PEDERSÖRE KOMMUN. Kommunstyrelsen PROTOKOLL Sammanträdestid: Fredagen den 27 mars 2015, kl Kommungården, Bennäs

Transkript

1 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunstyrelsen PROTOKOLL Sammanträdestid: Sammanträdesplats: Beslutande Fredagen den 27 mars 2015, kl Kommungården, Bennäs Ersättare Sandberg, Henrik Lindfors, Ralf Back, Eivor Eriksson, Roger Finne, Per-Erik Forsblom, Greger Forsström-Fellman, Anette Holmäng, Johanna Pettersson, David Wiklund, Senja Överfors, Johanna Övriga närvarande ordf. viceordf. Wärn, Mathias Björkskog, Eva Hjulfors, Bernhard Borgmästars, Yvonne Käldman, Leif Häggman, Roger Berger, Helena Häggblom, Carola Östman, Majvor Lasén, Mikael Källman, Carl-Johan Boström, Kaj Pettersson, Roger Holmqvist-Nybacka, Karin Svenfors, Stefan Löf, Gundel Backa, Jan-Erik fullm.ordförande I viceordf., fullm. II viceordf., fullm. kommundirektör kanslichef ekonomi- o. utvecklingsdirektör, kl , Paragrafer Underskrifter Henrik Sandberg ordförande Gundel Löf sekreterare Protokollsjustering Pedersöre Anette Forsström-Fellman Johanna Holmäng Protokollet framlagt Protokollet har varit framlagt till påseende i kommungården i Bennäs , intygar Gundel Löf, kanslichef

2 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunstyrelsen PROTOKOLL Sammanträdets öppnande Kommunstyrelsens ordförande öppnade sammanträdet, hälsade medlemmarna välkomna samt konstaterade att sammanträdet var lagligt sammankallat och beslutfört. 78 Val av två protokollsjusterare Till protokollsjusterare valdes: Anette Forsström-Fellman och Johanna Holmäng. 79 Godkännande av föredragningslistan samt komplettering med eventuella övriga ärenden Kommunstyrelsen beslutade enhälligt godkänna föredragningslistan med följande tilläggsärende: - Anmälningsärenden - Upptagande av kortfristig kredit - Köptjänstavtal med Karleby stad gällande landsbygdsförvaltningstjänster Kommundirektören drog bort 82 från dagens föredragningslista. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

3 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunstyrelsen PROTOKOLL Dnr: 184/ Bokslut 2014 Enligt kommunallagen skall kommunens bokslut omfatta balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till dem samt en tablå över budgetutfallet och en verksamhetsberättelse (KomL 68). En kommun som har bestämmanderätt i en annan bokföringsskyldig skall dessutom uppgöra koncernbokslut som en del av bokslutet. Koncernbokslutet omfattar resultat- och balansräkning samt finansieringsanalys och noter till koncernbokslutet. Den officiella resultaträkningen innehåller enbart externa kostnader och intäkter. I budgetjämförelsen däremot ingår även interna kostnader och intäkter. Bindningsnivån i budgeten för 2014 har varit externa plus interna kostnader netto. Fjolårets översskott om ,90 euro, överstiger både budgeten och resultatprognosen för året. Avvikelsen beror på att inkomsterna blev större än budgeterat. Driftsintäkterna överstiger budget med 0,84 miljoner, skatter och statsandelar med 0,84 miljoner och räntenettot är också 0,46 miljoner bättre än budgeteterat. Totala skatteintäkterna överstiger budgeten med 0,5 miljoner euro beroende på att samfundsskatteinkomsterna ökade med 25 % till 2,9 miljoner euro. Kommunen fick 25,7 miljoner i statsandelar, vilket är 0,6 miljoner mindre än föregående år. Årsbidrag blev ,21 euro eller 417 euro per invånare. Årsbidraget är 3 % lägre än föregående år. Verksamhetsintäkterna var i praktiken lika stora som föregående år eller 15,7 miljoner euro. Verksamhetskostnaderna däremot steg med 1,7 miljoner euro vilket motsvarar en ökningsprocent om 2,3. Verksamhetsintäkterna täcker 21,5 % av kostnaderna. Resterande del skall täckas med skatteinkomster och statsandelar. Den sammanlagda skattefinansieringen (skatter + statsandelar) ökade med 1,3 miljoner euro eller 2,1 %. Vid årsskiftet uppgick antalet anställda till 707 personer, vilket är 25 personer färre än året innan. I summan ingår samtliga ordinarie hel- och deltidsanställda, vikarier, sysselsättningsanställda och övrig för viss tid anställd personal. Antalet utförda årsverken (arbetsinsatser omvandlade till heltid) minskade också men inte lika mycket. Utförda årsverken minskade med 8 till sammanlagt 698 årsverken. Medelarbetstiden per person ökade således under fjolåret. Sjukfrånvaron var i praktiken oförändrad 12,6 dagar/person. Utbetalda löner och arvoden ökade med 0,8 % till 21,4 miljoner euro. Under år 2014 investerade kommunen sammanlagt 3,4 miljoner euro och erhöll 0,135 miljoner euro i finansieringsandelar för investeringar. Årsbidraget täckte 137,7 % av nettoinvesteringarna. Skuldsättningen minskade till 17,0 miljoner euro eller euro per invånare vid årsskiftet. Gamla lån avkortades med 8,5 miljoner euro medan den kortfristiga skuldsättningen hölls oförändrad. Resten av finansieringsbehovet fylldes genom att fordringarna minskade och leverantörsskulderna ökade. Kassamedlen minskade och likviditeten mätt i antalet kassadagar sjönk till 15 dagar. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

