Sipoon kunta Sibbo kommun

Transkript

1 Sipoon kunta Sibbo kommun Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 2014 Kurt Torsell Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 1

2 Sivistystoimen hallinto Kaksi hallinnon organisaatiomallia Taustaa ja toimeksiannon kuvaus Sipoon kunnan sivistystoimi on kasvava kaksikielinen sivistystoimi. Palveluverkko muuttuu jatkuvasti ja sivistyspalvelujen hallintoa uudistetaan paremmin nykyisiä tarpeita vastaavaksi. Selvityksen lähtökohtana on, että sivistystoimi on palvelukokonaisuus, jonka eri palvelualueet toimivat läheisessä yhteistyössä keskenään sekä kunnan muiden toimialojen kanssa. Sivistystoimen tehtävänä on vastata peruskoulutuksesta ja toisen asteen koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta/päivähoidosta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, kirjastoista ja kansalaisopistosta, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisotoimesta sekä toiminnan koordinoinnista. Sivistystoimialalla on tällä hetkellä kuusi johtavan viranhaltijan virkaa. Näistä kuudesta virasta yksi on täyttämättä ja kaksi on täytetty määräaikaisesti ( saakka). Tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet tarkastella hallintoa ja tehdä mahdollisia rakennemuutoksia. Kunnanhallitus ja -johtaja ovat antaneet Suomen Kuntaliitolle/Kurt Torsellille toimeksi selvittää kahden annetun mallin pohjalta, miltä sivistystoimen hallinto voisi tulevaisuudessa näyttää, ja tehdä esitys selvityksen perusteella. Tavoitteena on luoda hallinto, joka tarjoaa kuntalaisille kustannustehokkaasti korkealaatuisia, toimivia sivistyspalveluja. Selvityksen tavoitteena on esittää kaksi vaihtoehtoista mallia hallinnon järjestämiseksi. Selvitys on tehty alla kuvailtujen kunnanhallituksen antamien mallien pohjalta: A. 1. "Hallinto ja suomenkielinen koulutus": Kunnalla on sivistystoimenjohtaja, joka kantaa kokonaisvastuun koko sivistystoimesta, sen hallinnosta. Sivistystoimenjohtaja vastaa myös suomenkielisestä opetustoimesta: peruskouluista ja suomenkielisestä lukiosta sekä suomenkielisestä ammatillisesta koulutuksesta siltä osin kuin kunta on osallisena ammatillisen koulutuksen järjestävät ylikunnalliset opetuksen järjestäjät. 2. "Ruotsinkielinen koulutus ja kansalaisopisto": kunnalla on koulutoimenjohtaja, joka vastaa ruotsinkielisistä koulutuspalveluista, lukiosta ja peruskouluista sekä kunnan kaksikielisestä kansalaisopistosta. Myös ruotsinkielinen ammatillinen koulutus kuuluu vastuualueeseen siltä osin kuin kunta on osallisena ammatillisen koulutuksen järjestävät ylikunnalliset opetuksen järjestäjät. 3. "Varhaiskasvatus": päivähoito molemmille kieliryhmille, järjestetään omana kokonaisuutena 4. "Kulttuuri ja vapaa-aika": (kulttuuri, liikunta, vapaa-aika, nuoriso ja kirjastot) 2

3 TAI: B. 1. "Hallinto, toinen aste ja kansalaisopisto": Kunnalla on sivistystoimenjohtaja, joka kantaa kokonaisvastuun koko sivistystoimesta ja sen hallinnosta sekä molempien kieliryhmien lukioista ja kunnan kaksikielisestä kansalaisopistosta. Myös kummankin kieliryhmän ammatillinen koulutus kuuluisi vastuualueeseen siltä osin kuin kunta on osallisena ammatillisen koulutuksen järjestävät ylikunnalliset opetuksen järjestäjät. 2. "Perusopetus": molempien kieliryhmien perusopetus 5. "Varhaiskasvatus": päivähoito molemmille kieliryhmille, järjestetään omana kokonaisuutena 3. "Kulttuuri ja vapaa-aika": (kulttuuri, liikunta, vapaa-aika, nuoriso ja kirjastot) Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 3

4 Nykytilanne Yleistä Sivistystointa johtaa sivistystoimenjohtaja, jolla on kokonaisvastuu koko sivistystoimesta ja joka toimii toimialan korkeimpana johtajana. Sivistystoimenjohtajan välittömään vastuualueeseen kuuluvat hallintopalvelut. Eri palvelualueet jakautuvat seuraavasti: Hallintopalvelut Hallintopalveluyksikkö vastaa hallintopalveluista, tukee koko sivistystoimen hallintoa, valmistelee ja panee täytäntöön päätöksiä sekä vastaa taloudesta. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelujen yksikkö vastaa kaikista päivähoitopalveluista ja esikoulutoiminnasta. Palvelualuetta johtaa päivähoitojohtaja. Koulutus Sipoolla on kaksi koulutoimenjohtajan virkaa, yksi kummallekin kieliryhmälle. Virat ovat tällä hetkellä täyttämättä. Vt. koulutuspalvelujohtaja on palkattu ajalle , vastuualueena perusopetus (suomen- ja ruotsinkielinen) sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Vastuualueeseen kuuluu myös toisen asteen koulutus (lukiot ja ammatillinen koulutus). Kunnassa on kaksi lukiota, mutta kunta ei itse järjestä ammatillista koulutusta, vaan on osakkaana ylikunnallisissa ammatillisen koulutuksen organisaatioissa. Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen palvelualueeseen kuuluvat kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastopalvelut sekä vapaa sivistystyö (kansalaisopisto). Palvelualueeseen kuuluvat lisäksi museopalvelut. Kulttuuripalveluja johtaa kulttuurijohtaja, joka on myös kirjastopalveluista vastaavan johtavan kirjastonhoitajan ja kansalaisopiston rehtorin esimies. Liikuntapalveluja johtaa liikuntajohtaja, joka on palkattu virkaa toimittavana saakka. Liikuntajohtaja on nuorisopalveluja johtavan nuorisosihteerin esimies. Talous 4

