MAKASIINI. TERHONTAMMI OY - siiantuotantoa jo 20 vuotta. TERHONTAMMI AB - sikodling redan i 20 år

Transkript

1 Raisioagron asiakaslehti kalankasvattajille Raisioagros kundtidning för fiskodlare MAKASIINI AquaMagasinet 2 13 TERHONTAMMI OY - siiantuotantoa jo 20 vuotta TERHONTAMMI AB - sikodling redan i 20 år

2 MAKASIINI Pääkirjoitus Ledare Viljellyn kalan terveellisyyskeskustelu kiihtyy...3 Diskussionen om den odlade fiskens hälsoeffekter går allt hetare...3 Ajankuva Aktuellt Norja, pieni mutta suuri...4 Norge liten men stor...4 Vyöryvätkö jättirekat tiloille?...5 Rullar Jättelångtradarna in på våra gårdar? 6 Suursäkkiremontti edessä...7 Storsäckarna på remont...7 Rehut & ruokinta Foder & utfodring Uutuusrehuilla hyvä vastaanotto...8 De nya fodren fick ett fint mottagande...10 Siian ruokintakokeen tuloksia...12 Resultat från sikutfodringsförsöket...14 Altaan reunalta Vid kasskanten Terhontammi 20 vuotta...16 Terhontammi 20 år...20 Ympäristö & terveys Miljö & hälsa Ympäristömyrkyt kaloissamme...24 Miljögifter i våra fiskar Ajankuva Aktuellt Kalavaltanen uusien seinien sisään...28 Kalavaltanen i nya utrymmen...29 Rågårds Lax, loistavat kasvutulokset...30 Rågårds lax, utmärkta tillväxtresultat...32 Raisioagron tuottajaristeily Raisioagros producentkryssning...35 Verkossa I nätet Verkkokauppa kaikille avoimeksi...36 Nätbutiken öppnas för allmänheten Pullopostia maailmalta Flaskpost från världen Kalatalouden päästöt minimaaliset...38 Utsläppen från fiskerisektorn minimala...39 Kalankasvatusta on lisättävä...38 Fiskodlingen bör växa...39 Kalanviljelyn tuotanto suurempi kuin naudan...38 Produktionen av fisk större än nötköttsproduktionen...39 Julkaisija: Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh. (02) Painatus: Newprint Oy KanNEN kuva: Tomi Kantola Utgivare: Raisioagro Ab PB 101, Reso Tfn (02) Ombrytning: Mainostoimisto Uusimäki Tryckeri: Newprint Oy Vastaava päätoimittaja: Tomi Kantola KäänNÖS: Olle Lerche Thomas Ginström Ulkoasu ja Taitto: Mainostoimisto Uusimäki Lehdet on taltioitu sähköisesti numerosta lähtien osoitteeseen ISSN Ansvarig huvudredaktör: Tomi Kantola ÖversättNING: Olle Lerche Thomas Ginström PÄRMBILD: Tomi Kantola Kundbladet finns i elektronisk form sedan på adressen ISSN

3 PÄÄKIRJOITUS ledare Viljellyn kalan terveellisyyskeskustelu kiihtyy Maailman lohikalojen viljelyn kuumin puheenaihe on niiden terveellisyys meille ihmisille. Taustalla ovat kalojen ravinnossa tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset yksittäisiin rasvahappoihin (EPA ja DHA). Kun keskustelu jumittuu vain yhteen kalan huippuominaisuuteen, unohdetaan sen muut hyvät ominaisuudet. Kala on rasvojensa lisäksi terveellinen valkuaislähde, D- ja B12-vitamiinilähde ja myös jodi- ja seleenilähde. Meille ihmisille EPA- ja DHA-rasvahappojen pääasiallisina lähteinä toimivat rasvaiset kalat, jotka puolestaan saavat niitä vain merellisistä lähteistä. Rehujen kasvipitoisuuden noustessa niiden määrä kasvatuskaloissa laskee. Entä sitten? Vaikuttaako tämä viljeltyjen lohikalojen menekkiin? Sen aika näyttää. Samaa kysymystä miettii varmasti myös moni suomalainen kalanviljelijä. Entä sitten? Miksi minä huolehtisin kalojeni rasvahappotasoista kun kaikki muutkaan eivät huolehdi? Ajatustyön taustalla on kuitenkin hyvä huomata, että kalamarkkinoiden pääkilpailijalle rasvahappoasia näyttää olevan tärkeä ja siitä huolehditaan! Asiaa kannattaa ajatella myös tuotteiden erilaistamisen kautta. Hyödynkö siitä, että tuotan ominaisuuksiltaan erilaista, ehkä parempaa kuin joku toinen tai vähintään samanarvoista? Olisiko kuluttaja valmis maksamaan saamastaan lisäarvosta? Asia selviää myöhemmin kun näemme miten kuluttajat reagoivat Diskussionens vågor om den odlade fiskens hälsoeffekter blir allt intensivare maailmalla käytävään keskusteluun vai reagoivatko ollenkaan. Varmaa on se, että asiasta viriää keskustelua. Rasvahappojen osalta suomalainen kalanviljelijä on hyvässä asemassa muihin tuottajiin nähden. Kaikki Raisioagron valmistamat rehut sisältävät edelleen mainittua meriperäistä öljyä, vaikka kasviöljypitoisuus onkin noussut. Lisäksi toimme markkinoille Hercules LP Opti rehun, joka on tarkoitettu kalojen loppukasvatusvaiheeseen meille ihmisille tärkeiden rasvahappojen oikealle tasolle optimoimiseen. Iloksemme olemme havainneet, että suomalaiset kalantuottajat ovat ottaneet Opti ohjelman käyttöönsä. Toisin sanoen, heille on tärkeää huolehtia kotimaisen kirjolohen laadukkuudesta. Rehuteollisuuden edustajana näemme asian tärkeänä ja siksi suosittelemme kaikille Opti ohjelman tai sen kaltaisen ohjelman noudattamista oli sen tarjoaja sitten kuka tahansa. Kirjolohen kokonaislaadukkuus on meille sydämen ja nimenomaan juuri sydämen asia. Lopullinen vastuu asiasta on kuitenkin kalantuottajalla. Det hetaste samtalsämnet då det gäller den odlade fisken, är för tillfället hur hälsosam den är som livsmedel. Bakgrunden är de förändringar som gjorts i fiskarnas föda och hur detta påverkat fiskarnas innehålla av hälsosamma fettsyror (främst EPA och DHA). Då diskussionen helt focuserar på en enda egenskap, glömmer man ofta fiskens andra positiva egenskaperna. Fisk innehåller utöver hälsosamma fetter också mycket D- och B12 vitaminer, selen och jod. De för oss människor viktiga EPA och DHA fetterna får vi främst då vi äter feta fiskar. Fiskarna i sin tur får dessa endast via marina råvaror i fodret. Då andelen vegetabiliska råvaror i fodret ökar, minskar mängden av dessa fettsyror i fiskarna. Än sen då? Minskar konsumtionen av feta fiskar? Det återstå att se. Samma problemställning ställs också den enskillda odlaren inför. Än sen då? Varför skulle jag bry mej om fiskarnas fettsyresammansättning när inte alla andra odlare gör det. Då man funderar på detta skall man komma ihåg att den största konkurrenten på fiskmarknaden verkar bry sig om vilka fettsyror det finns i fisken. Man kan också funder på om man har någon nytta av att producera fisk som är annorlunda, kanske bättre och åtminstone lika bra, som den fisk andra producerar? Är kunden beredd att betala mer för detta mervärde? Det här kommer framtiden att utvisa, då vi ser hur konsumenterna reagerar om de överhuvudtaget reagerar på den diskussion som nu pågår. Det som är säkert är att detta diskuteras och kommer att diskuteras livligt. Då det gäller de hälsosamma fettsyrorna är den Finländska fiskodlaren ännu i ett gott läge. Alla de fiskfoder som Raisioagro producerar innehåller fortfarande fiskolja, även om andelen växtolja har ökat. Dessutom har vi i år lanserat en ny produkt Hercules LP Opti, som är ämnat att användas under den sista tiden före slakt, med vars hjälp man optimerar innehållet av de för oss människor viktiga och hälsosamma fettsyrorna i fisken. Till vår glädje har vi sett att största delen av de Finländska odlarna har gått in för Optiprogrammet. Med andra ord känner de också ansvar för att den inhemska regnbågslaxen fortsättningsvis skall vara hälsosam. Som representanter för foderindustrin ser vi detta som mycket viktigt, och därför rekommenderar vi också att alla skall utfodra enligt de rekommendationer vi ger för Opti-fodren eller något motsvarande, oberoende av vem som producerar fodret. Att den inhemska regnbågslaxen är av hög kvalitet är för oss en hjärtesak, och just precis en hjärtesak. Det slutliga ansvaret för detta ligger hos fiskodlarna. Tomi Kantola Päätoimittaja/Huvudredaktör Aqua Makasiini/Aqua Magasinet