4 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunstyrelsen PROTOKOLL Skuldsättningsgraden, som utvisar hur stor del av årets löpande intäkter som behövs för att återbetala det främmande kapitalet, sjönk till 36 %. Periodens överskott om ,90 tillåter överföring till bostadslånefonden i enlighet med fondens stadgar. Räkenskapsperiodens överskott i koncernresultaträkningen är ,00 euro. Koncern-samfundens resultat är således positivt eftersom överskottet är större än enbart kommunens överskott. Koncernskuldsättningen sjönk till 26,9 miljoner euro eller euro per invånare. (beredning: ekonomi- och utvecklingsdirektören) Kommundirektörens förslag: Kommunstyrelsen: föreslår för kommunfullmäktige att periodens överskott ,90, överförs till kontot överskott från tidigare år undertecknar bokslutet för år 2014 och överlämnar bokslutet till revisorerna för granskning framlägger bokslutet för kommunfullmäktiges behandling föreslår för kommunfullmäktige att 2 938,03, motsvarande uppburna räntor på kommunala bostadslån, överförs från kontot överskott från tidigare år till bostadslånefonden föreslår för kommunfullmäktige att ,08, motsvarande uppburna borgensavgifter, överförs från kontot överskott från tidigare år till borgensfonden. Kommunstyrelsens beslut: Kommunstyrelsen beslutade enhälligt omfatta kommundirektörens förslag. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

5 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunstyrelsen PROTOKOLL Dnr: 77/ Ingående av ränteutbytesavtal (Swap) Kommunens skuldsättning uppgår vid årsskiftet till 17,0 miljoner euro. Ca 60 % består av kommuncertifikat till rörlig ränta. Räntebindningstiden för ett stort skuldsedellån går ut i mars Då kan nästan hela skuldsättningen komma att bestå av lån till rörlig ränta. Saldo på de ränteutbytesavtal som kommunen redan har är euro. Den allmänna räntesynen är att räntorna kommer att förbli låga under flera års tid. När konjunkturläget förbättras kommer räntorna ändå att stiga. Konjunkturmässigt kunde det därför vara rätt tidpunkt att ingå ett ränteutbytesavtal med forward start, dvs. ett avtal som träder i kraft först i framtiden. Även om ränterisken i dagens läge inte är stor kan ett ränteutbytesavtal motiveras ur riskspridningssynvinkel. Förutom kommunen har också en del kommunala bolag upptagit lån till rörlig ränta. Kommunen har ett allmänt avtal om derivatkontrakt med alla banker där kommunen har kundförhållande. Kommunstyrelsen har sedan tidigare beslutat bevilja tjänstemännen rätt att ingå ränteutbytes-, räntetaks- och eller räntegolvsavtal till ett sammanlagt värde av högst 2 miljoner euro (kst 169/ ). Den ränteriskanalys som bifogas är daterad och de ränteangivelser och saldouppgifter som ingår baserar sig på läget i november. (beredning: ekonomi- och utvecklingsdirektören) Kommundirektörens förslag: Kommunstyrelsen beslutar bevilja kommundirektören och ekonomi- och utvecklingsdirektören rätt att tillsammans ingå ränteutbytes-, räntetaks- och/eller räntegolvsavtal för sammanlagt högst 5,0 miljoner euro. Kommunstyrelsens beslut: Kommunstyrelsen beslutade enhälligt omfatta kommundirektörens förslag. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