5 Sivistystoimen talousarvio 2014 Hallintopalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Sivistystoimen talousarvio 2014 Hallintopalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Luottamushallinto Sivistysvaliokunta Kunnan hallintosäännön mukaan sivistysvaliokunnan tehtävänä on vastata peruskoulutuksesta ja toisen asteen koulutuksesta, päivähoidosta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, kirjastoista ja kansalaisopistosta, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisotoimesta sekä toiminnan koordinoinnista. Jaostot Sivistysvaliokunnassa on seuraavat jaostot: 1. suomenkielinen koulutusjaosto 2. ruotsinkielinen koulutusjaosto 3. vapaa-ajanjaosto. Koulutusjaostojen vastuisiin kuuluu päättää niistä tehtävistä, jotka sivistystointa koskevan lainsäädännön mukaan kuuluvat kunnalle ja jotka koskevat omaa kieliryhmää, sekä Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 5

6 muun muassa hyväksyä kunnan esikoulujen, peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmat, hyväksyä lukuvuosisuunnitelmat ja määrätä oppilaaksiottoalueet. Koulutoimenjohtaja toimii esittelijänä koulutusjaostoissa. Esittelyt tehdään suomeksi suomenkielisessä koulutusjaostossa ja ruotsiksi ruotsinkielisessä koulutusjaostossa. Sivistysvaliokunnan vapaa-ajanjaoston vastuualueeseen kuuluvat kunnan kirjastoista ja kansalaisopistosta sekä kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisotoimesta huolehtiminen sekä yhdistysten ja yksityishenkilöiden näillä toimialoilla harjoittaman toiminnan tukeminen. Vapaa-ajanjaosto päättää kunnalle vapaasta sivistystyöstä säädetyn lain mukaan kuuluvista tehtävistä. Vapaa-ajanjaostossa esittelijänä toimii tulosyksikön päällikkö. 6

7 MALLI A Sivistystointa johtaa sivistystoimenjohtaja, jolla on kokonaisvastuu koko sivistystoimesta ja joka toimii toimialan korkeimpana johtajana. Tässä mallissa esitetään, että sivistystoimenjohtajalla olisi välitön vastuu hallintopalveluista ja suomenkielisestä koulutuksesta (perus- ja lukio-opetus). Sivistystoimenjohtaja toimisi suomenkielisen lukion ja suomenkielisten peruskoulujen rehtoreiden esimiehenä. Sivistystoimenjohtaja toimisi myös esittelijänä suomenkielisessä koulutusjaostossa. Ruotsinkielisten koulutuspalvelujen johtaja vastaisi ruotsinkielisestä koulutuksesta (perus- ja lukio-opetus) ja kunnan kaksikielisestä kansalaisopistosta. Alueen johtaja toimisi kansalaisopiston sekä ruotsinkielisten peruskoulujen ja ruotsinkielisen lukion rehtoreiden esimiehenä. Ruotsinkielisten koulutuspalvelujen johtaja toimisi esittelijänä ruotsinkielisessä koulutusjaostossa. Kulttuuri- ja vapaa-ajanjaoston esitetään toimivan tulosalueena, jolla johtava viranhaltija vastaa koko alueen johtamisesta ja talousarviosta. Varhaiskasvatuksen palvelualueelle ei esitetä muutoksia. Talousarvion osalta hallintopalvelut ja suomenkieliset koulutuspalvelut vastaisivat noin 35 prosentista, ruotsinkieliset koulutuspalvelut ja kansalaisopisto 24 prosentista ja varhaiskasvatus 32 prosentista sivistystoimen budjetista. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut taas vastaisivat 9 prosentista talousarviosta. Hallinto ja suomenkieliset koulutuspalvelut Sivistystoimenjohtajan välittömään vastuualueeseen kuuluvat hallintopalvelut ja suomenkieliset koulutuspalvelut (peruskoulu ja lukio). Vastuualueeseen kuuluu myös suomenkielinen toisen asteen ammatillinen koulutus siltä osin kuin kunta on koulutuksessa osallinen. Kunta ei itse järjestä ammatillista koulutusta, vaan on osakkaana ylikunnallisissa koulutusorganisaatioissa. Sivistystoimenjohtaja toimisi suomenkielisten koulujen ja suomenkielisen lukion rehtoreiden sekä hallinnon henkilöstön esimiehenä. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelujen yksikkö vastaa kaikista päivähoitopalveluista. Palvelualuetta johtaa päivähoitojohtaja. (ei esitetä muutoksia nykyiseen malliin verrattuna) Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut muodostavat palvelualueen. Ruotsinkielisen koulutoimen johtaja vastaa ruotsinkielisistä koulutuspalveluista (peruskoulu Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 7

8 ja lukio) sekä kunnan kaksikielisestä kansalaisopistosta. Palvelualueen vastuisiin kuuluu myös ruotsinkielinen ammatillinen koulutus siltä osin kuin kunta on siinä osallinen. Kunta ei itse järjestä ammatillista koulutusta, vaan on osakkaana ylikunnallisissa koulutusorganisaatioissa. Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen palvelualueeseen kuuluvat kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastopalvelut. Palvelualueelle esitetään johtavaa viranhaltijaa, joka vastaa koko alueen johtamisesta ja talousarviosta. Palvelualueen vastaavan viranhaltijan esimiehenä toimii sivistystoimenjohtaja. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, toimisiko kulttuuri- tai liikuntajohtaja palvelualueen johtajana. Riippumatta siitä, kuka toimii alueen johtajana, tarvitaan joka tapauksessa niin liikunnasta kuin kulttuurista vastaava viranhaltija. Kulttuuripalveluja johtaa kulttuurijohtaja, joka on myös kirjastopalveluista vastaavan johtavan kirjastonhoitajan esimies. Liikuntapalveluja johtaa liikuntajohtaja. Liikuntajohtaja on nuorisopalveluja johtavan nuorisosihteerin esimies. Muutos nykyiseen malliin on, että koko palvelualueella olisi vastaava viranhaltija ja että kansalaisopisto ei enää kuuluisi kulttuurin, liikunnan ja vapaaajan toimialaan. 8

