specifik vikt, sopkärlets volym och typ, antal tömningar och övrigt utfört arbete. För de sopkärl från vilka avfallets vikt vägs separat debiteras en behandlingsavgiftsdel utifrån avfallets verkliga vikt och behandlingsavgiften för det aktuella avfallsslaget. Vid faktureringen, som baseras på en volymutvärdering, räknas avfallsbehandlingsavgiftsdelen ut genom att använda de genomsnittliga volymvikter som bestäms i avfallshanteringsnämnden för Åbo stadsregions avfallstaxa och den avfallsbehandlingsavgift som nämnden fastställt. Till fastighetsinnehavaren ska man skicka en faktura för avfallstransporten, av vilken framgår beloppet som ska betalas, förfallodatum, betalningsadress, betalningsgrunden tillräckligt noga specificerad, information om följderna vid dröjsmål samt fakturautgivarens kontaktuppgifter så att fastighetsinnehavaren kan ta kontakt Avfallsavgifter inom område med kommunalt ordnad avfallstransport Kommunalt ordnad avfallstransport finns inom Masko, Virmo, Nådendal, Nousis, Reso och Pargas skärgårdsområde och Vahto-området i Rusko. På ett område med kommunalt ordnad avfallstransport bestämmer avfallshanteringsnämnden de sopkärlvisa avfallsavgifterna som debiteras fastighets- eller avfallsinnehavaren. Sopkärlvisa avgifter

6 6 inkluderar en avfallsbehandlingsavgift, sopkärlstömning och avfallstransport samt kundservice- och avfallsfaktureringsavgifter. Fastighetsvis kommunalt ordnad avfallstransport har delats in i avgiftszoner när det gäller brännbart avfall. Zonindelningen baseras på 2007 års kommunindelning och den tätortsgrad som Lantmäteriverket räknat ut. Flera konkurrensutsatta entreprenadområden för avfallstransport kan ingå i zonen. Fastighetsvis avfallstransport kompletteras med områdesinsamling av brännbart avfall. Vid områdesinsamling debiteras avfallsavgiften som en årlig avgift. Nämnden debiterar avfallsavgifterna i faktureringsperioder som TSJ anser ändamålsenliga. Avfallsavgiften betalas till TSJ. Fakturan som skickas till fastighetsinnehavaren innehåller förutom de allmänna fakturakriterierna även påminnelseanvisningar Avfallsavgifter inom områden där fastighetsinnehavaren ordnar avfallstransport Avfallstransport ordnad av fastighetsinnehavaren används inom Aura-, S:t Karins-, Lundo-, S:t Mårtens-, Pargas-, Pöytis-, Rusko-, Tarvasjoki- och Åbo-området. Inom områden där fastighetsinnehavaren ordnar avfallstransporten debiteras den avfallsavgift som bestämts av avfallshanteringsnämnden som en avfallsbehandlingsavgift av avfallstransportören då denne lämnar in avfallet på mottagningsplatsen. Vid avfallstransport ordnad av fastighetsinnehavaren avtalar fastighetsinnehavaren om avfallstransport med avfallstransportören. Tranportören fakturerar fastighetsinnehavaren. Avfallslagen säger att om kommunen med stöd av 80 2 mom. tar ut avfallsavgift av avfallstransportören för behandling av avfall, ska behandlingens respektive transportens andel specificeras i transportörens anbud till fastighetsinnehavaren och i fakturan. Enligt 85 i avfallslagen ska avgifterna för avfallstransporter som ordnas av fastighetsinnehavaren vara objektiva och skäliga. Avgiftsgrunderna ska anges tydligt i det anbud som ges till fastighetsinnehavaren. 4 Bilagor 4.1 Förslag på grundavgift för 2014 och dess effekt på avfallsavgifterna 4.2 Begrepp 4.3 Punkter i avfallslagen /646 som ska tillämpas i avfallstaxan