6 Pedersören kunta Korkoriskianalyysi ja suojausehdotus Jukka Kojola

7 Uusi kuntalaki ja kunnan korkoriski Korkoriskianalyysi Suojausehdotus Ehdotuksen vaikutus suojausasteeseen Liiteet

8 Velkamäärän kasvun myötä korkoriskin merkitys kunnille korostunut Korkotason muutoksista johtuva epävarmuus korkokuluista on yksi keskeinen kuntatalouteen vaikuttava riski Ennuste Vuoden 2006 jälkeen velkamäärä on lähes kaksinkertaistunut, eikä tälle kehitykselle näy loppua Korkotason nousu ja verotulojen muutoksen välinen yhteys kaikkea muuta kuin suoraviivainen, mikä korostaa suojautumisen merkitystä Lähde: Tilastokeskus (vuodet ) Kuntaliitto (vuodet )

9 Riskien arvioinnissa järjestelmällisyys keskeistä Kuntalain uudistuksessa asetetaan selkeitä vaatimuksia kuntien riskienhallintaprosessille Riskien arvioinnissa huomioitava kunnan toiminnan riskit kokonaisvaltaisesti ja arvioitava riskejä seuraavien vaiheiden kautta 1. Riskin tunnistus ja kuvaaminen 2. Riskin toteutumisen vaikutus 3. Riskin toteutumisen todennäköisyys 4. Mahdollisuus hallita riskiä

10 Miten asiakkaan kannattaa toimia? Korkoriskien hallinta vaatii kykyä arvioida mm. 1. Muuttuvan velkamäärän vaikutusta korkokustannuksiin 2. Tytäryhtiöiden velkamäärän vaikutusta korkoriskiin 3. Korkokustannusten suuruus erilaisissa korkoympäristöissä 4. Mahdollisten muiden tekijöiden vaikutusta korkoriskiin (esim. leasing-ratkaisujen käyttö) Käytännön riskienhallintatyön helpottamiseksi suosittelemme korkoriskipolitiikan laatimista Politiikassa määritetään kunnan käyttämät riskienhallinnan periaatteet siten, että kantaa otetaan ainakin seuraaviin kohtiin 1. Riskin määrittäminen (mitä korkoriskillä tarkoitetaan, mitä eriä riskiin lasketaan mukaan) 2. Riskirajojen määrittäminen (esimerkiksi sallittu vaihteluväli suojausasteelle) 3. Toimintavaltuudet(kenellä on valtuudet toteuttaa toimenpiteitä, miten seuranta ja raportointi hoidetaan)

11 Uusi kuntalaki ja kunnan korkoriski Korkoriskianalyysi Suojausehdotus Ehdotuksen vaikutus suojausasteeseen Liiteet

12 Riskirajat asetetaan suojausasteen ja korkosidonnaisuusajan avulla Suojausaste / maksimimäärä suojaamattomille lainoille (%-osuus tai EUR) Markkinakoron yhden prosenttiyksikön nousu saa nostaa korkomenoja ja heikentää vuosikatetta enintään x EUR seuraavan 12kk aikana. Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika Korkoriskin tulee olla hallinnassa myös yli vuoden horisontilla. Korkomuutos saa lyödä läpi korkokustannuksiin keskimäärin x vuodessa. Suojausasteella tarkoitetaan kiinnitettyä tai muuten suojattua osuutta lainakannasta Suojausaste ainoana mittarina antaa vaillinaisen kuvan korkoriskin suuruudesta, sillä se ei huomioi mitenkään korkosuojausten pituutta Korkosidonnaisuusaika kertoo rahoituskokonaisuuden tasolla, kuinka pitkä aika keskimäärin on seuraavaan korontarkistukseen Esimerkiksi 10 meurlainasalkulle, josta puolet on sidottu 10 vuoden kertalyhenteiselläsuojalla ja puolet on sidottu 6kk euriboriin, keskimääräinen korkosidonnaisuusaika on 5,25 vuotta Tarkastelemalla yhdessä näitä mittareita saadaan lainasalkun korkoriskin suuruudesta hyvä kuva