4 AJANKUVA AQUA makasiini 2/13 NORJA - pieni, mutta suuri TEKSTI Tomi Kantola I KUVA NN_norden.org. NORGE - liten men stor TEXT Tomi Kantola I FOTO NN_norden.org. Väestöllisesti ja alueellisesti pieni Norja on jättimäinen meriruoantuottaja maailmanlaajuisestikin katsoen. Norjassa tuotetaan 11 kertaa enemmän merestä peräisin olevaa ravintoa kuin maaravintoa. Norjassa tuotetaan noin 3,5 miljoonaan tonnia meriperäistä ravintoa. Tästä määrästä jopa 1,1 miljoonaan tonnia, perkaamattomana painona, tulee viljellystä lohesta ja kirjolohesta, loput kalastuksesta. Kun vertaa lukua Norjan maalla tapahtuvaan eläintuotantoon on se 11 kertaa suurempi. Vuonna 2012 maalla tapahtuvan eläintuotannon määrä oli tonnia sisältäen liha- ja luupainon. Mielenkiintoista on myös se, että merituotannosta 90 prosenttia menee vientiin, kun taas kaikki maaeläintuotanto kulutetaan Norjassa. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana oli viennille kertynyt 26,9 miljardin Norjan kruunun arvo. Luku on 7,2 prosenttia suurempi kuin vuonna Lohen osuus tästä oli 17,4 miljardia ja nousua viime vuoteen 25 prosenttia. Myös kirjolohiviennin osuus kasvoi 24 prosenttia vastaavana aikana, ollen arvoltaan 197 miljoonaa kruunua. EU-maat ovat edelleen lohen tärkeimmät vientimaat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 68 prosenttia koko lohiviennin volyymista meni EU-alueelle. Ranska on suurin yksittäinen vientimaat tonnin osuudella. Puola on uusi ja vahvasti nouseva vientialue. Vienti sinne kasvoi viime vuodesta 12 prosenttia ollen tonnia ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Kirjolohta vietiin vastaavana aikana tonnia ja myös sen määrä kasvoi vuoteen 2012 nähden. Yleisesti ottaen kirjolohen vienti Itä-Eurooppaan on laskenut, mutta noussut EU-alueelle ja Aasiaan. EU:ssa suurimpia kirjolohen vastaanottajia ovat Puola ja Tanska. Lähde: NF Xpert Norge, som är litet både till ytan och population, är en jätte bland producenterna av marina livsmedel. I Norge är produktionen av marina produkter tio gånger större än produktionen av landproducerade livsmedel. I Norge produceras ca 3,5 miljoner ton marina livsmedel. Av detta är ca 1,1 miljoner ton lax och regnbågslax, räknat i orensad vikt, medan resten härstammar från fisket. Då man jämför med den mängd som produceras på land så är volymen marina livsmedel 11 gånger större. År 2012 var djurproduktionen ton, räknat som köttvikt, benen inkluderade. Intressant är också att 90 % av de marina produkterna går på export, medan det som produceras på land konsumeras inom landet. Under första halvåret av 2013 hade exporten samlat in 26,9 miljarder kronor. Siffran är 7,2 % höge än vad den var Laxens andel av detta var 17,4 miljarder, en ökning från förra året med 25 %. Också exporten av regnbågslax ökade med 24 %, för att uppgå till 197 miljoner kronor. EU-länderna är fortfarande de viktigaste exportländerna för norsk lax. Hela 68 % av laxexporten går till EU. Frankrike toppar listan bland länderna inom EU med ton. Polen är ett nytt stort exportland som är på kraftig frammarsch. Exporten till Polen ökade från föregående år med 12 % till ton under första hälften av året. Regnbågslax exporterades under motsvarande tid ton och också den mängden ökade jämfört med Exporten av Regnbågslax till Östeuropa har minskat något, medan den ökat till EU och till Asien. Inom Eu är Danmark och Polen de största mottagarländerna av regnbågslax. Källa: NF Xpert

5 Ajoneuvojen uudet kokonaispainot - vyöryvätkö jättirekat tiloille? Ajoneuvoyhdistelmien uudet kokonaispainot astuivat voimaan Uusi säädös mahdollistaa kuormakokojen kasvun auton uusintakatsastuksen jälkeen. Säädöksen voimaantulo saattaa muuttaa myös rahtitaulukkojamme. TEKSTI Pekka Ahonen Nykyiset 60 tonnin kokonaispainoiset yhdistelmät nousevat viiden vuoden siirtymäajalla 64 tonnin yhdistelmiksi. Tämän lisäksi määrätyillä muutoksilla ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saadaan nostettua 68 tai jopa 76 tonniin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen säädöksen voimaantuloa 40 tonnia rehua lastannut auto voisi tulevaisuudessa lastata 44, 48 tai huikeimmillaan jopa yli 50 tonnia rehua, jos vain auton tilat sen mahdollistavat. Todellisuudessa lopputulema tulee olemaan varsin kirjava, koska kantavuuden nousuun vaikuttaa muun muassa akseleiden määrä, tyhjäpaino ym. Huomioitavaa on myös se että yksikään ajoneuvo ei saa uusia painoja käyttöönsä ilman katsastusta. Katsastukseen tarvitaan lisäksi ajoneuvon maahantuojalta kirjallinen todistus siitä, että kyseinen ajoneuvo täyttää uusien painojen mukaiset määräykset. Jättirehuautojen määrään vaikuttaa myös luonnollisesti tällaisien kuormien vastaanottavien asiakkaiden määrä, minkälaisen tien takana asiakas asuu ja osuuko matkalle painorajoitettuja siltoja. Irtorehuissa autojen täyttöaste on myös merkittävä tekijä. Yleisin lokerokoko on 4 tonnia. Jatkossa tulisi siis suosia neljällä jaollisia toimituseriä, jotta lokerot olisivat mahdollisimman täynnä. Pudotuseräkokoihin mahdollisesti muutoksia Nykyinen rahtitaulukko on luonnollisesti rakennettu nykykokoisille autoille sopiviksi. Uudet superrekat saattavat myös muuttaa taulukoitamme. Rahtitaulukkomme maksipudotuserä on tällä hetkellä 30 tonnia ja irtorahdeissa 35 tonnia. Näitä tulisi luonnollisesti nostaa ja irtorahdeissa pudotusrajat olisi ehkä järkevää päivittää neljällä jaolliseksi. Miten tämä sitten käytännössä onnistuu onkin huomattavasti vaikeammin toteutettavissa. Irtorehutilalla oleva 6 tonnin siilo on auttamatta pieni 8 tonnin rehuerälle. Investoiko tila uuteen siiloon? Puretaanko loput suursäkkeihin? Haasteita riittää. Mietinnässä on myös ollut useiden purkupaikkojen kuormissa pudotusmaksu, joka olisi kiinteä. Pudotusmaksu tulisi jokaiseen pudotuserään toimituspaikasta laskettavan rahdin päälle ja olisi samanhintainen. Tiedotamme rahtiasioista myöhemmin asian edistyessä. Olivat muutokset minkälaisia tahansa on meille tärkeintä toimittaa rehut asiakkaalle oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. 5