7 7 4.1 Förslag på grundavgift för 2014 och dess effekt på avfallsavgifterna Samtliga avgifter för avfallshantering och administration och kundservice, avfallsrådgivning, information och skötsel av myndighetsuppgifter inom avfallshanteringen i anknytning därtill samt kostnader för efterbehandling av avstjälpningsplatserna täcks med avfallsbehandlingsavgifter inom TSJ:s verksamhetsområde. Avfallsbehandlingsavgifterna inom TSJ:s verksamhetsområde höjdes senast i början av De allmänna kostnaderna och kostnaderna för energinyttoanvändning av avfall har stigit under dessa tre åren. Det största trycket på att höja avgifterna kommer från energinyttoanvändningen av avfall. Den begränsade nyttoanvändningskapaciteten i Finland har höjt kostnadsnivån avsevärt. Kostnaderna för myndighetsuppgifter inom avfallshanteringen är också nya kostnader som ska täckas med avfallsavgifterna. Avfallsbehandlingsavgifterna för 2014 måste enligt TSJ:s beräkningar höjas med 11,5 %, om inte grundavgiften införs. Med grundavgifterna som definieras i TSJ:s grundavgiftsförslag täcker man omkring 14 % av kostnaderna för avfallshantering. Huvuddelen av övriga kostnader täcks med avfallsbehandlingsavgifterna. Införandet av grundavgifter av föreslagen storlek i början av 2014 kommer att sänka behandlingsavgiften för det största samhällsavfallsflödet, brännbart avfall, med 16 euro per ton, dvs. 10,5 % jämfört med avgiften för Behandlingsavgifterna för övriga avfallsflöden, som deponiavfall, ligger kvar på samma nivå som Kostnaderna för kundservice vid avfallsmottagningen inkluderas i grundavgiften, varmed avfallsavgifterna för småkunder på avfallscentraler och sorteringsstationer sjunker med i genomsnitt 24 %. Förslag på grundavgift för 2014 Utgifterna för tjänster som inkluderas i grundavgiften baseras på 2013 års utvärdering och uppskattade ökning av allmänna kostnader. Av sorteringsstationernas kostnader har man beaktat kundservicen och underhållet av servicepunkten, inte avfallsbehandlingskostnaderna, som debiteras genom mottagningsavgifterna enligt avfallstaxan. Utgifterna för att upprätta ett register för övervakning av avfallstransporter och ett register för fakturering av grundavgiften har slagits ut över tre år i kalkylen. Utgifterna för att upprätta ett myndighetsregister är störst år 2014 och jämnas därefter ut. Dessa kostnader täcks därmed även delvis med avfallsbehandlingsavgifterna år I fortsättningen kommer minskningen av registerkostnaderna att beaktas vid fastställandet av avfallsbehandlingsavgifter. I nedanstående tabell har vi specificerat storleken på den föreslagna grundavgiften för ett år för olika fastighetstyper. Föreslagen taxa 2014 Grundavgift/år Pris exkl. skatt, euro/år Moms 24 % Pris inkl skatt, euro/år Enfamiljshus och lägenhet i fastighet med mindre 23,30 5,60 28,90

8 8 än fyra lägenheter Lägenhet i fastighet med fyra lägenheter eller mer 14,70 3,50 18,20 Fritidsbostad 11,60 2,80 14,40 Kostnaderna som inkluderas i grundavgiften fördelas enligt följande i avgiftsförslaget för 2014: Grundavgiften tryggar servicenivån och ökar avfallsavgifternas transparens Lagstadgade avfallshanteringstjänster ska täckas med avfallsavgifter, som ska motsvara servicenivån som kommunen erbjuder. En bra servicenivå på avfallshanteringen kommer invånarna till del i form av avgiftsfria och förmånliga avfallstjänster, täckande avfallsmottagningsnätverk samt avfallsrådgivning som bidrar till att uppfylla avfallslagens mål, är lättillgänglig och effektiv. Lagstiftningens mål, att minska avfallets skadlighet, förutsätter även en avgiftsfri mottagning av avfall med dyrare behandlingsavgift, dvs. farligt avfall. Förverkligandet av en avfallshantering som uppfyller avfallslagens prioriteringsordning främjas av rådgivning, men även av ett nätverk med återvinningspunkter som erbjuder småhusinvånarna bra service och separata insamlingar nära invånarna. Kostnaderna för dessa har finansierats med avfallsbehandlingsavgifter och har fördelats på regionens invånare baserat på producerad avfallsmängd som en del av avfallsbehandlingsavgiften. Användningen av dessa tjänster fördelas dock inte helt jämnt.