13 Julkisella sektorilla suojautuminen korkoriskiltä tyypillisesti kattavaa Suojautuminen yleensä kattavaa (sekä suojausasteen että korkosidonnaisuusajan näkökulmasta) Tavoitteena tyypillisesti noin 50 prosentin suojausaste ja 3 4 vuoden keskimääräinen korkosidonnaisuusaika Historiallisesti alhainen korkotaso tarjoaa mahdollisuuden lukita hyvin alhaisia korkoja pitkälle tulevaisuuteen Monet kuntasektorin toimijat ovat hyödyntäneet tätä mahdollisuutta myös siten, että olemassa olevia suojauksia pidennetään ilman, että suojapääomaa ei kasvateta

14 Lainakannan ja suojausasteen ennustettu kehitys MEUR Kiinteä Vaihtuva korko Ennustettu lainakanta Tilanne nyt Vuoden kuluttua 2 vuoden kuluttua Suojausasteen tuleva kehitys 3 vuoden kuluttua 4 vuoden kuluttua 5 vuoden kuluttua 6 vuoden kuluttua 7 vuoden kuluttua 8 vuoden kuluttua 9 vuoden kuluttua 10 vuoden kuluttua 27 % 25 % 20 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

15 Korkoennusteen pohjana markkinoiden hinnoittelema korkokehitys (eli ns. termiinikäyrä) Tulevien korkokustannusten arvioinnissa on käytetty perusskenaariona markkinahinnoista johdettavaa ennustetta euribor-korkojen tulevalle polulle Tämä ns. termiinikäyrä kuvastaa markkinoilla vallitsevaa arviota korkotason tulevasta kehityksestä ja on pohja myös korkosuojausten hinnoittelussa Kuvassa olevat siniset alueet kuvastavat tähän markkinoiden ennusteeseen liittyvää epävarmuutta, joka kasvaa sitä mukaa mitä pidemmälle tulevaisuuteen termiinikorkoa lasketaan

16 Tulevien korkokustannusten kehitys Markkinoiden hinnoittelun valossa seuraavien 10 vuoden korkokustannukset ovat 4,3 meur Kahden prosenttiyksikön nousu yleisessä korkotasossa nostaisi kustannuksia 5,8 meur MEUR 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Termiinikäyrä -2 %-yks. -1 %-yks. +1 %-yks. +2 %-yks. Oheisissa korkomaksuissa on otettu huomioon lainakannan odotettu nettomääräinen kasvu Korkomaksut eivät sisällä lainamarginaaleja Vuosi Termiinikäyrä -2 %-yks. -1 %-yks. +1 %-yks. +2 %-yks Yhteensä

17 Uusi kuntalaki ja kunnan korkoriski Korkoriskianalyysi Suojausehdotus Ehdotuksen vaikutus suojausasteeseen Liiteet

18 Valtaosa yrityksistä suojautuu korkoriskiä vastaan 75 %:lla yrityksistäsuojausaste (suojatun pääoman osuus koko lainasalkusta) on vähintään 25 % Vakailla toimialoilla suojausasteet ovat tyypillisesti suhteellisen korkeita, kun taas taloussykleistä vahvasti riippuvilla toimialoilla suojausasteet ovat alhaisempia Kuvaajan tiedot perustuvat Nordean tammikuussa 2013 toteuttamaan kyselytutkimukseen, jossa vastaajina 168:n Pohjoismaissa ja Baltiassatoimivan suuren yhtiön talous- tai rahoitusjohtajaa 13

19 Korkojen kiinnittäminen mahdollista alhaisilla tasoilla Korkosuojaus nykytasoilla historiallisesti katsoen edullista Kiinteällä korolla täysi varmuus tulevista korkokuluista Pitkät korot voivat nousta selvästi ennen lyhyitä Korkojen kiinnittäminen mahdollista rahamarkkinakorkojen euroajan keskiarvotasojen alapuolelle pidemmäksikin aikaa 14

20 Korkosuojausten hintariski on matala Korkosidonnaisuusajalle asetetulla minimirajallapyritään rajaamaan riskiä siitä, että korkomenot nousisivat äkillisesti. Maksimirajallavastaavasti pyritään rajaamaan riskiä siitä, että maksettu korko jäisi pitkäksi aikaa kiinni selvästi markkinakorkoa korkeampaan tasoon, eli ns. hintariskiä. Hintariski korkosidonnaisuusajasta 5v * 5,0% Hintariski 5v * 0,50 % 15