6 AKTUELLT AQUA makasiini 2/13 Nya viktbegränsningar för fordon - Kommer det nu att rulla in jättelångtradare på gårdarna? De nya maximalviktbegränsningarna steg i kraft den Den nya förordningen innebär att man efter att bilen ombesiktats kan ta större laster. De nya gränserna innebär också att våra fraktpris kan förändras. TEXT Pekka Ahonen Med en övergångsperiod på 5 år, så höjs maximalvikten för fordonskombinationer från nuvarande 60 till 64 ton. Dessutom kommer man ytterligare med diverse förändringar på fordonet att kunna höja totalvikten ytterligare till 68 eller till och med till 76 ton. I praktiken innebär detta att en fordonskombination, som före förändringen kunnat lasta 40 ton, i framtiden kommer att kunnat ta en last på 44, 48 eller som allra mest hela 50 ton, bara det finns plats för detta. I praktiken kommer det dock att variera mycket, eftersom en ökad last kräver att bilen har fler axlar samt en viss minimi egenvikt mm. Man bör observera att ingen bil får ta större last innan den ombesiktats. För detta krävs att man av bilens importör får ett intyg som bestyrker att bilen klarar de nya viktbegränsningarna. Det kommer naturligtvis att vara avgörande för hur många kunder som har möjlighet att ta emot dessa jättebilar för hur vanliga de sist och slutligen blir. Detta avgörs i sin tur av eventuella viktbegränsningar på broar och vägar som kommer emot. Då det gäller lösfoder, så är det också viktigt att beställningen passar in så bilen fylls optimalt. Det vanliga är att ett fack rymmer 4 ton, vilket gör att man bör eftersträva att mängden av en viss sort skall vara divisibel med fyra, så facken är möjligast fulla. Eventuellt innebär detta prisförändringar i frakttabellerna för mindre beställningar Vår nuvarande frakttabell är anpassad till dagens fordonsstorlek. De nya super långtradarna kan innebära förändringar i tabellerna, eftersom den största leveransen för tillfället är 30 ton och för lösfoder 35 ton. Dessa kommer i framtiden att höjas och för lösfoder blir de nya tabellerna antagligen lämpligast om de också är divisibla med fyra. Hur det hela i praktiken skall gå att genomföra är nog en svårare nöt att knäcka. En gårdssilo som rymmer 6 ton är ohjälpligt för liten för en 8 tons leverans. Skall gården bara för detta investera i en ny silo? Skall det som blir över sättas i storsäck? Utmaningarna räcker till. Man har också diskuterat att ha en skild avgift för varje gång bilen stannar för att lossa. I så fall skulle detta vara en avgift som kommer ovanpå transportkostnaden och lika stor oberoende av mängden som lossas. Vi informerar er genast då det börjar klarna vilket system man ämnar införa. Oberoende vilka förändringarna blir, så är det viktigaste för oss att foderleveranserna kommer fram till kunderna i rätt tid och på ett kostnadseffektivt sätt. 6

7 Suursäkkiremontti edessä Kaudelle 2013 tekemämme uudistukset suursäkkilavoille ja itse säkeille eivät olleet riittäviä. Suursäkkejä kavennettiin uutta, aikaisempaa pienempää lavakokoa silmällä pitäen, mutta kavennustoimet eivät ole olleet riittäviä. Kaudelle 2014 tavoitteenamme on saada suursäkki lavalle täysin sopivaksi ja silti tukevaksi, kuljetuksen kestäväksi. Säkin reunojen ylitys on saatava niin pieneksi kuin se on mahdollista. Säkkien tilauserät ovat suuria ja siksi saattaa olla, että alkukaudesta 2014 käytössä on myös tämän vuoden säkkejä. Tiedotamme säkkiasiasta lisää kevään ensimmäisessä lehdessä. Storsäckarna får nytt format Tomi Kantola De ändringar och formatförbättringar som gjordes på storsäckar och lastpallar 2013 har visat sej vara otillräckliga. Vi gjorde säckarna smalare för att de bättre skulle passa på lastpallarna, men tyvärr så har det inte varit tillräckligt. Inför säsongen 2014 har vi som målsättning att storsäckarna skall passa precis på pallarna, utan att de för den skull skulle bli ostadigare att transportera. Säckarnas kanter skall alltså sticka ut så lite som möjligt över pallens kanter. Eftersom vi gör rätt stora säckbeställningar på en gång, kommer vi antagligen att ha kvar av de gamla modeller ännu i början av säsongen Vi meddelar mer om detta i vårens första kundblad Tomi Kantola Kuva / Foto Mika Remes 7