9 Talous Malli A (osuus talousarviosta vuoden 2014 tason mukaan) Hallintopalvelut ja suomenkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut ja kansalaisopisto Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Malli A (osuus talousarviosta vuoden 2014 tason mukaan) Hallintopalvelut ja suomenkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut ja kansalaisopisto Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Luottamushallinto Sivistysvaliokunta ja jaostot esitetään säilytettäväksi, mutta joissakin tapauksissa esittelijä muuttuisi viranhaltijoiden muuttuvien vastuualueiden vuoksi. Mallissa A sivistystoimenjohtaja toimisi esittelijänä suomenkielisessä koulutusjaostossa ja ruotsinkielisen koulutoimen johtaja toimisi esittelijänä ruotsinkielisessä koulutusjaostossa. Sivistysvaliokunta Sivistysvaliokunnan tehtävänä olisi jatkossakin vastata peruskoulutuksesta ja toisen asteen koulutuksesta, päivähoidosta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, kirjastoista ja kansalaisopistosta, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisotoimesta sekä toiminnan koordinoinnista. Kuten nykytilanteessakin, sivistystoimenjohtaja toimisi esittelijänä. Jaostot Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 9

10 Sivistysvaliokunnassa olisi myös tulevaisuudessa seuraavat jaostot: 1. suomenkielinen koulutusjaosto 2. ruotsinkielinen koulutusjaosto 3. vapaa-ajanjaosto. Malli A, vahvuuksien ja heikkouksien arviointi Eri vastuualueet varhaiskasvatus, hallintopalvelut ja suomenkieliset koulutuspalvelut, ruotsinkieliset koulutuspalvelut ja kansalaisopisto olisivat talousarvion kannalta varsin tasavertaiset. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut muodostavat pienemmästä talousarviostaan huolimatta luonnollisen kokonaisuuden. Riskinä mallissa on, että kulttuuri- ja liikuntapalvelujen alueesta tulee varsin pieni ja että se jää vähemmälle huomiolle kolmeen suurempaan palvelualueeseen verrattuna. Riski on kuitenkin minimoitavissa hyvin suunnitelluilla yhteistyömuodoilla. Koulutuspalvelujen järjestämisessä kieliryhmittäin on etuna se, että kokonaisuudesta tulee yhtenäinen kummallekin kieliryhmälle esi- ja peruskoulusta lukioon tai toisen asteen koulutukseen saakka. Johtajilta ei tässä organisaatiomallissa vaadittaisi erinomaista kummankin kansalliskielen taitoa, vaan ainoastaan sen kielen taitoa josta kyseinen johtaja vastaa ja jolla hän valmistelee ja esittelee valiokunnan ja/tai jaoston asioita. Tämä on helpottava tekijä myös mahdollisissa tulevissa rekrytoinneissa. Palvelujen järjestäminen kieliryhmien perusteella ikäryhmien sijaan edellyttää koordinointia, jotta koulutuspalvelut voidaan pitää yhtenäisinä molemmille kieliryhmille. Kansalaisopiston siirtäminen koulutustoimialaan luo uusia yhteistyömahdollisuuksia lukioiden kanssa. Riskinä kuitenkin on, että luonnollisia ja helposti kulttuuri- ja liikuntatoimialaan yhdistettäviä kontaktipintoja ja synergioita ei pystytä löytämään ja hyödyntämään yhtä helposti kuin nykyisessä organisaatiomuodossa. Esitetty malli on suurelta osin sama kuin mitä käytetään muissa kaksikielisissä Sipoon kanssa samaa suuruusluokkaa olevissa kunnissa. 10

11 MALLI B Sivistystointa johtaa sivistystoimenjohtaja, jolla on kokonaisvastuu koko sivistystoimesta ja joka toimii toimialan korkeimpana johtajana. Tässä mallissa esitetään, että sivistystoimenjohtajalla olisi vastuu hallintopalveluista, kansalaisopistosta ja toisen asteen koulutuksesta. Sivistystoimenjohtaja toimisi kansalaisopiston ja lukioiden rehtoreiden esimiehenä. Sivistystoimenjohtaja toimisi esittelijänä koulutusjaostoissa toisen asteen koulutusta koskevissa asioissa, koska nämä tulee käsitellä asianomaisessa koulutusjaostossa. Perusopetuksen johtaja esitetään vastaamaan perusopetuksesta kummankin kieliryhmän osalta. Alueen johtaja toimisi kaikkien peruskoulujen rehtoreiden esimiehenä sekä esittelijänä sekä suomen- että ruotsinkielisessä koulutusjaostossa. Kulttuuri- ja vapaa-ajanjaoston esitetään toimivan tulosalueena, jolla johtava viranhaltija vastaa koko alueen johtamisesta ja talousarviosta. Varhaiskasvatuksen palvelualueelle ei esitetä muutoksia. Talousarvion osalta peruskoulupalvelut vastaisivat 50 prosentista ja varhaiskasvatus 32 prosentista sivistystoimen budjetista. Hallintopalvelut ja toisen asteen koulutuspalvelut vastaisivat 9 prosentista ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 9 prosentista sivistystoimen talousarviosta. Hallinto ja toisen asteen koulutuspalvelut Sivistystoimenjohtajan vastuualueeseen kuuluvat hallintopalvelut, kansalaisopisto ja toisen asteen koulutuspalvelut (lukiot ja ammatillinen koulutus molemmilla kielillä). Ammatillinen koulutus kuuluu vastuualueeseen siltä osin kuin kunta on osallisena. Kunta ei itse järjestä ammatillista koulutusta, vaan on osakkaana ylikunnallisissa ammatillisen koulutuksen organisaatioissa. Sivistystoimenjohtaja toimisi kansalaisopiston ja lukioiden rehtoreiden sekä hallinnon henkilöstön esimiehenä. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelujen yksikkö vastaa kaikista päivähoitopalveluista. Palvelualuetta johtaa päivähoitojohtaja. (ei esitetä muutoksia nykyiseen malliin verrattuna) Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 11