21 Nykytilanne: suojien tiedot Kunnalla kaksi GBP-luottoa, jotka on vaihdettu euromääräisiksi koron-ja valuutanvaihtosopimuksilla Sopimukset on tehty 11/2011 ja 2/2012, jolloin saavutettiin tavallista eurolainaa edullisempi korkokulu Alla on esitetty lainoja vastaavien sopimusten tiedot Korkosuoja Pääoma Nordea maksaa Asiakas maksaa Lyhennys Seur maksu Eräpäivä # GBP-libor + 0,7 % 1,68 % Bullet # GBP-libor + 1,1 % 1,915 % /6kk Lisäksi kunnalla on voimassa yksi tavallinen koronvaihtosopimus Korkosuoja Pääoma Nordea maksaa Asiakas maksaa Lyhennys Seur maksu Eräpäivä # Eb6m 3,42 %

22 Ehdotus lainsalkun korkosuojauksesta Räätälöidään kokonaisvaltainen korkosuojaus mukailemaan kunnan lainasalkun kehitystä Korkosuojaus tehdään kolmella tavallisella koronvaihtosopimuksella, joiden yksityiskohdat on esitetty ao. taulukossa Ehdotetulla ratkaisulla säilytetään keskimäärin n. 60 % korkosuojausaste seuraavan 8 vuoden aikana Alkupäivä Pituus Eräpäivä Pääoma Lyhennys Viitekorko Kiinteä korko ,25v Bullet Euribor 3kk 0,77 % ,25v Bullet Euribor 3kk 1,09 % ,75v Bullet Euribor 3kk 1,41 % * Tasot markkinatilanteen mukaisia 17

23 Yleisin tapa suojautua korkoriskiltä on kiinteä korko Koronvaihtosopimuksen eli korkoswapin avulla vaihtuvakorkoisen luoton korkokustannukset voidaan muuttaa kiinteiksi (tai päinvastoin) Lopullinen korkokustannus on kiinteä korko + lainamarginaali Asiakas Kiinteä korko Nordea Lainan ja swapinyhdistelmä vastaa kiinteäkorkoista lainaa sillä erotuksella, että nyt asiakkaalla on liikkumavaraa jälkikäteen, mikäli tarpeet muuttuvat Euribor + lainamarginaali Luotto Euribor Lopullinen korkokustannus: kiinteä korko + lainamarginaali Usein kätevintä on suojata yhdellä swapillauseampi luotto. Tällöin swapei kata täsmällisesti yhtä yksittäistä luottoa, vaan eliminoi kerralla halutun osuuden koko salkun korkoriskistä. 18

24 Edut ja haitat: koronvaihtosopimus Edut Tarjoaa suojaa markkinakorkojen nousua vastaan Lisää ennustettavuutta tuleviin korkokuluihin Kulujen budjetointi helpottuu Sopimus mahdollista purkaa ennen eräpäivää Joustavampi kiinteäkorkoiseen lainaan verrattuna Toimii samalla tavalla markkinoiden tulevasta korkokehityksestä riippumatta Haitat Korkojen laskiessa ei päästä nauttimaan alhaisemmista korkokuluista Sopimuksen ennenaikainen purkaminen perustuu aina markkinahintaan, jolloin jompikumpi osapuoli hyvittää toista Esim. asiakkaalla on 5v koronvaihtosopimus miljoonan euron kertalyhenteisellepääomalle. Asiakas maksaa kiinteää korkoa ja vastaanottaa 3kk Euribor-korkoa. Jos korot laskevat kauttaaltaan 2 %-yksikköä heti sopimuksen teon jälkeen, niin rakenteen negatiivinen markkina-arvo kasvaa euroa (10 %-yksikköä pääomasta) asiakkaan kannalta. Seikkaperäisempi kuvaus tuotteen ominaisuuksista ja riskeistä löytyy Tuote- ja riskikuvauksesta. Asiakkaan tulee ymmärtää suojausratkaisun toiminta ja sen riskit ennen kuin suojaus voidaan tehdä. 19

25 Uusi kuntalaki ja kunnan korkoriski Korkoriskianalyysi Suojausehdotus Ehdotuksen vaikutus suojausasteeseen Liiteet

26 Ehdotuksen vaikutus suojausasteeseen MEUR MEUR Kiinteä Vaihtuva korko Kiinteä Vaihtuva korko Suojausasteen tuleva kehitys Tilanne nyt Vuoden kuluttua 2 vuoden kuluttua 3 vuoden kuluttua 4 vuoden kuluttua 5 vuoden kuluttua 6 vuoden kuluttua 7 vuoden kuluttua 8 vuoden kuluttua 9 vuoden kuluttua 10 vuoden kuluttua Nykyinen tilanne 27 % 25 % 20 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Ehdotus 27 % 62 % 54 % 60 % 55 % 60 % 60 % 60 % 60 % 35% 0 % Ehdotuksen vaikutus suojausasteeseen % +34 % +60 % +55% +60 % +60 % +60% +60 % +35 % -