8 REHUT & RUOKINTA AQUA makasiini 2/13 Uutuustuotteista mahtavaa palautetta Toimme tänä vuonna kotimaisena rehuinnovaattorina poikkeuksellisen suuren määrän uutuustuotteita markkinoille. On mukava nähdä, että uutuuksiimme luotetaan, onhan niiden taustalla alan pitkä kokemus ja laaja tutkimustoiminta. Uutuusrehujen toimitusmäärät ovat olleet suurempia kuin itse uskalsimme odottaa. Vielä mukavampaa on se, että palaute tuotteista on ollut erittäin hyvää. Vita poikasrehut tulivat jäädäkseen Ehkä merkittävin rehu-uutuus oli poikasrehujen paluu tuotevalikoimaamme. Italialaisen Veronesin Vita pienpoikasrehut saapuivat varastoomme maaliskuussa. Alkukokeilujen jälkeen useat poikaslaitokset ottivat Vitarehut mukaan normaaliin rehustukseensa. Tämä kertoo siitä, että tuotteen ominaisuudet ja kasvatustulokset ovat olleet hyviä. Emme osanneet ensimmäisenä vuonna varautua näin suureen menekkiin ja rehut pääsivät syksyllä loppumaan varastostamme. Ensi vuonna menekin ennustaminen on helpompaa ja tavoitteenamme on pitää rehuja varastossa koko kauden. Raisioagron oman ja eri laitoksilla tehtyjen rehuvertailujen perusteella Vita rehut pärjäävät muille markkinoilla oleville rehuille. Tulokset ovat olleet vähintään yhtä hyviä kuin kilpailevilla tuotteilla ja juuri siksi rehujen menekki kasvoi kauden aikana. Allasominaisuuksia on kehuttu jopa muita paremmiksi muun muassa erittäin vähäisen veden pinnalle jäävän rasvakalvon osalta. Tämä edistää altaiden ja veden puhtautta. Useat kasvattajat kokivat, että rehujen kokovalikoima voisi olla laajempi. Vita 1 jälkeen kaivattiin lisävaihtoehtoa ennen siirtymistä Raision Respons 1,7 mm rehuun. Tähän on tulossa korjaus. Kaudelle 2014 Veronesi on lupautunut valmistamaan Suomeen 1,4 1,5 mm uutuusrakeen. Myös ruokintasuositusta tullaan täsmentämään alkustarttirehun suhteen. Vita 0,2 mm rehun käyttö muutaman päivän ajan saattaa olla järkevää, varsinkin jos halutaan maksimoida myös parven häntien mukaan lähtö. PROTECTION Vital Pro hyvinvointia kaloille Lähes 20 vuoden aikana erittäin suuren suosion saavuttaneet Vital-rehut uudistuivat ja rehujen nimeksi tuli Vital Pro. Rehussa otettiin käyttöön DSM Nutrition:in (valmistaa mm. vitamiineja, hivenaineita, väriaineita) Raisioagrolle räätälöimä kalan yleiskuntoa edistävä hyvinvointipaketti, joka sisältää: suuren määrän C-vitamiinia suuren määrän E-vitamiinia syöjäsolujen aktiivisuuteen vaikuttavaa beetaglukaania solujen jakaantumista kiihdyttäviä nukleotideja Käyttäjiltä saamamme palautteen mukaan Vital Pro:n vaikutukset näkyvät nopeasti ruokintajakson aikana ja osittain jo sen jälkeen. Yleisin huomio on kalojen pirtsakkuus ja jonkinlaisen yleisaktiivisuuden lisääntyminen. On myös tapauksia, joissa kalojen huonovointisuuteen ei ole löytynyt minkäänlaista selitystä, mutta Vital Pro:lla on kuitenkin pystyttä parantamaan kalojen hyvinvointia ja ruokahalua. Kesä 2013 oli vaihtelevien olosuhteiden osalta ainakin osittain vaikea kasvatusvuosi. Jälkiviisaus on helppoa, mutta voisi todeta, että kesän Vital Pro -jaksolle olisi ollut useilla alueilla paikkansa. Vital Pron osuus kokonaistoimituksistamme on suuri, yli 10 prosenttia, vaikka sitä käytetään vain jaksoittain ja vaikka sen tonnihinta on selvästi normaalirehua korkeampi. Tämä kertoo kasvattajien luottamuksesta rehuun ja myös sen toimivuudesta. Korkeampi tonnihinta tuloutuu takaisin parempien tuotantotulosten kautta. 8

9 Hercules LP ΩPTI rasvahappo-optimointiin Kasviöljyjen käyttö on lisääntynyt merkittävästi maailman lohikalojen rehuissa ja näin myös Suomessa. Sen käytön lisääntymisen myötä kalan sisältämien meille ihmisille terveellisten ja tärkeiden rasvahappojen sisältö muuttuu, koska kalalle niiden lähteenä toimivat pääasiassa meriperäiset rasvat. Hercules LP Optilla kyseiset rasvahapot saadaan takaisin meille ihmisille terveelliselle tasolle, koska rehu sisältää todella suuren määrän kalaöljyä. Rehu on tarkoitettu käytettäväksi kasvatuksen viimeisen 500 lisäkasvugramman aikana. Olemme aloittaneet kuluvan kauden aikana eri rehujen ja kalojen rasva- ja rasvahappoanalyysit eri laitoksilta. Kuten oli odotettua, voimme jo nyt todeta, että ravinto vaikuttaa kalojen koostumukseen. Siksi suosittelemme ehdottomasti Hercules LP Opti ohjelman noudattamista kaikille ruokakalaa tuottaville kalanviljelylaitoksille. Silver Pro - siikojen jytky Myös siikarehut kokivat uudistuksen Silver Pron myötä. Rehujen tehoa ja sulavuutta lisättiin nostamalla rehujen kalajauhomäärää ja vähentämällä vehnän osuutta. Rehujen valkuais- ja rasvamäärä nousi entisiin Silverrehuihin verrattuna. Vastaavasti hiilihydraattimäärä aleni. Pääasiallisena kasvivalkuaislähteenä toimii soijatiiviste, joka on todettu myös siialle erinomaiseksi raaka-ainelähteeksi. Tehojen lisääntymisen myötä ruokintamääriä tulisi alentaa. Samalla isojen siikojen kohdalla ruokintakertoja voi vähentää, jolloin kaloille annetaan ruokintakertojen välillä enemmän aikaa rehujen sulatukselle. Silver Pron käyttöönottaneiden ja sen ideologian sisäistäneiden laitosten palautteen mukaan paluuta entiseen ei ole. Silver Pro -rehut ovat askel kohti täydellistä siikarehua. Silver RC siikojen kiertovesirehut ovat Silver Pron kaltaisia rehuja joihin on lisätty muun muassa veden puhtauteen vaikuttavaa erikoisravintokuitua. CIRCUIT FOR RECIRCULATION Circuit kasvattaa ja puhdistaa Circuit rehut ovat kuhien ja sampien kiertovesikasvatukseen tarkoitettuja rehuja. Suuren kalaperäisten raakaaineiden ansiosta ne poikkeavat merkittävästi muista markkinoilla olevista kuha- ja sampirehuista. Lisäksi rehut sisältävät erikoisravintokuitua, jolla pystytään vaikuttamaan muun muassa ulosteen koostumukseen ja kalojen suoliston kuntoon. Rehut ovat jatkuvassa käytössä kotimaisilla kiertovesilaitoksilla ja niistä saatu palaute on erittäin hyvää, kehitys- tai muutosehdotuksia ei ole tullut esille. Rehut ovat periteisiin kuha- ja sampirehuihin nähden korkeaenergisiä mikä pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon ruokinnassa. Rehujen ideana on maksimoida kasvu ja vähentää rehunkäyttöä mikä puolestaan edistää allashygieniaa ja veden puhtautta. Palautteen perusteella voidaan todeta, että tavoitteissa on onnistuttu erittäin hyvin, muutos perinteisiin rehuihin verrattuna on merkittävä. Tomi Kantola 9