12 Peruskoulut/Perusopetus Peruskoulupalveluihin/perusopetuksen palveluihin kuuluu perusopetus sekä suomen että ruotsin kielellä. Peruskoulupalveluja johtaisi perusopetuksen johtaja. Peruskoulupalvelujen johtaja toimii kaikkien peruskoulujen rehtoreiden esimiehenä ja hän vastaisi peruskoulupalvelujen talousarviosta. Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen palvelualueeseen kuuluvat kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastopalvelut. Palvelualueelle esitetään johtavaa viranhaltijaa, joka vastaa koko alueen johtamisesta ja talousarviosta. Palvelualueen vastaavan viranhaltijan esimiehenä toimii sivistystoimenjohtaja. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, toimisiko kulttuuri- tai liikuntajohtaja palvelualueen johtajana. Riippumatta siitä, kuka toimii alueen johtajana, tarvitaan joka tapauksessa niin liikunnasta kuin kulttuurista vastaava viranhaltija. Kulttuuripalveluja johtaa kulttuurijohtaja, joka on myös kirjastopalveluista vastaavan johtavan kirjastonhoitajan esimies. Liikuntapalveluja johtaa liikuntajohtaja. Liikuntajohtaja on nuorisopalveluja johtavan nuorisosihteerin esimies. Muutos nykyiseen malliin on, että koko palvelualueella olisi vastaava viranhaltija ja että kansalaisopisto ei enää kuuluisi kulttuurin, liikunnan ja vapaaajan toimialaan. Talous 12

13 Malli B (osuus talousarviosta vuoden 2014 tason mukaan) Hallintopalvelut, lukiot (suomen- ja ruotsinkiel.) ja kansalaisopisto Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut (peruskoulu, suomen- ja ruotsinkiel.) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Malli B (osuus talousarviosta vuoden 2014 tason mukaan) Hallintopalvelut, lukiot (suomen- ja ruotsinkiel.) ja kansalaisopisto Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut (peruskoulu, suomen- ja ruotsinkiel.) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Luottamushallinto Sivistysvaliokunta ja jaostot esitetään säilytettäväksi, mutta joissakin tapauksissa esittelijä muuttuisi viranhaltijoiden muuttuvien vastuualueiden vuoksi. Mallissa B lukioasiat hoidetaisiin edelleen asianomaisessa jaostossa, mutta sivistystoimenjohtaja toimisi esittelijänä molemmissa jaostoissa. Myös perusopetusta koskevat asiat hoidetaisiin asianomaisessa jaostossa, mutta perusopetuksen johtaja toimisi esittelijänä molemmissa jaostoissa. Sivistysvaliokunta Sivistysvaliokunnan tehtävänä olisi jatkossakin vastata peruskoulutuksesta ja toisen asteen koulutuksesta, päivähoidosta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, kirjastoista ja kansalaisopistosta, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisotoimesta sekä toiminnan koordinoinnista. Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 13

14 Jaostot Sivistysvaliokunnassa olisi myös tulevaisuudessa seuraavat jaostot: 1. suomenkielinen koulutusjaosto 2. ruotsinkielinen koulutusjaosto 3. vapaa-ajanjaosto. Malli B, vahvuuksien ja heikkouksien arviointi Talousarvion näkökulmasta sivistystoimi koostuisi kahdesta suuresta ja kahdesta pienestä palvelualueesta. Sivistystoimen budjetista puolet menisi peruskoulujen palvelualueelle, kolmannes varhaiskasvatukselle ja muodostettavat hallinnon, lukioiden ja kansalaisopiston sekä kulttuurin ja vapaa-ajan kaksi pientä palvelualuetta veisivät kumpikin noin kymmenesosan talousarviosta. Jos koulutuspalvelut järjestetään kieliryhmien sijasta ikäryhmien perusteella, etuna on, että koulutuspalvelujen tuotantotapoja ja -malleja voidaan tarkastella ja kehittää rinnakkain perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa kieliryhmittäin. Tämän mallin haittapuolena on, että koulutuspalvelut (peruskoulut ja lukiot) joka tapauksessa tuotetaan kieliperusteisesti. Myös luottamushallinto jakautuu lain nojalla kielen mukaan. Sivistystoimenjohtajalta ja perusopetuksen johtajalta edellytetään erinomaista molempien kotimaisten kielten taitoa, jotta he kykenevät vastaamaan toiminnasta ja valmistelemaan ja esittelemään kunkin koulutusmuodon asiat jaostoissa. Korkeat kielitaitovaatimukset rajoittavat sivistystoimenjohtajan ja perusopetuksen johtajan rekrytointia. Kansalaisopiston siirtäminen koulutustoimialaan luo uusia yhteistyömahdollisuuksia lukioiden kanssa. Riskinä on kuitenkin, että luonnollisia ja helposti kulttuuri- ja liikuntatoimialaan yhdistettäviä kontaktipintoja ja synergioita ei pystytä löytämään ja hyödyntämään yhtä helposti kuin nykyisessä organisaatiomuodossa. Tätä mallia käytetään ainakin yhdessä kaksikielisessä Sipoon kanssa samaa suuruusluokkaa olevassa kunnassa. 14

15 Johtopäätökset ja havainnot Tietojen ja taustamateriaalin keräämisen yhteydessä allekirjoittanut tapasi sivistystoimenjohtajan ja keskusteli sivistystoimen nykyisten johtavien viranhaltijoiden kanssa. Heidän kaikkien toiveena on, että sivistystoimeen saataisiin vahvistettu organisaatiomalli mahdollisimman pian. Viranhaltijat pitävät tärkeänä, että kaikki toimialan vakinaiset virat täytetään, jotta toimivaksi ja yhteistyökykyiseksi koetun toimialan kehittämistä voidaan jatkaa yhdessä nykyisen henkilöstön kanssa. Kaikki viranhaltijat näkevät monia mahdollisuuksia kehittää omaa toimialaansa. He kokevat, että riippumatta organisaatiomallista hallintorajat ylittävään yhteistyöhön on sekä tarvetta että tahtoa. Käsitykseni mukaan viranhaltijat eivät ole jyrkästi jonkin organisaatiomallin puolesta tai mitään mallia vastaan, vaan kaikki näkevät sekä etuja että haittoja kummassakin mallissa. Kansalaisopiston siirtämisessä kulttuuri- ja vapaa-ajantoimialalta koulutoimeen nähdään eniten haittoja ja vain vähän etuja, jos ollenkaan. Lisäksi allekirjoittanut on selvitystyön aikana tehnyt seuraavat havainnot: Hallintopalvelujen alueelle nykyisin keskittyneiden sihteeritehtävien osalta kunta voisi selvittää, olisiko tarkoituksenmukaisempaa, että sihteerit sijoitettaisiin omille vastuualueilleen (päivähoito, koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika), esimiehenä kustakin alueesta vastaava henkilö. Koulutustulosalueilla pitäisi tehdä analyysi hallinto- ja kehittämistehtävien määrästä. Sen perusteella voitaisiin arvioida, onko tarvetta palkata valiokunta-/lautakuntavalmistelusta sekä kehittämistyöstä vastaava suunnittelija (opetussuunnitelmat, strategiat ja muut lakisääteiset kuntakohtaiset ohjausasiakirjat). Kunnioittavasti Kurt Torsell Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto p Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 15