9 9 Genom en separat grundavgift kan man allokera kostnaderna på ett transparent sätt och mer exakt till dem som behöver just den aktuella tjänsten. Husbolag förutsätts till exempel ha egna sopkärl för återvinningsbart avfall, varmed återvinningspunkternas kostnader endast bör allokeras till småhusinvånare. Grundavgiften är i sig alltså inte någon ny avgift, då kostnaderna för tjänster och myndighetsverksamheten som ska täckas tidigare har samlats in genom avfallsbehandlingsavgiften. När grundavgiften används kommer även avfallsbehandlingsavgiftens transparens att förbättras. Kostnaderna i anknytning till själva avfallsbehandlingen allokeras tydligare till den. Med en grundavgift kan man garantera avgiftsfria tjänster åt invånarna, som ett mottagningsnätverk för farligt avfall, bra tillgång till information, möjlighet att använda återvinningspunkter samt en lättillgänglig högklassig servicepunkt till vilken man mot en rimlig avgift kan ta avfall som man inte kan lägga i det egna sopkärlet. Sådana är bland annat bygg- och städavfall. Grundavgiften tryggar en bra servicenivå vid avfallshantering även i det läge som eftersträvas i avfallslagen, där avfallsmängden som kräver behandling har minskat avsevärt jämfört med idag. Grundavgiftens effekt på 2014 års avfallshanteringskostnader Effekterna som införandet av en grundavgift och den alternativa höjningen av avfallsbehandlingsavgifterna med 11,5 % har på den årliga avfallshanteringskostnaden utvärderas i nedanstående tabell. I kalkylen har vi använt avgifter enligt den gällande avfallstaxan på områden med kommunalt ordnad avfallstransport och avgifter enligt grundavgiftsförslaget. Antal tömningar av sopkärl är i enlighet med avfallshanteringsbestämmelserna, och utvärderingen inkluderar även den uppskattade ändringen av avgiften för en avfallslast som förts till avfallscentralen eller sorteringsstationen. Utvärdering av årlig kostnad för avfallshantering/bostadshushåll höjning av nuvarande pris grundavgift och rabatt på behandlingsavgiften behandlingsavgifterna 11,5 % enfamiljshus, lägenhet i småfastighet 165,40 179,60 180,50 höjning % 9 % 9 % lägenhet i fastighet med fyra lägenheter 183,30 181,80 202,30 höjning % -1 % 10 % lägenhet i fastighet med 20 lägenheter 67,50 75,60 76,40 höjning % 12% 13 % lägenhet i fastighet med 50 lägenheter 62,10 70,30 71,30 höjning % 13 % 15 % fritidsbostad, sex tömningar 38,20 48,10 42,70 höjning % 26 % 12 % Enligt utvärderingen av den årliga kostnaden för avfallshantering är införandet av en grundavgift ett förmånligare alternativ än en alternativ höjning av avfallsbehandlingsavgifterna i samtliga utvärderade bostadsfastighetstyper, med undantag för fritidsbostäder. Störst nytta av införandet av en grundavgift har enligt utvärderingen invånare i mindre husbolag (fyra lägenheter) med insamlingskärl för glas, metall och deponiavfall. För en familj i ett enfamiljshus skulle införandet av en grundavgift höja den årliga avfallshanteringskostnaden med i genomsnitt cirka 15 euro (9 %), vilket vore omkring 1 euro förmånligare än alternativet med en höjning av behandlingsavgifterna. I fritidsbostäder skulle grundavgiften orsaka den

10 största prishöjningen, vilket är motiverat på grund av de långa förbindelserna med tanke på t.ex. separata insamlingar och nyttoavfallspunkter. 10