10 FODER & UTFODRING AQUA makasiini 2/13 Fantastisk respons på våra nya produkter I år har vi som inhemsk foder innovatör lanserat ovanligt många nya produkter på fodermarknaden. Det är glädjande att kunna konstatera att man litar på våra nya produkter, de är ju resultatet av ett långt utvecklingsarbete och mycket forskning. Volymerna av dessa produkter har överskridit våra egna förväntningar, och ännu mer glädjande har det varit att få all den positiva respons som vi fått. Vital yngelfodren är här för att stanna Den största nyheten har säkert varit att vi igen har yngelfoder i vårt sortiment. De första leveranserna av de Italienska Vita-fodren från Veronesi fick vi i mars, och efter att försiktigt ha testat den nya produkten, var det många yngelodlare som fortsatte med Vita som sitt huvudsakliga foder. Detta bevisar att fodren är synnerligen funktionsdugliga och ger fin tillväxt. Vi hade inte förväntat oss att efterfrågan redan det första året skulle vara såhär stor, varför Vita fodren mot slutet av säsongen tillfälligt tog slut i vårt förråd. Inkommande år skall det redan vara lättare att förutspå efterfrågan och målsättningen är naturligtvis att vi hela tiden har dessa produkter i lager. I de jämförelser vi själva och våra kunder gjort på sina odlingar, klarar sej Vita fodren synnerligen väl i konkurrensen med alla andra foder som finns på marknaden. Resultaten har varit minst lika bra som det man kan uppnå med foder från andra tillverkare, vilket ju också var orsaken till att efterfrågan ökade ju längre fram i säsongen vi kom. Vad gäller fodrens egenskaper i bassängerna har man tillochmed skrutit med att Vita fodren är mycket bättre, bland annat för att det bildas så lite fettfilm på ytan i bassängen. Detta gör i sin tur att vattenkvaliteten och hygienen hålls på en bättre nivå. Det var många odlare som efterlyste ett större storlekssortiment. Efter Vita 1 önskade man ännu en storlek före man fortsätter med Raisios 1,7 mm. Detta kommer nu att korrigeras, och inför säsongen 2014 har Veronesi lovat att producera en mellanstorlek som är 1,4-1,5 mm. Också utfodringsrekommendationerna kommer att preciseras för startfodren. Vi rekommenderar att man inleder startutfodringen av regnbågsyngel med Vita 0,2 mm under några dagar, speciellt om man önskar att också svansen skall hänga med i starten. PROTECTION Vital Pro hälsa för fiskarna Vital fodren som under nästan 20 år blivit mycket populära, förnyades, och det nya namnet blev Vital Pro. Vi tog i bruk ett paket som DSM (producerar bland annat vitaminer, mineraler och färgämnen) tagit fram speciellt för Raisioagro. Paketet som förstärker fiskarnas allmänna kondition, består av: En stor mängd C-vitamin En stor mängd E-vitamin Betaglukaner som aktiverar immunförsvarets ätarceller Nukleotider som behövs när celldelningen är som snabbast Enligt den respons vi fått av er användare, så ser man redan under utfodringsperioden den första effekten och också genast då kuren avslutats. De vanligaste kommentarerna är att fiskarna verkar piggare och allmänt aktivare. Det har också berättats, att fisk som allmänt taget inte verkat riktigt normal, även om någon direkt sjukdom inte heller kunnat påvisas, har fått en bättre aptit och återhämtat sej då de matats med Vital Pro. Säsongen 2013 var en utmanande säsong med mycket varierande och tillfälligt besvärliga tillväxtförhållanden. Det är alltid lätt att vara efterklok, men vi kan konstatera att det nog hade varit på sin plats med en Vital Pro kur på de flesta lokaliteter i Finland. Vital Pro utgör en mycket stor del av den totala mängd foder som vi levererar, över 10 %, trots att det endast används i kurer och trots att priset per ton är högre. Detta bekräftar också att fodret fungerar och att odlarna har förtroende för produkten. Det högre foderpriset får man tillbaka som ökad produktion och via lägre totala produktionskostnader. 10

11 Silver Pro, en jytky för sik Också sikfodren förnyades, och detta genom Silver Pro. Effekten och smältbarheten förbättrades genom att vi ökade mängden fiskmjöl och minskade främst på mängden vete. CIRCUIT FOR RECIRCULATION Hercules LP ΩPTI, optimerar fettsyresammansättningen Användningen av vegetabiliska fetter i fiskfoder har kraftigt ökat i världen och också här i Finland. Då andelen vegetabiliska fetter ökar innebär det att mängden av de för oss människor hälsosamma fettsyror i fisken kommer minska, eftersom fisken måste få dessa med födan och den enda källan för dem är marina fetter. Med Hercules LP Opti får man de för oss viktiga fettsyrornas mängd i fisken på en önskvärd nivå, eftersom detta foder har ett mycket högt innehåll av fiskolja. Fodret är ämnat att användas under den sista tillväxtperioden före slakt, alltså då fisken växer de sista 500 grammen. Vi har under säsongen följt upp och analyserat innehållet av fett och fettsyror i olika foder och fiskar från olika odlingar. Som väntat har vi sett hur fodrets fettsyreinnehåll återspeglas i fisken. Därför rekommenderar vi också att alla matfiskproducenter absolut skall följa våra rekommendationer med Opti programmet. Protein och fetthalten höjdes jämfört med de gamla Silver fodren, och samtidigt minskade mängden kolhydrat. Som huvudsaklig vegetabilisk proteinkälla har vi sojaprotein, som visat sej vara en utmärkt råvara för sik. Då styrkan ökar skall mängden minskas. Samtidigt kan man minska på antalet måltider per dygn för de stora sikarna, på så sätt får fisken mer tid att smälta födan. Enligt de odlingar som nu gått inför Silver Pro och dess ideologi, finns det inte något skäl att återgå till det gamla konceptet. Silver Pro är ett steg mot det perfekta sikfodret. Silver RC recirkulationsfoder för sik är ett foder ned samma bas som Silver Pro men med en tillsats av specialnäringsfiber som gör att vattnet hålls klarare i bassängerna. Med Circuit odlar man rent Circuit familjens foder är ämnade för recirkulationsodling av gös och stör. Tack vare det mycket stora innehållet av fiskmjöl skiljer de sig markant från andra gös- och störfoder på marknaden. Fodren har också en tillsats av specialnäringsfiber, med vars hjälp avföringen hålls fast och samtidigt förbättras fiskarnas tarmhälsa. Fodren används hela tiden på recirkulationsodlingar i Finland och responsen vi fått är mycket god, inga förbättrings eller förändringsförslag har kommit till vår kännedom. Fodren har, jämfört med andra produkter på marknaden, ett högt innehåll av energi, vilket bör beaktas vid utfodringen. Idén med fodren är att maximera tillväxten och minska på mängden foder som används, för att på så sätt få renare vatten i bassängerna och en bättre hygien. På basen av den feedback vi fått, så kan man säga att vi lyckats mycket väl med detta, förändringen jämfört med de tidigare använda produkterna är märkbar. Tomi Kantola 11