16 Bildningsväsendets förvaltning Två organisationsmodeller Bakgrund och uppdragsbeskrivning Sibbo kommuns bildningsväsende är ett tvåspråkigt bildningsväsende under tillväxt. Servicenätet är under ständig förändring och förvaltningen av bildningstjänsterna ses över för att bättre svara mot nutidens behov. Utgångspunkten för utredningen är att bildningsväsendet är en tjänstehelhet vars olika tjänsteområden fungerar i nära samspel med varandra samt med de andra sektorerna i kommunen. Till bildningsväsendet uppgifter hör att ansvara för den grundläggande utbildningen och utbildningen på andra stadiet, småbarnsfostran/dagvården, stödet för hemvård av barn och stödet för privat vård av barn samt för biblioteks-, medborgarinstituts-, kultur-, musei-, idrottsoch ungdomsväsendet samt att koordinera verksamheten. Bildningssektorn har idag sex direktörs/chefstjänster. Av dessa sex tjänster är en obesatt och två tidsbundet tillsatta (tom ) Detta ger goda möjligheter att granska förvaltningen och göra eventuella omstruktureringar. Finlands Kommunförbund / Kurt Torsell har av kommunstyrelsen och - direktören fått ett utredningsuppdrag att utgående från två givna modeller utreda och ge förslag på hur bildningsförvaltningen kunde se ut i framtiden. Målet är att ha en förvaltning som ger kommuninvånarna högklassiga bildningstjänster, som är kostnadseffektiva och välfungerande. Utredningen har gjorts utgående från nedanstående, av kommunstyrelsen givna modeller: A. 1. Förvaltning och finskspråkig utbildning : Kommunen har en bildningsdirektör som har ett helhetsansvar för hela bildningsväsendet, dess förvaltning. Bildningsdirektören ansvarar även för det finskspråkiga utbildningsväsendet; grundskolorna och det finska gymnasiet, samt den finska yrkesutbildningen till de delar den berör kommunen eftersom den anordnas av överkommunala utbildningsanordnare. 2. Svenskspråkig utbildning och medborgarinstitutet : kommunen har en utbildningsdirektör med ansvar för de svenskspråkiga utbildningstjänsterna, gymnasiet och grundskolorna samt kommunens tvåspråkiga medborgarinstitut. Den svenska yrkesutbildningen hör också till ansvarsområdet, till de delar det berör kommunen eftersom den anordnas av överkommunala utbildningsanordnare. 3. Småbarnsfostran : dagvård för bägge språkgrupper, organiseras som en egen helhet 4. Kultur och fritid : (kultur, idrott, fritid, ungdom och bibliotek) ELLER 16

17 B. 1. Förvaltning, andra stadiet och medborgarinstitutet : Kommunen har en bildningsdirektör som har ett helhetsansvar för hela bildningsväsendet och dess förvaltning samt bägge språkgruppers gymnasier och kommunens tvåspråkiga medborgarinstitut. Yrkesutbildningen för bägge språkgruppers del skulle också höra till ansvarsområdet, till de delar yrkesutbildningen berör kommunen eftersom den anordnas av överkommunala utbildningsanordnare. 2. Grundläggande utbildning : bägge språkgruppers grundläggande utbildning 3. Småbarnsfostran : dagvård för bägge språkgrupper, organiseras som en egen helhet 4. Kultur och fritid : (kultur, idrott, fritid, ungdom och bibliotek) Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 17

18 Nulägesbeskrivning Allmänt Bildningsväsendet leds av bildningsdirektören som har helhetsansvaret för hela bildningssektorn och fungerar som dess högsta chef. Till bildningsdirektörens direkta ansvarsområde hör förvaltningstjänsterna. De olika tjänsteområdena är uppdelade enligt följande: Förvaltningstjänster Enheten för förvaltningstjänster ansvarar för förvaltningstjänster, stöder hela bildningsväsendets förvaltning, bereder och verkställer beslut samt ansvarar för ekonomin. Småbarnsfostran Tjänster för småbarnsfostran har ansvaret alla dagvårdstjänster och förskolverksamheten. Tjänsteområdet leds av dagvårdschefen. Utbildning Sibbo har två inrättade skoldirektörstjänster, en för respektive språkgrupp, tjänsterna är för tillfället obesatta. En tf. direktör för utbildningstjänster har anställts under tiden med ansvar för den grundläggande utbildningen (finsk och svenskspråkig) samt morgonoch eftermiddagsverksamheten. Till ansvarsområdet hör även andra stadiets utbildning (gymnasie- och yrkesutbildning). Kommunen har två gymnasier men anordnar inte själv yrkesutbildningen utan är delägare i överkommunala yrkesutbildningsorganisationer. Kultur, idrott och fritid Till tjänsteområdet för kultur- och fritidstjänster hör kultur-, idrotts-, ungdoms- bibliotekstjänsterna samt fritt bildningsarbete (medborgarinstitutet). Även museitjänsterna hör hit. Kulturtjänsterna leds av kulturdirektören som även är förman för ledande bibliotekarien, som ansvarar för bibliotekstjänsterna, och för medborgarinstitutets rektor. Idrottstjänsternas leds av idrottsdirektören som är tf. anställd under tom Idrottsdirektören är förman för ungdomssekreteraren som leder ungdomstjänsterna. Ekonomi Bildningssektorns budget 2014 Förvaltningstjänster Tjänster för småbarnsfostran Utbildningstjänster Kultur-, idrott- och ungdomstjänster