27 Uusi kuntalaki ja kunnan korkoriski Korkoriskianalyysi Suojausehdotus Ehdotuksen vaikutus suojausasteeseen Liiteet

28 Tärkeitä perusperiaatteita korkojohdannaisista Korkojohdannaiset ovat suojattavasta lainasta täysin irrallisia sopimuksia Laina ja johdannainen elävät omaa elämäänsä ja siten niiden velvoitteet hoidetaan toisistaan riippumatta Mikäli suojattavaan lainaan tehdään ylimääräinen muutos, se ei välity automaattisesti suojausrakenteeseen Ennenaikainen lyhennys tai lainan poismaksu: Muutos on tehtävä suojaukseen erikseen, millä voi olla vaikutusta korkotasoon Korkojohdannaisella on markkina-arvo, jota voidaan tietyissä tilanteissa hyödyntää Vastaavasti jos suojaus puretaan ennenaikaisesti voi asiakas joutua maksaan purkukustannuksen Suojattavan lainan ei tarvitse olla Nordeassa! Rahoitusrakenteen ja markkinatilanteen muuttuessa katsotaan, miten korkosuojia kannattaa muokata, jotta suojaus on mahdollisimman kattava ja korkokustannukset pitkällä tähtäimellä hyvin hallinnassa. 23

29 Kirjallisen rahoitusriskien hallintapolitiikan laatiminen on erittäin suositeltavaa Kirjatun riskienhallintapolitiikan tarkoitus on luoda kehikko riskienhallinnalle ja kommunikoida riskienhallinnan periaatteet läpi organisaation Sisältö pääpiirteittäin 1. Riskien määritelmä ja tunnistaminen 2. Suojautumisen tavoitteet ja riskirajat 3. Käytettävät rahoitusinstrumentit 4. Vastuut ja velvollisuudet 5. Käytännön toimintaohjeet henkilöstölle Riskipolitiikan laajuus voi vaihdella merkittävästi mm. yrityksen koosta riippuen. Lyhyelläkin pääasiat kattavalla politiikalla saavutetaan merkittävä hyöty. Nordea Marketsin asiantuntijat auttavat mielellään riskipolitiikan laatimisessa. Yrityksen hallituksessa hyväksytyn politiikan mukaan talousjohto voi toimia tehokkaasti ja riskit tulevat systemaattisesti suojattua yhdessä sovitulla tavalla. Suojautuminen tehdään riskipolitiikan rajojen mukaisesti markkinatilanne huomioiden. 24

30 Käytännön asioita suojauksen tekemisestä Ennen suojausta Korkosuojauksen tekeminen vaatii Nordea Master-sopimuksen ja johdannaislimiitin Ennen suojauksen toteuttamista valitaan suojauksen rakenne ja päivitetään markkinatasot Asiakkaan tulee ymmärtää suojausratkaisun toiminta ja sen riskit ennen kuin suojaus voidaan tehdä Asiakkaan tulee tutustua suojausinstrumentin Tuote- ja riskikuvaukseen (PRD) Suojausta toteutettaessa Suojaus toteutetaan aina puhelimitse, jolloin myös suojaustasot lukitaan sen hetkisen markkinatilanteen mukaisesti Puhelun vastapuolina ovat aina nimenkirjoittaja (asiakkaan puolesta) ja Nordea Marketsin edustaja Puhelimessa tehty sopimus sitoo molempia osapuolia Suojauksen jälkeen Suojauksen toteuttamisen jälkeen allekirjoitetaan ja palautetaan postilla, faksitsetai sähköpostitse lähetettävä kaupanvahvistus viipymättä Nordea hoitaa johdannaiskauppojen raportoinnin viranomaisille, ellei asiakas toisin ilmoita Jos suojatuissa luotoissa tapahtuu muutoksia, on niistä hyvä olla viipymättä yhteydessä Nordeaan, jotta mahdollinen suojauksien muokkaustarve voidaan yhdessä asiakkaan kanssa arvioida 25