12 REHUT & RUOKINTA AQUA makasiini 2/13 Ruokintakokeen tuloksia - siian ruokintataulukoiden tarkkuus Siian ruokintataulukot eivät ole yhtä kehittyneitä kuin kirjolohen. Osittain siksi siikaa ruokitaan yleisesti tuntuman ja kalan ruokahalun mukaan ja annokset ovat helposti runsaat. Voitaisiinko taulukoiden suosituksia ja annoksia laskea? TEKSTI Olle Lerche, Anu-Emilia Niinikorpi ja Susanna Airaksinen I KUVA Pekka Tuuri Toimme tänä vuonna markkinoille uuden aikakauden siikarehun Silver Pro:n. Rehu on tehokkaampi kuin aikaisemmat, koska sekä valkuaisettä rasvapitoisuutta on lisätty, samalla kun valkuaisen ja rasvan keskinäinen suhde säilyy entisellään. Käytännössä tämä tarkoittaa rehussa hyvin sulavien raaka-aineiden osuuden nousua heikommin sulavien laskiessa. Koska rehujen tehot nousivat, voitaisiinko niiden annostusta laskea? IIktyonomiopiskelija Anu-Emilia Niinikorpi teki RKTL:n Paraisten koetiloissa talvella aiheesta opinnäytetyön, joka valmistuu kevään 2014 aikana. Tässä esitämme muutamia alustavia tuloksia tästä työstä. Kokeen taustoja Koe suoritettiin Paraisten kiertovesiyksikössä tasaisessa 16 o C:een lämpötilassa kahdella eri siikakannalla. Lämpötilaa voidaan pitää siian huippukasvuja ajatellen jopa alhaisena. Kaloina käytettiin RKTL Tervosta lähtöisin olevia vaellussiikoja ja Saaristomereltä pyydettyjen emokalojen jälkeläisiä Ammattiopisto Livialta. Ruokinnan pohjana käytettiin Raisioagron luonnonolosuhteisiin tehtyä siian ruokintataulukkoa (100 %). Taulukko on peräisin Siika projektin ajoilta, jonka jälkeen sitä on päivitetty kerran. Koeryhmiä muodostettiin neljä ja kustakin ryhmästä tehtiin kolme tois- toa, jolloin kaloja oli yhteensä kahdessatoista altaassa. Ryhmät olivat seuraavanlaiset: Saaristosiika, jota ruokittiin 50 % rehutaulukon suositusannoksesta (Saa50) Saaristosiika, jota ruokittiin 70 % rehutaulukon suosittelemasta (Saa70) Vaellussiika, jota ruokittiin 50 % rehutaulukon suosittelemasta (Vae50) Vaellussiika, jota ruokittiin 70 % rehutaulukon suosittelemasta (Vae70) Kalojen lukumäärä altaassa oli 50 kappaletta. Kalat laskettiin ja punnittiin massapunnituksella siirron yhteydessä. Saaristosiikojen keskipaino oli kokeen alussa 230 grammaa ja vaellussiikojen 150 grammaa. Kalat punnittiin kokeen aikana ja sekä kokeen lopussa 7.1. Kokeen aikana kuoli yksi kala. Punnituksia edelsi aina noin 5 vuorokauden paasto, jolla on luonnollisesti punnituksien lisäksi kasvatustuloksia heikentäviä vaikutuksia. Kasvuja tulisikin ehkä tarkastella punnitusten välillä eikä niinkään koko kokeen aikaisina. Esitetyt päivittäiset kasvut (Sgr %) on esitetty ruokintapäiville laskettuna. Alhaisia rehukertoimia ja hyvää kasvua Keskipainon kehitys ei näyttänyt tässä kokeessa olevan merkittävästi riippuvainen siikakannasta (kaavio 1). Saaristosiiat, jotka saivat 50 % taulukon suosittelemasta rehumäärästä, kasvoivat 223 grammasta 385 grammaan (lisäkasvu 162 grammaa). Vaellussiiat, jotka saivat 50 % taulukon suosittelemasta rehumäärästä, kasvoivat 153 grammasta 280 grammaan (lisäkasvu 127 grammaa). Taulukon määrästä 70 % saaneet siiat kasvoivat seuraavasti: saaristosiika 224 grammasta 464 grammaan (lisäkasvu 240 grammaa) ja vaellussiiat 148 grammasta 354 grammaan (lisäkasvu 197 grammaa). Kasvu oli koejakson aikana nopeinta vaellussiialla, jota ruokittiin 70 % taulukon suosittamasta (kaavio 2). Nopeus korostui kokeen alussa ja tasaantui samankaltaiseksi saaristosiian (Saa70) kanssa kokeen edetessä. Tämä on selitettävissä vaellussiian pienemmällä lähtöpainolla. Päivittäiset kasvunopeudet hidastuvat kaikissa ryhmissä kalojen kasvaessa. Rehukerroin jäi kaikilla ryhmillä tarkastelujaksolla alle yhden (kaavio 3). Alhaisimmat rehukertoimet saavutettiin vaellussiialla. Myös rehukerroin heikkenee, kun kala kasvaa. Kalan nopea kasvu ja hyvä rehukerroin kertovat rehun hyvästä hyödyntämisestä kasvuun. Ruokinnan tulisipysyä jonkin verran rajoitettuna ettei rehua kulu yliruokintaan. Etenkin pienellä kalalla 50 %:n ruokinnalla kasvusta joudutaan tinkimään ja suurin osa rehusta hyödynnetään kalan perusaineenvaihdunnan turvaamiseen, mikä rajoittaa päiväkasvua. 12

13 Raisioagron tulkinta tuloksista Kokeen tulokset osoittavat, että siian ruokintasuosituksia voidaan laskea nykyisestä, ainakin kokeessa kasvatetulla kasvuvälillä ja tasaisen lämpötilan olosuhteissa. Todennäköisesti laajemminkin? Olemassa olevan taulukon käyttö nykyisellään johtaa varmasti yliruokintaan. Kokeen tuloksia puoltava myös käytännön kasvatuksessa saadut hyvä tulokset, jotka ovat perustuneet rajoitettuun ruokintaan ja ruokinnan jaksottamiseen, ei jatkuvaan tuputtamiseen. Koeolosuhteet olivat tasaiset. Luonnon olosuhteissa kala joutuu sopeutumaan vaihteleviin olosuhteisiin, jolloin ruokintamäärien pitäisi olla vallitseviin olosuhteisiin täsmäytettyjä. Vaihtelevissa olosuhteissa yliruokinnan riski kasvaa ja myös siitä aiheutuvat riskit kasvavat. Tämäkin puoltaa hallittua, ruokkijan päätöksiin perustuvaa ruokintaa, ei ruokahalun mukaista ruokintaa. Tulokset kertovat myös siian hyvästä rehunhyödyntämiskyvystä. Siialla on mahdollista päästä yhtä alhaisiin rehukertoimiin kuin kirjolohella, vaikka usein väitetään toista. Hyvä kasvu ja alhainen rehukerroin kertovat myös uuden rehun reseptin toimivuudesta ja rehuun sisältyvästä hyvästä kasvatuspotentiaalista. Rehu on myös ympäristöystävällinen vaihtoehto, kalaperäisten raaka-aineiden määrän lisääntymisestä huolimatta, koska sillä on mahdollista saavuttaa aikaisempaa alhaisempia rehukertoimia. Keskipaino (g) SGR % Rehukerroin Kaavio 1. Keskipainon kehitys. Punnitukset / / / Saa Saa Vae50 50 Vae Kaavio 2. Kasvunopeudet (specific growth rate) kokeen aikana 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 saa50 saa70 vae50 vae70 Kaavio 3. Rehukertoimet ryhmittäin 1 0,95 0,9 0,85 0,8 0,75 saa50 saa70 vae50 vae70 13