19 Bildningssektorns budget 2014 Administrationstjänster Tjänster för småbarnsfostran Utbildningstjänster Kultur-, idrott- och ungdomstjänster Förtroendemannaförvaltningen Bildningsutskottet Enligt kommunens förvaltningsstadga hör det till bildningsutskottets uppgifter att ansvara för den grundläggande utbildningen och utbildningen på andra stadiet, dagvården, stödet för hemvård av barn och stödet för privat vård av barn samt för biblioteks-, medborgarinstituts-, kultur-, musei-, idrotts- och ungdomsväsendet samt att koordinera verksamheten. Sektioner Bildningsutskottet har följande sektioner: 1. en finsk utbildningssektion 2. en svensk utbildningssektion 3. en fritidssektion. Till utbildningssektionernas ansvar hör att besluta om de uppgifter som enligt lagstiftningen inom undervisningsväsendet hör till kommunen och berör den egna språkgruppen och bl.a. godkänna kommunens läroplaner för förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen, godkänna läsårsplaner och att fastslå elevupptagningsområden. Undervisningsdirektören fungerar som föredragande i utbildningssektionerna. Föredragningen sker på finska i finska utbildningssektionen och på svenska i svenska utbildningssektionen. Till bildningsutskottets fritidssektion ansvarsområde hör att ombesörja ordnandet av kommunens biblioteks-, medborgarinstituts-, kultur- och musei- samt idrotts- och ungdomsväsende samt att stöda den verksamhet som utövas av föreningar och privatpersoner som verkar inom dessa branscher. Fritidssektionen beslutar om de uppgifter som enligt lagen om fritt bildningsarbete hör till kommunen. Som föredragande i fritidssektionen fungerar resultatenhetens chef. Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 19

20 MODELL A Bildningsväsendet leds av bildningsdirektören som har helhetsansvaret för hela bildningssektorn och fungerar som dess högsta chef. I denna modell föreslås att bildningsdirektören skulle ha det direkta ansvaret för förvaltningstjänsterna och för den finskspråkiga utbildningen (grundläggande och gymnasieutbildning). Bildningsdirektören skulle fungera som förman för det finskspråkiga gymnasiets och grundskolornas rektorer. Bildningsdirektören skulle även fungera som föredragande i den finskspråkiga utbildningssektionen. En direktör för de svenskspråkiga utbildningstjänsterna skulle ansvara för den svenskspråkiga utbildningen (grundläggande och gymnasieutbildning) och kommunens tvåspråkiga medborgarinstitut. Direktören för området skulle fungera som förman för medborgarinstitutets rektor och för de svenskspråkiga grundskolornas och gymnasiets rektorer. Direktören för svenska utbildningstjänster skulle fungera som föredragande i den svenska utbildningssektionen. Kultur och fritidssektorn föreslås fungera som ett resultatområde och ha en ledande tjänsteman som ansvarar för hela områdets ledning och budget För tjänsteområdet för småbarnsfostran föreslås inga förändringar. Ur budgetsynvinkel skulle förvaltnings- och finskspråkiga utbildningstjänsterna ansvara för ca 35%, svenskspråkiga utbildningstjänster och medborgarinstitutet för 24% och småbarnsfostran för 32% av bildningsväsendets budget. Kultur- och fritidstjänster skulle ansvara för 9%. Förvaltning och finskspråkiga utbildningstjänster Till bildningsdirektörens direkta ansvarsområde hör förvaltningstjänsterna och de finskspråkiga utbildningstjänsterna (grundskola och gymnasium). Till ansvarsområdet hör även andra stadiets yrkesutbildning på finska till den del den berör kommunen. Kommunen anordnar inte själv yrkesutbildningen utan är delägare i överkommunala utbildningsorganisationer. Bildningsdirektören skulle fungera som förman för de finskspråkiga skolornas och gymnasiets rektorer samt för personalen inom förvaltningen. Småbarnsfostran Tjänster för småbarnsfostran har ansvaret för alla dagvårdstjänster. Tjänsteområdet leds av dagvårdschefen. (föreslås inga ändringar jämfört med nuvarande modell) Svenskspråkiga utbildningstjänster Svenskspråkiga utbildningstjänster bildar ett tjänsteområde. Den svenska utbildningsdirektören ansvarar för de svenskspråkiga utbildningstjänsterna (grundskola och gymnasium) samt kommunens tvåspråkiga medborgarinstitut. Till tjänsteområdets ansvar hör även den svenskspråkiga yrkesutbildningen, till den del det berör kommunen. Kommunen anordnar inte själv yrkesutbildningen utan är delägare i överkommunala utbildningsorganisationer. Kultur, idrott och fritid 20

21 Till tjänsteområdet för kultur- och fritidstjänster hör kultur-, idrotts-, ungdoms- bibliotekstjänsterna. Tjänsteområdet föreslås ha en ledande tjänsteman som ansvarar för hela områdets ledning och budget. Tjänsteområdets ansvarige tjänsteman har bildningsdirektören som förman. I utredningen tas inte ställning till om kultur- eller idrottsdirektören skulle fungera som direktör för tjänsteområdet. Oberoende av vem som fungerar som direktör för området behövs dock en tjänsteman/-innehavare som ansvarar för idrotten alternativt kulturen. Kulturtjänsterna leds av kulturdirektören som även är förman för ledande bibliotekarien, som ansvarar för bibliotekstjänsterna. Idrottstjänsternas leds av idrottsdirektören. Idrottsdirektören är förman för ungdomssekreteraren som leder ungdomstjänsterna Förändringen jämfört med nuvarande modell är att hela tjänsteområdet skulle ha en ansvarig tjänsteman och att medborgarinstitutet inte längre skulle vara en del av kultur, idrott och fritidsområdet Ekonomi Modell A (budgetandel enligt 2014 nivå) Förvaltnings- och finska utbildningstjänster Tjänster för småbarnsfostran Svenska utbildningstjänster och medborgarinstitut Kultur-, idrott- och ungdomstjänster Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 21