11 Käsitteet Jätetaksassa tarkoitetaan: yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus); jätteen tuottajalla sitä, jonka toiminnasta syntyy jätettä tai jonka esikäsittely-, sekoittamis- tai muun toiminnan tuloksena jätteen ominaisuudet tai koostumus muuttuvat; jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on; kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa; jätteen kuljettajalla sitä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta; jätehuollolla jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisen toiminnan tarkkailu ja seuranta sekä loppukäsittelypaikkojen jälkihoito ja toiminta välittäjänä; jätteen keräyksellä jätteen kokoamista kiinteistön haltijan, kunnan, tuottajan, jakelijan tai muun järjestämään vastaanottopaikkaan omatoimista käsittelyä varten tai jätteen kuljettamiseksi käsittelyyn, mukaan lukien jätteen alustava lajittelu ja tilapäinen varastointi; jätteen kierrätyksellä toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi; jätteen käsittelyllä jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, mukaan lukien hyödyntämisen tai loppukäsittelyn valmistelu kaatopaikkajätteellä polttokelpoisen jätteen rinnalla kerättävää, kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä, johon kuuluvat energiakäyttöä haittaavat jätteet kuten posliini, hiekoitushiekka ja PVC muovi polttokelpoisella jätteellä syntypaikalla alkulajiteltua yhdyskuntajätettä, joka käytetään hyödyksi energialaitoksessa. Polttokelpoisesta jätteestä on lajiteltu erilleen vaarallinen jäte, sähkölaitteet, erityisjätteet, materiaalina hyödynnettävät jätteet (keräyspaperi, pahvi, keräyskartonki, metalli, lasi) sekä kaatopaikkajäte ja isokokoinen jäte. Jos kiinteistöllä ei kerätä erilleen tai kompostoida biojätettä, kuuluu biojäte polttokelpoiseen jätteeseen kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan jätehuollon järjestämisvastuulla olevan jätteen kuljetusta kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kunnan määräämään vastaanottopaikkaan. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jatkossa jätelain 37 :n edellytysten täyttyessä).

12 Jätetaksassa sovellettavia jätelain /646 kohtia 21 Loppukäsittelyn kustannusten kattaminen Jätteen loppukäsittelyn kustannuksiin ja siitä perittävään maksuun on sisällytettävä loppukäsittelylaitoksen tai -paikan perustamisen, käytön, käytöstä poistamisen, jälkihoidon ja ympäristönsuojelulain 43 a :ssä tarkoitetun vakuuden kustannukset sekä muut niihin rinnastettavat kustannukset. Jätteiden loppukäsittelystä kaatopaikalla perittävään maksuun on sisällytettävä jälkihoidon arvioidut kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta. 28 Jätehuollon järjestäminen Jätteen haltijan on järjestettävä jätehuolto, jollei tässä luvussa taikka 5 tai 6 luvussa toisin säädetä. Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuolto, jos jätteen haltija ei huolehdi velvollisuudestaan tai tätä ei tavoiteta ja jos kiinteistön haltija on sallinut jätettä tuottavan toiminnan kiinteistöllä tai jätteen tuomisen kiinteistölle. 29 Jätteen luovuttaminen Jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on: 1) 11 luvun mukaisen jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä; tai 2) ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan tai saman lain mukaisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä. Jätteen saa luovuttaa myös vastaanottajalle, jolta ei edellytetä 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä, merkitsemistä, ympäristölupaa tai rekisteröintiä, jos tällä on riittävä asiantuntemus sekä taloudelliset ja tekniset valmiudet jätehuollon järjestämiseen. 30 Jätehuollon järjestämisvastuun lakkaaminen ja siirtyminen Jätteen haltijan vastuu jätehuollon järjestämisestä lakkaa ja siirtyy uudelle haltijalle, kun jäte luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Vastuu ei siirry kuljettajalle, joka kuljettaa jätettä toisen lukuun. Jos jäte on luovutettu 29 :n vastaisesti muulle kuin siinä tarkoitetulle vastaanottajalle, jätehuollon järjestämisestä vastaavat sekä jätteen uusi että edellinen haltija. 31 Jätteen kuljettaminen Jätteen kuljettajan on toimitettava jäte jätteen haltijan tai viranomaisen osoittamaan paikkaan. Jos jätettä ei oteta vastaan, kuljettajan on palautettava jäte luovuttajalle, jonka on otettava jäte takaisin. 32 Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto

13 13 Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto: 1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete; 2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte; 3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte; 4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1 3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa; 5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1 4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä. Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Kunnan 1 ja 2 momentin mukainen velvollisuus ei koske jätettä, joka toimitetaan 6 tai 7 luvun mukaisesti tuottajan tai jakelijan järjestämään jätehuoltoon. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mikä jäte ja missä toiminnoissa syntyvä jäte on 1 momentissa tarkoitettua jätettä. 33 Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto toissijaisesti Kunnan on järjestettävä muun kuin 32 :ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Jos kysymyksessä on jatkuvasti ja säännöllisesti tarvittava jätehuoltopalvelu, kunnan on tehtävä jätteen haltijan kanssa sopimus, jonka kesto on enintään kolme vuotta kerrallaan. 34 Kunnan jätehuoltopalveluja koskevat laatuvaatimukset Kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava siitä, että: 1) käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus; 2) käytettävissä on riittävästi vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja, jotka ovat vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa; 3) käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen;

14 14 4) jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua; 5) jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tiedotetaan riittävästi ja riittävän usein. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen vastaanottopaikkojen määrästä ja 4 kohdassa tarkoitetusta keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä ja mitoittamisesta. 35 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen Kunnan on huolehdittava siitä, että 32 :n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 :n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kunta voi lisäksi huolehtia 32 :n 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Kunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. 36 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 :stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. Hankkiessaan palveluja jätteenkuljetusta varten kunnan on noudatettava, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään. Hankinnassa on huolehdittava siitä, että palvelujen alue ja kesto määritellään sekä hankinnat ajoitetaan ottaen huomioon mainitun lain 2 :ssä säädetyt periaatteet. Kunnan on pyynnöstä annettava kiinteistön haltijalle tiedot kiinteistöltä kuljetetun jätteen määrästä ja toimituspaikasta jätelajeittain eriteltyinä. 37 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset;

15 15 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Kunnan on seurattava ja valvottava 1 momentissa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. 38 Kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta koskeva kunnan päätöksenteko Kunnan on ennen 35 :n 4 momentissa ja 37 :ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään hallintolain (434/2003) 41 :ssä. Kunnan on tiedotettava edellä tarkoitetusta päätöksestään yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa. 40 Jätteen vastaanottopaikka kiinteistöllä Kiinteistön haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräystä varten. Vastaanottopaikka voidaan järjestää yhdessä yhden tai useamman kiinteistön kanssa. 41 Jätteen luovuttaminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen vastaanottopaikkaan Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 :n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Jätteen haltija voi 1 momentin estämättä järjestää sellaisen jätteen kuljetuksen, joka poikkeuksellisen kokonsa, suuren määränsä tai muun ominaisuutensa vuoksi ei sovellu kuljetettavaksi tavanomaisessa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, jos kuljetus on hyväksytty kunnan jätehuoltomääräyksissä tai ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla annetuissa kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Jätteen haltija voi vastaavin edellytyksin itse käsitellä jätteen kiinteistöllään, jos käsittely on pienimuotoista. Kiinteistön haltija voi 1 momentin estämättä järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen kuljetuksen, jos pakkausjätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Jäte on toimitettava tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Kuljetuksessa on muutoin noudatettava, mitä tässä laissa säädetään kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta. 78 Kunnan jätemaksu Kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätteen loppukäsittelystä perittävällä maksulla on katettava vähintään 21 :ssä tarkoitetut kustannukset. Kunta voi periä jätemaksua myös 93 :n 1 momentissa kunnan vastuulle säädetystä jäteneuvonnasta, 143 :ssä säädetyn rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