14 FODER & UTFODRING AQUA makasiini 2/13 Resultat från ett utfodringsförsök - Noggrannheten i utfodringstabellerna för sik Utfodringstabellerna för sik är inte lika väl utvecklade som tabellerna för regnbågslax. Det är delvis därför som sik ofta utfodras lite på känn och enligt aptit och då kan fodergivan lätt bli lite i överkant. Kunde man alltså sänka rekommendationerna lite? TEXT Olle Lerche, Anu-Emilia Niinikorpi och Susanna Airaksinen I FOTO Pekka Tuuri Vi lanserade i år en ny generation av sikfoder, Silver Pro. Fodret är mycket effektivare än tidigare, eftersom både protein och fetthalt har höjts, medan förhållandet mellan dessa är oförändrat. I praktiken innebär det också att andelen råvaror med en god smältbarhet ökat på bekostnad av de sämre. Eftersom effekten i fodren ökat, så kunde man kanske minska på mängden? Iktyonomstuderande Anu- Emilia Niinikorpi utförde i VFFI:s utrymmen under vintern den praktiska delen av sitt specialiseringsarbete, som blir färdigt under våren Vi presenterar här några preliminära resultat från försöket. Bakgrund Försöket utfördes i en recirkulationsodling i Pargas där temperaturen hölls på konstant nivå, 16 grader, vilket kan anses vara lite under sikens tillväxtoptimum. I försöket hade man två olika stammar av sik, vandringssik som härstammade från VFFI:s rasförädlingsanläggning i Tervo, samt yngel som man fick från yrkeinstitutet Livia och som härstammade från moderfiskar som fångats i skärgårdshavet. Som utgångsläge för utfodringen använde man sej av Raisioagros fodertabell som utarbetats för odling under naturliga temperaturförhållanden. Tabellen härstammar från sik-2005 projektet, och tabellen har en gång uppdaterats sedan dess. Man skapade fyra grupper och av varje grupp hade man tre replikationer, vilket alltså gav totalt tolv grupper. Grupperna var följande: Skärgårdssik, som utfodrades med 50 % av fodertabellens rekommendation ( Saa50) Skärgårdssik, som utfodrades med 70 % av fodertabellens rekommendation (Saa70) Vandringssik som utfodrades med 50 % av fodertabellens rekommendation (Vae50) Vandringssik som utfodrades med 70 % av fodertabellens rekommendation (Vae70) Antalet fiskar var 50 st i varje grupp. Fiskarna vägdes den i samband med förflyttningen till bassängerna. Under försöket vägdes fiskarna den och 3.12 samt då försöket avslutades den 7.1. Under försöket dog en fisk. Före vägningarna hölls fiskarna utan utfodring i fem dygn, vilket naturligtvis innebär en försämrad tillväxt. Den specifika tillväxten (SGR) är beräknad för de dagar som fiskarna utfodrats. Låg foderkoefficient och god tillväxt Det verkar inte som om sikarnas ursprung, dvs stam, märkbart skulle inverka på tillväxten (figur 1). Skärgårdssikarna som utfodrades med endast 50 % av tabellvärdet, växte från 223 gram till 385 gram (tillväxt 162 gram). Vandringssikarna som fick 50 % av tabellens värde växte från153 gram till 280 gram (tillväxt 127 gram). De fiskar som utfodrades med 70 % av tabellvärdet växte enligt följande: Skärgårdssik från 224 gram till 464 gram (tillväxt 240 gram) och vandringssikarna från 148 gram till 354 gram (tillväxt 197 gram). Tillväxten under försöksperioden var snabbast för vandringssiken som matades med 70 % av tabellvärdet (figur 2). Tillväxten för denna grupp jämfört med skärgårdssikarna (Saa 70 %) var snabbast i början och jämnade sedan ut sej mot slutet, vilket delvis kan förklaras med att de hade en lägre medelvikt i början av försöket. Den dagliga tillväxten blev långsammare för samtliga grupper an efter vad fiskarna växte. Foderkoefficienten blev för alla grupper i alla perioder under 1 (figur 3). De lägsta foderkoefficienterna fick vandringssiken. Foderkoefficienten stiger ju större fiskarna blir. Den snabba tillväxten och fina foderkoefficienten visar att siken mycket bra kan utnyttja fodret. Utfodringen bör hålls lite begränsad så att allt foder säkert äts upp. Då det gäller de mindre fiskarna blev tillväxten lägre i grupperna med 50 % utfodring, eftersom en större del av fodret användes för fiskarnas basmetabolism, vilket också ledde till en lägre daglig tillväxt. Raisioagros tolkning av resultaten Resultaten visar att man kan minska på rekommenderade utfodringsmängder, åtminstone i de fall där 14

15 temperaturen hålls på en konstant nivå och med den storlekens fiskar som vi hade i försöket. Troligtvis också mer allmänt taget? Att exakt följa den tabell som idag finns, leder med största sannolikhet till överutfodring. De resultat som man fick i försöket stöds också av de resultat man fått i praktisk odling, då man begränsat utfodringen och inte utfodrat jämt under hela dagen utan i portioner. Förhållandena under försöket var jämna. Under naturliga omständigheter måste fiskarna acklimatisera sej till varierande förhållanden, och då bör också utfodringen vara mer preciserad. Under naturliga förhållanden är också risken för överutfodring större, vilket också gör att en kontrollerad och försiktig utfodring som är baserad på odlarens beslut mer än fiskarnas aptit kan rekommenderas. Resultaten visar också att siken har en god förmåga att tillgodogöra sej näringen i fodret. Man kan alltså komma ner i foderkoefficient till ungefär samma nivå som för regnbågslax. En god tillväxt och låg foderkoefficient vittnar också om att det nya receptet fungerar och att det också har en mycket god tillväxtpotential. Fodret är också ett miljövänligare alternativ, även om andelen marina råvaror är högre än tidigare, eftersom foderkoefficienten blir lägre. Figur 1. Medelviktsutvecklingen under försöket, uppvägningar / / / Foderkoefficient SGR % Medelvikt (gr) Saa Saa Vae50 50 Vae Figur 2. Tillväxthastighet (specific growth rate) under försöket 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 saa50 saa70 vae50 vae70 Figur 3. Foderkoefficienterna för de olika grupperna 1 0,95 0,9 0,85 0,8 0,75 saa50 saa70 vae50 vae70 15

16 ALTAAN REUNALTA AQUA makasiini 2/13 Tuotamme nopeakasvuista täysnaarasparvea asiakkaidemme toivomuksesta. TERHOTAMMI 20 VUOTTA - ihmisikä uuden lajin oppimiseen 16

17 Siian intensiiviljelyn pioneereihin lukeutuva Terhontammi Oy täytti syyskuussa 20 vuotta. Omistaja Terho Roponen on kehittänyt toimintaansa asiakasta kuunnellen. Siksi yritys on kehittynyt merkittäväksi siian poikastuottajaksi Suomessa. TEKSTI JA KUVAT Tomi Kantola 17

18 ALTAAN REUNALTA AQUA makasiini 2/13 Terho Roposen alkuinnostus siikaan on peräisin jo 1980-luvun alusta. Tuolloin Terho oli kahden kesän ajan tekemässä tutkimusta siian luonnonravintolammikkoviljelystä Inarissa Veikko Sarren lammikoilla. Toisena merkittävänä alkusysäyksenä voidaan pitää puolalaisen professori Kondrad Dabrowskin Kuopion yliopistolla pitä- miä luentoja siian viljelystä. Luentojen lisäksi oppia haettiin Puolan vierailuilla. Puolassa käytettiin viljelyssä elävää ravintoa, josta Terho kuitenkin halusi päästä eroon, eli hänen ajatuksissaan siinsi jo silloin siian intensiiviviljely ilman elävää luonnonravintoa. Jokainen ongelma on uusi mahdollisuus tutkimukseen. Siika on haastava, mutta erittäin hieno viljelykala. Roponen on siian viljelyn pioneereja luvun alussa Terho teki Kuopion yliopistolla kuivarehuun pohjautuvia intensiiviviljelykokeita, jotka myöhemmin johtivat laajan siikojen poikastuotannon aloittamiseen. Asiaa oli tosin jo aiemminkin tutkittu mm. Yliopiston, Kuopion kaupungin ja Vesipiirin yhteishankkeena, mutta heikommin tuloksin. - Kyllä ensimmäiset kymmenen vuotta menivät vähän kuin hukkaan, koska siialle sopivaa rehua ei ollut olemassa. Vasta kun ensimmäiset kunnolliset siikarehut tulivat markkinoille, oli olemassa edellytykset laajemmalle siian laitoskasvatukselle. Vaikka olen touhunnut siian kanssa jo yli 20 vuotta, silti joka vuosi tulee vastaan uusia haasteita, joita ei ennen ole kohdattu. Siksi väitänkin, että uuden kasvatuslajin niksien oppimisessa menee herkästi ihmisen ikä, kertoo Terho Roponen. Oma yritys 1993 Usko siianviljelyn onnistumiseen ja omiin kykyihin innostivat Terhon oman perheyrityksen perustamiseen. Alkuperäinen yrityksen nimi, Savon Vesi- ja Lohiviljely Oy, aiheutti kuitenkin sekaannuksia kunnallisten vesilaitosten ja vesiosuuskuntien (vrt. Savon Vesi) toiminnan kanssa ja niinpä yrityksen nimeksi tuli v Terhontammi Oy. Nimi viittaa paitsi omistajan etunimeen, myös Kuopion eteläpuolella sijaitsevaan Tammi-nimiseen tekolampeen, jossa Terho kalasteli koulupoikana. Yritys tuotti lähes kymmenen vuoden ajan siikojen ohella myös kirjolohta, mutta sen jälkeen pelkästään siikaa. Nykyisin Terhontammen vuotuinen lisäkasvulupa on noin 80 tonnia, sisältäen myös Siikapaja Oy:n tuotantoluvan, jonka osaomistaja Terhontammi on. Toisena omistajana Siikapajassa toimii Hannu Laukkanen, joka vastaa Varpaisjärvellä sijaitsevan tuotantoyksikön toiminnasta. Siikapaja tuottaa siianpoikasia yksinomaan Terhontammen poikasmateriaalista. Siian merikasvatuksen pioneerit ostivat jo 1990-luvulla vuosittain siian poikasia Terholta. Uskallankin väit- 18