22 Modell A (budgetandel enligt 2014 nivå) Förvaltnings- och finska utbildningstjänster Tjänster för småbarnsfostran Svenska utbildningstjänster och medborgarinstitut Kultur-, idrott- och ungdomstjänster Förtroendemannaförvaltningen Bildningsutskottet och sektionerna föreslås bestå men i vissa fall skulle föredragande ändra i och med förändrade ansvarsområden för tjänstemännen. I modell A skulle bildningsdirektören fungera som föredragande i den finska utbildningssektionen och den svenska utbildningsdirektören skulle fungera som föredragande i den svenska utbildningssektionen. Bildningsutskottet Till bildningsutskottets uppgifter skulle även i fortsättningen höra att ansvara för den grundläggande utbildningen och utbildningen på andra stadiet, dagvården, stödet för hemvård av barn och stödet för privat vård av barn samt för biblioteks-, medborgarinstituts-, kultur-, musei-, idrotts- och ungdomsväsendet samt att koordinera verksamheten. Som nu skulle bildningsdirektören fungera som föredragande. Sektioner Bildningsutskottet skulle även i framtiden ha följande sektioner: 4. en finsk utbildningssektion 2. en svensk utbildningssektion 3. en fritidssektion. 22

23 Bedömning av styrkor och svagheter i modell A De olika ansvarsområden; småbarnsfostran, förvaltnings- och finskspråkiga utbildningstjänster samt svenskspråkiga utbildningstjänster och medborgarinstitutet skulle budgetmässigt vara rätt så jämnbördiga. Kultur- och idrottstjänsterna bildar, trots sin mindre budgetstorlek, en naturlig helhet. En risk, som långt kan minimeras med välgenomtänkta samarbetsformer, är att kultur- och idrottsområdet blir rätt litet och riskerar att bli mindre beaktad jämförelse med de tre stora. Fördelen med organiseringen av utbildningstjänsterna på språklig grund är att man får en sammanhängande helhet från för- och grundskola till gymnasium/andra stadiet för respektive språkgrupp. Av direktörerna skulle inte i denna organiseringsmodell krävas utmärkta kunskaper i bägge nationalspråken, utan endast i det språk som respektive direktör ansvarar för och bereder och föredrar utskotts- och/eller sektionsärenden i. Detta underlättar också vid eventuella nyrekryteringar i framtiden. Organiseringen på språklig grund istället för organisering på åldersgrund kräver koordinering för att hålla utbildningstjänsterna enhetliga för bägge språkgrupper. Att medborgarinstitutet överförs till utbildningsområdet ger nya samarbetsmöjligheter med gymnasierna, däremot finns risken att kontaktytor och synergier som är naturliga och lättförenliga med kultur- och idrottssektorn inte hittas och utnyttjas lika lätt som i nuvarande organiseringsform. Den föreslagna modellen är i stort sett samma som används i andra tvåspråkiga kommuner vars invånarantal är jämförbara med Sibbos. Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 23

24 MODELLA B Bildningsväsendet leds av bildningsdirektören som har helhetsansvaret för hela bildningssektorn och fungerar som dess högsta chef. I denna modell föreslås att bildningsdirektören skulle ha ansvaret för förvaltningstjänsterna, Smedborgarinstitutet och andra stadiets utbildning. Bildningsdirektören skulle fungera som förman för medborgarinstitutets och gymnasiernas rektorer. Bildningsdirektören skulle fungera som föredragande i utbildningssektionerna i de ärenden som gäller andra stadiets utbildning eftersom dessa bör behandlas i respektive utbildningssektion. En direktör för den grundläggande utbildningen/grundskoldirektör föreslås ansvara för den grundläggande utbildningen, för bägge språkgruppers del. Direktören för området skulle fungera som förman för alla grundskolrektorer samt fungera som föredragande i både finska och svenska utbildningssektionen. Kultur och fritidssektorn föreslås fungera som ett resultatområde och ha en ledande tjänsteman som ansvarar för hela områdets ledning och budget. För tjänsteområdet för småbarnsfostran föreslås inga förändringar. Ur budgetsynvinkel skulle grundskoltjänsterna svara för 50% av bildningsväsendet och småbarnsfostran för 32%. Förvaltnings- och andra stadiets utbilningstjänster skulle ansvara för 9% och kultur- och fritidstjänster för 9% av bildningssektorns budget. Förvaltning och andra stadiets utbildningstjänster Till bildningsdirektörens ansvarsområde hör förvaltningstjänsterna, medborgarinstitutet och andra stadiets utbildningstjänster (gymnasium och yrkesutbildning på finska och svenska). Yrkesutbildning hör till ansvarsområdet till de delar det berör kommunen. Kommunen anordnar inte själv yrkesutbildningen utan är delägare i överkommunala yrkesutbildningsorganisationer. Bildningsdirektören skulle fungera som förman för medborgarinstitutets och gymnasiernas rektorer samt förvaltningspersonalen. Småbarnsfostran Tjänster för småbarnsfostran har ansvaret för alla dagvårdstjänster. Tjänsteområdet leds av dagvårdschefen. (föreslås inga ändringar jämfört med nuvarande modell) Grundskoltjänster/Tjänster för grundläggande utbildning Grundskoltjänster/Tjänster för grundläggande utbildning innefattar grundläggande utbildning på både finska och svenska. Grundskoltjänsterna skulle ledas av direktören för grundläggande utbildning/grundskoldirektören. Direktören för grundskoltjänsterna fungerar som förman för alla grundskolrektorer och skulle ha ansvaret för grundskoltjänsternas budget. Kultur, idrott och fritid 24