16 16 Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätemaksu, jolla katetaan 1 momentissa tarkoitetusta jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle. 79 Kunnan jätemaksun perusteet Kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätemaksun perusteina voidaan käyttää myös kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää, kiinteistön käyttötarkoitusta tai muuta vastaavaa perustetta, jos jätteen määrää tai laatua on vaikea luotettavasti selvittää tai jos se on tarpeellista ympäristö- tai terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai jätehuollon järjestämiseksi. Perusmaksun perusteita ovat kiinteistöllä asuvien henkilöiden lukumäärä tai kiinteistön käyttötarkoitus taikka muu vastaava peruste. Perusmaksu voidaan määrätä kiinteistö- tai talouskohtaisena. Jätemaksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa. Kunnan on tiedotettava jätetaksasta yleisesti siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kunnan on myös tiedotettava vuosittain kunnan asukkaille ja muille jätehuoltopalvelujen käyttäjille jätemaksun ja mahdollisen perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty. Tiedot jätetaksasta, maksun kertymästä ja sen käytöstä on oltava saatavilla tietoverkossa. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta jätetaksan hyväksymistä koskevan asian käsittelyssä säädetään hallintolain 41 :ssä. 80 Velvollisuus suorittaa kunnan jätemaksu Kunnan jätemaksun on velvollinen suorittamaan kiinteistön haltija tai muu jätteen haltija, jonka jätteen jätehuollon kunta järjestää. Jos kunta järjestää jätteen käsittelyn mutta ei sen kuljetusta, kunta voi periä jätemaksun jätteen käsittelystä jätteen kuljettajalta. 81 Kunnan jätemaksun määrääminen Kunnan jätehuoltoviranomainen määrää jätemaksun kunnan hyväksymän jätetaksan mukaisesti. Jos jätetaksan mukaista jätemaksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä ottaen huomioon jätteen määrä, kunnan järjestämän jätehuollon palvelutaso ja jätteen tuottajan tai kiinteistön haltijan 41 :n 2 tai 3 momentin mukaisesti järjestämä jätteen käsittely tai kuljetus, maksu voidaan maksuvelvollisen hakemuksesta tai viranomaisen aloitteesta määrätä jätetaksasta poiketen tai jättää perimättä. Jos jätemaksu määrätään jätetaksasta poiketen, maksuperusteiden on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia. 82 Jätelasku ja kunnan jätemaksusta tehtävä muistutus

17 17 Maksuvelvolliselle on toimitettava kunnan jätemaksun maksamista varten jätelasku, josta ilmenevät maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste riittävän tarkasti yksilöitynä, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä kunnan jätehuoltoviranomaisen tai muun laskuttajan yhteystiedot maksuvelvollisen yhteydenottoa varten. Maksuvelvollisella on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa jätelaskun saamisesta muistutus kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Tämän on tehtävä muistutuksen johdosta päätös ja lähetettävä muuttuneesta maksusta maksuvelvolliselle uusi jätelasku. 83 Kunnan jätemaksun suorittaminen ja palauttaminen Jätemaksu maksetaan kunnalle tai tämän määräämälle kunnan lukuun toimivalle taholle. Jätemaksu on maksettava viimeistään jätelaskussa tai muistutuksen johdosta lähetetyssä uudessa laskussa ilmoitettuna eräpäivänä muutoksenhausta huolimatta. Jos jätemaksua ei makseta määräajassa, erääntyneelle määrälle on suoritettava korkoa siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään viivästyskorosta. Jos jätemaksu muutoksenhaun johdosta poistetaan tai sitä alennetaan, kunnan on palautettava liikaa maksettu määrä sekä maksettava vuotuista korkoa maksupäivästä takaisinmaksupäivään saakka. Korko määräytyy korkolain 12 :n nojalla. 84 Kunnan jätemaksua koskevien säännösten soveltaminen kuntien omistamaan yhtiöön Kunnan jätemaksua koskevia säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun kunta on siirtänyt jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät tätä varten perustetulle 43 :ssä tarkoitetulle yhtiölle. 85 Kiinteistön haltijan järjestämästä kuljetuksesta perittävä maksu Kiinteistön haltijan järjestämistä jätteenkuljetuksista perittävien maksujen on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia. Kiinteistön haltijalle annettavassa tarjouksessa on maksun perusteet ilmoitettava selkeästi. Kiinteistön haltijalle on toimitettava jätteen kuljetuksesta lasku, josta ilmenevät maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste riittävän tarkasti yksilöitynä, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä laskuttajan yhteystiedot kiinteistön haltijan yhteydenottoa varten. Jos kunta perii 80 :n 2 momentin nojalla jätteen käsittelyä koskevan jätemaksun jätteen kuljettajalta, tämän on eriteltävä käsittelyn ja kuljetuksen osuus kiinteistön haltijalle tekemässään tarjouksessa ja laskussa.