31 Korkojohdannaisiin liittyvistä riskeistä Korkojohdannainen on alkuperäisestä lainasta erillinen sopimus. Näin ollen mahdolliset muutokset lainan maksuohjelmassa (esim. lainan ylimääräiset lyhennykset, lyhennysvapaat jaksot jne.), lainamarginaalissa tai muissakaan ominaisuuksissa eivät välity automaattisesti korkojohdannaiseen. Korkojohdannaisen muokkaus edellyttää sitä, että asiakas on asian johdosta yhteydessä pankkiin Johdannaistransaktiota koskeva sopimus sitoo molempia osapuolia viimeiseen eräpäivään asti, eikä sitä voida peruuttaa Sopimus voidaan kuitenkin eräännyttää ennenaikaisesti Koska sopimuksen markkina-arvo on saattanut muuttua sen solmimisen jälkeen, sopimuksen purkaminen edellyttää purkuajankohdan markkina-arvoa vastaavan summan maksamista osapuolelta toiselle Sopimuksen negatiivinen markkina-arvo asiakkaan kannalta lisää asiakkaan kokonaisvastuita Nordealle Nordea ei anna vero- tai kirjanpidollista neuvontaa Suojauksen verokohtelussa saattaa olla eroavaisuuksia, riippuen siitä, noudattaako asiakas EVL-tai TVL-verotusta 26

32 Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank DanmarkA/S:n Markets-toimintojen yhteinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tässä esitetyt näkemykset perustuvat asiakkaalta saatuun tietoon, joka on toimitettu Nordean tarjoamien sijoituspalvelujen esittelemiseen. Tässä annettu tieto ei korvaa vastaanottajan omaa harkintaa. Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito-tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Ennen sijoitus-tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Yhteystiedot Jukka Kojola Nordea Markets

33 Kiitos! Haluatko tietää lisää Nordea Marketsista? Tutustu sivuihin Seuraa tutkimustamme nexus.nordea.com Seuraa Nordea Marketsia LinkedIn Nordea Markets

34 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunstyrelsen PROTOKOLL Dnr: 7/ Val av entreprenör för Östensö skolas tillbyggnad Upphandlingen gällande Östensö skolas tillbyggnad har publicerats på Hilma och offerter gällande byggnads-, automatik- ventilations- rör- och el- entreprenader har inbegärts. Inkomna offerter öppnas torsdagen den 26 mars varvid förslag till val av entreprenörer bereds inför kommunstyrelsens sammanträde. Kommundirektörens förslag: Förslag till val av entreprenörer presenteras vid kommunstyrelsens möte. Kommunstyrelsens beslut: Ärendet drogs bort från dagens föredragningslista. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

35 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunstyrelsen PROTOKOLL Förslag till förvaltningsplan för Kumo älvs-skärgårdshavets- Bottenhavets vattenförvaltningsområde åren Dnr: 68/2015 Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten anhåller om kommunernas utlåtande angående förslaget till förvaltningsplan för Kumo älvs-skärgårdshavets- Bottenhavets vattenförvaltningsområde åren Åsikter och utlåtanden kan inlämnas senast Responsen beaktas vid uppdateringen av förvaltningsplanen före behandlingen i statsrådet i slutet av år Vattenvården i Finland grundar sig på ramdirektivet för vattenpolitik. Miljömålet för vattenvården är att stoppa försämringarna av ytvattnens status och fram till år 2021 eller år 2027 uppnå minst en god status för alla ytvatten. Vattenvården är ett arbete som utförs i hela Europa. I Finland har ramdirektivet verkställts genom lagen om vattenvårdsförvaltningen (1299/2004). På basen av denna lag har förvaltningsplaner för olika vattenförvaltningsområden uppgjorts. De första planerna fastställdes i statsrådet år 2009 och gäller fram till år Planerna görs för sex år åt gången. Vattenvården har senare kompletterats med lagen om havsvårdsförvaltningen (272/2011). Finland har uppdelats i fem vattenförvaltningsområden som omfattar ett eller flera avrinningsområden. Till vattenförvaltningsområdet Kumo älv-skärgårdshavet-bottenhavet (västra förvaltningsområdet) hör alla ytvatten i Egentliga Finland, Satakunta, Tavastland, Birkaland, Mellersta Finland, Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten. Även alla grundvattenområden av klass I och II ingår i vattenförvaltningsområdet. I förvaltningsplanerna presenteras allmänna riktlinjer för vattenvårdsarbetet samt definieras målsättningarna. För vattendragen har gjorts en ekologisk och kemisk klassificering av vattnets status, som beskriver tillståndet i vattendragen. Till förvaltningsplanerna bifogas även åtgärdsprogram som avgränsats enligt avrinningsområden. Utkast till uppdaterade åtgärdsprogram finns på nätet (tillsvidare endast på finska). Pedersöre kommun hör till åtgärdsprogrammet för Larsmo-Öjasjöns vattendragsområde. I samband med uppdateringen av förvaltningsplanen och åtgärdsprogrammen har gjorts en mellanbedömning av vattnets status och av de åtgärder som behövs för att vattnen skall uppnå statusen god. I fråga om ekologisk status har i Purmo södra å skett en förbättring så att ån nu klassificerats som otillfredsställande från att ha varit dålig. Purmo norra ås status har inte ändrats från tidigare måttlig. Narsbäcken och Nars sjön, som inte tidigare klassificerats har nu fått statusen dålig samt måttlig. Största delen av Esse å har fortsättningsvis statusen måttlig, medan åns nedre lopp har statusen otillfredsställande. Bäckbybäcken, Nådjärvbäcken och Huvudsjöbäcken har klassificerats som dålig, otillfredsställande och måttlig. Kovjoki å är fortsättningsvis dålig. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar

36 PEDERSÖRE KOMMUN Kommunstyrelsen PROTOKOLL I fråga om kemisk status är Esse å god, Purmo norra å har statusen risk för sämre än god, Purmo södra å, Kovjoki å, Narsbäcken, Bäckbybäcken, Nådjärvbäcken och Huvudsjöbäcken har statusen sämre än god. I Pedersöre har grundvattenområdenas kemiska status klassificerats som god förutom Sandnäset som klassificerats som dålig p.g.a. förhöjda halter ammonium och nitrat. Enligt åtgärdsprogrammet för grundvatten beror detta på jord- och skogsbruk samt pälsdjursfarmning. Behovet av att minska belastningen för att nå miljömålen har uppskattats med modeller och som expertbedömningar. Enligt planen finns inget behov av att minska mängden näringsämnen i Esse å. I Purmo norra och södra å är behovet att minska näringsämnen %, medan behovet att minska i Kovjoki å är över 50 %. Surhetsproblem förekommer fortsättningsvis i alla de fyra åarna, beroende på förekomsten av sura sulfatjordar i avrinningsområdena. Sjöar och bäckar har inte granskats. Vattenförvaltningsplanen omfattar förslag till specifika åtgärder för 15 olika sektorer, som samhällen och glesbebyggelse, jordbruk, skogsbruk, pälsdjursproduktion, torvutvinning, markburen försurning, marktäkt, industri, skyddsplaner och utredningar i anslutning till grundvattenområden, vattentäkt, förorenade markområden och sediment samt markanvändning. För varje sektor har man redogjort för åtgärder samt presenterat styrmedel som främjar genomförandet av åtgärderna. Enligt planen kan de uppställda ekologiska miljömålen uppnås innan år 2021 i Esse å och i Purmo norra å samt i Nars sjön. I Purmo södra å, Bäckbybäcken, Nådjärvbäcken och Huvudsjöbäcken beräknas uppnå god status innan år Inget klassificerat vattendrag inom förvaltningsområdet har vid planens uppgörande uppnått god status. Vattenförvaltningsplanen bör beaktas vid beslutsfattande i ärenden som gäller tillstånd enligt miljöskydds- och vattenlagen, samt även i tillämpliga delar vid myndigheternas övriga verksamhet. Förvaltningsplanen förhindrar inte som sådan beviljande av enskilda tillstånd och åtgärderna som presenteras i planen är inte bindande för verksamhetsidkaren. Förslaget till förvaltningsplan för Kumo älvs-skärgårdshavets-bottenhavets vattenförvaltningsområde åren finns att läsa i sin helhet på: (beredning: miljövårdssekreteraren) Kommundirektörens förslag: Kommunen har tagit del av utkastet till vattenförvaltningsplan och konstaterar att planen är omfattande och innehåller en betydande mängd bakgrundsinformation samt mångsidiga åtgärdsförslag för att främja vattenvården. Förvaltningsplanen omfattar 230 sidor och åtgärdsprogrammet 130 sidor, totalt 260 sidor. Både planen och programmet kunde gärna innehålla en kortare sammanfattning som skulle göra det lättare för läsaren att hitta det väsentliga i dokumenten. Protokolljusterarnas initialer Utdragets riktighet intygar