25 Till tjänsteområdet för kultur- och fritidstjänster hör kultur-, idrotts-, ungdoms- och bibliotekstjänsterna. Tjänsteområdet föreslås ha en ledande tjänsteman som ansvarar för hela områdets ledning och budget. Tjänsteområdets ansvarige tjänsteman har bildningsdirektören som förman. I utredningen tas inte ställning till om kultur- eller idrottsdirektören skulle fungera som direktör för tjänsteområdet. Oberoende av vem som fungerar som direktör för området behövs dock en tjänsteman/-innehavare som ansvarar för idrotten alternativt kulturen. Kulturtjänsterna leds av kulturdirektören som även är förman för ledande bibliotekarien, som ansvarar för bibliotekstjänsterna. Idrottstjänsternas leds av idrottsdirektören. Idrottsdirektören är förman för ungdomssekreteraren som leder ungdomstjänsterna Förändringen jämfört med nuvarande modell är att hela tjänsteområdet skulle ha en ansvarig tjänsteman och att medborgarinstitutet inte längre skulle vara en del av kultur, idrott och fritidsområdet Ekonomi Modell B (budgetandel enligt 2014 nivå) Förvaltningstjänster, gymnasier (fi & sve) och medborgarinstitut Tjänster för småbarnsfostran Utbildningstjänster (grundskola fi/sve) Kultur-, idrott- och ungdomstjänster Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 25

26 Modell B (budgetandel enligt 2014 nivå) Förvaltningstjänster, gymnasier (fi & sve) och medborgarinstitut Tjänster för småbarnsfostran Utbildningstjänster (grundskola fi/sve) Förtroendemannaförvaltningen Bildningsutskottets och sektionerna föreslås bestå men i vissa fall skulle föredragande ändra i och med förändrade ansvarsområden för tjänstemännen. I modell B skulle gymnasieärendena fortsättningsvis behandlas i respektive sektion men bildningsdirektören skulle fungera som föredragande i bägge sektioner. Ärenden som berör den grundläggande utbildningen skulle också behandlas i respektive sektion men föredras av direktören för grundläggande utbildning i bägge sektioner. Bildningsutskottet Till bildningsutskottets uppgifter skulle även i fortsättningen höra att ansvara för den grundläggande utbildningen och utbildningen på andra stadiet, dagvården, stödet för hemvård av barn och stödet för privat vård av barn samt för biblioteks-, medborgarinstituts-, kultur-, musei-, idrotts- och ungdomsväsendet samt att koordinera verksamheten. Sektioner Bildningsutskottet skulle även i framtiden ha följande sektioner: 1. en finsk utbildningssektion 2. en svensk utbildningssektion 3. en fritidssektion. Bedömning av styrkor och svagheter i modell B Bildningsväsendet skulle budgetmässigt bestå av två stora tjänsteområden och två små. Tjänsteområdet för grundskolor skulle budgetmässigt stå för halva bildningsväsendet, småbarnsfostran för en tredjedel och förvaltning, gymnasium och medborgarinstitut samt kultur och fritid skulle bilda två små tjänsteområden, vartdera på ungefär en tiondedel av budgeten. Fördelen med att organisera utbildningstjänsterna på åldersgrund, istället för språklig grund, är att man har möjlighet att granska och utveckla sätten och modellerna för att producera utbildnings- 26

27 tjänsterna inom den grundläggande utbildningen och gymnasiet parallellt för bägge språkgrupper. En nackdel med denna modell är att tjänsteproduktionen (grundskolorna och gymnasierna) ändå sker på språklig grund och även förtroendemannaförvaltningen är enligt lag uppdelad på språklig grund. Av bildningsdirektören och grundskoldirektören förutsätts utmärkta kunskaper i bägge inhemska språken för att kunna ansvara för verksamheten samt bereda och föredra ärendena för respektive utbildningsform i sektionerna. Rekryteringsmöjligheterna av bildningsdirektör och grundskoldirektör begränsas i och med att språkkunskapskraven blir höga. Att medborgarinstitutet överförs till utbildningsområdet ger nya samarbetsmöjligheter med gymnasierna, däremot finns risken att kontaktytor och synergier som är naturliga och lättförenliga med kultur- och idrottssektorn inte hittas och utnyttjas lika lätt som i nuvarande organiseringsform. Denna modell används i åtminstone en tvåspråkig kommun som vars invånarantal är jämförbart med Sibbos. Slutsatser och iakttagelser Vid insamling av fakta och bakgrundsmaterial har undertecknad träffat bildningsdirektören samt diskuterat med de ledande tjänstemän som idag jobbar inom bildningssektorn. Det som samtliga gemensamt uttrycker som sin förhoppning är att bildningsväsendet skulle få en fastslagen modell för sektorns organisering inom en möjligast snar framtid. Det upplevs som angeläget att inom sektorn få ordinarie anställda tjänstemän på befintliga poster för att tillsammans med de nuvarande anställda kunna fortsätta utveckla sin sektor som man upplever som välfungerande och samarbetsvillig. Alla tjänstemän ser många möjligheter att utveckla sitt eget område och man upplever att oberoende av organisationsmodell både behöver och vill man samarbeta över sina egna sektorgränser. Enligt min uppfattning är tjänstemännen inte kategoriskt för eller emot någon särskild organiseringsmodell utan alla förmår se både för- och nackdelar med bägge modeller. Överföringen av medborgarinstitutet till utbildningsväsendet från kultur- och fritidssektorn är den lösning som man ser klart flest nackdelar och risker med och få eller inga fördelar. I övrigt har undertecknad under utredningsarbetets gång gjort följande iakttagelser och iakttagelser: De sekreteraruppgifter som idag är koncentrerade till området förvaltningstjänster kunde kommunen utreda om det skulle vara mer ändamålsenligt att sekreterarna skulle vara placerade inom egna specifika ansvarsområden (dagvård, utbildning eller kultur och fritid) med respektive områdesansvarige som förman. För utbildningsresultatområdena borde man göra en analys över mängden förvaltnings- och utvecklingsuppgifter och på basen av detta bedöma om det finns behov att anställa en planerare med ansvar för utskotts/nämndberedning samt för utvecklingsarbete (läroplaner, strategier och andra lagstadgade kommunvisa styrdokument). Högaktningsfullt! Kurt Torsell Sakkunnig Finlands Kommunförbund kurt.torsell@kommunforbundet.fi tfn Sivistystoimen hallinto - Bildningsväsendets förvaltning 27