19 tää, että Terho on Suomessa yksi siianpoikasten intensiiviviljelyn edelläkävijä. Kala jalostuu kaiken aikaa Kuten pioneerien toiminnalle on yleistä, myös Terholle on ollut tärkeää kehittää toimintaa jatkuvasti. - Kaikki lähtee asiakkaitteni tarpeista, joita kunnioitetaan ja joiden toteuttamiseen tähdätään. Tuotantokierron nopeus ja myöhäinen sukukypsyys ovat olleet asiakkaideni toivelistan kärjessä. Siksi tuotamme nykyään kaloja vain täysnaarastekniikkaa hyödyntäen. Tuotantotekniikan kokeilu aloitettiin eläinlääkintäviranomaisten valvonnassa jo yli kymmenen vuotta sitten. Kehityksessä on onnistuttu hyvin, sillä viljelyyn jalostamani kanta ei kude vielä kolmantena kasvatusvuotena, vakuuttaa Roponen. Terhontammen omista emoista on menossa jo viides valintasukupolvi. Täysnaarasparvet ovat Terhon mielestä yksi taloudellisesti kannattavan siianviljelyn elinehto. Kun kollipojat ovat parvesta pois, säilyy parvessa rauha ja sopusointu. Myöhäisen sukukypsyyden ansiosta kalat myös kasvavat tuotantokiertonsa loppuun asti, sillä kuteva tai siihen valmistautuva siika lopettaa syömisen todella aikaisin. - Koko toimintamme ajan on myös tuottamamme kalan yksilökoko kasvanut. Jatkokasvattajat haluavat nopeuttaa tuotantokiertoaan ja samalla vähentää merikasvatuksen riskejä. Nykyisin toimitammekin asiakkaillemme rokotettuna ja lajiteltuna myös grammaisia poikasia. Pääosa tuotannosta näyttäisi jatkossakin painottuvan yhä enemmän yli 100 grammaisiin nopeakasvuisiin siikoihin. Kun jatkokasvattaja osaa työnsä ja olosuhteet ja rehu ovat kohdallaan, saa tällaisesta alkumateriaalista yhdessä kesässä perkuukokoisen siian. Herkkä mutta sopeutuva kala Kuten tämäkin haastattelu kertoo, on siikaa kasvatettu Suomessa jo pitkään. Silti sen kasvatukseen ja saavutettaviin kasvu- ja rehukerrointuloksiin liittyy kummallisia uskomuksia ja epäilyjä, usein negatiivissävyisiä. Usein todetaan, että siialla ei saavuteta kirjolohen veroisia rehukertoimia, siika vaatii erittäin lämpimiä olosuhteita ja siika syö kausiluonteisesti. Terholla on oma näkemyksensä siian käyttäytymisestä kasvatuskalana. - Siika on kaikin puolin kirjolohta herkempi kasvatuslaji. Se kyllä sopeutuu hetkellisesti korkeisiin, jopa 28 asteen lämpöihin, mutta happea tämäkin eläin vaatii, ja sen kasvattajat helposti unohtavat. Siian hapentarve kasvaa erityisen voimakkaasti yli 20 o C:n lämpötiloissa, jolloin hapen riittävyys muodostuukin viljelyn pullonkaulaksi. Siika on myös huomattavasti kirjolohta herkempi yliruokinnalle. Se voi lopettaa syömisen yliruokintajaksojen jälkeen pitkäksikin aikaa. Jos yliruokintavaiheessa happitasot käyvät samanaikaisesti alhaisella tasolla voi niin sanottuja luusereita syntyä tuotantokierron myöhäisessäkin vaiheessa. Vähintään grammaiset siiat eivät myöskään tarvitse, yleisen uskomuksen vastaisesti jatkuvaa ruokintaa. Yksi tai kaksi tehokasta ruokintajaksoa vuorokaudessa riittää hyvin, se on kokeiltu useaan kertaan. Kun kuuntelee siika-ammattilaisen mielipiteitä siian ruokinnasta ja viljelyvaatimuksista huomaa, että ne eivät periaatteiltaan eroa paljoakaan kirjolohen vastaavista. Juuri tämän johdosta olemme Raisioagrossa suositelleet siian ruokintarytmiin ja rehuannosteluun samanlaista tarkkuutta kuin kirjolohella. Siika on todella herkkä yliruokinnalle. Raision rehuista tiedät, mitä ostat. Raisiolaista evästä jatkossakin? Terho on aina ollut siian rehujen suhteen kokeileva ja tutkiva. Tähän on antanut hyvän pohjan avoin yhteys alan tutkijoihin Suomessa ja ulkomailla. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin menneet pääosin Raisioagron eväillä. - Ravinto ja siinä olevat muutokset näkyvät herkästi siiassa. Siksi minua miellyttää Raision tapa tuottaa rehuja minimaalisilla reseptimuutoksilla. Toisin sanoen, kun keväällä teet ostopäätöksen, tiedät koko kasvatuskauden mitä ostat. Raisiolta markkinoille tulleet Silver Pro siikarehut olivat ehdottomasti oikea askel paremman siian rehun suuntaan. Silti uskon, että täysin valmista siikarehua meillä ei vieläkään ole. Rehut tulevat kehittymään vielä nykyisestä, kuten kirjolohirehutkin ovat alan vaatimusten seurauksena kehittyneet. - Siika on hieno kotimainen kasvatuskala, joka on ansainnut sille kuuluvan arvostuksen herkullisen ruuan raaka-aineena. Siian viljelytekniikassa (mm. kiertovesikasvatus) ja rehuissa tapahtuu varmasti vielä paljon kehitystä. Uusien innovaatioiden hyödyntäminen kuitenkin edellyttää sitä, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Toivoisinkin, että kalan tuottajahinta pysyisi tuotannon mahdollisesti kasvaessakin sille kuuluvalla tasolla, kuitenkin siten, että siika voi kuulua myös tavallisten suomalaisten perheiden ostoskoriin, edes viikonloppuisin! Kaupalla on varmaankin mahdollisuuksia vaikuttaa omalta osaltaan tähän kehityskulkuun. Toisaalta täytyy uskoa markkinatalouden lakien vaikuttavan siten, että rehunvalmistajat, kuten Raisioagro pystyvät jatkossakin tarjoamaan tuottajille rehuja, joilla pärjätään kasvavien tuotantokulujen paineessa, tuumaa Terhotammen omistaja Terho Roponen alan tulevaisuudesta. Kuva: Pekka Tuuri 19

20 VID KASSKANTEN AQUA makasiini 2/13 Vi producerar snabbväxande honfisk stim, såsom våra kunder önskar. TERHOTAMMI 20 ÅR - En mansålder för att lära sej en ny art 20